Lue keskustelun säännöt.
Tämä äitiydessä uuvuttaa: muut odottavat äidiltä liikoja
Pitkä selostus eli älä lue, jos et jaksa.
Heti alkuun: äitinä oleminen ei uuvuta minua. Nautin lapsiemme seurasta ja pidin pitkät hoitovapaat ennen töihin palaamista. Lapsemme eivät ole ylipitkää päivää päiväkodissa, vapaapäivinä ja lomilla vietämme tavallista lapsiarkea. En äitinä rehki liikaa, lapsillamme ei ole mitään ohjattuja harrastuksia ja muutenkin olemme halunneet tehdä arjesta mahdollisimman rauhallista. Emme elä mitään suorituskeskeistä instagram-elämää, vaan hyvinkin yksinkertaista arkea. Tämä on ollut ihan tietoinen päätös, koska pikkulapsiarjessa riittää työtä jo muutenkin.
Se nyppii, että kun yritän rauhoittaa näitä ns. ruuhkavuosia, niin ihmiset ympärillä eivät ymmärrä asiaa ja vaativat minulta ihan hirveästi. Töissä vaaditaan paljon, vaikka en ole missään esimiestehtävissä. Valitetaan, jos lapsi sairastuu tai itse sairastun. Ihmetellään, miksi sitä kaksivuotiasta ei voi ottaa sairastumistapauksessa töihin mukaan, kun kyllä meidän Isla 11 v ihan hyvin pärjää palaverini ajan. Niin, miksiköhän en voi ottaa vilkasta taaperoa mukaan töihin ja miksi ihmeessä toisin sairaan lapsen työpaikalleni? Osalla on aivan unohtunut, millaista pienen lapsen kanssa on.
Päiväkodissa kaikki lapsiin liittyvä kritiikki annetaan minulle, ei miehelle. Jos mies hakee lapset päiväkodista, niin miehelle ei anneta juuri mitään palautetta. Minä saan sitten kuulla pitkät selostukset siitä, mikä lasten päiväkotipäivässä on mennyt pieleen. Tai jos mies on aamulla pukenut pienemmän lapsen, niin minä saan kritiikin siitä, jos lapsella oli jalassa kumpparit ja päivällä ei satanutkaan vettä. Minulle tyrkätään päiväkodista kaikki laput ja vaatimukset, vaikka olemme sanoneet, että mieskin voi nämä asiat hoitaa. Äitinä ärsyttää, että minut nähdään ainoana vanhempana, vaikka lapsilla on osallistuva isäkin. Jos lapsi on jossain asiassa hieman ikätovereita jäljessä, niin minua äitinä syyllistetään siitä, miksi en _äitinä_ ole opettanut tätä asiaa lapselle.
Raskauksien jälkeen molempien lasten vauvavuonna tuli perheen ulkopuolisilta kommenttia siitä, että pitäisi karistaa raskauskilot nopeasti. Siinä kiireisen lapsiarjen keskellä ulkopuoliset tulivat vaatimaan, että nyt syöt salaattia ja jumppaat itsesi kuntoon. Ensimmäiset kommentit raskauskilojen pudottamisesta tulivat, kun esikoinen oli 1,5 kk. Laihdutin molemmilla kerroilla loput raskauskilot vauvavuoden päätteeksi, sillä vauvavuosina ei todellakaan ollut kropan timmimmäksi treenaaminen päällimmäisenä mielessä. Äidin ulkonäkökin on arvostelun ja vaatimisen kohteena.
Nämä nyt vain esimerkkinä. Äitinä uuvuttaa se, että muut ihmiset vaativat äideiltä niin hemmetisti. Mitä sitten, jos lapsella on kumpparit kuivana päivänä jalassa, jos ruokana on valmista pilttiä tai en halua paiskia ylitöitä, kun kotona on pienet lapset? Ei elämän tarvitse olla mitään täydellistä, mutta äideiltä odotetaan ihan liikaa. En yhtään ihmettele, että monia ei perheellistyminen kiinnosta, kun monien reaktiot äiteihin ovat tätä luokkaa.
Kommentit (464)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmuus nähdään yhä äitien päävastuualueena, vaikka ollaan menty jostain 50-luvusta selvästi eteenpäin. Äidit ovat saaneet paskat kengänpohjista, kun pitää tienata puolet perheen tuloista ja kantaa muiden mielestä vastuu lapsista yksin.
No tätähän naiset itse vaativat ja halusivat :,D halutaan käydä töissä ja elää 50/50 suhteessa, olkaa hyvät nyt sitten. Miehet eivät missään kohtaa luvanneet ottaa vastuuta kodista yhtään enempää.
Jos olet suostunut isäksi, olet päättänyt ottaa vastuuta kodista
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmuus nähdään yhä äitien päävastuualueena, vaikka ollaan menty jostain 50-luvusta selvästi eteenpäin. Äidit ovat saaneet paskat kengänpohjista, kun pitää tienata puolet perheen tuloista ja kantaa muiden mielestä vastuu lapsista yksin.
No tätähän naiset itse vaativat ja halusivat :,D halutaan käydä töissä ja elää 50/50 suhteessa, olkaa hyvät nyt sitten. Miehet eivät missään kohtaa luvanneet ottaa vastuuta kodista yhtään enempää.
Yksi syy siihen, miksi en minäkään lapsia hanki, vaikka hyvä avioliitto onkin, omistusasunto, hyvät työt ja rahaa. En luota siihen, että mies pitää lupauksensa ja hoitaa lapsen hoidosta saman verran kuin minäkin. Ja en halua, että vastuun pääpaino on kuitenkin muiden silmissä minulla äitinä.
Ymmärrän ap todella hyvin sinua. Se että nämä asiat vaivaavat sinua niin paljon kertoo siitä että olet välittävä ja tunnollinen ihminen. Minä olen laittanut päiväkodin vaatimukset toisesta korvasta sisään, toisesta ulos. Jos laput antaa minulle, unohdan ne palauttaa.. ovat oppineet jo antamaan niitä lapsen isälle. Jos lapsi on sairas, isä jää kotiin useammin koska hänellä on palkalliset poissaolot ja minulla ei.
Jos joku olisi tullut raskauden jälkeen vittuilemaan minua raskauskiloista, siinä vaiheessa olisi kyllä pitänyt laskea kymmeneen ettei heilu nyrkki. HALOO! Nainen juuri tehnyt sankariteon ja omalla kehollaan synnyttänyt maailmaan uutta elämää. Ihmiset on kyllä idi-ootteja.
No tätähän naiset itse vaativat ja halusivat :,D halutaan käydä töissä ja elää 50/50 suhteessa, olkaa hyvät nyt sitten. Miehet eivät missään kohtaa luvanneet ottaa vastuuta kodista yhtään enempää.