Miten sinä pelastaisit Stockan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No aivan ensiksi vaihtaisin viestintätoimistoa ja lopettaisin trendikkäiden nuorten mielistelyn sekä sukupuoli- ja etnisyysmonimuotoisuudella kosiskelun. Se on hirveän noloa, että ovat lähteneet sille linjalle, kun paras ostajakunta olisi konservatiiviset, tavalliset keski-ikäiset ja vanhemmat varakkaat porukat. Paino sanalla konservatiiviset.

Nyt kun katsoo heidän katalogejaan, tulee tunne, etteivät he sinne minua halua, vaan jonkun parikymppisen woke-intoilijan tai jonkun mustiin pukeutuvan taiteilija-arkkitehtimummon.

Sitten tuotteista sen verran, että pois kaikki älytön luksusvaate ja tarjolle vain toimivaa laatuvaatetta ja kivaa juhlavaatetta. Sitten tunnelmallisempaa valaistusta. Ja panostaminen aikuisiin, pysyviin myyjiin.

Tampereen Stocka on katastrofaalinen. Tuntuu, että siellä on täysin hukassa tunnelman luomisen käsite. Pitivät pitkään remontin aikana parhaita naisten merkkejä (Birger ym.) pohjakerroksessa ankeassa pääalueesta erillään olevassa tilassa, jonne lähes kukaan ei mennyt (eri sisäänkäynti) ja joka on räkäisen K-marketsisäänkäynnin vieressä. Sitten pitävät myös samassa tilassa Roberts Coffeeta, jossa ei edes yritetä luoda mitään tunnelmaa ympäristöön, vaikka siinä olisi potentiaalia.

Nykyään käyn Sokoksella, koska panostavat enemmän tunnelmaan ja se on "normaalien ihmisten" tavarataloksi brändätty. Tulee kiusallinen ja vähän ylimielinen olo siitä Stockan mainonnasta.

No kyllä se paras ostajakunta, mitä kannattaa tällä hetkellä kosiskella olemme me 80-luvun lapset, eli tämän päivän keski-ikäistyvät ihmiset. Meillä on rahaa, olemme vielä tukevasti mukana työelämässä vuosikymmeniä ja meistä voisi saada asiakkaita pitkäksi aikaa. Me emme ole (ainakaan siinä sosiaaliluokassa, jota Stocka tavoittelee) noin keskimäärin mitenkään erityisen konservatiivisia, vaan olemme käyneet yliopistomme 2000-luvun puolella.

Itse ostin suurinpiirtein vuoteen 2010 saakka varmaan kaikki pukuni Stockalta. Kerroin myyjälle, mitä etsin ja menin sovituskopeille ja pukuja alkoi virtaamaan sinne. Nykyään tällaista palvelua ei enää saa, joten asioin pääasiassa Suitsupplyssa. Siellä kysytään ensimmäisenä, haluanko kahvia vai teetä, saan oman myyjän, ompelija on aina paikalla ja saan pienet muutostyöt teetettyä toista kahvikuppia juodessani. Saan siellä myös valtavan valikoiman vaihtoehtoja järkevän kokoisella alueella eikä minun tarvitse hortoilla miljoonan brändiosaston läpi katsomassa, että kenellä saattaisi olla pukuja mallistossa tällä kaudella. Saahan Stockalta tietenkin helposti jotain Bossia, mutta niiden kankaiden laatu on niin surkea, että en viitsi tuhlata enää niihin. 

No olen kommentoimasi viestin kirjoittaja ja itse juuri samaista 2000-luvun alussa yliopiston käynyttä, kansainvälistä porukkaa. Ja silti pidän itseäni konservatiivisena (nykyään) verrattuna siihen, mitä Stocka viestittää mainonnallaan. Kyllä, mielestäni Stockan vahvuus oli nimenomaan konservatiivisuus ja vakaus, toki tyylikäs ja ajan mukainen sellainen. Nuorten trendejä saa muualtakin.

Harrods on se, mihin Stocka olisi voinut edelleen halpisversiona vertautua. Perinne, villakangastakit, kirjat ja niin edelleen olivat se imagojuttu, vaikka toki kaikkea muutakin myytiin.

Stokkahan on nykyään S-market, ei siinä ole enää ihmettelemistä.

Vierailija kirjoitti:

1990-luvulla ja vielä 2000-luvun alussa Stockalla kävivät kaikki. Etenkin Herkun tarjonta ja tunnelma oli Suomessa jotain ainutlaatuista. Samoin vaateosaston valikoimaa ja palvelua ei ollut missään muualla. Stocka oli keskiluokkaiselle kaupunkilaiselle se paikka, jossa tehtiin kaikki tärkeät ostokset. Tavallaan tuo oli ehkä viimeistä tietynlaisen yhtenäiskulttuurin aikaa, johon ei ole paluuta.

Mä kävin kavereiden kanssa kuuntelemassa noin vuonna 1997 cd-levyjä superhienossa kuuntelupisteessä alakerrassa. 'N Syncin "Tearin' up my heart" ja muita klassikoita...

Se oli jotenkin niin yksinkertaista aikaa verrattuna nykyaikaan. Kaikki kävivät Stockalla hakemassa ripauksen mukavaa oloa ja luksusta. Jotenkin Stockan tuho symboloi mulle Suomen yleistä halukkuutta heittää hyvät asiat viemäriin. Oikeastaan kaikki. Jos nyt suomen kielestä kuitenkin edes pidettäisiin kiinni.

Aikanaan Stockalla oli parasta musiikiosasto, sieltä tuli monet levyt ja DVDt ostettua. Samoin Herkkua kaipaan, notkuvia myyntitiskejä täynnä kaikenlaisia herkkuruokia. Se juustotiski ja palvelu, ikävä tulee.

Stockan leluosasto oli lapsena taivas! Harmi kun Hamley's (tms.) lopetti, siellä oli erilainen leluvalikoima. Nykyisen leluosaston voisi korvata Prisman/Cittarin vastaavalla eikä kukaan huomaisi eroa.

Valikoima ja tunnelma olivat Stockassa erikoista ja sitten yrityksen johto teki vääriä päätöksiä joiden takia he menettivät juuri parhaimmat kilpailuvalttinsa. Surullista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1990-luvulla ja vielä 2000-luvun alussa Stockalla kävivät kaikki. Etenkin Herkun tarjonta ja tunnelma oli Suomessa jotain ainutlaatuista. Samoin vaateosaston valikoimaa ja palvelua ei ollut missään muualla. Stocka oli keskiluokkaiselle kaupunkilaiselle se paikka, jossa tehtiin kaikki tärkeät ostokset. Tavallaan tuo oli ehkä viimeistä tietynlaisen yhtenäiskulttuurin aikaa, johon ei ole paluuta.

Mä kävin kavereiden kanssa kuuntelemassa noin vuonna 1997 cd-levyjä superhienossa kuuntelupisteessä alakerrassa. 'N Syncin "Tearin' up my heart" ja muita klassikoita...

Se oli jotenkin niin yksinkertaista aikaa verrattuna nykyaikaan. Kaikki kävivät Stockalla hakemassa ripauksen mukavaa oloa ja luksusta. Jotenkin Stockan tuho symboloi mulle Suomen yleistä halukkuutta heittää hyvät asiat viemäriin. Oikeastaan kaikki. Jos nyt suomen kielestä kuitenkin edes pidettäisiin kiinni.

Olen ihan samoissa tunnelmissa! Haikeutta. Asiat ovat menneet vain aladpäin ja tästä juurikin Stocka. Muistelen Herkkua ja Stcockan hyvää ja asiantuntevaa palvelua miellyttävänä muistona menneisyydestä. Ikäväkin on!

Vähän ohis, mutta olen ollut näkevinäni Turun tavaratalossa, ettei myyjillä ole enää samanlaisia työasuja. Ovat siis ihan tavallisissa vaatteissa eikä heitä siksi heti edes erota henkilökunnan jäseniksi näin kevyemmän vaatetuksen aikaan.  

Asun Espoossa. On auto ja toimivat julkiset yhteydet. Nyt kun on verkkokaupat ja ostoskeskukset, kyllä Stockan pitäisi tarjota jotain ihan ainutlaatuista, jotta lähtisin sitä heiltä jostain kahdeksannesta kerroksesta hakemaan tai kokemaan. Toki Tapiolassakin on pikku-Stocka mutta nyt ei varmaan puhuta siitä.

Vanhan ajan Stocka oli aina hyvä kokemus. Joko lähti tyytyväisenä hyvien ostosten kanssa tai tyytyväisenä kun ei ollut tarvinnut mitään, oli välttänyt kiusaukset eikä sillä kertaa heräteostanut mitään.

Nyt kun siellä joskus todella harvoin käy, päällimmäinen ajatus on jotain plääh-tyylistä ja sitten äkkiä ulos.

Ihan samat ajatukset kuin muillakin. Vanhaan aikaan kävin Stockmannilla, kun tarvitsin välttämättä mustan mekon hautajaisiin, ruokaa harvinaisemmille kaloilleni, lahjan puolen tunnin päästä alkaviin juhliin tai mitä vain. Ja aina onnistui.

Minullakin on ostovoima kasvanut, mutta aika on vain vähentynyt. En todellakaan vietä aikaa kuljeskellen ja potentiaalisia ostoksia hypistellen. Kun olen liikkeellä, tarvitsen jotain. Ihan toivotonta, että nyky-Stockalle tullessa on saman kuin olisi tullut mihin tahansa kauppakeskukseen. En enää voi vilkaista koko tarjontaa 5 minuutissa, vaan menee tunti siihen että yrittää hahmottaa, onko täällä yhtään sitä mitä etsin.

Tuo shop-in-shopien kollaaminen on lisäksi hirveän väsyttävää. Ei minulla ole siihen mielenkiintoa, vaikka olisi kuinka paljon aikaa. Toisaalta alakerran ketjukahvilat eivät herätä enää kiinnostusta, kun mitään yllätyksiä ei ole tarjolla. Heräteostoksia en niiden takia tee, miksi tekisinkään kun sekavuus lähinnä ärsyttää ja stressi painaa siitä, että aika kuluu ja tarpeellinen ostos on tekemättä.

Lastenvaatteiden ostaminen vasta onkin nykyään Stockalla vaikeaa, pari kertaa olen yrittänyt. Lapsi tietysti kyllästyy vaatetouhuun jo parin rekin jälkeen, ja suurin osa valikoimasta jää näkemättä. Ja sitten kassalle mennessä ilmoitetaankin, että tämän paidan voit maksaa tässä, mutta nuo sukat pitää maksaa tuonne toisen brändin kassalle. Kauas on tultu palvelevasta Stockasta.

Ihminen takaisin keskiöön. Brändit ovat vain valmistajia, ei niille tarvitse rakentaa temppeleitä. Luotetaan siihen, että ihmiset muistavat mitä olivat tulossa ostamaan.

Muistelen 20 vuoden takaista Stockmannia lämmöllä. Se oli instituutio, ei vain tavaratalo. Sinne saattoi mennä, kun oli ensimmäisen kerran saanut kutsun vaikkapa karonkkaan tai nuorena työhaastatteluun. Myyjät olivat monipuolisia, kielitaitoisia, sivistyneitä ja kokeneita kaikissa elämän tilanteissa. Heiltä tuli kuin apteekin hyllyltä tiedot siitä, millainen etiketti karonkassa on, ja esittelivät nopeasti muutaman omiin tarpeisiin sopivan vaihtoehdon. Usein tuli sellaisiakin vinkkejä, joita nuorella ensikertalaisella ei olisi ollut kykyä pyytäkään.

Kuvitteellinen esimerkki, "ja tilaisuuteenhan saavutaan perinteisesti valkoiset hansikkaat kädessä. Löytyykö sellaiset jo? Jos saan ehdottaa, tällaiset vaaleanruskeasta vuodennahasta valmistetut hansikkat täyttävät myös etiketin, ja näille saattaisi olla helpommin käyttöä jatkossakin. Kun sitten lähempänä tilaisuutta valitset kukkakimppua, niin kannattaa ottaa huomioon, että valkeaa pidetään tässä yhteydessä kuoleman värinä, joten sitä kannattaa välttää."

Siellä otettiin aina todesta, aina ymmärrettiin, että asiakkaalla on oma elämänsä että näillä tilaisuuksilla oli merkitystä. Olen varma, että siellä oli ihana myös olla töissä ja kuulla siitä kaikesta, mitä ihmisten elämässä tapahtui ja mihin he tarvitsivat asioita. Stockalla käymistä saattoi pitää miellyttävänä valmistautumisrituaalina, jossa sai samalla tsempit luotettavilta ja arvostetuilta henkilökunnan jäseniltä. Palvelua sai vaikka liikkui arkivaatteissa. Myyjillä pysyi rooli päällä vaikka ei olisi lopulta ostanut mitään, vaan toivottivat tervetulleeksi takaisin. Oli helppo lähteä, ja siksi oli helppo tullakin taas uudestaan harkinnan jälkeen. Tosi huononakin päivänä piristi, että myyjät kohtasivat ystävällisesti ja kohteliaasti, ja pelkästään siitä ilosta saattoi poiketa siellä ja ostaa samalla päivittäistavarat.

Nyt tosiaankin eri brändikarsinoissa saa kulkea yksikseen, ynseän myyjän tapaa vasta kassalla, jossa ostokset työnnetään nopeasti tiskinnurkalle maksun jälkeen ja annetaan ymmärtää, että olisi hyvä siirtyä pois tieltä sen sijaan että saisi asetella edes lompakkoa takaisin käsilaukkuun. Ihan niin kuin missä tahansa sieluttomassa ostoshel*tissä.

Lapsen kanssa liikkuessa on joskus myyjä liittynyt perään matkan päästä seurailemaan, selvästi vahtien että emme ota tai riko mitään. Kun olen ottanut keskusteluyhteyden, se ei ole oikein johtanut mihinkään, enemmänkin on tullut tunne että myyjä haluaisi meidän poistuvan jos emme kerran ole etsimässä mitään heidän brändiltään, joka ilmeisesti on myyjän näkemyksen mukaan meidän arvomme yläpuolella.

Siis oikea vanhan ajan Stockmannhan oli myös kulttuurielämys. Valikoimat olivat ammattitaidolla ja näkemyksellä kuratoituja. Tavaratalon tiloissa järjestettiin tapahtumia, joissa oli mukana korkean profiilin kulttuurihahmoja.. Esimerkiksi Tove Jansson teki paljon yhteistyötä Stockmannin kanssa. Tuohon aikaan on varmasti tuntunut, että kun ikimuistoisen päivän jälkeen poistui ostamansa uuden täydellisesti istuvan villakangastakin kanssa, vähän kultapölyä oli tarttunut omaankin hihaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Stockka on tehnyt vuosien mittaan todella monia virheitä, joista nyt maksetaan. Ainakin yksi varmasti toimintaan heijastunut moka on ollut se, että verkkokauppaa ei otettu alussa vakavasti. Siksi siihen ei lähdetty edes panostamaan, muut ajattelivat toisin, ja nyt ne muut ovat paremmassa asemassa. Stockkalla oli valtavasti rahaa kiinni seinissä. Kiinteistöjen omistajuutta olisi voinut miettiä jo aiemmin/luopua jostain, ennenkuin ollaa kaulaa myöten nesteessä. Yleinen ongelma, mihin Stockka ei ole voinut vaikuttaa on ollut se, että Helsingin lähistöön on vuosien mittaan rakennettu toinen toistaan suurempia ostoskeskuksia. Ihmiset menevät mieluummin näihin. Ihmisten yleisesti muuttuneet ostotottumukset, moni ostaa mieluummin verkosta, koska se on halvempaa & nopeampaa.

Mikään ei olisi estänyt vuokraamasta liiketiloja sellaisille brändeille, joiden olisi katsottu edustavan Stockmannin asiakaskuntaa. Se olisi tuonut lisää asiakkaita samaan tilaan ja epäilemättä lisännyt myös ostoshalukkuutta Stockmannin puolella. Pääasia olisi ollut, että luodaan "hajurako" peltomarketteihin.

Stockmannin kadottua Suomessa ei ole oikein muuta kuin loputon määrä kanta-asiakkuus-ketjumarketteja, joilla on yhtä ja samaa myynnissä. Sopii tietenkin suomalaiseen mielenmaisemaan.

Ei varmasti olisi estänytkään, ja olisi luultavasti ollut viisasta. Suurin ongelma varmasti oli talon vanhanaikainen johtamiskulttuuri, joka ei ollut joustava. Muistan lukeneeni jonkun artikkelin, missä kerrottin, että työntekijät, jotka kannattavat verkkokauppa/puhuvat sen perustamisesta saavat potkut. Eli hyvin kankeaa toimintaa, management by perkele. Tuo tyyli ei kantanut pitkälle, ja nyt lähinnä on lähtölaskenta menossa, että kuinka pitkään jaksavat pyristellä. Tietty hyvä ei ole sekään, että kauppa keskittyy liikaa kahdelle isolle, mutta ei tänne kyllä ole tulijoita, koska markkina-alueena olemme naurettavan pieni. Ainoastaan silloin voi kyyti käydä kylmäksi muillekin, mikäli Amazon tulisi Suomeen.