Lue keskustelun säännöt.
Mieleenpainuvin museokäyntisi?
Kommentit (366)
Mieleenpainuvin.... ompa hyvä kysymys!
Lapsuusvuosilta muostan ehkä parhaiten Salvador Dalin näyttelyn Retretissä. Ei siellä varmaan sitä "parasta" Dalia ollut, mutta olihan ne jollekin kymppivuotiaalle vaikuttavia. Vaikuttava oli itse museokin, harmi kun ei ole enää käytössä.
Britteinsaarilla on paljon hienoja museoita ja vaikea niistä valita, mutta ehkä kallistun Nottinghamin Robin Hood museoon. Joka on melkeimpä huvipuistoraidi. No, eihän hra Hood toki historiallinen henkilö ollutkaan.
Viime aikoina pn kyllä tullut läytyä ihan liian harvoin museoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehdottomasti Kiasman Tom of Finland -näyttely jossa kloonit panee toisiaan jättikyrvillä perseeseen!
Tankavaaran ulkomuseo joskus 80-luvulla. Varsinkin ne eläinansat ja käsisaha lankkujen tekoon on hyvin muistissa. Olihan ne saamelaisasiat ja metsätyöjutut samassa ulkomuseossa kuin kullanhuuhdontajutut?
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti Kiasman Tom of Finland -näyttely jossa kloonit panee toisiaan jättikyrvillä perseeseen!
Tämä. Käytiin siellä lasten kanssa.
Reidar Särestöniemen näyttely Keravan taidemuseossa vuosia sitten. Voi sitä värien leiskuntaa. Henkeäsalpaavia isoja tauluja seinät täynnä. Toivottavasti Helsinkiin tulisi vielä hänen näyttelynsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Montakin mm: Auschwitz, Kuninkaiden laakso, Towerin kruunun jalokivet
Kyllä Pompei on todella vaikuttava kun käy esim joulukuussa, jolloin vähemmän väkeä eikä niin kuuma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus ysärillä Amsterdamin Van Gogh- museo. Olin kauan "fanittanut", lukenut paljon Vincentistä, maalauksista ja tekniikoista ja oli niin hienoa nähdä oikeasti ne kaikki taidekirjojen taulut. Pystyi kuvittelemaan Vincentin pellon reunassa maanisena maalaamassa niinä loppuaikoinaan.
Vierailija kirjoitti:
Christiiina kirjoitti:
Viimeisin Albert Edelfeltin näyttely Ateneumissa. Oli ihan täynnä asiakkaita. Ihan kuin olisi ollut jossain Louvressa
Tuossa ärsytti se että siitä tuli jonkinlainen FOMO-ilmiö jonne tunki porukkaa jota eivät itse taulut olisi voineet vähempää kiinnostaa, kunhan halusivat someen laittaa että olivat olleet paikalla. Yhdenkin huoneen keskellä seisoi noin kahdeksan hengen porukka, nähtävästi vanhempia, aikuisia lapsia ja heidän puolisoitaan, ja puhuivat kovaan ääneen siitä miten yhden lapsen putkiremontti oli sujunut. Siinä nököttivät tientukkeena ja yksikään ei edes vilkaissut maalauksia. Ja näitä tyyppejä riitti. Lähdin pois näkemättä suurinta osaa näyttelystä kun alkoi ketuttaa.
Luojan kiitos luin Ateneumin tiedotuksesta vinkin että kannattaa tulla suht. myöhään illalla. Niin teinkin ja silloin oli ihanan väljää.
Sama. Minulta jäi tämä näkemättä ihmistungoksen takia, ja ottaa päähän. Museokortillisena yritettiin kahtena eri kertana käydä katsomassa teokset. Tultiin toisesta kaupungista lasten kanssa, toinen odotti aina lasten kanssa leikkihuoneessa. Teosten lähellekään en ehtinyt päästä, kun piti lähteä jo pois. Samalla siellä ihmiset taulujen edessä juorusivat omia asioitaan ja päivittelivät instatilejään. Ei pystytty jäämään myöhälle, kun tosiaan lapset mukana.
Vaikka samaan aikaan pitää olla kiitollinen siitä että vielä porukkaa käy perinteisissä taidenäyttelyissäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tähän mennessä Louvre on ollut mieleenpainuvin museo. Upeita patsaita, valtavia kauniita tauluja ja pidän paikan tunnelmasta. Paikkahan on valtava. Orsayn museo on käyntilistalla, kunhan pääsen Pariisiin uudelleen, Orsayssa en ole vielä käynyt.
Tate Modern Ai Wei Wein Auringonkukan siemenet. Ei sinänsä mitään ihmeellistä, mutta selityksen luettuani ymmärsin, miksi on maanpaossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joskus ysärillä Amsterdamin Van Gogh- museo. Olin kauan "fanittanut", lukenut paljon Vincentistä, maalauksista ja tekniikoista ja oli niin hienoa nähdä oikeasti ne kaikki taidekirjojen taulut. Pystyi kuvittelemaan Vincentin pellon reunassa maanisena maalaamassa niinä loppuaikoinaan.
...ja eri tavalla Mustion linna ja Tiloksen , Elefanttimuseo. Oli niin asiastaan innostuneet tädit oppaina että oli kiva kuunnella opastusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan noita useita.
Heti tuli mieleen edesmenneen valokuvaajan Susanna Majurin näyttely. Hieno!
Huonoimpia mutta mieleen jääneitä on Kiasman alkutaipaleen näyttely, jossa verta ja spermaa pyörotettiin pesukoneessa. Kyllä, sitä nykytaidetta.
Spermat oli Ateneumin ARS95 näyttelyssä.
Oli myös Kiasmassa, pesukoneissa.
Onko se oikeasti ollut esillä myös Kiasmassa vai onko joku yleinen valemuisto, jolla perustellaan miksi Kiasma ja nykytaide yleensäkin on ihan paskaa?
Alunperin Plenge Jakobsenin Valkea rakkaus-teos oli tosiaan Ateneumin ARS95 näyttelyssä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi mieleen jääneistä on Reykjavikissa oleva Perla-museo vulkaaniseen maaperään liittyvistä aiheista, kiinnostava ja hyvin toteutettu kokonaisuus!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musee d'Orsayn perusnäyttely, impressionistit. Amos Rexin Egypti-näyttely muumioineen.
Käy joskus vaikka British museumissa jos Suomeen rahdatut paskat muumiot oli niin ihmeellistä.
Tuo oli minun kokemukseni, joka oli minusta hieno. Ikävä kyllä en ole käynyt tuolla.
Minusta se näyttely oli hyvin tehty, ja nähtävää oli todella paljon, ei tunnin varattu aika oikein riittänyt.
Versailles palatsi. Harmiksemme liput puistoon olivat sen päivän osalta jo loppuunmyyty. Ikkunoista yritin katsella puutarhoja. Seinillä olevista tauluista katseli meitä harvinaisen rumia ihmisiä, liekö sitten ryöstelijät vieneet kauniimmat päältä silloin muinoin😉 mutta aivan mielettömän kauniit salit, huonekalut. Sielun silmin näin miten palatsissa on löyhkännyt kusi ja paska, piikillä kirputettiin peruukkeja ja sitä poliittista suhmurointia mitä siellä on käyty. Samalla kansa on nähnyt kadulla nälkää, kun rikkaat elävät omassa kuplassaan.
Vierailija kirjoitti:
Mieleenpainuvin.... ompa hyvä kysymys!
Lapsuusvuosilta muostan ehkä parhaiten Salvador Dalin näyttelyn Retretissä. Ei siellä varmaan sitä "parasta" Dalia ollut, mutta olihan ne jollekin kymppivuotiaalle vaikuttavia. Vaikuttava oli itse museokin, harmi kun ei ole enää käytössä.
Britteinsaarilla on paljon hienoja museoita ja vaikea niistä valita, mutta ehkä kallistun Nottinghamin Robin Hood museoon. Joka on melkeimpä huvipuistoraidi. No, eihän hra Hood toki historiallinen henkilö ollutkaan.
Viime aikoina pn kyllä tullut läytyä ihan liian harvoin museoissa.
Retretti oli vaikuttava. Mihin sitä käytetään nykyään ?
Näyttelyn nimi oli Six feet under ja nimensä mukaisesti se kertoi kuolemasta ja kuolemisesta. Mieleen jäi muun muassa K-18 huone, jossa pyöri video, missä taitelija oli kuvannut oman itsemurhansa.
Tämä oli ulkomailla 00-luvulla
Pariisin Musée d’Orsay on jäänyt mieleen vuosituhannen vaihteessa. Opiskelijana pikku-budjetilla ja aikataululla. Tuijotin hetken Louvren jonoa, ja sanoin pitäkää tunkkinne ja läksin Orsayhin. Mielenkiintoista vähän uudenpaa (vain sata vuotta vanhaa) taidetta, jonka olisin saattanut muuten skipata. Lippukin oli kohtuullisen hintainen ja kesäpäivän kuumuus ei haitannut.