En nyt oikein ymmärrä, miten muistisairautta sairastava kadonnut Tuula 77v on jätetty yksin asumaan. Siksi juuri

Vierailija kirjoitti:

Jos hoitopaikkoja ei ole, niin sairaalaan.

Ei siellä sairaalassakaan aina ole paikkoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos hoitopaikkoja ei ole, niin sairaalaan.

Sairaala ei ole mikään hoivakoti.

Valitettavasti yhä useammin on koska kun ei ole hoivapaikkoja niin jäävät sairaalaan vaikka ei olisi sen tarvetta. Kotiin eivät enää kykene mutta varsinaista sairaalatarvetta ei olisi. Sehän ei ole sairaalatarpeen syy että ei läheisiä ja pää on pelkkä tuulitunneli enää. Mutta ei kotikuntoinen joten jää sairaalaan. Se taas aiheuttaa tukkeeen ettei keskussairaalasta voida siirtää vuodeosastolle pariksi päiväksi tai viikoksi niitä jotka paikan oikeasti tarvitsevat. Ja sen takia taas keskussairaalassa joudutaan perumaan leikkauksia. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. 

- eri

Kun sieltä sairaalastakaan ei pääse hoivapaikkaa eikä kaikkia voi kotiuttaakaan niin ei niissä sairaaloissa ole tilaa ottaa uusia potilaita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhä useamman kohtalo kun hoivapaikkoihin ei mahdu eikä esimerkiksi lapset suostu asumaan saman katon alla. Suomalainen tapa siis.

Tämä vanhus katosi aamupäivällä. Vaikka olisi asunut aikuisten lastensa kanssa, nämä olisivat olleet n. klo 7.00 - 17.00 poissa työpaikoillaan.

Jos vastuulla on hörhö mummo niin eihän molemmat voi vain tehdä tuollaista työaikaa. Aivan sama kuin pikkulasten kanssa. Lisäksi lapsenlapset jo aika nuoresta osaavat katsoa hörhön perään vähintään soittamalla vanhemmille.

Suomessa ei taida saada missään vapaata tai lyhennettyä työaikaa vanhuksenhoidon perusteella. Pakkohan se on itse töissä käydä, kun ilman rahaa on vaikea elää. Naisena en edes suostuisi, sillä omien lasten hoito pienensi eläkettä, toista kuoppaa ei ole vara hankkia. Ne lapsenlapsetkin ovat usein aikuisia tuossa vaiheessa eikä asu enää vanhempien kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hoitolaitoksiin ei pääse ennenkuin jotain tapahtuu.

Ystävälle sanottiin ihan suoraan että katsotaan sitten kun dementoitunut äitinsä putoaa ikkunasta tai löytyy alasti kadulta.

Oma anoppi on vuosia sitten dementoitunut 84v eikä mitään toivoa saada hoitopaikkaa. 24/7 pitäisi olla vahtimassa että syö, juo, peseytyy, pukeutuu, siivoaa jälkensä jne.

Ihan pieniä haasteita kun käymme töissä, on oma perhe ja asumme osan vuotta ulkomailla.

arvovalintoja joita jokainen joutuu tekemään kun vanhemmat vanhenee. Elääkkö omaa unelmaa vai olla oikea ihminen. 

Ai omaan elämään ei ole oikeutta? Se on pelkkää unelmointia??

Olen kuitenkin kasvattanut ja hoitanut omasta tahdostani 4 lasta, eiköhän se riitä meidän urakaksi. Emme ole palkattomia vanhuksenhoitajia, ei meillä ole edes amattitaitoa sellaiseen

Tätä on kokoomuksen haluama kustannustehokas kotihoito.

Tästä voi syyttää suuria ikäluokkia. Itsekkäästi ja lyhytnäköisesti synnytystalkoilivat, ja nyt siitä kärsii koko yhteiskunta. Sääliksi käy lapsia ja nuoria, jotka ovat tilanteeseen täysin syyttömiä, mutta eivät tule koskaan pääsemään eläkkeelle eivätkä saamaan kunnollista terveydenhuoltoa näiden itsekeskeisten fossiilien takia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhä useamman kohtalo kun hoivapaikkoihin ei mahdu eikä esimerkiksi lapset suostu asumaan saman katon alla. Suomalainen tapa siis.

Tämä vanhus katosi aamupäivällä. Vaikka olisi asunut aikuisten lastensa kanssa, nämä olisivat olleet n. klo 7.00 - 17.00 poissa työpaikoillaan.

Jos vastuulla on hörhö mummo niin eihän molemmat voi vain tehdä tuollaista työaikaa. Aivan sama kuin pikkulasten kanssa. Lisäksi lapsenlapset jo aika nuoresta osaavat katsoa hörhön perään vähintään soittamalla vanhemmille.

Suomessa ei taida saada missään vapaata tai lyhennettyä työaikaa vanhuksenhoidon perusteella. Pakkohan se on itse töissä käydä, kun ilman rahaa on vaikea elää. Naisena en edes suostuisi, sillä omien lasten hoito pienensi eläkettä, toista kuoppaa ei ole vara hankkia. Ne lapsenlapsetkin ovat usein aikuisia tuossa vaiheessa eikä asu enää vanhempien kanssa.

"Pahimmassa" tapauksessa niillä lapsillakin on jo lapsia ja tietenkin sun pitää olla lastenhoitoapuna heille, jotta voisit edes uneksia, että he auttaisivat sua sitten, kun olet itse vanha. Eli hoidapa siinä sitten eläkeikää lähestyvänä työssä käynnin ohella niin lapsenlapsiasi kuin iäkkäitä muistisairaita vanhempiasikin.

Vierailija kirjoitti:

Tällä tavoin Suomi säästää nykyään.

On edullista kuolla sairaana pois eikä jää elätettäväksi hoitolaitokseen

Nykyään? Samaa on ollut jo vuosikaudet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhä useamman kohtalo kun hoivapaikkoihin ei mahdu eikä esimerkiksi lapset suostu asumaan saman katon alla. Suomalainen tapa siis.

Tämä vanhus katosi aamupäivällä. Vaikka olisi asunut aikuisten lastensa kanssa, nämä olisivat olleet n. klo 7.00 - 17.00 poissa työpaikoillaan.

Jos vastuulla on hörhö mummo niin eihän molemmat voi vain tehdä tuollaista työaikaa. Aivan sama kuin pikkulasten kanssa. Lisäksi lapsenlapset jo aika nuoresta osaavat katsoa hörhön perään vähintään soittamalla vanhemmille.

Teoriassa ei voi ei mutta kun Suomessa on pakko käydä töissä että saa asunnon ja ruokaa pöytään - myös sille mummolle!

Lapset saa sentään päiväkotiin työpäivän ajaksi  mutta vanhuksia ei.

Vierailija kirjoitti:

Ihan heitteillejättö jättää muistisairas yksin asumaan!!

Riippuu ihan muistisairaasta! Ei esim.mun omainen ikinä poistunut kotoa, ei jättänyt hellaa päälle tms. Ei kaikki muistisairaat ole samanlaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyisinhän ei pääse hoitolaitokseen vaikka ei pääsisi sängystä edes ylös

Armanin dokumentti kun kiersi hoitajan kanssa vanhuksien kotona, yksi makasi kokoajan sängyssä,vaipat vaan vaihtoon ja seuraavaan kohteeseen.

Tuossa tilanteessa on ihan ok olla kotona, kun käydään katsomassa (toivottavasti tarpeeksi usein), kun ei se laitoksessa olisi sen kummempaa. Maataan vain. Paljon pahempaa on, kun vanhus liikkuu huonosti, voi kaatua tai muistisairauden vuoksi tehdä jotain omaa turvallisuuttaan vaarantavaa.

Sinustako on ihmisarvoista hoitoa, että joku käy kotona kurkistamassa pari, max kolme kertaa päivässä,eikä ehdi viipyä edes määriteltyä minimiaikaa? Hoivakodissa tilanne tarkistetaan useita kertoja päivässä.

Vierailija kirjoitti:

Eikö se juuri näin mene? Ei sinne laitokseen pääse, muka kotona paras ja sitten nämä kuolevat hankeen tai jokeen tms.

Pärjäsi hyvin kotona, teki jopa ruokaa, ei olisi mun omaiselta onnistunut ruuan laitto vaikka asui kotona. Lue juttu. Jos siis kyse tästä Mänttä-Vilppulan tapauksesta. Eikä ollut ikinä eksynyt.

Luulen että joku aivoverenkiertohäiriö tms tuli.

Vaikeaa on hoitaa isovanhempia oman työn ohella, jos on vielä kotona asuvia lapsiakin. Usein ajatellaan, että kyllä se vanhus siinä sivussa menee. Omalla kohdallani tilanne oli se, että äiti oli mistisairas, karkaileva ja alkoi olla aggressiivinenkin. Isä kuitenkin pärjäsi hänen kanssaan kun kävimme välillä auttamassa. Sitten isä sairastui vakavasti, eikä käytännössä pystynyt liikkumaan enää kuin pyörätuolilla.

Ei mitään toivoa ottaa tuossa kunnossa olevia vanhuksia omaan kotiin asumaan. Onneksi Itä-Suomen pienellä paikkakunnalla palvelukotiin päästiin aika nopeasti. Omassa kotikaupungissani olisivat joutuneet varmasti asumaan sekä kotihoidon että minun avustamana vuosikausia ennen kuin palvelukotipaikka olisi saatu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhä useamman kohtalo kun hoivapaikkoihin ei mahdu eikä esimerkiksi lapset suostu asumaan saman katon alla. Suomalainen tapa siis.

Lapset käyvät töissä satojen kilometrien päässä lapsuuden kotipaikkakunniltaan. Hoitavat omia lapsiaan. Muistisairas elää ihan omien aikataulujen mukaan, lopulta ei enää kukaan nuku.

Ja taas yleistystä. Ei kaikilla ole sundowningia. Meidän muistisairas nukkui yöt hyvin, meni nukkumaan klo 21 ja heräsi aamulla.

Kun olet tuntenut yhden muistisairaan, niin olet tuntenut vain yhden muistisairaan. Kaikki ovat yksilöitä. Kyllä on Muistiliitolla tekemistä kun edelleen puhutaan muistisairaista yhtenäisenä massana.

Suurimmalla osalla ei ole mahdollisuutta ottaa sairasta läheistä luokseen asumaan, eikä toisaalta muuttaa itse tämän luokse. Muistisairaan yksin asuminen ei ole mikään ongelma silloin, kun tämä pärjää fyysisesti eikä karkaile. Tulentekovälineet ja hellan sulakkeet on tietysti järkevää ottaa varuilta pois.

Moni muistisairas asuu kotona. Kuten Jorma Saahko. Tiedätte jos olette seuranneet Lottaa ja Pappaa. Mies asuu kotona ja kotipalvelu käy. Hän käy ajelemassa seniorimopolla kylillä. Lotta piipahtaa silloin tällöin Lontoosta käymään.

Jos puhelimiin saadaan paikannin niin miksei ihmisiinkin, mutta muistaako käyttäjä ottaa se aina mukaan, sen täytyy olla kotiavaimessa...

Vierailija kirjoitti:

Jos puhelimiin saadaan paikannin niin miksei ihmisiinkin, mutta muistaako käyttäjä ottaa se aina mukaan, sen täytyy olla kotiavaimessa...

Ainoa keino saada paikannin pysymään aina mukana on kiinnittää se käyttäjään. Siis ranneke tai nilkkapanta.

Kukahan meistä vapaaehtoisesti lapsettomista huolehtii kun vanhenemme.

Hoivapaikoissakin jotkut vanhukset eivät osaa syödä itse, sitten jäähtynyt ruoka viedään pois kun vanhukselle ei näköjään taaskaan maistunut ruoka.