Lue keskustelun säännöt.
Puhumattomuus parisuhteessa. Miten koette sen? Varsinkin haluaisin tähän sen puhumattoman kommentteja, miksi et puhu vaikka moni parisuhteen solmu avautuisi sillä?
25.09.2023 |
Mulla kotona puhumaton mies. Muutama parisuhteeseen liittyvä asia painaa omaa mieltä ja niistä olisi hyvä keskustella. Mutta kun yritän, toinen vaikenee tai sitten suuttuu ja tyyliin menee jo eropapereita tulostelemaan kun "hän ei kerran kelpaa mulle". Ja kun mies ei puhu, niin minä pidän sitten oikeana sitä miten asian päässäni oletan. Ja minä en mielellään saa ottaa kipeitä asioita esille koska häntä ahdistaa ja ilmeisesti kokee ne jollain tapaa arvosteluna itseään kohtaan, en tiedä. Eli tästä seurauksena vetäytyvä puhumaton ja hyökkäävä minä, silloin kun kehtaan nostaa jonkin asian esille. Toisaalta kun tietää että puhumatonta ahdistaa, on hirveän vaikea aloittaa mistään parisuhteeseen liittyvästä aiheesta keskustelua kun toinen kokee sen painostamisena ja vetäytyy entistä enemmän.
Millaisia kokemuksia teillä? Puhumaton, miksi et puhu?
Kommentit (1170)
Vierailija kirjoitti:
Mitä ovat nämä "asiat, joille ei voi mitään"? Itse en ole tällaisiin törmännyt. Asioille joko voi jotain tai aina voi erota, jos on jitain todella pahaa.
Ne, jotka on aina olleet, mutta joita ei voida/haluta muuttaa ilman koko elämän remontointia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ovat nämä "asiat, joille ei voi mitään"? Itse en ole tällaisiin törmännyt. Asioille joko voi jotain tai aina voi erota, jos on jitain todella pahaa.
Ne, jotka on aina olleet, mutta joita ei voida/haluta muuttaa ilman koko elämän remontointia.
Myös ulkopuoliset tekijät kuuluvat joskus tähän "sun isäs/äitis/veljes on tommonen".
Vierailija kirjoitti:
Koska ei huvita "keskustella" asioista, kun vastapuoli
- antaa kyllä kritiikkiä, mutta ei kestä sitä ollenkaan itse, vaan asettuu heti puolustuskannalle ja alkaa syyttelemään takaisin. Lopputulos: samat sananvaihdot toistuvat aina, yleensä asioista joille ei voi mitään.
- rekisteröi pilkuntarkasti kaiken sanotun ja palaa siihen vuosienkin päästä
- ajoittaa nämä avaukset poikkeuksetta sellaiseen hetkeen, jolloin muuten menisi sillä hetkellä ihan hienosti.
Todellakin. Ap:n puoliso aivan varmasti tietää täsmälleen jo ne Ap:n ajamat asiat. mutta pitää vaan odottoo kun hai laivaa uutta tilaisuutta yrittää muuttaa miehen käyttäytymistä. Ap oikein todella panostaa ja käyttää aikaa siihen, että voi taas juosta päin seinää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ovat nämä "asiat, joille ei voi mitään"? Itse en ole tällaisiin törmännyt. Asioille joko voi jotain tai aina voi erota, jos on jitain todella pahaa.
Ne, jotka on aina olleet, mutta joita ei voida/haluta muuttaa ilman koko elämän remontointia.
Myös ulkopuoliset tekijät kuuluvat joskus tähän "sun isäs/äitis/veljes on tommonen".
1. Ei ole ihan nirmaalia, että suhteissa valitetaan toisen sukulaisista.
2. Euåi ole ainakasn normaalia, että ne olennaisimmat keskistelut olisivat toisen sukulaisista.
3. Joskus sitä elämää on vaan remontoitava. Se, että toista se asia häiritsee jatkuvasti, on selkeä ja suora osoitus remontin tarpeesta ja sen huomiotta jättäminen on suora osoitus itsekkyydestä ja toisen itsestäänselvyytenä pitämisestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ovat nämä "asiat, joille ei voi mitään"? Itse en ole tällaisiin törmännyt. Asioille joko voi jotain tai aina voi erota, jos on jitain todella pahaa.
Ne, jotka on aina olleet, mutta joita ei voida/haluta muuttaa ilman koko elämän remontointia.
Ero ei sitten ole remontti? Siihenhän tuo asenne johtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska ei huvita "keskustella" asioista, kun vastapuoli
- antaa kyllä kritiikkiä, mutta ei kestä sitä ollenkaan itse, vaan asettuu heti puolustuskannalle ja alkaa syyttelemään takaisin. Lopputulos: samat sananvaihdot toistuvat aina, yleensä asioista joille ei voi mitään.
- rekisteröi pilkuntarkasti kaiken sanotun ja palaa siihen vuosienkin päästä
- ajoittaa nämä avaukset poikkeuksetta sellaiseen hetkeen, jolloin muuten menisi sillä hetkellä ihan hienosti.
Todellakin. Ap:n puoliso aivan varmasti tietää täsmälleen jo ne Ap:n ajamat asiat. mutta pitää vaan odottoo kun hai laivaa uutta tilaisuutta yrittää muuttaa miehen käyttäytymistä. Ap oikein todella panostaa ja käyttää aikaa siihen, että voi taas juosta päin seinää.
Niinpä. Ap:n kannattaisi seinän sijaan juosta ulos ovesta. Mies on jo tehnyt täysin selväksi, ettei välitä eikä kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ovat nämä "asiat, joille ei voi mitään"? Itse en ole tällaisiin törmännyt. Asioille joko voi jotain tai aina voi erota, jos on jitain todella pahaa.
Ne, jotka on aina olleet, mutta joita ei voida/haluta muuttaa ilman koko elämän remontointia.
Myös ulkopuoliset tekijät kuuluvat joskus tähän "sun isäs/äitis/veljes on tommonen".
1. Ei ole ihan nirmaalia, että suhteissa valitetaan toisen sukulaisista.
2. Euåi ole ainakasn normaalia, että ne olennaisimmat keskistelut olisivat toisen sukulaisista.
3. Joskus sitä elämää on vaan remontoitava. Se, että toista se asia häiritsee jatkuvasti, on selkeä ja suora osoitus remontin tarpeesta ja sen huomiotta jättäminen on suora osoitus itsekkyydestä ja toisen itsestäänselvyytenä pitämisestä.
Täsmennys: valitetaan siitä, että sun on käytävä äitis luona joka toinen päivä, esimerkiksi.
Asiat, joita ei voi muuttaa: lapsen koulunkäynti, autistilapsen erityistarpeet jne., joiden takia jotain muuta ei voi tehdä. Älä nyt takerru tähän ja leiki tyhmää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ovat nämä "asiat, joille ei voi mitään"? Itse en ole tällaisiin törmännyt. Asioille joko voi jotain tai aina voi erota, jos on jitain todella pahaa.
Ne, jotka on aina olleet, mutta joita ei voida/haluta muuttaa ilman koko elämän remontointia.
Ero ei sitten ole remontti? Siihenhän tuo asenne johtaa.
Eipä johda, koska voi olla, että näitä asioita ei voi muuttaa vuoteen tai kahteen, esimerkiksi. Mutta tulevaisuudessa voi. Silti näistä on vielä hyvin aikaa riidellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ovat nämä "asiat, joille ei voi mitään"? Itse en ole tällaisiin törmännyt. Asioille joko voi jotain tai aina voi erota, jos on jitain todella pahaa.
Ne, jotka on aina olleet, mutta joita ei voida/haluta muuttaa ilman koko elämän remontointia.
Myös ulkopuoliset tekijät kuuluvat joskus tähän "sun isäs/äitis/veljes on tommonen".
1. Ei ole ihan nirmaalia, että suhteissa valitetaan toisen sukulaisista.
2. Euåi ole ainakasn normaalia, että ne olennaisimmat keskistelut olisivat toisen sukulaisista.
3. Joskus sitä elämää on vaan remontoitava. Se, että toista se asia häiritsee jatkuvasti, on selkeä ja suora osoitus remontin tarpeesta ja sen huomiotta jättäminen on suora osoitus itsekkyydestä ja toisen itsestäänselvyytenä pitämisestä.Täsmennys: valitetaan siitä, että sun on käytävä äitis luona joka toinen päivä, esimerkiksi.
Asiat, joita ei voi muuttaa: lapsen koulunkäynti, autistilapsen erityistarpeet jne., joiden takia jotain muuta ei voi tehdä. Älä nyt takerru tähän ja leiki tyhmää.
En todellakaan ole tyhmä enkä edes leiki sellaista.
Valittaminen ei ole keskustelua, koten en edes kuvitellut sellaista.
Jos taas kertoo, että tilanne on nyt se, että lähestyy burn outia, kun autisti vie erityistarpeineen kaikki voimat ja puoliso auttaa enemmän äitiään kuin perhettään, sille voi jotain ja siitä voi keskustella.
Moni myös haluaa piolisoltaan ihan vaan tukea, ei aina ratkaisuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ovat nämä "asiat, joille ei voi mitään"? Itse en ole tällaisiin törmännyt. Asioille joko voi jotain tai aina voi erota, jos on jitain todella pahaa.
Ne, jotka on aina olleet, mutta joita ei voida/haluta muuttaa ilman koko elämän remontointia.
Ero ei sitten ole remontti? Siihenhän tuo asenne johtaa.
Eipä johda, koska voi olla, että näitä asioita ei voi muuttaa vuoteen tai kahteen, esimerkiksi. Mutta tulevaisuudessa voi. Silti näistä on vielä hyvin aikaa riidellä.
Ei keskustelu ole riitelyä. Ap kaipasi keskustelua, ei riitelyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ovat nämä "asiat, joille ei voi mitään"? Itse en ole tällaisiin törmännyt. Asioille joko voi jotain tai aina voi erota, jos on jitain todella pahaa.
Ne, jotka on aina olleet, mutta joita ei voida/haluta muuttaa ilman koko elämän remontointia.
Myös ulkopuoliset tekijät kuuluvat joskus tähän "sun isäs/äitis/veljes on tommonen".
1. Ei ole ihan nirmaalia, että suhteissa valitetaan toisen sukulaisista.
2. Euåi ole ainakasn normaalia, että ne olennaisimmat keskistelut olisivat toisen sukulaisista.
3. Joskus sitä elämää on vaan remontoitava. Se, että toista se asia häiritsee jatkuvasti, on selkeä ja suora osoitus remontin tarpeesta ja sen huomiotta jättäminen on suora osoitus itsekkyydestä ja toisen itsestäänselvyytenä pitämisestä.Täsmennys: valitetaan siitä, että sun on käytävä äitis luona joka toinen päivä, esimerkiksi.
Asiat, joita ei voi muuttaa: lapsen koulunkäynti, autistilapsen erityistarpeet jne., joiden takia jotain muuta ei voi tehdä. Älä nyt takerru tähän ja leiki tyhmää.
En todellakaan ole tyhmä enkä edes leiki sellaista.
Valittaminen ei ole keskustelua, koten en edes kuvitellut sellaista.
Jos taas kertoo, että tilanne on nyt se, että lähestyy burn outia, kun autisti vie erityistarpeineen kaikki voimat ja puoliso auttaa enemmän äitiään kuin perhettään, sille voi jotain ja siitä voi keskustella.
Moni myös haluaa piolisoltaan ihan vaan tukea, ei aina ratkaisuja.
Joo, kyllä tämän miehenäkin ymmärrän, mutta, kyllä se yleensä on nainen, joka etsii niitä ratkaisuja, mikä ei välttämättä ole ollenkaan huono asia aina. Tässä nyt haluan vielä sanoa, että en mitään täydellistä mykkäkoulua aja, mutta havainnollistan syitä siihen, miksi mies välttelee keskustelupöytään istumista. Että naisetkin olisivat vähän hajulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En vaan käsitä miten joku selviäisi elämässä ilman puhumista.
Miten nämä puhumattomat selviävät työelämässä?
Siellähän on pakko puhua. Tai aika vaikeata on ainakin olla hiljaa ja mietti kaikkia vain oman päänsä sisällä.
Vai ovatko kaikki sellaisessa työssä jota tekevät täysin yksin tai itsenäisesti.
Toivottavasti eivät ole ainakaan asiakaspalvelussa töissä.
Tästä saisi hyvän sketsin aiheen. Puhumaton ja avoin ihminen ja ongelmatilanne. Ja sen selvittelyn yritys.
Asiakaspalvelutilanne jossain yrityksessä nokikkain tapahtuvana.
Asiakas: Hyvää päivää.
Asiakaspalvelija: Hrmmm...
Minulla olisi eräs ongema, voisitteko auttaa?
Mmmhyyyh...
Kun asia on nimittäin näin...
Yhymymhmm....
Niin, siis mitä sanoitten en kuullut?
Myyyhhh....
Siis voitteko auttaa vai ei?
Mrrrmeih...
No, ei voi sitten mitään, kummallista, näkemiin...
Nmhnmhh...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi puhuminen olisi tärkeää?
Koska kukaan ei voi lukea toisen ajatuksia ja tunteita, ellei niitä jotenkin kielellisesti ilmaista.
Miksi toisten ihmisten pitäisi lukea tai tietää ajatuksistani tai tunteistani?
Mun lapset kyselivät tuon sortin kysymyksiä 3-vuotiaana. Miksi taivas on sininen? Miksi ihmisen pitää nukkua?
Vierailija kirjoitti:
Tästä saisi hyvän sketsin aiheen. Puhumaton ja avoin ihminen ja ongelmatilanne. Ja sen selvittelyn yritys.
Asiakaspalvelutilanne jossain yrityksessä nokikkain tapahtuvana.
Asiakas: Hyvää päivää.
Asiakaspalvelija: Hrmmm...
Minulla olisi eräs ongema, voisitteko auttaa?
Mmmhyyyh...
Kun asia on nimittäin näin...
Yhymymhmm....
Niin, siis mitä sanoitten en kuullut?
Myyyhhh....
Siis voitteko auttaa vai ei?
Mrrrmeih...
No, ei voi sitten mitään, kummallista, näkemiin...
Nmhnmhh...
Hauska tilanne tosiaan. Se mikä tässä on kummallista, että oma puhumaton kumppani oikein loistaa työpaikallaan. Puhetta ja jutustelua piisaa. Kotiin kun tullaan, hautaustoimiston fiilis avautuu.
Kotoa opittua. Muuta en keksi.
Pelottavat tunneasiat piileskelevät nurkissa räjähtääkseen. Kello käy.
Vierailija kirjoitti:
Koska ei huvita "keskustella" asioista, kun vastapuoli
- antaa kyllä kritiikkiä, mutta ei kestä sitä ollenkaan itse, vaan asettuu heti puolustuskannalle ja alkaa syyttelemään takaisin. Lopputulos: samat sananvaihdot toistuvat aina, yleensä asioista joille ei voi mitään.
- rekisteröi pilkuntarkasti kaiken sanotun ja palaa siihen vuosienkin päästä
- ajoittaa nämä avaukset poikkeuksetta sellaiseen hetkeen, jolloin muuten menisi sillä hetkellä ihan hienosti.
Kannattaa hankkia apua suhteeseen. Olette ajautuneet (tai ainakin sinä olet) valtataisteluun. Sen sijaan, että koittaisitte näissä tilanteissa rakentaa suhdettanne paremmaksi, mietit miten voittaa puolisosi taktikoiden.
Vierailija kirjoitti:
Tästä saisi hyvän sketsin aiheen. Puhumaton ja avoin ihminen ja ongelmatilanne. Ja sen selvittelyn yritys.
Asiakaspalvelutilanne jossain yrityksessä nokikkain tapahtuvana.
Asiakas: Hyvää päivää.
Asiakaspalvelija: Hrmmm...
Minulla olisi eräs ongema, voisitteko auttaa?
Mmmhyyyh...
Kun asia on nimittäin näin...
Yhymymhmm....
Niin, siis mitä sanoitten en kuullut?
Myyyhhh....
Siis voitteko auttaa vai ei?
Mrrrmeih...
No, ei voi sitten mitään, kummallista, näkemiin...
Nmhnmhh...
Tässä vaiheessa asiakaspalvelija voisi vielä räjähtää ja alkaa karjua miksi toinen ei jätä häntä rauhaan ja jankuttaa ja jankuttaa.
Vierailija kirjoitti:
En vaan käsitä miten joku selviäisi elämässä ilman puhumista.
Miten nämä puhumattomat selviävät työelämässä?
Siellähän on pakko puhua. Tai aika vaikeata on ainakin olla hiljaa ja mietti kaikkia vain oman päänsä sisällä.
Vai ovatko kaikki sellaisessa työssä jota tekevät täysin yksin tai itsenäisesti.
Toivottavasti eivät ole ainakaan asiakaspalvelussa töissä.
Säästävät kiusaamisen kotiin omalle rakkaalleen.
Tottakai he osaavat halutessaan käyttäytyä ja puhua, mutta kommunikoinnista kieltäytymisessä on kyse mm. vallankäytöstä ja toisen alistamisesta.
Jos ei osata keskustella eikä kohdata, ratkaisu on vaieta? Sen sijaan, että opettelisi elämässä tarvittavia taitoja.
Mitä ovat nämä "asiat, joille ei voi mitään"? Itse en ole tällaisiin törmännyt. Asioille joko voi jotain tai aina voi erota, jos on jitain todella pahaa.