Lue keskustelun säännöt.
Mieleenpainuvin museokäyntisi?
Kommentit (366)
Monia hienoja käyntejä on ollut, mutta mieleen jäi erityisesti muutama vuosi sitten Tukholman Vaasa-laiva. Se oli jotenkin henkeäsalpaava näky, kun astuin näyttely tilaan. Aivan upea laiva ja hienosti pidetty huolta, näyttely koottu kiinnostavalla tavalla laivan ympärille. Pääsi jotenkin sen ajan ihmisen mielen sisään tavallaan, ei voinut olla ihastelematta kuinka niin kauan sitten ollaan osattu rakentaa valtavia aluksia (olkoonkin että juuri Vaasa laivassa oli virhe jonka takia upposi heti alkuunsa). Itse koen vahvasti tällaiset hyvin järjestetyt historialliset näyttelyt.
Taide näyttelyistä Serlachius museoiden puolella oli joitain vuosia sitten näyttely johon oli kerätty ns. Ulkopuolisten ihmisten taidetta, kuten kehitysvammaisten, psykoottisten tai muulla tavalla yhteiskunnan reunoille joutuneiden teoksia. Tuo näyttely puhutteli erityisen voimakkaasti, ostin museokaupasta kirjankin mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ragnar Kjartanssonin The Visitors Kiasmassa muutama vuosi sitten oli jotenkin käsittämättömän hieno ja koskettava!
Särestöniemi-museo on upea paikka erilaisine taloineen. Avaa hirveän mielenkiintoisesti Särestöniemen elämää ja pohjoisen elämäntapaa.
Ulkomailta mieleen on eniten jäänyt Potsdamissa Sanssouci, todella viehättävä "pikku" palatsi!
Jerome Bosch Madrid/Prado 2016. Pieter Brueghel vanhempi Wienissä 2018. Siinä täyttyivät vuosikymmenten toiveet ja haaveet nähdä näitä.
- Särestö
- Ateneumin peruskokoelma
- Tiina Itkonen / Anori /K1 Kämp galleria. Kuvat teknisesti ei ihmeellisiä mutta muuten hienoja
- Vermeer oli ihan ok, Tyttö ja helmikorvakoru puuttui
- Serlachiuksella ollut muutamia hienoja
- Johnny Cash -museo Nashvillessa
Seksimuseo Amsterdamissa oli kyllä kiihottava. Hiplailtiin tyttöystävän kanssa toisiamme filmien pyöriessä ja lopulta menimme lukolliseen pikku koppiin, jossa nussittiin kuin kanit. Orgasmit tuli aika äkkiä ja sitten lähdettiin nopeasti hotelliin jatkamaan.
Tytyrin kaivosmuseo 2008, Ekku Peltomäen laservaloshow ja mysrkyluodon maija musiikkina järjettömän kokoisessa avolouhoksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävin vaimon kanssa muutama vuosi sitten luonnontieteellisessä museossa Helsingissä. Paikka oli niin täynnä konttaavaa ja riehuvaa kakaraa että oli pakko lähteä kesken kaiken pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Christiiina kirjoitti:
Viimeisin Albert Edelfeltin näyttely Ateneumissa. Oli ihan täynnä asiakkaita. Ihan kuin olisi ollut jossain Louvressa
Tuossa ärsytti se että siitä tuli jonkinlainen FOMO-ilmiö jonne tunki porukkaa jota eivät itse taulut olisi voineet vähempää kiinnostaa, kunhan halusivat someen laittaa että olivat olleet paikalla. Yhdenkin huoneen keskellä seisoi noin kahdeksan hengen porukka, nähtävästi vanhempia, aikuisia lapsia ja heidän puolisoitaan, ja puhuivat kovaan ääneen siitä miten yhden lapsen putkiremontti oli sujunut. Siinä nököttivät tientukkeena ja yksikään ei edes vilkaissut maalauksia. Ja näitä tyyppejä riitti. Lähdin pois näkemättä suurinta osaa näyttelystä kun alkoi ketuttaa.
Luojan kiitos luin Ateneumin tiedotuksesta vinkin että kannattaa tulla suht. myöhään illalla. Niin teinkin ja silloin oli ihanan väljää.
Sama. Minulta jäi tämä näkemättä ihmistungoksen takia, ja ottaa päähän. Museokortillisena yritettiin kahtena eri kertana käydä katsomassa teokset. Tultiin toisesta kaupungista lasten kanssa, toinen odotti aina lasten kanssa leikkihuoneessa. Teosten lähellekään en ehtinyt päästä, kun piti lähteä jo pois. Samalla siellä ihmiset taulujen edessä juorusivat omia asioitaan ja päivittelivät instatilejään. Ei pystytty jäämään myöhälle, kun tosiaan lapset mukana.
Vaikka samaan aikaan pitää olla kiitollinen siitä että vielä porukkaa käy perinteisissä taidenäyttelyissäkin.
Noihin kannattaa aina varata liput etukäteen, ja toisekseen käydä epäsuosittuina aikoina eikä keskellä päivää. Auttaa jo paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
British Museumissa 1987. Menin miesten vessaan jossa oli joku nainen pisuaarilla kusella! Näin pillun ensi kertaa.
Ajoin moottoripyörällä moottoripyörämuseon kyltin ohi ja päätin käydä katsomassa mutta huomasin paikalla että ei ollut rahaa tai olin liian saita ja poistuin pettyneenä paikalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiasman eritepitoinen näyttely on selvästi jäänyt monelle mieleen- voikin kysyä, että saavuttiko se siinä mielessä vähän tarkoituksensakin?
Kiasmassa kuten nykytaiteessa yleensä on kyllä ollut hittejä ja huteja. Suosikkini on ollut Baabelin torni joka koostui kymmenille eri taajuudelle viriteysistä radioista jotka kaikki välittivät omankielisiä viestejään eetteristä. Huoneessa jota valaisi lähinnä vain radioiden asteikkovalot. Uskomaton fiilis.
No, ulkomaan museoista ehkä jännin kokemus oli Madridin Prado. Olimme shoppailleet kaupungilla vaikka piti mennä Pradoon, ja lopulta se vielä meni aikaisemmin kiinni. Syöksyimme sisään. Lipunmyyjä kielsi koska museo oli auki enää 15 min. Selitettiin että olemme de Finlandia ja ainoa mahdollisuus ja pliis ja niin päästiin. Silloin mietittiin portaissa että jos on yksi taiteilija jota halutaan nähdä niin mikä? OK Velasquezia oli muissakin museioissa ja lopultakin aika paljon hovimaalari...joten Francisco de Goya valittiin. Hänen elämänsä ja tuotantonsa osui melkoiseen murroskauteen ja mies ehti tehdä montaa lajia. Perro Semihundido, puoliksi hautautunut koira jäi hiljaisessa tuskaisuudessaan eniten mieleen. https://linusfontrodona.com/2017/06/25/perro-semihundido-half-buried-do….
Kävin Nurmoos traktorimuseos, kyllä oli komeita vehkeitä halli täynnä.
Mua ei olisi saanu sieltä kulumallakaan pois, lopuuksi museo isäntä viskas pihalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naivistit Iittalassa viisi vuotta sitten.
Salon taidemuseo Veturitallissa koira-aiheinen näyttely. Erikoisia ja erilaisia toteuttamistapoja esim virkattu todellissen kokoinen mummu taluttamassa koiraansa. Ihanaa että sai ostaa näyttelystä kertovan kirjan muistoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onhan noita useita.
Heti tuli mieleen edesmenneen valokuvaajan Susanna Majurin näyttely. Hieno!
Huonoimpia mutta mieleen jääneitä on Kiasman alkutaipaleen näyttely, jossa verta ja spermaa pyörotettiin pesukoneessa. Kyllä, sitä nykytaidetta.
Puhumattakaan Paavo Arhinmäen bestiksen tekemästä kissantappovideosta. Sairasta sakkia, ei voi muuta sanoa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieleen painuvin on ollut Heurekassa kun olin hyvin nuori 2000 luvun alussa tai hiukan aikaisemmin. Silloin sen aiheena oli dinosaurukset ja mä pelkäsin niiden dinosaurus robottien syövän minut (varsinkin t-rex)
Oiskohan muutamia vuosia taaksepäin niin kävin äitini kanssa katsomassa Heurekassa Ihmisen anatomia näyttelyä. Se oli tosi kiehtova, kun ihan oikeasti ihmisten ruumiita näyttelyssä sisäelimiä myöten.
Ihmisen anatomia näyttely Body Worlds oli uskomattoman mielenkiintoinen ja upea. Muistan sen hyvin. Jäi mieleen. Näyttely näkyy Bond Casino Royal-leffassa.
Muistan tuon itsekin hyvin, oli lapselle lähinnä kuvottava reissu. Lienee parempi, että noita ei olisi edes järjestetty. Muuan Dahmerkin kun innostui sisäelimistä vasta tuollaisessa käytyään.
Sara Hildenin taidemuseo Tampereella. Oltiin ostettu koko päivän liput ja suurin osa ajasta meni Planetaariossa, Delfinaariossa, Akvaariossa ja tietty eniten Särkännimen huvilaitteissa. Museon kiertämiselle jäi aikaa alle 10 min mutta "juostiin läpi". Et voi sanoo et sit sielläkin oltu.;)
Tallinnan kidutusmuseo oli kiva. Siellä oli keskiaikaisia kidutusvälineitä ja muuta hauskaa.
Näitä on monta. Louvre ja Eremitaasi ovat jääneet mieleen suuruudellaan, runsaudellaan ja pompöösiydellaan. Louvresta muistan sen turistiparven Mona Lisan ympärillä. Amos Rexin TeamLab oli uudenlainen kokemus itselleni, Tom of Finland oli loputon roisi homoeroottisen por nografian unohtumaton tykittelyhetki ja Hajimoton näyttelyt ja Kustaa Saksin kankaat oli runsasta silmäkarkkia. Brittien luonnontieteellisestä museosta jäi mieleen dinosaurusten ja valaiden massiiviset luurangot. Ja ne muovitetut ihmisruumiit Heurekassa oli äärettömän kiinnostavia. Edelfeltinkin kävin katsomassa, mieleen jäi lähinnä loputon tunku joka ainakin hankaloittaa omaa museokokemusta, kun tykkäsin katsoa rauhassa ja omaan tahtiin.
Himejin linna/museo-alue Japanissa.
Minua ja veljeni mukaan tarjoutui paikallinen vapaaehtoinen nainen n. 65v englanninkieliseksi oppaaksi.
Tämä nainenhan tiesi tästä linnasta aivan kaiken ja innoissaan kertoi vaikka englannin kielen taso olikin vähän vajavainen. Kyllähän siinä mukaansa tempaantui kumpikin.
Pari tuntia siinä kierroksessa meni ja tuli myös juteltua niitä näitä Suomestakin.
Kyseinen nainen oli myös innokas oppimaan suomenkielisiä sanoja, fraaseja ja vähän yleistietoa Suomesta joten kierroksen loputtua kirjoitimme hänelle vihkoon pienen tietopaketin Suomesta ja häntä kiinnostaneita asioita.
Hetken mielijohteesta annoin hänelle myös oman Suomi-Japani sanakirjani ja veljeni antoi mukana olleita muumi postimerkkejä lahjaksi.
Nainen oli tästä hyvin otettu ja liikuttuikin vähän, kiitti tästä päivästä ja lupasi opetella vähän suomen kieltä jos koskaan sattuu suomalaisia eksymään hänen hoiviinsa linnaa kiertämään.
Mukava ja antoisa päivä kumminkin puolin.
Versailles oli hieno kyllä.