Lue keskustelun säännöt.
Puhumattomuus parisuhteessa. Miten koette sen? Varsinkin haluaisin tähän sen puhumattoman kommentteja, miksi et puhu vaikka moni parisuhteen solmu avautuisi sillä?
25.09.2023 |
Mulla kotona puhumaton mies. Muutama parisuhteeseen liittyvä asia painaa omaa mieltä ja niistä olisi hyvä keskustella. Mutta kun yritän, toinen vaikenee tai sitten suuttuu ja tyyliin menee jo eropapereita tulostelemaan kun "hän ei kerran kelpaa mulle". Ja kun mies ei puhu, niin minä pidän sitten oikeana sitä miten asian päässäni oletan. Ja minä en mielellään saa ottaa kipeitä asioita esille koska häntä ahdistaa ja ilmeisesti kokee ne jollain tapaa arvosteluna itseään kohtaan, en tiedä. Eli tästä seurauksena vetäytyvä puhumaton ja hyökkäävä minä, silloin kun kehtaan nostaa jonkin asian esille. Toisaalta kun tietää että puhumatonta ahdistaa, on hirveän vaikea aloittaa mistään parisuhteeseen liittyvästä aiheesta keskustelua kun toinen kokee sen painostamisena ja vetäytyy entistä enemmän.
Millaisia kokemuksia teillä? Puhumaton, miksi et puhu?
Kommentit (1170)
Vierailija kirjoitti:
Minulle tulee asioiden vatvomisesta vain huonompi olo moneksi tunniksi, jopa päiviksi. Se ei suinkaan paranna mielialaani. En ole valmis tästä kärsimään, kun puhuminen ei lopulta auta mitään. Suurin osa parisuhteessa kitkaa aiheuttavista asioista kun on ihan aitoja yhteensopimattomuusongelmia, jotka johtuvat erilaisista tarpeista, toiveista, arvoista ja personaallisuudesta. Jos on päättänyt suhteessa olla, nämä erot täytyy vain hyväksyä, eivätkä ne parane puhumalla. Mieluummin keskittyy muihin asioihin.
Tämä "puhumattomuus" ei siis ole mikään defenssi tai lapsuudesta opittu haitallinen malli vaan rationaalinen suhtautuminen tosiasioihin.
Onhan tuo haitallista. Et osaa käsitellä tunteitasi tai kohdata niitä. Patoaminen purkautuu ennemmin tai myöhemmin toksisena käytöksenä. Toivottavasti sinulla ei ole jälkikasvua. Lapsille ei pidä opettaa tunteiden tukahduttamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
siis puhumattomuusko teillä luo parisuhdeongelmia/epäselvyyksiä? vai vain sinä päässäsi? onko mies ollut tällainen alusta asti? minä menin naimisiin puhumattoman ukon kanssa 26 vuotta sitten, eikä ole ollut mitään ongelmaa. ei kukaan jaksa alati höpöttävää miestä. tuo ukon käppänä sanoo, jos on asiaa. juuri viime viikolla innostui kysymään, että onko paita silitetty. oli se, ja ei siitä sen enempää tarvitse keskustelua jatkaa. hyvää syksyä, ja toivottavasti asiat oikenee teilläkin.
Varmaan vähän kumpikin. Ehkä minä päässäni viime aikoina. On ollut alusta asti samanlainen ja olen täällä aiemminkin jo kirjoitellut että vasta viime aikoina tuo käytös on enemmän alannut vaivaamaan. Kun oikein mihinkään ei saa vastauksia, pelkkää örinää.
Ap
Onko miehesi käytöksessä jotain muutakin epäilyttävää, kun asia on alkanut vaivaamaan nyt yhä enemmän, vaikka olet ns. tottunut tuohon jo 30 vuoden ajan?
Epäiletkö tällä hetkellä toista naista?
On käynyt mielessä, mutta kieltää jyrkästi ja muutenkaan en näin luule. Varmahan en voi olla.
Ap
Nää pettäjät eivät ikinä myönnä toista naista, muista se. Varsinkaan nämä hiljaiset, näennäisen kiltit miehet. Näin kävi mullekkin.
Jos miehesi pihtaa sulta seksiä ja örähtelee, on sulkeutunut ja sulle on jo herännyt niin vahva epäilys toisesta naisesta, niin luota vaistoosi.
Naiselle on annettu vaisto syystä ja luota siihen. Totuudella on kuitenkin tapana pulpahtaa pintaan odottamattomalla tavalla. Veikkaan, että joku sattuma tuo totuuden eteesi joku päivä.
Hyvin sanottu tuo "varsinkin hiljaiset, näennäisen kiltit"... oma mieheni oli maailman kiltein, mukavin, auttavaisin ja kaikki rakastivat häntä, koska hän on niin älyttömän mukava. Hän oli viimeinen ihminen maailmassa, jonka olisi kuvitellut pettävän, mutta olinpa väärässä. Toki hän myös käyttäytyi päivä päivältä epäilyttävämmin, aina oli menossa taas "auttamaan kaveria" muutossa, remontissa tai muuten vaan tekemässä palveluksia kavereille, niin ne kaverit olikin naisia, joita autettiin sängyssä. Hänellä olikin jatkuvasti menossa jokin sutina jonkun vieraan naisen kanssa. Järkytys oli aikamoinen kun luin hänen kännykässään olevia seksiviestejä useilta naisilta. Aiemmin en olisi ikinä koskenut hänen puhelimeensa, mutta kun epäilykset kasvoivat sietämättömiksi, kysyin häneltä suoraan ja hän suuttui että edes kehtaan epäillä mitään pettämisiä ja aloin voida itse niin huonosti, että oli mentävä terapiaan asti selvittämään, mistä huono olo johtui, niin en pystynyt enää hillitsemään itseäni ja halusin vain mielenrauhaa. Onneksi katsoin, aivan sama vaikka tein millaisen rikoksen - mielestäni mies teki paljon kamalamman rikoksen kun hajotti toisen ihmisen mielen omalla käytöksellään. Kannattaa aina vaan luottaa omaan vaistoonsa.
Äh, olipas kurja juttu. Mutta toisaalta, meillä kun mies lähtee jonnekin niin kyllä hän aina sanoo minne on menossa ja milloin tulee ja usein lähettelee kuviakin. Tosin paljon on menossa työn ja harrastusten takia, niin käytännössähän kyllä onnistuisikin. En halua alkaa kenenkään puhelinta penkomaan kuitenkaan. Mä olen ajatellut että seksi kenenkään kanssa ei välttämättä enää kiinnosta häntä.
Mutta niinpä niin, eihän näistä tiedä. Vaan jos oikein mustasukkaiseksi ja kyyläksi alan, niin siinä menee mielenterveys kyllä kummaltakin, hän inhoaa mustasukkaisuutta ja mä sitä omaa epäilemistä.
Ap
Plus ei halua seksiä, on ärtyisä ja sulkeutunut.
Usko pois, sillä on taas joku toinen nainen.
Ei tää mitään rakettitiedettä oo.
Sinuna todellakin ryhtyisin stalkkaamaan kaiken mahdollisen. Älä enää puhu ääneen epäilyistäsi, sillä muuten hän alkaa varovaiseksi ja tuhoaa todistusaineistot.
Mistä mä stalkkaisin? Puhelimelle en halua mennä. Mies on tarkka ulkonäöstään, mutta aika rumissa (heh) kuteissa aina lähtee ilman mua. Jos menisi naisiin, niin luulisi että laittautuisi vimpan päälle?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Se että seksi ei kiinnosta miestä, ei automaattisesti tarkoita että miehellä on toinen. Te jotka muuta väitätte, se kertoo teistä. Mies ei ole mikään seksikone vaan ihminen, joten kohdelkaa miehiä ihmisinä, ehkä se seksikin alkaa taas ajan kanssa maistumaan. Kannattaa heittää omat oletukset ja EGO romukoppaan ja kohdata se oma kumppani aidosti tasavertaisena kumppanina. Räksyttäjille jää luu käteen sukupuolesta riippumatta.
Kyllä kohdataan. Mutta ei ole olemassa mitään maagista avainta, jolla saa miehen avautumaan asioista. Jos mies on opetellut haitallisen käytöksen (puhumattomuuden) eikä suostu siitä luopumaan, ei asialle voi mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
siis puhumattomuusko teillä luo parisuhdeongelmia/epäselvyyksiä? vai vain sinä päässäsi? onko mies ollut tällainen alusta asti? minä menin naimisiin puhumattoman ukon kanssa 26 vuotta sitten, eikä ole ollut mitään ongelmaa. ei kukaan jaksa alati höpöttävää miestä. tuo ukon käppänä sanoo, jos on asiaa. juuri viime viikolla innostui kysymään, että onko paita silitetty. oli se, ja ei siitä sen enempää tarvitse keskustelua jatkaa. hyvää syksyä, ja toivottavasti asiat oikenee teilläkin.
Varmaan vähän kumpikin. Ehkä minä päässäni viime aikoina. On ollut alusta asti samanlainen ja olen täällä aiemminkin jo kirjoitellut että vasta viime aikoina tuo käytös on enemmän alannut vaivaamaan. Kun oikein mihinkään ei saa vastauksia, pelkkää örinää.
Ap
Onko miehesi käytöksessä jotain muutakin epäilyttävää, kun asia on alkanut vaivaamaan nyt yhä enemmän, vaikka olet ns. tottunut tuohon jo 30 vuoden ajan?
Epäiletkö tällä hetkellä toista naista?
On käynyt mielessä, mutta kieltää jyrkästi ja muutenkaan en näin luule. Varmahan en voi olla.
Ap
Nää pettäjät eivät ikinä myönnä toista naista, muista se. Varsinkaan nämä hiljaiset, näennäisen kiltit miehet. Näin kävi mullekkin.
Jos miehesi pihtaa sulta seksiä ja örähtelee, on sulkeutunut ja sulle on jo herännyt niin vahva epäilys toisesta naisesta, niin luota vaistoosi.
Naiselle on annettu vaisto syystä ja luota siihen. Totuudella on kuitenkin tapana pulpahtaa pintaan odottamattomalla tavalla. Veikkaan, että joku sattuma tuo totuuden eteesi joku päivä.
Hyvin sanottu tuo "varsinkin hiljaiset, näennäisen kiltit"... oma mieheni oli maailman kiltein, mukavin, auttavaisin ja kaikki rakastivat häntä, koska hän on niin älyttömän mukava. Hän oli viimeinen ihminen maailmassa, jonka olisi kuvitellut pettävän, mutta olinpa väärässä. Toki hän myös käyttäytyi päivä päivältä epäilyttävämmin, aina oli menossa taas "auttamaan kaveria" muutossa, remontissa tai muuten vaan tekemässä palveluksia kavereille, niin ne kaverit olikin naisia, joita autettiin sängyssä. Hänellä olikin jatkuvasti menossa jokin sutina jonkun vieraan naisen kanssa. Järkytys oli aikamoinen kun luin hänen kännykässään olevia seksiviestejä useilta naisilta. Aiemmin en olisi ikinä koskenut hänen puhelimeensa, mutta kun epäilykset kasvoivat sietämättömiksi, kysyin häneltä suoraan ja hän suuttui että edes kehtaan epäillä mitään pettämisiä ja aloin voida itse niin huonosti, että oli mentävä terapiaan asti selvittämään, mistä huono olo johtui, niin en pystynyt enää hillitsemään itseäni ja halusin vain mielenrauhaa. Onneksi katsoin, aivan sama vaikka tein millaisen rikoksen - mielestäni mies teki paljon kamalamman rikoksen kun hajotti toisen ihmisen mielen omalla käytöksellään. Kannattaa aina vaan luottaa omaan vaistoonsa.
Äh, olipas kurja juttu. Mutta toisaalta, meillä kun mies lähtee jonnekin niin kyllä hän aina sanoo minne on menossa ja milloin tulee ja usein lähettelee kuviakin. Tosin paljon on menossa työn ja harrastusten takia, niin käytännössähän kyllä onnistuisikin. En halua alkaa kenenkään puhelinta penkomaan kuitenkaan. Mä olen ajatellut että seksi kenenkään kanssa ei välttämättä enää kiinnosta häntä.
Mutta niinpä niin, eihän näistä tiedä. Vaan jos oikein mustasukkaiseksi ja kyyläksi alan, niin siinä menee mielenterveys kyllä kummaltakin, hän inhoaa mustasukkaisuutta ja mä sitä omaa epäilemistä.
Ap
Plus ei halua seksiä, on ärtyisä ja sulkeutunut.
Usko pois, sillä on taas joku toinen nainen.
Ei tää mitään rakettitiedettä oo.
Sinuna todellakin ryhtyisin stalkkaamaan kaiken mahdollisen. Älä enää puhu ääneen epäilyistäsi, sillä muuten hän alkaa varovaiseksi ja tuhoaa todistusaineistot.
Mistä mä stalkkaisin? Puhelimelle en halua mennä. Mies on tarkka ulkonäöstään, mutta aika rumissa (heh) kuteissa aina lähtee ilman mua. Jos menisi naisiin, niin luulisi että laittautuisi vimpan päälle?
Ap
Riippuu pitkälti siitä naisesta. Ei kaikki naiset ole niin tarkkoja sen suhteen miten mies pukeutuu. Ihastuminen on voinut tulla ihan jostakin muusta syystä kuin pukeutumisen perusteella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
siis puhumattomuusko teillä luo parisuhdeongelmia/epäselvyyksiä? vai vain sinä päässäsi? onko mies ollut tällainen alusta asti? minä menin naimisiin puhumattoman ukon kanssa 26 vuotta sitten, eikä ole ollut mitään ongelmaa. ei kukaan jaksa alati höpöttävää miestä. tuo ukon käppänä sanoo, jos on asiaa. juuri viime viikolla innostui kysymään, että onko paita silitetty. oli se, ja ei siitä sen enempää tarvitse keskustelua jatkaa. hyvää syksyä, ja toivottavasti asiat oikenee teilläkin.
Varmaan vähän kumpikin. Ehkä minä päässäni viime aikoina. On ollut alusta asti samanlainen ja olen täällä aiemminkin jo kirjoitellut että vasta viime aikoina tuo käytös on enemmän alannut vaivaamaan. Kun oikein mihinkään ei saa vastauksia, pelkkää örinää.
Ap
Onko miehesi käytöksessä jotain muutakin epäilyttävää, kun asia on alkanut vaivaamaan nyt yhä enemmän, vaikka olet ns. tottunut tuohon jo 30 vuoden ajan?
Epäiletkö tällä hetkellä toista naista?
On käynyt mielessä, mutta kieltää jyrkästi ja muutenkaan en näin luule. Varmahan en voi olla.
Ap
Nää pettäjät eivät ikinä myönnä toista naista, muista se. Varsinkaan nämä hiljaiset, näennäisen kiltit miehet. Näin kävi mullekkin.
Jos miehesi pihtaa sulta seksiä ja örähtelee, on sulkeutunut ja sulle on jo herännyt niin vahva epäilys toisesta naisesta, niin luota vaistoosi.
Naiselle on annettu vaisto syystä ja luota siihen. Totuudella on kuitenkin tapana pulpahtaa pintaan odottamattomalla tavalla. Veikkaan, että joku sattuma tuo totuuden eteesi joku päivä.
Hyvin sanottu tuo "varsinkin hiljaiset, näennäisen kiltit"... oma mieheni oli maailman kiltein, mukavin, auttavaisin ja kaikki rakastivat häntä, koska hän on niin älyttömän mukava. Hän oli viimeinen ihminen maailmassa, jonka olisi kuvitellut pettävän, mutta olinpa väärässä. Toki hän myös käyttäytyi päivä päivältä epäilyttävämmin, aina oli menossa taas "auttamaan kaveria" muutossa, remontissa tai muuten vaan tekemässä palveluksia kavereille, niin ne kaverit olikin naisia, joita autettiin sängyssä. Hänellä olikin jatkuvasti menossa jokin sutina jonkun vieraan naisen kanssa. Järkytys oli aikamoinen kun luin hänen kännykässään olevia seksiviestejä useilta naisilta. Aiemmin en olisi ikinä koskenut hänen puhelimeensa, mutta kun epäilykset kasvoivat sietämättömiksi, kysyin häneltä suoraan ja hän suuttui että edes kehtaan epäillä mitään pettämisiä ja aloin voida itse niin huonosti, että oli mentävä terapiaan asti selvittämään, mistä huono olo johtui, niin en pystynyt enää hillitsemään itseäni ja halusin vain mielenrauhaa. Onneksi katsoin, aivan sama vaikka tein millaisen rikoksen - mielestäni mies teki paljon kamalamman rikoksen kun hajotti toisen ihmisen mielen omalla käytöksellään. Kannattaa aina vaan luottaa omaan vaistoonsa.
Äh, olipas kurja juttu. Mutta toisaalta, meillä kun mies lähtee jonnekin niin kyllä hän aina sanoo minne on menossa ja milloin tulee ja usein lähettelee kuviakin. Tosin paljon on menossa työn ja harrastusten takia, niin käytännössähän kyllä onnistuisikin. En halua alkaa kenenkään puhelinta penkomaan kuitenkaan. Mä olen ajatellut että seksi kenenkään kanssa ei välttämättä enää kiinnosta häntä.
Mutta niinpä niin, eihän näistä tiedä. Vaan jos oikein mustasukkaiseksi ja kyyläksi alan, niin siinä menee mielenterveys kyllä kummaltakin, hän inhoaa mustasukkaisuutta ja mä sitä omaa epäilemistä.
Ap
Plus ei halua seksiä, on ärtyisä ja sulkeutunut.
Usko pois, sillä on taas joku toinen nainen.
Ei tää mitään rakettitiedettä oo.
Sinuna todellakin ryhtyisin stalkkaamaan kaiken mahdollisen. Älä enää puhu ääneen epäilyistäsi, sillä muuten hän alkaa varovaiseksi ja tuhoaa todistusaineistot.
Mistä mä stalkkaisin? Puhelimelle en halua mennä. Mies on tarkka ulkonäöstään, mutta aika rumissa (heh) kuteissa aina lähtee ilman mua. Jos menisi naisiin, niin luulisi että laittautuisi vimpan päälle?
Ap
Tässä muuten yksi erittäin todennäköinen skenaario. Mies potee huonoa omaatuntoa pettämisestä, ja kun hautoo sitä salaisuutta sisällään, niin se aiheuttaa masennusta ja äksyilyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhde on syvältä.
Takaisin kertakäyttöisiin.
Vuosisadat vierivät. Ainakin vuosikymmenet.Mä en enää koskaan hanki (voiko noin sanoa) uutta miestä jos tämä päättyy eroon tai hänen kuolemaansa.
Ap
Vaikuttaa hiukan siltä että et ole hirveän kiinnostunut miehestä. Miksi mies olisi kiinnostunut sinusta?
Ap jos alat epäilemään että mies pettää, onko suhteessanne luottamus kunnossa? En antaisi hirveästi valtaa näille katkerille mammoille, joiden työnä on näiden pettämiskommenttien jatkuva kirjoittelu. Jos haluat hyvän parisuhteen, sinun pitää pystyä luottamaan, tiedät sen itsekkin. Stalkkaus ja epäily ovat täysin turhia asioita, silloin ei ole luottamusta ja suhde on tyhjä.
Yrittäisin rakentaa kommunikaatiota sellaisten asioiden kautta jotka miestäsi kiinnostaa. Ota hivenen jostain sellaisesta selvää ja kysy mieheltäsi lisää, ehkä sitä kautta saatte portit auki.
Voihan se olla niin, että mies tietää että jokin on vialla, mutta ei tiedä mikä. Yhteinen harrastus on paras keino nähdä se arkipäiväinen kumppani eri valossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on mielenkiintoinen ja silmiä avaava keskustelu. AP halua keskustelua parisuhteen kommunikaatiosta sekä kumppanin puhumattomuudesta ja suuri osa keskustelijoista vastaa sellaisilla tavoilla, että on vaikea uskoa toimiviin parisuhteisiin. En väitä, että keskustelua haluavat ovat parempia tai oikeassa, mutta ei kaksi ihan eri lailla toimivaa/haluavaakaan voi kauhean hyvässä suhteessa olla.
Osa tässä keskusteluketjussa. pitää parisuhteen puhetta jauhamisena, riitelynä, vatvomisena, jankuttamisena, juoruiluna ja suurimmalta osin täysin turhana asiana. Itsellänikin on puhumaton mies kotona vielä toistaiseksi, joten koen aiheen läheiseksi ja itselleni tärkeäksi. Kommunikaatio ja/tai sen puute ovat itselleni parisuhteen jatkumisen kulmakiviä.
Itselleni tuo tämän hetkisen kumppanin puhumattomuus tarkoittaa nimenomaan parisuhdekommunikaation ja tunnepuheen puutetta. Meillä ei olla oikeastaan mykkäkoulussa ja me puhutaan kyllä, vaikkapa lasten asioista, päivän lehdestä, kauppalistoista, toisten pariskuntien asioista (mies) ja joskus hyvänä päivänä omista kuulumisista. Tämä ei kuitenkaan ole sitä keskustelua mitä kaipaan, toki myös tärkeää.
Itse kaipaan nykyiseen suhteeseeni myös keskustelua parisuhteen tilasta, toiveista ja haaveista. Kaipaisin suhteessa myös tunnepuhetta, kohteliaisuuksia, kehuja ja toisen tunteiden validoimista.
Meillä on parisuhteessa päällä jo useamman vuoden jatkunut kriisi. Mies on halunnut erota jo vuosia, mutta emme ole vielä kuitenkaan eronneet. Ehkä hänkään ei sitä halua enää, mutta hän ei ole myöskään kertonut sitä mitä oikeasti enää tästä suhteesta haluaa. Kun yritän keskustella ongelmista, niin hän pakenee puolustusasemiin eikä kuuntele minua, vaan alkaa syyttelemään minua tai luettelemaan minun virheitäni. Totta kai näistäkin pitää ja saa keskustella, mutta rakentavammin ja ehkä jopa omassa keskustelussaan. Keskustelu ja kriisin käsittely ei etene, jos toinen välttelee asiaa. Koen, että hän ei halua kohdata omia tekojaan (johtivat kriisiin) ja välttelee keskustelua niistä. Koska keskustelua ei käydä, niin minä en pääse eteenpäin. Hänen ratkaisunsa kriisiin on anteeksianto ilman asioiden selvittelyä. Itselleni se ei ole toimiva ratkaisu. Pitäisihän tekojen tausta, niiden merkitys ja seuraukset käydä läpi. Ennen kaikkea kaipaisin suhteen tulevaisuuskeskustelua ja keskustelua suhteen merkityksestä. Miten voisi antaa anteeksi, jos asiaa ei keskustella?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle tulee asioiden vatvomisesta vain huonompi olo moneksi tunniksi, jopa päiviksi. Se ei suinkaan paranna mielialaani. En ole valmis tästä kärsimään, kun puhuminen ei lopulta auta mitään. Suurin osa parisuhteessa kitkaa aiheuttavista asioista kun on ihan aitoja yhteensopimattomuusongelmia, jotka johtuvat erilaisista tarpeista, toiveista, arvoista ja personaallisuudesta. Jos on päättänyt suhteessa olla, nämä erot täytyy vain hyväksyä, eivätkä ne parane puhumalla. Mieluummin keskittyy muihin asioihin.
Tämä "puhumattomuus" ei siis ole mikään defenssi tai lapsuudesta opittu haitallinen malli vaan rationaalinen suhtautuminen tosiasioihin.
Onhan tuo haitallista. Et osaa käsitellä tunteitasi tai kohdata niitä. Patoaminen purkautuu ennemmin tai myöhemmin toksisena käytöksenä. Toivottavasti sinulla ei ole jälkikasvua. Lapsille ei pidä opettaa tunteiden tukahduttamista.
Olen eri. Ymmärrä että ihmiset käsittelee asiat eri tavoin ja mikään tapa ei ole automaattisesti väärä tai oikea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla myös tuollainen mies, kotonaan ei koskaan puhuttu mistään vaikeista aiheista lapsuudessa ja nuoruudessa eikä vieläkään. Pelkkää hyvää päivää kirvesvartta. Edes vanhemiten kun pitäisi päättää vanhentuvien eläläisten vanhempien asioita tai miettiä maatilan ja metsien hoitoa ja kohtaloa jatketaan tuppisuuna.
Jep, se on joikkelin vaieaa edes puhua arkipäiväsistä asioista ja suunnitelmista. Saati vaikeista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en puhu. Olen todella huono ihan neutraaleissakin tilanteissa sanoittamaan tunteitani ja vältän konflikteja viimeiseen saakka.
Olen ehkä lapsena oppinut sellaiseen älä valita, älä selitä -ajattelutapaan, se puhumattomuus on itselleni tapa käydä asioita läpi oman pääni sisällä.
Kiitos tästä. Mä olen miettinyt että jollain tapaa lapsuudesta tämä juontaa miehelläkin. Olen yrittänyt ymmärtää tätä piirrettä, mutta joskus se on hirveän vaikeaa.
Ap
Ei halua muuttaa mitään. Eikä katsoa omaa itseään. Eikä mietttiä mitä ajattelee. Se on akkojen juttuja. Tosi miehen juttu on olla vaiti, riidellä, ja erota, ja sitten olla ihmeissään miksi erottiin. Mutta vitsit vitsinä, ihminen joka ei pysty kohtaamaan mitään, ei halua puhua.
Näin mustakin tuntuu. Hän ei pysty kohtaamaan mitään.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt löydä sitä havainnollistavaa kuvaa, mutta terveessä parisuhteessa molemmat kantavat suhdetta suht puoliksi.
Jos ap nyt lakkaisi kannattelemasta suhdetta yksin, mitä tapahtuisi? Ap, ei teidän parisuhteen kuulu olla sinun henkilökohtainen työmaasi. Sinulta loppuu jossain vaiheessa voimat ja ilmassa kannateltu pallo putoaa maahan. Sitten mies sanoo, ettei hän pyytänyt mitään, sinä ihan itse touhusit. Tässä vaiheessa ap:n läheisriippuvuus saattaa eskaloitua todella haitalliseksi tai vaihtua masennukseen/ ahdistukseen.
Muuten hyvä, mutta mistä ihmeestä vedit tähän läheisriippuvuuden? Ai kun ei ole eronnut?
Yhä edelleen etenkin vanhempien sukupolvien ajatuksissa avioliitto solmitaan loppuiäksi, kukaan ei ole täydellinen, mieshän on muuten hyvä jne -ajattelutapa ohjaa omassa elämässä. Taitaa ohjata ap:n miehenkin ajattelua, joka luulee, että vaimon pitää sietää mitä tahansa.
On kaukaa haettua ja väärin syyllistää naista, joka on koittanut sietää miehen vajavaisuutta silkasta rakkaudesta ja ympäristön normien ohjaamana, kun mies pyörittää ja pompottelee toista eläen itsekkäästi kuvitellen että toinen on ja pysyy olipa hän miten mul ku tahanss.
En syyllistä naista yrittämisestä. Olen itse tehnyt ihan samoin, jopa kahdessa pitkässä suhteessa.
Mutta kyllä se on jonkinasteista läheisriippuuvuutta, että pistää omat tarpeensa sivuun ja pistää parisuhteen tai toisen ihmisen niiden edelle, etenkin, kun se suhde ei ole mikään onnea tuova vaan kuormittava. Terve ihminen alkaa kapinoida ja kalistaa kahleitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luen hyvän ketjun myöhemmin. Haluan kuitenkin jo nyt heittää ajatuksen, että kun se puhumattomuus ulottuu vielä lapsiinkin. Milainen suhde lapsella on omiin vanhempiinsä, jos he eivät ole koskaan vaivautuneet puhumaan mitään, edes säästä?
Nimimerkki Täysin puhumattoman isän lapsi, ja äitikään ei juuri puhut mutta ymmärsi edes jotakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
siis puhumattomuusko teillä luo parisuhdeongelmia/epäselvyyksiä? vai vain sinä päässäsi? onko mies ollut tällainen alusta asti? minä menin naimisiin puhumattoman ukon kanssa 26 vuotta sitten, eikä ole ollut mitään ongelmaa. ei kukaan jaksa alati höpöttävää miestä. tuo ukon käppänä sanoo, jos on asiaa. juuri viime viikolla innostui kysymään, että onko paita silitetty. oli se, ja ei siitä sen enempää tarvitse keskustelua jatkaa. hyvää syksyä, ja toivottavasti asiat oikenee teilläkin.
Varmaan vähän kumpikin. Ehkä minä päässäni viime aikoina. On ollut alusta asti samanlainen ja olen täällä aiemminkin jo kirjoitellut että vasta viime aikoina tuo käytös on enemmän alannut vaivaamaan. Kun oikein mihinkään ei saa vastauksia, pelkkää örinää.
Ap
Onko miehesi käytöksessä jotain muutakin epäilyttävää, kun asia on alkanut vaivaamaan nyt yhä enemmän, vaikka olet ns. tottunut tuohon jo 30 vuoden ajan?
Epäiletkö tällä hetkellä toista naista?
On käynyt mielessä, mutta kieltää jyrkästi ja muutenkaan en näin luule. Varmahan en voi olla.
Ap
Nää pettäjät eivät ikinä myönnä toista naista, muista se. Varsinkaan nämä hiljaiset, näennäisen kiltit miehet. Näin kävi mullekkin.
Jos miehesi pihtaa sulta seksiä ja örähtelee, on sulkeutunut ja sulle on jo herännyt niin vahva epäilys toisesta naisesta, niin luota vaistoosi.
Naiselle on annettu vaisto syystä ja luota siihen. Totuudella on kuitenkin tapana pulpahtaa pintaan odottamattomalla tavalla. Veikkaan, että joku sattuma tuo totuuden eteesi joku päivä.
Hyvin sanottu tuo "varsinkin hiljaiset, näennäisen kiltit"... oma mieheni oli maailman kiltein, mukavin, auttavaisin ja kaikki rakastivat häntä, koska hän on niin älyttömän mukava. Hän oli viimeinen ihminen maailmassa, jonka olisi kuvitellut pettävän, mutta olinpa väärässä. Toki hän myös käyttäytyi päivä päivältä epäilyttävämmin, aina oli menossa taas "auttamaan kaveria" muutossa, remontissa tai muuten vaan tekemässä palveluksia kavereille, niin ne kaverit olikin naisia, joita autettiin sängyssä. Hänellä olikin jatkuvasti menossa jokin sutina jonkun vieraan naisen kanssa. Järkytys oli aikamoinen kun luin hänen kännykässään olevia seksiviestejä useilta naisilta. Aiemmin en olisi ikinä koskenut hänen puhelimeensa, mutta kun epäilykset kasvoivat sietämättömiksi, kysyin häneltä suoraan ja hän suuttui että edes kehtaan epäillä mitään pettämisiä ja aloin voida itse niin huonosti, että oli mentävä terapiaan asti selvittämään, mistä huono olo johtui, niin en pystynyt enää hillitsemään itseäni ja halusin vain mielenrauhaa. Onneksi katsoin, aivan sama vaikka tein millaisen rikoksen - mielestäni mies teki paljon kamalamman rikoksen kun hajotti toisen ihmisen mielen omalla käytöksellään. Kannattaa aina vaan luottaa omaan vaistoonsa.
Äh, olipas kurja juttu. Mutta toisaalta, meillä kun mies lähtee jonnekin niin kyllä hän aina sanoo minne on menossa ja milloin tulee ja usein lähettelee kuviakin. Tosin paljon on menossa työn ja harrastusten takia, niin käytännössähän kyllä onnistuisikin. En halua alkaa kenenkään puhelinta penkomaan kuitenkaan. Mä olen ajatellut että seksi kenenkään kanssa ei välttämättä enää kiinnosta häntä.
Mutta niinpä niin, eihän näistä tiedä. Vaan jos oikein mustasukkaiseksi ja kyyläksi alan, niin siinä menee mielenterveys kyllä kummaltakin, hän inhoaa mustasukkaisuutta ja mä sitä omaa epäilemistä.
Ap
Jos nyt mietitään ihan faktoja niin sulla on mies:
- joka on paljon menossa poissa kotoa (eli ei masentunut)
- miehellä on mielenkiintoa johonkin (ei ole masentunut)
- on vähän kotona (ei ole miekenkiintoa olla kotona)
- kotona örisee eikä ole kontaktissa (ei mielenkiintoa vaimoon)
- oliko niin, ettei seksikään vaimon kanssa kiinnosta, vai oliko se joku toinen kirjoittaja
- on väitteen mukaisesti hyvä isä, muttei tietoa miten se ilmenee, kun mies on paljon poissa kotoa ja örähtelee kotonaSinä haluaisit miehen, joka:
- kohtaisi sinun sisäisen minäsi
- olisi kiinnostunut sinusta(kin)
- pitäisi jossain arvossa vaimon hyvinvointia
- olisi turvallinen ja välittäisi sinusta
- ei aiheuttaisi pahaa oloa, levottomuutta ja epätietoisuuttaMinusta kuulostaa, että tilaus ja toimitus eivät täsmää, joten reklamaatio on ihan aiheellinen. Nyt vaan kannattaa miettiä, jatkaako tilaamista noin epämääräisestä paikasta vai keksiikö jotain muuta tilalle. Aina voi myös kieltää omat tarpeensa, mutta siinä menee aina jotain tärkeääkin mukana, kuten omanarvontunto, elinvoimaa, itsetuntoa, itsekunnioitusta, tunnetta, että on välittämisen arvoinen.
Hyvä kirjoitus, olette tosi mahtavia! Itse tosin mies sanoo että "tuntuu että mikään ei kiinnosta". Ihan kuin jollain tapaa pakoittaisi itsensä koko ajan aktiiviseksi, tämä puhuisi kriisin puolesta. Käy jotain läpi...?
Ap
Masennustahan tuo on. Ei siitä pääse yli eikä ympäri.
Tai sitten ikäkriisi? Jos ei petä (en ole tätä jättänyt pois laskuista, tarkkailen tilannetta), niin ehkä käy jollain tapaa nyt kuudenkymmenen korvissa jotain ikään liittyvää läpi? Onko kenelläkään kokemusta ikäkriiseistä? Lähinnä nyt 40 +.
Ap
Eihän tuo aloitus ole mikään parisuhde. Alistussuhde. Toinen osapuoli käyttäytyy passiivis-aggressiivisesti ja manipuloi siten koko ihmissuhdetta. Parisuhde tarkoittaa jotain aivan muuta. Minkä varmaan aloittaja itsekin hiljaisesti tietää, koska avasi tämän keskustelun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt löydä sitä havainnollistavaa kuvaa, mutta terveessä parisuhteessa molemmat kantavat suhdetta suht puoliksi.
Jos ap nyt lakkaisi kannattelemasta suhdetta yksin, mitä tapahtuisi? Ap, ei teidän parisuhteen kuulu olla sinun henkilökohtainen työmaasi. Sinulta loppuu jossain vaiheessa voimat ja ilmassa kannateltu pallo putoaa maahan. Sitten mies sanoo, ettei hän pyytänyt mitään, sinä ihan itse touhusit. Tässä vaiheessa ap:n läheisriippuvuus saattaa eskaloitua todella haitalliseksi tai vaihtua masennukseen/ ahdistukseen.
Muuten hyvä, mutta mistä ihmeestä vedit tähän läheisriippuvuuden? Ai kun ei ole eronnut?
Yhä edelleen etenkin vanhempien sukupolvien ajatuksissa avioliitto solmitaan loppuiäksi, kukaan ei ole täydellinen, mieshän on muuten hyvä jne -ajattelutapa ohjaa omassa elämässä. Taitaa ohjata ap:n miehenkin ajattelua, joka luulee, että vaimon pitää sietää mitä tahansa.
On kaukaa haettua ja väärin syyllistää naista, joka on koittanut sietää miehen vajavaisuutta silkasta rakkaudesta ja ympäristön normien ohjaamana, kun mies pyörittää ja pompottelee toista eläen itsekkäästi kuvitellen että toinen on ja pysyy olipa hän miten mul ku tahanss.
Oi kuinka ihanasti sanottu. Mä en hirvittävän ikäloppu vielä ole, mutta saanut kuitenkin ns. vanhempien sukupolvien kasvatuksen, saati sitten liki kuusikymppinen puoliso. Kyllä meidän liitto poikkeaa näistä nuorempien joissa erotaan aika helposti. Kaikissa suhteissa lienee omat haasteensa, meillä tuo miehen vetäytyminen/vaikeneminen, että en tahdo saada hänestä mitään irti. Ja kyllä, rakkaudesta olen jäänyt, en koe olevani läheisriippuvainen. Kunhan ihmettelen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
siis puhumattomuusko teillä luo parisuhdeongelmia/epäselvyyksiä? vai vain sinä päässäsi? onko mies ollut tällainen alusta asti? minä menin naimisiin puhumattoman ukon kanssa 26 vuotta sitten, eikä ole ollut mitään ongelmaa. ei kukaan jaksa alati höpöttävää miestä. tuo ukon käppänä sanoo, jos on asiaa. juuri viime viikolla innostui kysymään, että onko paita silitetty. oli se, ja ei siitä sen enempää tarvitse keskustelua jatkaa. hyvää syksyä, ja toivottavasti asiat oikenee teilläkin.
Varmaan vähän kumpikin. Ehkä minä päässäni viime aikoina. On ollut alusta asti samanlainen ja olen täällä aiemminkin jo kirjoitellut että vasta viime aikoina tuo käytös on enemmän alannut vaivaamaan. Kun oikein mihinkään ei saa vastauksia, pelkkää örinää.
Ap
Onko miehesi käytöksessä jotain muutakin epäilyttävää, kun asia on alkanut vaivaamaan nyt yhä enemmän, vaikka olet ns. tottunut tuohon jo 30 vuoden ajan?
Epäiletkö tällä hetkellä toista naista?
On käynyt mielessä, mutta kieltää jyrkästi ja muutenkaan en näin luule. Varmahan en voi olla.
Ap
Nää pettäjät eivät ikinä myönnä toista naista, muista se. Varsinkaan nämä hiljaiset, näennäisen kiltit miehet. Näin kävi mullekkin.
Jos miehesi pihtaa sulta seksiä ja örähtelee, on sulkeutunut ja sulle on jo herännyt niin vahva epäilys toisesta naisesta, niin luota vaistoosi.
Naiselle on annettu vaisto syystä ja luota siihen. Totuudella on kuitenkin tapana pulpahtaa pintaan odottamattomalla tavalla. Veikkaan, että joku sattuma tuo totuuden eteesi joku päivä.
Hyvin sanottu tuo "varsinkin hiljaiset, näennäisen kiltit"... oma mieheni oli maailman kiltein, mukavin, auttavaisin ja kaikki rakastivat häntä, koska hän on niin älyttömän mukava. Hän oli viimeinen ihminen maailmassa, jonka olisi kuvitellut pettävän, mutta olinpa väärässä. Toki hän myös käyttäytyi päivä päivältä epäilyttävämmin, aina oli menossa taas "auttamaan kaveria" muutossa, remontissa tai muuten vaan tekemässä palveluksia kavereille, niin ne kaverit olikin naisia, joita autettiin sängyssä. Hänellä olikin jatkuvasti menossa jokin sutina jonkun vieraan naisen kanssa. Järkytys oli aikamoinen kun luin hänen kännykässään olevia seksiviestejä useilta naisilta. Aiemmin en olisi ikinä koskenut hänen puhelimeensa, mutta kun epäilykset kasvoivat sietämättömiksi, kysyin häneltä suoraan ja hän suuttui että edes kehtaan epäillä mitään pettämisiä ja aloin voida itse niin huonosti, että oli mentävä terapiaan asti selvittämään, mistä huono olo johtui, niin en pystynyt enää hillitsemään itseäni ja halusin vain mielenrauhaa. Onneksi katsoin, aivan sama vaikka tein millaisen rikoksen - mielestäni mies teki paljon kamalamman rikoksen kun hajotti toisen ihmisen mielen omalla käytöksellään. Kannattaa aina vaan luottaa omaan vaistoonsa.
Äh, olipas kurja juttu. Mutta toisaalta, meillä kun mies lähtee jonnekin niin kyllä hän aina sanoo minne on menossa ja milloin tulee ja usein lähettelee kuviakin. Tosin paljon on menossa työn ja harrastusten takia, niin käytännössähän kyllä onnistuisikin. En halua alkaa kenenkään puhelinta penkomaan kuitenkaan. Mä olen ajatellut että seksi kenenkään kanssa ei välttämättä enää kiinnosta häntä.
Mutta niinpä niin, eihän näistä tiedä. Vaan jos oikein mustasukkaiseksi ja kyyläksi alan, niin siinä menee mielenterveys kyllä kummaltakin, hän inhoaa mustasukkaisuutta ja mä sitä omaa epäilemistä.
Ap
Jos nyt mietitään ihan faktoja niin sulla on mies:
- joka on paljon menossa poissa kotoa (eli ei masentunut)
- miehellä on mielenkiintoa johonkin (ei ole masentunut)
- on vähän kotona (ei ole miekenkiintoa olla kotona)
- kotona örisee eikä ole kontaktissa (ei mielenkiintoa vaimoon)
- oliko niin, ettei seksikään vaimon kanssa kiinnosta, vai oliko se joku toinen kirjoittaja
- on väitteen mukaisesti hyvä isä, muttei tietoa miten se ilmenee, kun mies on paljon poissa kotoa ja örähtelee kotonaSinä haluaisit miehen, joka:
- kohtaisi sinun sisäisen minäsi
- olisi kiinnostunut sinusta(kin)
- pitäisi jossain arvossa vaimon hyvinvointia
- olisi turvallinen ja välittäisi sinusta
- ei aiheuttaisi pahaa oloa, levottomuutta ja epätietoisuuttaMinusta kuulostaa, että tilaus ja toimitus eivät täsmää, joten reklamaatio on ihan aiheellinen. Nyt vaan kannattaa miettiä, jatkaako tilaamista noin epämääräisestä paikasta vai keksiikö jotain muuta tilalle. Aina voi myös kieltää omat tarpeensa, mutta siinä menee aina jotain tärkeääkin mukana, kuten omanarvontunto, elinvoimaa, itsetuntoa, itsekunnioitusta, tunnetta, että on välittämisen arvoinen.
Nimenomaan ap:n miestä ei kiinnosta seksi.
Täähän on ihan selkeä keissi = toinen nainen.
Meillä taas mies aktivoitui kovastikin kotona seksin suhteen ja kävi ilmi, että hänellä oli seksisuhde toisaalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se että seksi ei kiinnosta miestä, ei automaattisesti tarkoita että miehellä on toinen. Te jotka muuta väitätte, se kertoo teistä. Mies ei ole mikään seksikone vaan ihminen, joten kohdelkaa miehiä ihmisinä, ehkä se seksikin alkaa taas ajan kanssa maistumaan. Kannattaa heittää omat oletukset ja EGO romukoppaan ja kohdata se oma kumppani aidosti tasavertaisena kumppanina. Räksyttäjille jää luu käteen sukupuolesta riippumatta.
Kyllä kohdataan. Mutta ei ole olemassa mitään maagista avainta, jolla saa miehen avautumaan asioista. Jos mies on opetellut haitallisen käytöksen (puhumattomuuden) eikä suostu siitä luopumaan, ei asialle voi mitään.
Mitä mieltä sinä olet, että jos miehelle ei maistu seksi, niin onko hän automaattisesti pettäjä? Vai lainasitko väärää viestiä?
Se että seksi ei kiinnosta miestä, ei automaattisesti tarkoita että miehellä on toinen. Te jotka muuta väitätte, se kertoo teistä. Mies ei ole mikään seksikone vaan ihminen, joten kohdelkaa miehiä ihmisinä, ehkä se seksikin alkaa taas ajan kanssa maistumaan. Kannattaa heittää omat oletukset ja EGO romukoppaan ja kohdata se oma kumppani aidosti tasavertaisena kumppanina. Räksyttäjille jää luu käteen sukupuolesta riippumatta.