Lue keskustelun säännöt.
Mieheni on hyvä mies, mutta haluan silti erota, koska haluan alkaa elämäni uudelleen
27.09.2023 |
Nuorin lapsi lensi juuri pesästä, kun lähti opiskelemaan muualle.
Minä haluan nyt jotain täysin uutta. Olen halunnut jo pitkään.
Miehessä ei ole mitään isoa vikaa, hän on minulle rakaskin.
Mutta ajatus siitä, että jämähdän tähän kahdestaan hänen kanssaan loppuelämäksi, tuntuu masentavalta. Haluan isoja muutoksia. Muuttaa, olla niin vapaa kuin mahdollista, tutustua uusiin ihmisiin. Monella tasolla.
Tiedän että tämä on itsekästä. Mieheni rakastaa minua ja haluaa olla loppuelämänsä kanssani. Mutta en kai voi jäädä vain siksi, että hän niin haluaa, kun itse en?
Kommentit (805)
Lapsellista hölinää ja oudot odotukset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulle käy niinkuin Hjallis Harkimolle. Erosi hyvästä vaimostaan ja nyt on loppuelämän yksin. Kysyi Leenaa jopa takaisin, mutta hänellä oli jo uusi.
Mistä tiedät minulle käyvän näin? Mikä on sinun motiivisi maalailla tällainen tulevaisuudennäkymä? Puhdas huoli hyvinvoinnistani? Oma kokemus? Vai omat pelkosi ja syysi jäädä omaan suhteeseesi?
Ap
No esimerkiksi se , että olet ryhtymässä tähän kaikkeen melko köykäisin perustein ja mitä luultavimmin vääristä syistä. Oma pää kunoon ensin.
Köykäisin perustein, mistä niin oletat? Kirjoitin tiiviisti ja lyhyesti, koska kukaan ei täällä jaksa lukea mitään pitkää tekstiä, mutta mistä oletat etten ole pohtinut tätä jo pitkään ja tiivi
Syysi vaikuttavat epämääräisiltä.
Liitto hyvä, mutta haluat jotain "uutta".
Mitä uutta?
Onko se jotain sellaista, mitä et voi missään tapauksessa tehdä jos jatkat hyvää liittoa?
No eihän aviossa voi niin olla, että mentäisiin miehen toiveiden mukaisesti, vaan ainoa hyväksytty tapa on ap:n tapa.
Toivottavasti ap on jo lähtenyt pilaamasta katkeruudellaan miehen loppuelämää.
Vierailija kirjoitti:
"Jumalan edessä ja tämän seurakunnan läsnä ollessa kysyn sinulta, MM, tahdotko ottaa NN:n aviovaimoksesi (aviomieheksesi), olla hänelle uskollinen ja rakastaa häntä hyvinä ja pahoina päivinä, aina kuolemaan asti?"
Siinä sinulle vastaus.
Tämän parempaa vastausta AP ei saa, jos kaikki on muuten ok ja hän rakastaa vielä miestään.
Kerran on luvattu olla yhdessä aina kuolemaan asti, niin miksi se ei yhtäkkiä olekaan niin? Miksi lupauksesta ei voi pitää kiinni?
Olen ollut naimisissa ja erosin miehen aidon narsistisuuden vuoksi. En muuten olisi hakenut eroa, vaan olisin pysynyt loppuelämäni hänen kanssaan, ainakin pyrkimys ja tahto olisi ollut siihen. Ihmiset eroaa liian helposti nykyään, nämä tällaiset persoonallisuushäiriöt, jotkut mielenterveyden ongelmat, addiktiot ovat vain hyviä syitä erota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Jumalan edessä ja tämän seurakunnan läsnä ollessa kysyn sinulta, MM, tahdotko ottaa NN:n aviovaimoksesi (aviomieheksesi), olla hänelle uskollinen ja rakastaa häntä hyvinä ja pahoina päivinä, aina kuolemaan asti?"
Siinä sinulle vastaus.
Tämän parempaa vastausta AP ei saa, jos kaikki on muuten ok ja hän rakastaa vielä miestään.
Kerran on luvattu olla yhdessä aina kuolemaan asti, niin miksi se ei yhtäkkiä olekaan niin? Miksi lupauksesta ei voi pitää kiinni?
Olen ollut naimisissa ja erosin miehen aidon narsistisuuden vuoksi. En muuten olisi hakenut eroa, vaan olisin pysynyt loppuelämäni hänen kanssaan, ainakin pyrkimys ja tahto olisi ollut siihen. Ihmiset eroaa liian helposti nykyään, nämä tällaiset persoonallisuushäiriöt, jotkut mielenterveyden ongelmat, addiktiot ovat vain hyviä syitä erota.
Ihmiset eroilevat nykyään heppoisin perustein. Narsistista pitää tietenkin erota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Er war ein guter Mann. wirklich, aber ist das bisschen langweilig mit ihm, habe ich gedacht. So habe ich mein Leben nicht vorgestellt. Ich bin gegangen, auch wenn es mir nicht leicht gefallen ist. Vielleicht habe ich ab und zu mal nach ihm gesehnt. Sitze nun alleine - glueklich? Auf jeden Fall bin ich frei. Freiheit ist wichtig fuer uns Uranier.
Itse menetin parhaan ystäväni eroamalla, mutta en voi sanoa että se olisi ollut väärä päätös. En halunnut seksiä hänen kanssaan enää, joten mielestäni oli parempi jatkaa ystävinä. Nykyään hän asuu uudella paikkakunnalla tyttöystävänsä kanssa, emmekä ole nähneet pariin vuoteen.
Jos haluat uusia tuttavuuksia, niin etkö voisi tutustua heihin parisuhteessakin? Ehkä teidän kannattaisi muuttaa omiin asuntoihin, jotta saatte vähän etäisyyttä ja omaa aikaa. Näin oppii arvostamaan toista enemmän, tai sitten tajuaa, että yksin on parempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ok, mutta jotenkin karua. Kohta olet jo vanha yksinäinen nainen.
Haluan olla vapaa = Oletan että seksuaalinen vaihtoarvoni on vielä hyvässä kuosissa ja pääsen nauttimaan ihanasta ja seksintäyteisestä sinkkuelämästä kivojen hunksien kanssa.
En näe tuossa mitään vikaa sinällään. Tokihan nykyään kakkua voi syödä ja säästää yhtäaikaa, jos kumppanillekin sopii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kai tämä avaaja nyt on jo eronnut, kun aikaa aloituksesta on kulunut vuosia.
Hän voisi tulla kertomaan, miltä se uusi elämä maistui.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samalla tavalla se yksinolo ja vapaus muuttuu tylsäksi arjeksi. En pysty yhtään samaistumaan sen ihannointiin, kun minusta yksin olo ja yksin eläminen on ihan saamarin tylsää pidemmän päälle. Paljon mieluummin jakaisin sen arjen jonkun kanssa.
Sinkkuna tosiaan sosiaalinen elämä hiljenee. Ei tule enää kutsuja pariskuntien illanviettoon tai mökkiviikonloppuihin. Kukaan ei ehdi lasilliselle, kun on aina jotakin puolison tai lasten kanssa. Ja jos ap ei ole saanut ketään matkaseuraksi tähän asti, niin tuskin saa jatkossakaan.
Tämä! Todellakaan vanhat, sen entisen elämän ystävät eivät enää mökeilleen tai illanviettoihin kutsu! Kun ihmettelee jälkeenpäin, että miksi mulle ei puhuttu mitään, tulee vastaukseksi jotain: me ajateltiin että sulla on niin paljon menoja muutenkin koko ajan.. Pöh. Ja nämä on kuitenkin olleet vuosiKYMMENIÄ minunkin ystäviä, läheisiä ystäviä luulin itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvää miestä ei heitetä roskikseen. Piste.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et voi aloittaa elämääsi "uudestaan" ellet samalla muutu ihmisenä, mikä on aika mahdottomuus, tai aloita ihan uudista lähtökohdista. Niin mitkä nämä lähtökohdat ovat? Ei elämäsi muutu yhtään mihinkään, se ei edes tunnu erilaiselta, koska sinä pysyt samana ihmisenä, ajatuksiltasi ja kaiken muun suhteen. Olet sellainen elämäsi tapahtumien summa kuten me kaikki. Kannattaisi pikemminkin miettiä miksi koet tarvetta "aloittaa alusta"?
Vierailija kirjoitti:
Kilttimiehen kohtalo.
Tämä! Tätini jätti ensimmäisen aviomiehensä, koska tämä oli hänen mukaansa niin arkisen tylsä. No, toinen aviomies olikin sitten väkivaltainen juoppo. Että "kannattipa" vaihtaa puolisoa!
Avaus on mieleltään häiriöisen provo.
Lähde. Vaikka aiheutat surua ja miehesi sydän särkyy mutta voitte olla ystäviä jatkossakin. Elämä on ihan liian lyhyt paikoillaan nyhjäämiseen.
Jos viettisi vapauteen ja toisenlaiseen elämään on ollut jo pitkään, eli ei ole mikään hetken mielijohde (siis tyyliin tullut muutaman kk sisällä) niin voin kokemuksesta sanoa että tulet oireilemaan pahasti jollain tapaa jos jäät siihen olotilaan ja fasiliteetteihin mihin olet tyytymätön. Ennen pitkää sen vapauden kaipuun, sisäinen levottomuuden tukahduttaminen voi tosiaan sairastuttaa ihan fyysisesti. Siis tavalla jota ei edes tajua juontavan juurensa siitä että olet tyytymätön elämääsi. Näitä fyysisesti ja henkisesti sairaita ihmisiä on kuule maakunnat puolillaan, jotka ovat jämähtäneet vasten tahtoaan kotikonnuilleen koko iäksi pikkupaikkakunnalle, tehneet samaa työtä koko iän, asuneet samassa talossa ja eläneet hemmetin tylsää arkea todella pienissä piireissä - vaikka oikeasti olisivat kaivanneet ihan jotain muuta.
Meillä tuli samalaista, kun mies loukkaantui töissään ja joutui sairaseläkkeelle alle viisikymppisenä. Tulot putosi ja siitä se varmasti johtuikin. Oli helpompi erota.
Raha olikin minulle se tärkein seikka yhdessä pysymiseen.