Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi isovanhemmat haluavat tukea lapsiperhettä aina vain ostamalla vaatteita?
23.09.2023 |
Meille olisi paljon enemmän iloa esim. lahjakorteista, joilla saisimme ostettua lapsille tarpeellisia asioita tai vaikka osallistumisesta turvaistuinkuluihin tai vastaaviin kalliisiin hankintoihin. Isovanhemmat tuovat kuitenkin kerta toisensa jälkeen vaatteita, jotka ovat liian pieniä, epäkäytännöllisiä ja rikki (kirppikseltä). Lisäksi tämän seurauksena lapsilla on esim. monia kymmeniä erilaisia paitoja, mutta ei yhtään housuja, kun edes vaatteen tyypistä esitettyjä toiveita ei huomioida. Ei voi myöskään tehdä niin, että ostamme tarpeellisia vaatteita heidän piikkiinsä, koska se vaatteen kuosin valitseminen on ilmeisesti se juttu.
Kommentit (1577)
Olen isomummo, kyllä se vähä raha, mikä yli oman tarpeen riittää, menee ihan rahana lapsenlapselle, joka on juuri tullut äidiksi, hän parhaiten tietää mitä tarvitsee. Opinto ja asuntolainat päällä heillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mennäänkö pian takaisin siihen tapaan, joka oli kauan sitten. Aikoinaan isovanhemmilta ei edes odotettu lahjoja syntymäpäivinä ja jouluisin.
Nykyään oletetaan, että isovanhempien pitää olla lahja-automaatteja. Sitä pidetään itsestäänselvyytenä.
Aikoinaan lapsenlapset kyläili mummoloissa, ja se oli sitä välittämistä, läsnäoloa. Se oli riittävää lapsille.
Nykyisin isovanhempien pitää ansaita hyväksyntä lahjakortein ja rahalahjoin. Muuten on ihan kamalia.
Jos yhdessäolo ei riitä isovanhemmuuteen, niin pitäkää tunkkinne.
Milloin aikoinaan? Kyllähän aika kauan on ollut tapana, että lähisukulaiset muistavat lapsia esimerkiksi jouluisin ja syntymäpäivisin. Ihan omasta halusta vielä.
Mikä on aika kauan? 70- luvulla joulukortti riitti, joku kummi laittoi lapselle oman.
Me perheelliset lapset veimme jouluna äidillemme kahvipaketin, suklaata, joku sen vaaleanpunaisen kerraston, joulukukkia ei viety pieneen yksiöön, äiti saattoi itse ostaa joulutähden.
Mutta ei meille lukuisilla lapsilleen ja meidän lapsillemme kuin sen joulukortin jonka siihen kirjoitti hänen puolestaan yhden lapsenlapsen silloinen tyttöystävä, muutamana vuotena.Ja ailti isovanhempina kannatte ryönää koko ajan? Miksi?
En uskalla ajatella miniöitten/ tytärten raivoa jos mummot muistaisivat jouluna vaan joulukortilla ja vielä synttärinäkin.
Nuorilla tämä lahja/tavarakulttuuri on hyvän elintason aikana kehittynyt. Aina pitää olla lahja, tuominen, kallis ja laadukas. Ei mikään
" marketin kimppu. "
Tuossa yhdessä keskustelussa äiti luetteli mitä vähintään pitää tuoda vauvaa katsoessa.Tämä!!
Raivomammat osaa vaatia ja uhkailla, ettei ikinä saa nähdä lastenlapsia, jos ei hypitä hänen pillinsä mukaan. Todella ala-arvoista!
Mä en uhkaillut, vaan ulkoistin mummon ja lasteni kanssakäymisen miehelleni anopin jatkuvan huonon käytöksen vuoksi Vähemmän yllättäen miehenikään ei halunnut viedä lapsia tapaamaan äitiään, kovin on kyllästynyt hänkin äitinsä "ominaisuuksiin".
Tuskin miehellä oli muuta mahdollisuutta kuin totella rouva kenraalia, eikä viedä lapsia mummolaan. Sinun aivopesusi saa aikaan sen, ettei kukaan perheessäsi uskalla olla yhteydessä sukuunsa.
Me emme ole tekemisissä minun äitini kanssa. Se ei liity mieheeni mitenkään, vaikka meilläkin toki äitini siitä pauhaa.
No, tämä antaakin hyvän kuvan käytöksestäsi - kaikki isovanhemmat ovat "pahiksia" ja "rajattu" ulos. Voi lapsiraukkoja!
Yhden kirjoittajan yksi äiti ei ole kaikki isovanhemmat.
Jos osaisit lukea koko lainatun ketjun, kyseessä on sekä anoppi että oma äiti.
Kuvaa sitä, että kyseinen tyyppi ei tule toimeen kenenkään kanssa, varsinkaan isovanhempien kanssa.
Täh? Ihan kuin täällä olisi yksi ainoa kirjoittaja.
Ja vaikka se olisikin yksi kirjoittaja, silti siinä sinulla on vasta kaksi isovanhempaa, ei kaikki isovanhemmat, kuten sinä luet. Ihan pikkasen nyt liioittelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mennäänkö pian takaisin siihen tapaan, joka oli kauan sitten. Aikoinaan isovanhemmilta ei edes odotettu lahjoja syntymäpäivinä ja jouluisin.
Nykyään oletetaan, että isovanhempien pitää olla lahja-automaatteja. Sitä pidetään itsestäänselvyytenä.
Aikoinaan lapsenlapset kyläili mummoloissa, ja se oli sitä välittämistä, läsnäoloa. Se oli riittävää lapsille.
Nykyisin isovanhempien pitää ansaita hyväksyntä lahjakortein ja rahalahjoin. Muuten on ihan kamalia.
Jos yhdessäolo ei riitä isovanhemmuuteen, niin pitäkää tunkkinne.
Niin, nimenomaan tätä varmasti jokainen tuore äiti ja isä toivoisi. Että isovanhempi pitää sen terveen etäisyyden, antaa tuoreen perheen elää omaa elämäänsä, ei yritä ostaa rakkautta lahjoilla. Vaan että kyläillään niin kuin muidenkin ihmisten kanssa, ja sitä kautta se lapsi sitten luo kasvaessaan suhteen isovanhempiin. Omaan tahtiinsa. Ei hurmosmummin tahtiin, suoraan synnäriltä yökyläillen.
Kyllä se lahjomisen aloite nimittäin useimmiten tulee sieltä isovanhemmilta. Vanhemmat sitten vaan sanovat, että jos nyt jotain on pakko ostaa, niin asiaa X. Mitä sitten ei kuunnella. Isovanhemmille on ihan mahdoton se ajatus, että eivät antaisi mitään. Eivät ilmeisesti usko olevansa rakauden arvoisia muuta kuin materialla lahjomalla, mikä on sinänsä surullista.
On toki mahdollista, että jossain piireissä isovanhempia pidetään lahja-automaattina. Siinä kohtaa isovanhemman varmaan kannattaisi katsoa peiliin, että millainen lapsi tuli kasvatettua? Koska joko on kasvattanut lapsen, joka pitää vanhempiaan lahja-automaattina, tai sitten on kasvattanut lapsen, jolla on tavattoman huono maku puolison valinnassa. Kummassakin tapauksessa peiliin katsomisen paikka.
Tässäpä ihminen, joka osaa ottaa vastuuta omista ihmissuhteistaan 🤭 Jos on liian innokkaat isovanhemmat, se on heidän vikansa. Jos itse pitää isovanhempia lahja-automaattina, se on edelleen heidän vikansa että sinä käyttäydyt huonosti.
Milloin aikuistut ja alat ottaa vastuuta omasta käytöksestäsi syyttelemättä kaikkia muita? Vai oletko narsisti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mennäänkö pian takaisin siihen tapaan, joka oli kauan sitten. Aikoinaan isovanhemmilta ei edes odotettu lahjoja syntymäpäivinä ja jouluisin.
Nykyään oletetaan, että isovanhempien pitää olla lahja-automaatteja. Sitä pidetään itsestäänselvyytenä.
Aikoinaan lapsenlapset kyläili mummoloissa, ja se oli sitä välittämistä, läsnäoloa. Se oli riittävää lapsille.
Nykyisin isovanhempien pitää ansaita hyväksyntä lahjakortein ja rahalahjoin. Muuten on ihan kamalia.
Jos yhdessäolo ei riitä isovanhemmuuteen, niin pitäkää tunkkinne.
Milloin aikoinaan? Kyllähän aika kauan on ollut tapana, että lähisukulaiset muistavat lapsia esimerkiksi jouluisin ja syntymäpäivisin. Ihan omasta halusta vielä.
Mikä on aika kauan? 70- luvulla joulukortti riitti, joku kummi laittoi lapselle oman.
Me perheelliset lapset veimme jouluna äidillemme kahvipaketin, suklaata, joku sen vaaleanpunaisen kerraston, joulukukkia ei viety pieneen yksiöön, äiti saattoi itse ostaa joulutähden.
Mutta ei meille lukuisilla lapsilleen ja meidän lapsillemme kuin sen joulukortin jonka siihen kirjoitti hänen puolestaan yhden lapsenlapsen silloinen tyttöystävä, muutamana vuotena.Ja ailti isovanhempina kannatte ryönää koko ajan? Miksi?
En uskalla ajatella miniöitten/ tytärten raivoa jos mummot muistaisivat jouluna vaan joulukortilla ja vielä synttärinäkin.
Nuorilla tämä lahja/tavarakulttuuri on hyvän elintason aikana kehittynyt. Aina pitää olla lahja, tuominen, kallis ja laadukas. Ei mikään
" marketin kimppu. "
Tuossa yhdessä keskustelussa äiti luetteli mitä vähintään pitää tuoda vauvaa katsoessa.
Minä en tiedätkö tahdo edes sitä korttia. Inhoan sitä turhanaikaisten joulukorttien lähettelyä. En tarvitse yhtään mitään.
Se, että joku muu tahtoo kuun taivaalta, ei tarkoita, että kaikki tahtoisivat.
Olisiko mitenkään mahdollista, että kohdattaisiin se toinen ihminen omana itsenään, yksilönä, ja sen mukaan kohdeltaisiin? Että Pirkko-Liisa ei vietä joulua, niin en lähetä sille korttia. Marke tykkää glitteristä, niin glitter-kortin. Jne.
Noin yleensä jos tahtoo toista ilahduttaa, kannattaa miettiä, mistä se toinen oikeasti välittää. Eikä vaan antaa sitä, mistä itse sattuu pitämään.
Mutta eihän tässä lahjomisessa toisten ilahduttamisesta olekaan kyse, vaan jostain omien tarpeiden tyydyttämisestä. Mitä tarvetta tyydyttää se, että antaa epämieluisia lahjoja, voi vaan arvailla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mennäänkö pian takaisin siihen tapaan, joka oli kauan sitten. Aikoinaan isovanhemmilta ei edes odotettu lahjoja syntymäpäivinä ja jouluisin.
Nykyään oletetaan, että isovanhempien pitää olla lahja-automaatteja. Sitä pidetään itsestäänselvyytenä.
Aikoinaan lapsenlapset kyläili mummoloissa, ja se oli sitä välittämistä, läsnäoloa. Se oli riittävää lapsille.
Nykyisin isovanhempien pitää ansaita hyväksyntä lahjakortein ja rahalahjoin. Muuten on ihan kamalia.
Jos yhdessäolo ei riitä isovanhemmuuteen, niin pitäkää tunkkinne.
Milloin aikoinaan? Kyllähän aika kauan on ollut tapana, että lähisukulaiset muistavat lapsia esimerkiksi jouluisin ja syntymäpäivisin. Ihan omasta halusta vielä.
Mikä on aika kauan? 70- luvulla joulukortti riitti, joku kummi laittoi lapselle oman.
Me perheelliset lapset veimme jouluna äidillemme kahvipaketin, suklaata, joku sen vaaleanpunaisen kerraston, joulukukkia ei viety pieneen yksiöön, äiti saattoi itse ostaa joulutähden.
Mutta ei meille lukuisilla lapsilleen ja meidän lapsillemme kuin sen joulukortin jonka siihen kirjoitti hänen puolestaan yhden lapsenlapsen silloinen tyttöystävä, muutamana vuotena.Ja ailti isovanhempina kannatte ryönää koko ajan? Miksi?
En uskalla ajatella miniöitten/ tytärten raivoa jos mummot muistaisivat jouluna vaan joulukortilla ja vielä synttärinäkin.
Nuorilla tämä lahja/tavarakulttuuri on hyvän elintason aikana kehittynyt. Aina pitää olla lahja, tuominen, kallis ja laadukas. Ei mikään
" marketin kimppu. "
Tuossa yhdessä keskustelussa äiti luetteli mitä vähintään pitää tuoda vauvaa katsoessa.Tämä!!
Raivomammat osaa vaatia ja uhkailla, ettei ikinä saa nähdä lastenlapsia, jos ei hypitä hänen pillinsä mukaan. Todella ala-arvoista!
Mä en uhkaillut, vaan ulkoistin mummon ja lasteni kanssakäymisen miehelleni anopin jatkuvan huonon käytöksen vuoksi Vähemmän yllättäen miehenikään ei halunnut viedä lapsia tapaamaan äitiään, kovin on kyllästynyt hänkin äitinsä "ominaisuuksiin".
Tuskin miehellä oli muuta mahdollisuutta kuin totella rouva kenraalia, eikä viedä lapsia mummolaan. Sinun aivopesusi saa aikaan sen, ettei kukaan perheessäsi uskalla olla yhteydessä sukuunsa.
Me emme ole tekemisissä minun äitini kanssa. Se ei liity mieheeni mitenkään, vaikka meilläkin toki äitini siitä pauhaa.
No, tämä antaakin hyvän kuvan käytöksestäsi - kaikki isovanhemmat ovat "pahiksia" ja "rajattu" ulos. Voi lapsiraukkoja!
Yhden kirjoittajan yksi äiti ei ole kaikki isovanhemmat.
Jos osaisit lukea koko lainatun ketjun, kyseessä on sekä anoppi että oma äiti.
Kuvaa sitä, että kyseinen tyyppi ei tule toimeen kenenkään kanssa, varsinkaan isovanhempien kanssa.
Täh? Ihan kuin täällä olisi yksi ainoa kirjoittaja.
Ja vaikka se olisikin yksi kirjoittaja, silti siinä sinulla on vasta kaksi isovanhempaa, ei kaikki isovanhemmat, kuten sinä luet. Ihan pikkasen nyt liioittelua.
Ei tuo sinunkaan lukutaito tai ymmärrys ole kovin kehuttavaa. Voihan sitä tietysti olla kymmeniä isovanhempia yhdellä naisella, mutta yleensä niitä on vain kaksi paria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mennäänkö pian takaisin siihen tapaan, joka oli kauan sitten. Aikoinaan isovanhemmilta ei edes odotettu lahjoja syntymäpäivinä ja jouluisin.
Nykyään oletetaan, että isovanhempien pitää olla lahja-automaatteja. Sitä pidetään itsestäänselvyytenä.
Aikoinaan lapsenlapset kyläili mummoloissa, ja se oli sitä välittämistä, läsnäoloa. Se oli riittävää lapsille.
Nykyisin isovanhempien pitää ansaita hyväksyntä lahjakortein ja rahalahjoin. Muuten on ihan kamalia.
Jos yhdessäolo ei riitä isovanhemmuuteen, niin pitäkää tunkkinne.
Milloin aikoinaan? Kyllähän aika kauan on ollut tapana, että lähisukulaiset muistavat lapsia esimerkiksi jouluisin ja syntymäpäivisin. Ihan omasta halusta vielä.
Mikä on aika kauan? 70- luvulla joulukortti riitti, joku kummi laittoi lapselle oman.
Me perheelliset lapset veimme jouluna äidillemme kahvipaketin, suklaata, joku sen vaaleanpunaisen kerraston, joulukukkia ei viety pieneen yksiöön, äiti saattoi itse ostaa joulutähden.
Mutta ei meille lukuisilla lapsilleen ja meidän lapsillemme kuin sen joulukortin jonka siihen kirjoitti hänen puolestaan yhden lapsenlapsen silloinen tyttöystävä, muutamana vuotena.Ja ailti isovanhempina kannatte ryönää koko ajan? Miksi?
En uskalla ajatella miniöitten/ tytärten raivoa jos mummot muistaisivat jouluna vaan joulukortilla ja vielä synttärinäkin.
Nuorilla tämä lahja/tavarakulttuuri on hyvän elintason aikana kehittynyt. Aina pitää olla lahja, tuominen, kallis ja laadukas. Ei mikään
" marketin kimppu. "
Tuossa yhdessä keskustelussa äiti luetteli mitä vähintään pitää tuoda vauvaa katsoessa.Tämä!!
Raivomammat osaa vaatia ja uhkailla, ettei ikinä saa nähdä lastenlapsia, jos ei hypitä hänen pillinsä mukaan. Todella ala-arvoista!
Mä en uhkaillut, vaan ulkoistin mummon ja lasteni kanssakäymisen miehelleni anopin jatkuvan huonon käytöksen vuoksi Vähemmän yllättäen miehenikään ei halunnut viedä lapsia tapaamaan äitiään, kovin on kyllästynyt hänkin äitinsä "ominaisuuksiin".
Tuskin miehellä oli muuta mahdollisuutta kuin totella rouva kenraalia, eikä viedä lapsia mummolaan. Sinun aivopesusi saa aikaan sen, ettei kukaan perheessäsi uskalla olla yhteydessä sukuunsa.
Me emme ole tekemisissä minun äitini kanssa. Se ei liity mieheeni mitenkään, vaikka meilläkin toki äitini siitä pauhaa.
No, tämä antaakin hyvän kuvan käytöksestäsi - kaikki isovanhemmat ovat "pahiksia" ja "rajattu" ulos. Voi lapsiraukkoja!
Yhden kirjoittajan yksi äiti ei ole kaikki isovanhemmat.
Jos osaisit lukea koko lainatun ketjun, kyseessä on sekä anoppi että oma äiti.
Kuvaa sitä, että kyseinen tyyppi ei tule toimeen kenenkään kanssa, varsinkaan isovanhempien kanssa.
Täh? Ihan kuin täällä olisi yksi ainoa kirjoittaja.
Ja vaikka se olisikin yksi kirjoittaja, silti siinä sinulla on vasta kaksi isovanhempaa, ei kaikki isovanhemmat, kuten sinä luet. Ihan pikkasen nyt liioittelua.
Ei tuo sinunkaan lukutaito tai ymmärrys ole kovin kehuttavaa. Voihan sitä tietysti olla kymmeniä isovanhempia yhdellä naisella, mutta yleensä niitä on vain kaksi paria.
Kuvitteletko sinä tosissasi, että täällä ketjussa on yksi ainoa ihminen joka on kirjoittanut lastensa isovanhemmista???
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mennäänkö pian takaisin siihen tapaan, joka oli kauan sitten. Aikoinaan isovanhemmilta ei edes odotettu lahjoja syntymäpäivinä ja jouluisin.
Nykyään oletetaan, että isovanhempien pitää olla lahja-automaatteja. Sitä pidetään itsestäänselvyytenä.
Aikoinaan lapsenlapset kyläili mummoloissa, ja se oli sitä välittämistä, läsnäoloa. Se oli riittävää lapsille.
Nykyisin isovanhempien pitää ansaita hyväksyntä lahjakortein ja rahalahjoin. Muuten on ihan kamalia.
Jos yhdessäolo ei riitä isovanhemmuuteen, niin pitäkää tunkkinne.
Milloin aikoinaan? Kyllähän aika kauan on ollut tapana, että lähisukulaiset muistavat lapsia esimerkiksi jouluisin ja syntymäpäivisin. Ihan omasta halusta vielä.
Mikä on aika kauan? 70- luvulla joulukortti riitti, joku kummi laittoi lapselle oman.
Me perheelliset lapset veimme jouluna äidillemme kahvipaketin, suklaata, joku sen vaaleanpunaisen kerraston, joulukukkia ei viety pieneen yksiöön, äiti saattoi itse ostaa joulutähden.
Mutta ei meille lukuisilla lapsilleen ja meidän lapsillemme kuin sen joulukortin jonka siihen kirjoitti hänen puolestaan yhden lapsenlapsen silloinen tyttöystävä, muutamana vuotena.Ja ailti isovanhempina kannatte ryönää koko ajan? Miksi?
En uskalla ajatella miniöitten/ tytärten raivoa jos mummot muistaisivat jouluna vaan joulukortilla ja vielä synttärinäkin.
Nuorilla tämä lahja/tavarakulttuuri on hyvän elintason aikana kehittynyt. Aina pitää olla lahja, tuominen, kallis ja laadukas. Ei mikään
" marketin kimppu. "
Tuossa yhdessä keskustelussa äiti luetteli mitä vähintään pitää tuoda vauvaa katsoessa.Minä en tiedätkö tahdo edes sitä korttia. Inhoan sitä turhanaikaisten joulukorttien lähettelyä. En tarvitse yhtään mitään.
Se, että joku muu tahtoo kuun taivaalta, ei tarkoita, että kaikki tahtoisivat.
Olisiko mitenkään mahdollista, että kohdattaisiin se toinen ihminen omana itsenään, yksilönä, ja sen mukaan kohdeltaisiin? Että Pirkko-Liisa ei vietä joulua, niin en lähetä sille korttia. Marke tykkää glitteristä, niin glitter-kortin. Jne.
Noin yleensä jos tahtoo toista ilahduttaa, kannattaa miettiä, mistä se toinen oikeasti välittää. Eikä vaan antaa sitä, mistä itse sattuu pitämään.
Mutta eihän tässä lahjomisessa toisten ilahduttamisesta olekaan kyse, vaan jostain omien tarpeiden tyydyttämisestä. Mitä tarvetta tyydyttää se, että antaa epämieluisia lahjoja, voi vaan arvailla.
No nyt taas on vedetty mutkat suoriksi ja ollaan niin täydellisiä 🙄 Eiköhän jokainen yritä ostaa sopivia lahjoja, mutta toisille ei yksinkertaisesti mikään kelpaa ja käy. Mun mielestä koko ketjussa on esitetty niin paljon liioittelevia "kokemuksia", että kukaan ei enää usko näihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mennäänkö pian takaisin siihen tapaan, joka oli kauan sitten. Aikoinaan isovanhemmilta ei edes odotettu lahjoja syntymäpäivinä ja jouluisin.
Nykyään oletetaan, että isovanhempien pitää olla lahja-automaatteja. Sitä pidetään itsestäänselvyytenä.
Aikoinaan lapsenlapset kyläili mummoloissa, ja se oli sitä välittämistä, läsnäoloa. Se oli riittävää lapsille.
Nykyisin isovanhempien pitää ansaita hyväksyntä lahjakortein ja rahalahjoin. Muuten on ihan kamalia.
Jos yhdessäolo ei riitä isovanhemmuuteen, niin pitäkää tunkkinne.
Milloin aikoinaan? Kyllähän aika kauan on ollut tapana, että lähisukulaiset muistavat lapsia esimerkiksi jouluisin ja syntymäpäivisin. Ihan omasta halusta vielä.
Mikä on aika kauan? 70- luvulla joulukortti riitti, joku kummi laittoi lapselle oman.
Me perheelliset lapset veimme jouluna äidillemme kahvipaketin, suklaata, joku sen vaaleanpunaisen kerraston, joulukukkia ei viety pieneen yksiöön, äiti saattoi itse ostaa joulutähden.
Mutta ei meille lukuisilla lapsilleen ja meidän lapsillemme kuin sen joulukortin jonka siihen kirjoitti hänen puolestaan yhden lapsenlapsen silloinen tyttöystävä, muutamana vuotena.Ja ailti isovanhempina kannatte ryönää koko ajan? Miksi?
En uskalla ajatella miniöitten/ tytärten raivoa jos mummot muistaisivat jouluna vaan joulukortilla ja vielä synttärinäkin.
Nuorilla tämä lahja/tavarakulttuuri on hyvän elintason aikana kehittynyt. Aina pitää olla lahja, tuominen, kallis ja laadukas. Ei mikään
" marketin kimppu. "
Tuossa yhdessä keskustelussa äiti luetteli mitä vähintään pitää tuoda vauvaa katsoessa.Tämä!!
Raivomammat osaa vaatia ja uhkailla, ettei ikinä saa nähdä lastenlapsia, jos ei hypitä hänen pillinsä mukaan. Todella ala-arvoista!
Mä en uhkaillut, vaan ulkoistin mummon ja lasteni kanssakäymisen miehelleni anopin jatkuvan huonon käytöksen vuoksi Vähemmän yllättäen miehenikään ei halunnut viedä lapsia tapaamaan äitiään, kovin on kyllästynyt hänkin äitinsä "ominaisuuksiin".
Tuskin miehellä oli muuta mahdollisuutta kuin totella rouva kenraalia, eikä viedä lapsia mummolaan. Sinun aivopesusi saa aikaan sen, ettei kukaan perheessäsi uskalla olla yhteydessä sukuunsa.
Me emme ole tekemisissä minun äitini kanssa. Se ei liity mieheeni mitenkään, vaikka meilläkin toki äitini siitä pauhaa.
No, tämä antaakin hyvän kuvan käytöksestäsi - kaikki isovanhemmat ovat "pahiksia" ja "rajattu" ulos. Voi lapsiraukkoja!
Yhden kirjoittajan yksi äiti ei ole kaikki isovanhemmat.
Jos osaisit lukea koko lainatun ketjun, kyseessä on sekä anoppi että oma äiti.
Kuvaa sitä, että kyseinen tyyppi ei tule toimeen kenenkään kanssa, varsinkaan isovanhempien kanssa.
Täh? Ihan kuin täällä olisi yksi ainoa kirjoittaja.
Ja vaikka se olisikin yksi kirjoittaja, silti siinä sinulla on vasta kaksi isovanhempaa, ei kaikki isovanhemmat, kuten sinä luet. Ihan pikkasen nyt liioittelua.
Ei tuo sinunkaan lukutaito tai ymmärrys ole kovin kehuttavaa. Voihan sitä tietysti olla kymmeniä isovanhempia yhdellä naisella, mutta yleensä niitä on vain kaksi paria.
Kuvitteletko sinä tosissasi, että täällä ketjussa on yksi ainoa ihminen joka on kirjoittanut lastensa isovanhemmista???
En, enkä ole sitä väittänytkään. Sinä vaan et edelleenkään osaa lukea tai kommentoida aiheeseen, josta oli puhe, joten lopeta tuo jankutus!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillakin ihmisillä vaan on tapana hamstrata kaikkea kirpputorilta kun halvalla saa. Pistäisin itse vaa johonkin kierrätykseen suoraan. Tuo ei ole mitenkään haitallista lasta kohtaan ja en lähtisi välejä sukulaisiin sen takia pilaamaan.
Ei kaikilla ole aikaa kuskailla ylimääräisi vaatteita jatkuvasti kierrätykseen. Varsinkin maaseudulla sinne lähimpään kierrätyspaikkaan voi olla kymmeniä kilometrejä matkaa.
Maaseudulla kai liikutaan omalla autolla. Eikö ole uffin, kontin keräyslaatikoita? Poisheitettävän tekstiilin keräystä?
Kaupungeissa ainakin liki joka kaupan pihassa uffin laatikko? Ja hyväntekeväsyyskirppareita useampia joiden aulaan tms. Voi laatikkoon heittää lahjoitukset.
Miksi kenenkään pitäisi ajella omalla autollaan satoja kilometrejä kuskailemassa vaatteita, joita ei ole alunperinkään halunnut?
Ettekö te sieltä maalta liiku koskaan minnekään? Kirkonkylään koulun tiöaisuuksiin, lähimpään suurempaan taajamaan vaateostoksille , ym erikoistavaraa ostamaan?
Käy kirkossa, marttailloissa, töissä kukaan?Miksi sinä et vie niitä vaatteita suoraan mainitsemiisi paikkoihin? Miksi haluat kiusata lapsiperheen yleensä kiireistä arkea elävää perhettä ylimääräisellä vaivalla?
No nää on niitä ihmisiä, jotka ei osaa tehdä kahta asiaa samalla kertaa.
Saati useampaa.
Kun saa lahjaksi liian pienen vaatteen, se on heti lähdettävä viemään 50 kilometrin päähän kierrätyskeskukseen.
Itse kyllä pystyn omankin tekemäni hutiostoksen pistämään roskiin tai auton peräkonttiin odottamaan eteenpäin viemistä, menee se sitten uffille tai kaverille tai mihin vaan.
Mutta jos ei pysty kävelemään ja jauhamaan purkkaa samanaikaisesti, niin sille hän ei mitään voi.No olisiko tässä asenteessa syy siihen, miksi sitä turhaa, vääränlaista tavaraa ostellaan surutta: "hutiostos roskiin"? Shoppaillaan vaan mitä sattuu, ja sitten heitellään niitä roskiin? Pidetään vielä sitä, että haluaa kierrättää, jotenkin kädettömänä?
Ai että kukaan ihminen - sinä mukaanluettuna - ei olisi koskaan tehnyt hutiostosta?
Keksit nyt tästä vastauksesta oletuksen, että kirjoittaja ostelee vähän väliä summittaisesti mitä vaan ja heittelee noin vain sitten roskiin.
Tämähän oli vastaus ihmiselle, joka valittaa, ettei jaksa lähteä viemään jotain saamaansa tarpeetonta vaatetta sinne kierrätykseen.
Joten mikä sitten avuksi? Eikö silloin voi heittää sitä kampetta roskiin, jos sille ei kerrassaan mitään käyttöä ole eikä jaksa viedä sitä sinne järkevämpään paikkaan, eli kierrätykseen?
Minä olen heittänyt roskiin ostamani alushousut, jotka olivat oikeata kokoa, mutta hankasivat inhottavasti pitsikuvion kohdalta. Olen myös heittänyt roskiin sukat, jotka hiostivat kamalasti. Ja jotain muutakin vastaavaa.
Olen heittänyt roskiin myös pyyhkeet, jotka ei kuivanneet. Jonkun toisen riesaksiko ne olisi pitänyt viedä?
Minä en osta SURUTTA mitä vaan, etkä sinäkään, ja silti olet aivan takuulla joskus huomannut, että ei ollutkaan ihan hyvä ostos.
Juuri heitin bioroskiin purkillisen säilykekurkkuja, jotka maistui hiton pahalle, kukaan perheestä ei syönyt. Ei niitä etukäteen pystynyt maistamaan, luultiin hyviksikin.
Kierrätys nimenomaan on hyvä asia, mutta kun tämä ihminen valitti, ettei jaksa sitä tehdä, niin mihin sitten pitäisi ne paskat ostokset laittaa? Minä ehdotin suoraan, että roskiin.
Ehdota nyt sinä hänelle sitten jotain muuta.Hutiostoksia tulee. Ja sitten ne kierrätetään. Se ei tarkoita, että haluan alkaa kierrättämään myös jonkun muun hutiostoksia.
Et halua niin, mutta jotenkin sun niistäkin on eroon päästävä. Ei ne itsestään ilmaankaan haihdu.
Hei, pakkaa ne laatikkoon ja lähetä takaisin anopille postissa!
Ai niin mutta kun ei jaksa....
Hankalaa on.
Kyllä rikkinäisen ja likaisen ryysyn voi laittaa roskikseen, eikö niin?
Vai onko se jotenkin epäeettistä?
Eikö se ihminen, joka on laittanut kirppikselle myyntiin rikkinäisiä ja likaisia vaatteita, ole kuitenkin se varsinainen toope? Ja joku toinen toope ostaa.
Tähän ei löydy mitään kunnollista ratkaisua, joten levitellään sitten vain käsiä. Tuolla yhdelläkin oli kuulemma joku varasto täynnä mummoilta saatuja lahjoja, jopa arvaamattomia paketteja monien vuosien varrelta.
Voisiko ne mummot pyytää kylään ja näyttää heille se varasto ja kysyä, että olisiko heillä joku vastaus tähän ongelmaan?Meidän krääsämummo voivottelee jatkuvasti, miten valtavasti meidän lapsilla on tavaraa. Tuotuaan samalla oven avauksella taas lisää sitä krääsää ja uusia värityskirjoja edellisten 50:n lisäksi.
Sama. Samaisella mummolla oli myös kiva leikki lapsille kun lapset oli pieniä, kaadetaan lelulaatikko ja levitetään kaikki lelut pitkin taloa. Sitten saikin taas ottaa muille kylän juoruämmille kuvatodisteita mun sotkuisuudesta. Mun sääntö että lelut pysyvät olkkarissa oli kuulemma lasten luovuutta rajoittava. Sekin oli väärin, kun kaaoksen taltuttamiseksi lapset saivat kerätä (mun avustuksella) lelut takaisin nukkumaan laatikoihinsa, kuulemma siivoaminen kuuluu vain minulle. Ei ne lapsetkaan tykänneet kun joka askeleella oli jotain jalan alla. Ihan mielellään osallistuivat puuhasteluun kotona.
Meillä ihan sama.
Lelut levitetään joka puolelle.
Ja kun olohuone halutaan potää leluttomana ja siistinä, se myllätään ja sotketaan ylösalaisin.
Koti on lapsenkin koti. Jopa miehenkin koti.
Joku asuu tilavasti, on varaa ja tilaa pitää se yksi huone tilana jossa perheen äiti käy istumassa valkoisella sohvalla.Kuitenkin perheasunnot rivitaloissa ja kerrostaloissa ovat pienehköjä ja minun mielestäni lapset saa olla samassa tilassa vanhempiensa kanssa eikä siellä omassa huoneessaan mistä tullaan vaan komentamaan hampaan pesulle ja nukkumaan.
Lasten on kyllä oikeasti tärkeä oppia siivoamaan omat jälkensä. Samoin niiden on tärkeä oppia kunnioittamaan sääntöjä, alkaen niistä oman kodin säännöistä. Jotka vanhemmat sopivat keskenään, ei isovanhempien kanssa.
Meillä lastenhuoneessa saa remeltää miten tykkää, olohuone on rauhoittumista varten. Sielläkin saa leikkiä, mutta enimmäkseen se on varattu rauhalliselle olemiselle. värityskirjat, palapelit, piirtely, sen sellainen. Muutenkin kyllä kannusta lapsia siihen, että pihalla riehutaan ja sisällä rauhoitutaan.
Se rauhoittumisen oppiminen on lapsille oikeastaan vielä tärkeämpää kuin omien jälkien siivoaminen.
Yleensä meillä menee kyllä niin, että minä menen olkkariin ja panen jonkun jooga- tai pilatesstreamin pyörimään, eikä aikaakaan kuin koko perhe koira mukaanluettuna on siinä vieressäni "kookaamassa". Koira ja pienin lapsi simahtaa ja mieskin yleensä, isommat lapset joogaa tai pilatoi mukana. Ovat tottuneet tuohon pienestä pitäen.
Eikä meillä ole valkoista muuta kuin maito jääkaapissa. Ja okei, se jääkaappi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mennäänkö pian takaisin siihen tapaan, joka oli kauan sitten. Aikoinaan isovanhemmilta ei edes odotettu lahjoja syntymäpäivinä ja jouluisin.
Nykyään oletetaan, että isovanhempien pitää olla lahja-automaatteja. Sitä pidetään itsestäänselvyytenä.
Aikoinaan lapsenlapset kyläili mummoloissa, ja se oli sitä välittämistä, läsnäoloa. Se oli riittävää lapsille.
Nykyisin isovanhempien pitää ansaita hyväksyntä lahjakortein ja rahalahjoin. Muuten on ihan kamalia.
Jos yhdessäolo ei riitä isovanhemmuuteen, niin pitäkää tunkkinne.
Milloin aikoinaan? Kyllähän aika kauan on ollut tapana, että lähisukulaiset muistavat lapsia esimerkiksi jouluisin ja syntymäpäivisin. Ihan omasta halusta vielä.
Mikä on aika kauan? 70- luvulla joulukortti riitti, joku kummi laittoi lapselle oman.
Me perheelliset lapset veimme jouluna äidillemme kahvipaketin, suklaata, joku sen vaaleanpunaisen kerraston, joulukukkia ei viety pieneen yksiöön, äiti saattoi itse ostaa joulutähden.
Mutta ei meille lukuisilla lapsilleen ja meidän lapsillemme kuin sen joulukortin jonka siihen kirjoitti hänen puolestaan yhden lapsenlapsen silloinen tyttöystävä, muutamana vuotena.Ja ailti isovanhempina kannatte ryönää koko ajan? Miksi?
En uskalla ajatella miniöitten/ tytärten raivoa jos mummot muistaisivat jouluna vaan joulukortilla ja vielä synttärinäkin.
Nuorilla tämä lahja/tavarakulttuuri on hyvän elintason aikana kehittynyt. Aina pitää olla lahja, tuominen, kallis ja laadukas. Ei mikään
" marketin kimppu. "
Tuossa yhdessä keskustelussa äiti luetteli mitä vähintään pitää tuoda vauvaa katsoessa.Tämä!!
Raivomammat osaa vaatia ja uhkailla, ettei ikinä saa nähdä lastenlapsia, jos ei hypitä hänen pillinsä mukaan. Todella ala-arvoista!
Mä en uhkaillut, vaan ulkoistin mummon ja lasteni kanssakäymisen miehelleni anopin jatkuvan huonon käytöksen vuoksi Vähemmän yllättäen miehenikään ei halunnut viedä lapsia tapaamaan äitiään, kovin on kyllästynyt hänkin äitinsä "ominaisuuksiin".
Tuskin miehellä oli muuta mahdollisuutta kuin totella rouva kenraalia, eikä viedä lapsia mummolaan. Sinun aivopesusi saa aikaan sen, ettei kukaan perheessäsi uskalla olla yhteydessä sukuunsa.
Me emme ole tekemisissä minun äitini kanssa. Se ei liity mieheeni mitenkään, vaikka meilläkin toki äitini siitä pauhaa.
No, tämä antaakin hyvän kuvan käytöksestäsi - kaikki isovanhemmat ovat "pahiksia" ja "rajattu" ulos. Voi lapsiraukkoja!
Yhden kirjoittajan yksi äiti ei ole kaikki isovanhemmat.
Jos osaisit lukea koko lainatun ketjun, kyseessä on sekä anoppi että oma äiti.
Kuvaa sitä, että kyseinen tyyppi ei tule toimeen kenenkään kanssa, varsinkaan isovanhempien kanssa.
Täh? Ihan kuin täällä olisi yksi ainoa kirjoittaja.
Ja vaikka se olisikin yksi kirjoittaja, silti siinä sinulla on vasta kaksi isovanhempaa, ei kaikki isovanhemmat, kuten sinä luet. Ihan pikkasen nyt liioittelua.
Ei tuo sinunkaan lukutaito tai ymmärrys ole kovin kehuttavaa. Voihan sitä tietysti olla kymmeniä isovanhempia yhdellä naisella, mutta yleensä niitä on vain kaksi paria.
Kuvitteletko sinä tosissasi, että täällä ketjussa on yksi ainoa ihminen joka on kirjoittanut lastensa isovanhemmista???
En, enkä ole sitä väittänytkään. Sinä vaan et edelleenkään osaa lukea tai kommentoida aiheeseen, josta oli puhe, joten lopeta tuo jankutus!
Miten ne kaksi, äiti ja anoppi, on edes yhden ihmisen KAIKKI ISOVANHEMMAT, kuten väitit? Se on kaksi neljästä. Ei kaikki. Oletko sinä kännissä?
Tää ketju on varmaan jo rönsyillyt sinne tänne, mutta, miksi isovanhempien pitäisi kustantaa teille mitään? Vaatteita, lahjakortteja, turvaistuimia? Miksi te ootte hankkineet lapsia jos se eläminen on isovanhempien lahjoitusten varassa. Hankkikaa omat kamanne, niin ei tarvi täällä nillittää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luin juuri mielenkiintoisen keskusteluketjun täältä "Vauva-arki tuhoaa mielenterveyden ja parisuhteen - tabu puheenaihe". Nyt ymmärrän paremmin täällä raivoavia mammeleita, mt-ongelmat on hyvä selitys tähän lahjaongelmaan tai kierrätysongelmaan 🤣🤣🤣
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lahjan saaminen, sen laatu ja määrä tuntuu olevan tulenarka aihe nykyäideille. Vedetään herneet nenään, jos ei saa anopilta just sitä lahjaa, minkä lapsen äiti tahtoo.
Hyvä tietää, että meno on mennyt tällaiseksi. Taidanpa jättää tulevaisuudessa lahjat antamatta.
Kaikki on siten tyytyväisiä.
Vau, yksi mummeli tajusi 60 sivun jälkeen! Vau!
Wau, joku itsekäs jankuttaja on viimein tyytyväinen. Paitsi kohta se kuitenkin lähettää lahjalistat kaikille joulua varten 😂
Emme vietä joulua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mennäänkö pian takaisin siihen tapaan, joka oli kauan sitten. Aikoinaan isovanhemmilta ei edes odotettu lahjoja syntymäpäivinä ja jouluisin.
Nykyään oletetaan, että isovanhempien pitää olla lahja-automaatteja. Sitä pidetään itsestäänselvyytenä.
Aikoinaan lapsenlapset kyläili mummoloissa, ja se oli sitä välittämistä, läsnäoloa. Se oli riittävää lapsille.
Nykyisin isovanhempien pitää ansaita hyväksyntä lahjakortein ja rahalahjoin. Muuten on ihan kamalia.
Jos yhdessäolo ei riitä isovanhemmuuteen, niin pitäkää tunkkinne.
Milloin aikoinaan? Kyllähän aika kauan on ollut tapana, että lähisukulaiset muistavat lapsia esimerkiksi jouluisin ja syntymäpäivisin. Ihan omasta halusta vielä.
Mikä on aika kauan? 70- luvulla joulukortti riitti, joku kummi laittoi lapselle oman.
Me perheelliset lapset veimme jouluna äidillemme kahvipaketin, suklaata, joku sen vaaleanpunaisen kerraston, joulukukkia ei viety pieneen yksiöön, äiti saattoi itse ostaa joulutähden.
Mutta ei meille lukuisilla lapsilleen ja meidän lapsillemme kuin sen joulukortin jonka siihen kirjoitti hänen puolestaan yhden lapsenlapsen silloinen tyttöystävä, muutamana vuotena.Ja ailti isovanhempina kannatte ryönää koko ajan? Miksi?
En uskalla ajatella miniöitten/ tytärten raivoa jos mummot muistaisivat jouluna vaan joulukortilla ja vielä synttärinäkin.
Nuorilla tämä lahja/tavarakulttuuri on hyvän elintason aikana kehittynyt. Aina pitää olla lahja, tuominen, kallis ja laadukas. Ei mikään
" marketin kimppu. "
Tuossa yhdessä keskustelussa äiti luetteli mitä vähintään pitää tuoda vauvaa katsoessa.Tämä!!
Raivomammat osaa vaatia ja uhkailla, ettei ikinä saa nähdä lastenlapsia, jos ei hypitä hänen pillinsä mukaan. Todella ala-arvoista!
Mä en uhkaillut, vaan ulkoistin mummon ja lasteni kanssakäymisen miehelleni anopin jatkuvan huonon käytöksen vuoksi Vähemmän yllättäen miehenikään ei halunnut viedä lapsia tapaamaan äitiään, kovin on kyllästynyt hänkin äitinsä "ominaisuuksiin".
Tuskin miehellä oli muuta mahdollisuutta kuin totella rouva kenraalia, eikä viedä lapsia mummolaan. Sinun aivopesusi saa aikaan sen, ettei kukaan perheessäsi uskalla olla yhteydessä sukuunsa.
Me emme ole tekemisissä minun äitini kanssa. Se ei liity mieheeni mitenkään, vaikka meilläkin toki äitini siitä pauhaa.
No, tämä antaakin hyvän kuvan käytöksestäsi - kaikki isovanhemmat ovat "pahiksia" ja "rajattu" ulos. Voi lapsiraukkoja!
Yhden kirjoittajan yksi äiti ei ole kaikki isovanhemmat.
Jos osaisit lukea koko lainatun ketjun, kyseessä on sekä anoppi että oma äiti.
Kuvaa sitä, että kyseinen tyyppi ei tule toimeen kenenkään kanssa, varsinkaan isovanhempien kanssa.
Täh? Ihan kuin täällä olisi yksi ainoa kirjoittaja.
Ja vaikka se olisikin yksi kirjoittaja, silti siinä sinulla on vasta kaksi isovanhempaa, ei kaikki isovanhemmat, kuten sinä luet. Ihan pikkasen nyt liioittelua.
Ei tuo sinunkaan lukutaito tai ymmärrys ole kovin kehuttavaa. Voihan sitä tietysti olla kymmeniä isovanhempia yhdellä naisella, mutta yleensä niitä on vain kaksi paria.
Kuvitteletko sinä tosissasi, että täällä ketjussa on yksi ainoa ihminen joka on kirjoittanut lastensa isovanhemmista???
En, enkä ole sitä väittänytkään. Sinä vaan et edelleenkään osaa lukea tai kommentoida aiheeseen, josta oli puhe, joten lopeta tuo jankutus!
Miten ne kaksi, äiti ja anoppi, on edes yhden ihmisen KAIKKI ISOVANHEMMAT, kuten väitit? Se on kaksi neljästä. Ei kaikki. Oletko sinä kännissä?
Lopeta jo se juopottelu ja opettele lukemaan. Tuossa aiemmin mainitsin 2 paria - eli se on siis 4. Joko ymmärrät ja pitääkö piirtää kuva?
Yleensähän kun ei olla yhteydessä äitiin tai anoppiin, suljetaan myös ulos se isä tai appi. Nämä ongelmatapausmammat kun eivät tule toimeen oikein kenenkään kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lahjan saaminen, sen laatu ja määrä tuntuu olevan tulenarka aihe nykyäideille. Vedetään herneet nenään, jos ei saa anopilta just sitä lahjaa, minkä lapsen äiti tahtoo.
Hyvä tietää, että meno on mennyt tällaiseksi. Taidanpa jättää tulevaisuudessa lahjat antamatta.
Kaikki on siten tyytyväisiä.
Vau, yksi mummeli tajusi 60 sivun jälkeen! Vau!
Wau, joku itsekäs jankuttaja on viimein tyytyväinen. Paitsi kohta se kuitenkin lähettää lahjalistat kaikille joulua varten 😂
Emme vietä joulua.
Kuulostaa todella mukavalta, varsinkin lastesi kannalta 🤭
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mennäänkö pian takaisin siihen tapaan, joka oli kauan sitten. Aikoinaan isovanhemmilta ei edes odotettu lahjoja syntymäpäivinä ja jouluisin.
Nykyään oletetaan, että isovanhempien pitää olla lahja-automaatteja. Sitä pidetään itsestäänselvyytenä.
Aikoinaan lapsenlapset kyläili mummoloissa, ja se oli sitä välittämistä, läsnäoloa. Se oli riittävää lapsille.
Nykyisin isovanhempien pitää ansaita hyväksyntä lahjakortein ja rahalahjoin. Muuten on ihan kamalia.
Jos yhdessäolo ei riitä isovanhemmuuteen, niin pitäkää tunkkinne.
Milloin aikoinaan? Kyllähän aika kauan on ollut tapana, että lähisukulaiset muistavat lapsia esimerkiksi jouluisin ja syntymäpäivisin. Ihan omasta halusta vielä.
Mikä on aika kauan? 70- luvulla joulukortti riitti, joku kummi laittoi lapselle oman.
Me perheelliset lapset veimme jouluna äidillemme kahvipaketin, suklaata, joku sen vaaleanpunaisen kerraston, joulukukkia ei viety pieneen yksiöön, äiti saattoi itse ostaa joulutähden.
Mutta ei meille lukuisilla lapsilleen ja meidän lapsillemme kuin sen joulukortin jonka siihen kirjoitti hänen puolestaan yhden lapsenlapsen silloinen tyttöystävä, muutamana vuotena.Ja ailti isovanhempina kannatte ryönää koko ajan? Miksi?
En uskalla ajatella miniöitten/ tytärten raivoa jos mummot muistaisivat jouluna vaan joulukortilla ja vielä synttärinäkin.
Nuorilla tämä lahja/tavarakulttuuri on hyvän elintason aikana kehittynyt. Aina pitää olla lahja, tuominen, kallis ja laadukas. Ei mikään
" marketin kimppu. "
Tuossa yhdessä keskustelussa äiti luetteli mitä vähintään pitää tuoda vauvaa katsoessa.Tämä!!
Raivomammat osaa vaatia ja uhkailla, ettei ikinä saa nähdä lastenlapsia, jos ei hypitä hänen pillinsä mukaan. Todella ala-arvoista!
Mä en uhkaillut, vaan ulkoistin mummon ja lasteni kanssakäymisen miehelleni anopin jatkuvan huonon käytöksen vuoksi Vähemmän yllättäen miehenikään ei halunnut viedä lapsia tapaamaan äitiään, kovin on kyllästynyt hänkin äitinsä "ominaisuuksiin".
Tuskin miehellä oli muuta mahdollisuutta kuin totella rouva kenraalia, eikä viedä lapsia mummolaan. Sinun aivopesusi saa aikaan sen, ettei kukaan perheessäsi uskalla olla yhteydessä sukuunsa.
Me emme ole tekemisissä minun äitini kanssa. Se ei liity mieheeni mitenkään, vaikka meilläkin toki äitini siitä pauhaa.
No, tämä antaakin hyvän kuvan käytöksestäsi - kaikki isovanhemmat ovat "pahiksia" ja "rajattu" ulos. Voi lapsiraukkoja!
Yhden kirjoittajan yksi äiti ei ole kaikki isovanhemmat.
Jos osaisit lukea koko lainatun ketjun, kyseessä on sekä anoppi että oma äiti.
Kuvaa sitä, että kyseinen tyyppi ei tule toimeen kenenkään kanssa, varsinkaan isovanhempien kanssa.
Täh? Ihan kuin täällä olisi yksi ainoa kirjoittaja.
Ja vaikka se olisikin yksi kirjoittaja, silti siinä sinulla on vasta kaksi isovanhempaa, ei kaikki isovanhemmat, kuten sinä luet. Ihan pikkasen nyt liioittelua.
Ei tuo sinunkaan lukutaito tai ymmärrys ole kovin kehuttavaa. Voihan sitä tietysti olla kymmeniä isovanhempia yhdellä naisella, mutta yleensä niitä on vain kaksi paria.
Kuvitteletko sinä tosissasi, että täällä ketjussa on yksi ainoa ihminen joka on kirjoittanut lastensa isovanhemmista???
En, enkä ole sitä väittänytkään. Sinä vaan et edelleenkään osaa lukea tai kommentoida aiheeseen, josta oli puhe, joten lopeta tuo jankutus!
Miten ne kaksi, äiti ja anoppi, on edes yhden ihmisen KAIKKI ISOVANHEMMAT, kuten väitit? Se on kaksi neljästä. Ei kaikki. Oletko sinä kännissä?
Lopeta jo se juopottelu ja opettele lukemaan. Tuossa aiemmin mainitsin 2 paria - eli se on siis 4. Joko ymmärrät ja pitääkö piirtää kuva?
Yleensähän kun ei olla yhteydessä äitiin tai anoppiin, suljetaan myös ulos se isä tai appi. Nämä ongelmatapausmammat kun eivät tule toimeen oikein kenenkään kanssa.
Silti väitit tuolla idealla, että KAKSI ON KAIKKI.
Ja kyseessähän ei ollut edes sama kirjoittaja. Toisella häirikkö oli anoppi ja toisella oma äiti.
Ja voin muuten kertoa, etät ne häirikkömummot on yleensä juuri siksi sen lapsensa perheen kimpussa, kun elämässä ei enää ole oikein ketään muuta, jonka kanssa tulisivat toimeen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillakin ihmisillä vaan on tapana hamstrata kaikkea kirpputorilta kun halvalla saa. Pistäisin itse vaa johonkin kierrätykseen suoraan. Tuo ei ole mitenkään haitallista lasta kohtaan ja en lähtisi välejä sukulaisiin sen takia pilaamaan.
Ei kaikilla ole aikaa kuskailla ylimääräisi vaatteita jatkuvasti kierrätykseen. Varsinkin maaseudulla sinne lähimpään kierrätyspaikkaan voi olla kymmeniä kilometrejä matkaa.
Maaseudulla kai liikutaan omalla autolla. Eikö ole uffin, kontin keräyslaatikoita? Poisheitettävän tekstiilin keräystä?
Kaupungeissa ainakin liki joka kaupan pihassa uffin laatikko? Ja hyväntekeväsyyskirppareita useampia joiden aulaan tms. Voi laatikkoon heittää lahjoitukset.
Miksi kenenkään pitäisi ajella omalla autollaan satoja kilometrejä kuskailemassa vaatteita, joita ei ole alunperinkään halunnut?
Ettekö te sieltä maalta liiku koskaan minnekään? Kirkonkylään koulun tiöaisuuksiin, lähimpään suurempaan taajamaan vaateostoksille , ym erikoistavaraa ostamaan?
Käy kirkossa, marttailloissa, töissä kukaan?Miksi sinä et vie niitä vaatteita suoraan mainitsemiisi paikkoihin? Miksi haluat kiusata lapsiperheen yleensä kiireistä arkea elävää perhettä ylimääräisellä vaivalla?
No nää on niitä ihmisiä, jotka ei osaa tehdä kahta asiaa samalla kertaa.
Saati useampaa.
Kun saa lahjaksi liian pienen vaatteen, se on heti lähdettävä viemään 50 kilometrin päähän kierrätyskeskukseen.
Itse kyllä pystyn omankin tekemäni hutiostoksen pistämään roskiin tai auton peräkonttiin odottamaan eteenpäin viemistä, menee se sitten uffille tai kaverille tai mihin vaan.
Mutta jos ei pysty kävelemään ja jauhamaan purkkaa samanaikaisesti, niin sille hän ei mitään voi.No olisiko tässä asenteessa syy siihen, miksi sitä turhaa, vääränlaista tavaraa ostellaan surutta: "hutiostos roskiin"? Shoppaillaan vaan mitä sattuu, ja sitten heitellään niitä roskiin? Pidetään vielä sitä, että haluaa kierrättää, jotenkin kädettömänä?
Ai että kukaan ihminen - sinä mukaanluettuna - ei olisi koskaan tehnyt hutiostosta?
Keksit nyt tästä vastauksesta oletuksen, että kirjoittaja ostelee vähän väliä summittaisesti mitä vaan ja heittelee noin vain sitten roskiin.
Tämähän oli vastaus ihmiselle, joka valittaa, ettei jaksa lähteä viemään jotain saamaansa tarpeetonta vaatetta sinne kierrätykseen.
Joten mikä sitten avuksi? Eikö silloin voi heittää sitä kampetta roskiin, jos sille ei kerrassaan mitään käyttöä ole eikä jaksa viedä sitä sinne järkevämpään paikkaan, eli kierrätykseen?
Minä olen heittänyt roskiin ostamani alushousut, jotka olivat oikeata kokoa, mutta hankasivat inhottavasti pitsikuvion kohdalta. Olen myös heittänyt roskiin sukat, jotka hiostivat kamalasti. Ja jotain muutakin vastaavaa.
Olen heittänyt roskiin myös pyyhkeet, jotka ei kuivanneet. Jonkun toisen riesaksiko ne olisi pitänyt viedä?
Minä en osta SURUTTA mitä vaan, etkä sinäkään, ja silti olet aivan takuulla joskus huomannut, että ei ollutkaan ihan hyvä ostos.
Juuri heitin bioroskiin purkillisen säilykekurkkuja, jotka maistui hiton pahalle, kukaan perheestä ei syönyt. Ei niitä etukäteen pystynyt maistamaan, luultiin hyviksikin.
Kierrätys nimenomaan on hyvä asia, mutta kun tämä ihminen valitti, ettei jaksa sitä tehdä, niin mihin sitten pitäisi ne paskat ostokset laittaa? Minä ehdotin suoraan, että roskiin.
Ehdota nyt sinä hänelle sitten jotain muuta.Hutiostoksia tulee. Ja sitten ne kierrätetään. Se ei tarkoita, että haluan alkaa kierrättämään myös jonkun muun hutiostoksia.
Et halua niin, mutta jotenkin sun niistäkin on eroon päästävä. Ei ne itsestään ilmaankaan haihdu.
Hei, pakkaa ne laatikkoon ja lähetä takaisin anopille postissa!
Ai niin mutta kun ei jaksa....
Hankalaa on.
Kyllä rikkinäisen ja likaisen ryysyn voi laittaa roskikseen, eikö niin?
Vai onko se jotenkin epäeettistä?
Eikö se ihminen, joka on laittanut kirppikselle myyntiin rikkinäisiä ja likaisia vaatteita, ole kuitenkin se varsinainen toope? Ja joku toinen toope ostaa.
Tähän ei löydy mitään kunnollista ratkaisua, joten levitellään sitten vain käsiä. Tuolla yhdelläkin oli kuulemma joku varasto täynnä mummoilta saatuja lahjoja, jopa arvaamattomia paketteja monien vuosien varrelta.
Voisiko ne mummot pyytää kylään ja näyttää heille se varasto ja kysyä, että olisiko heillä joku vastaus tähän ongelmaan?Meidän krääsämummo voivottelee jatkuvasti, miten valtavasti meidän lapsilla on tavaraa. Tuotuaan samalla oven avauksella taas lisää sitä krääsää ja uusia värityskirjoja edellisten 50:n lisäksi.
Sama. Samaisella mummolla oli myös kiva leikki lapsille kun lapset oli pieniä, kaadetaan lelulaatikko ja levitetään kaikki lelut pitkin taloa. Sitten saikin taas ottaa muille kylän juoruämmille kuvatodisteita mun sotkuisuudesta. Mun sääntö että lelut pysyvät olkkarissa oli kuulemma lasten luovuutta rajoittava. Sekin oli väärin, kun kaaoksen taltuttamiseksi lapset saivat kerätä (mun avustuksella) lelut takaisin nukkumaan laatikoihinsa, kuulemma siivoaminen kuuluu vain minulle. Ei ne lapsetkaan tykänneet kun joka askeleella oli jotain jalan alla. Ihan mielellään osallistuivat puuhasteluun kotona.
Meillä ihan sama.
Lelut levitetään joka puolelle.
Ja kun olohuone halutaan potää leluttomana ja siistinä, se myllätään ja sotketaan ylösalaisin.
Koti on lapsenkin koti. Jopa miehenkin koti.
Joku asuu tilavasti, on varaa ja tilaa pitää se yksi huone tilana jossa perheen äiti käy istumassa valkoisella sohvalla.Kuitenkin perheasunnot rivitaloissa ja kerrostaloissa ovat pienehköjä ja minun mielestäni lapset saa olla samassa tilassa vanhempiensa kanssa eikä siellä omassa huoneessaan mistä tullaan vaan komentamaan hampaan pesulle ja nukkumaan.
Lasten on kyllä oikeasti tärkeä oppia siivoamaan omat jälkensä. Samoin niiden on tärkeä oppia kunnioittamaan sääntöjä, alkaen niistä oman kodin säännöistä. Jotka vanhemmat sopivat keskenään, ei isovanhempien kanssa.
Meillä lastenhuoneessa saa remeltää miten tykkää, olohuone on rauhoittumista varten. Sielläkin saa leikkiä, mutta enimmäkseen se on varattu rauhalliselle olemiselle. värityskirjat, palapelit, piirtely, sen sellainen. Muutenkin kyllä kannusta lapsia siihen, että pihalla riehutaan ja sisällä rauhoitutaan.
Se rauhoittumisen oppiminen on lapsille oikeastaan vielä tärkeämpää kuin omien jälkien siivoaminen.
Yleensä meillä menee kyllä niin, että minä menen olkkariin ja panen jonkun jooga- tai pilatesstreamin pyörimään, eikä aikaakaan kuin koko perhe koira mukaanluettuna on siinä vieressäni "kookaamassa". Koira ja pienin lapsi simahtaa ja mieskin yleensä, isommat lapset joogaa tai pilatoi mukana. Ovat tottuneet tuohon pienestä pitäen.
Eikä meillä ole valkoista muuta kuin maito jääkaapissa. Ja okei, se jääkaappi.
Apua, tästä tulee mieleen se Siskonpeti(?) sketsi, jossa äiti esittää someen miten täydellistä heidän elämänsä on. :D Oikeasti raivoaa niille kakaroilleen koko ajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mennäänkö pian takaisin siihen tapaan, joka oli kauan sitten. Aikoinaan isovanhemmilta ei edes odotettu lahjoja syntymäpäivinä ja jouluisin.
Nykyään oletetaan, että isovanhempien pitää olla lahja-automaatteja. Sitä pidetään itsestäänselvyytenä.
Aikoinaan lapsenlapset kyläili mummoloissa, ja se oli sitä välittämistä, läsnäoloa. Se oli riittävää lapsille.
Nykyisin isovanhempien pitää ansaita hyväksyntä lahjakortein ja rahalahjoin. Muuten on ihan kamalia.
Jos yhdessäolo ei riitä isovanhemmuuteen, niin pitäkää tunkkinne.
Milloin aikoinaan? Kyllähän aika kauan on ollut tapana, että lähisukulaiset muistavat lapsia esimerkiksi jouluisin ja syntymäpäivisin. Ihan omasta halusta vielä.
Mikä on aika kauan? 70- luvulla joulukortti riitti, joku kummi laittoi lapselle oman.
Me perheelliset lapset veimme jouluna äidillemme kahvipaketin, suklaata, joku sen vaaleanpunaisen kerraston, joulukukkia ei viety pieneen yksiöön, äiti saattoi itse ostaa joulutähden.
Mutta ei meille lukuisilla lapsilleen ja meidän lapsillemme kuin sen joulukortin jonka siihen kirjoitti hänen puolestaan yhden lapsenlapsen silloinen tyttöystävä, muutamana vuotena.Ja ailti isovanhempina kannatte ryönää koko ajan? Miksi?
En uskalla ajatella miniöitten/ tytärten raivoa jos mummot muistaisivat jouluna vaan joulukortilla ja vielä synttärinäkin.
Nuorilla tämä lahja/tavarakulttuuri on hyvän elintason aikana kehittynyt. Aina pitää olla lahja, tuominen, kallis ja laadukas. Ei mikään
" marketin kimppu. "
Tuossa yhdessä keskustelussa äiti luetteli mitä vähintään pitää tuoda vauvaa katsoessa.Tämä!!
Raivomammat osaa vaatia ja uhkailla, ettei ikinä saa nähdä lastenlapsia, jos ei hypitä hänen pillinsä mukaan. Todella ala-arvoista!
Mä en uhkaillut, vaan ulkoistin mummon ja lasteni kanssakäymisen miehelleni anopin jatkuvan huonon käytöksen vuoksi Vähemmän yllättäen miehenikään ei halunnut viedä lapsia tapaamaan äitiään, kovin on kyllästynyt hänkin äitinsä "ominaisuuksiin".
Tuskin miehellä oli muuta mahdollisuutta kuin totella rouva kenraalia, eikä viedä lapsia mummolaan. Sinun aivopesusi saa aikaan sen, ettei kukaan perheessäsi uskalla olla yhteydessä sukuunsa.
Olet siis ihan vakavasti sitä mieltä, että yksikään pojan äiti ei voi olla niin kamala ihminen, että sitä ei siedä edes se oma poika?
Kun nyt ympärilleni katselen, aika harva mies on oma-aloitteisesti kovinkaan paljoa äitiinsä yhteydessä. Edes sinkkuna ollessaan, vaikka asuisi samassa kaupungissa.
Sitten vaan kun poika kariutuu, se äiti löytää syntipukin miniästä, koska kyllähän hänen täydellisesti kasvattamansa kultapoika muuten... Unohtuu kätevästi, että sitä poikaa näkynyt sinkkunakaan.
Aika moni ongelma ei koskaan syntyisikään, jos me miniät ottaisimme alusta saakka sen linjan, että mies hoitaa suhteet äitiinsä. Että me emme viestittele, soittele, emmekä kutsu kylään. Mies toki saa kutsua äitinsä jos tahtoo. Minä menettelin näin ja olen saanut olla anopilta aika rauhassa. Minulla ei itse asiassa ole henkilökohtaisesti mitään sitä vastaan, onpahan vaan ventovieras ja yhdentekevä ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosi omituista, että jollain on otsaa määrätä anoppinsa rahankäyttöä. On otsaa vaatia, että mihin asioihin anoppi rahaa käyttää.
Julkeaa tehdä noin. Lahjan antaminen on vapaaehtoista. Ei tullut mieleenkään vaatia lasteni isovanhemmilta jotain lahjarahaa eikä mitään muutakaan.
Ei sellaista ole kukaan täällä kirjoittanut. Sen sijaan kyllä siitä, miten ne isovanhemmat pyrkii määräilemään lastensa perheiden asioita.
Jo aloituksessa suitsitaan isovanhempien rahankäyttöä.
"Meille olisi paljon enemmän iloa esim. lahjakorteista, joilla saisimme ostettua lapsille tarpeellisia asioita tai vaikka osallistumisesta turvaistuinkuluihin tai vastaaviin kalliisiin hankintoihin."
"Ei voi myöskään tehdä niin, että ostamme tarpeellisia vaatteita heidän piikkiinsä, koska se vaatteen kuosin valitseminen on ilmeisesti se juttu."
Tuossahan aloittaja pyrkii määräilemään isovanhempia.
Ei pyri vaan sitä ryönää mitä nämä kantavat hänen kotiinsa.
Kyllä määrää, missä muodossa lahja tulee olla.
Vai että oikein isovanhempien piikkiin pitäis voida itse valkata vaatelahjaAnna mun kestää tuota röyhkeyden määrää.
Ei määrää. Vaan ihmettelee käsittämätöntä käytöstä.
Vaatimukset on lueteltu. Aina ei saa tahtoaan läpi, vaikka miten määräillään.
Hänellä on täysi oikeus päättää omasta kodistaan😂😂😂
Ihan samalla tavoin kun lahjanantaja saa vapaaehtoisesti päättää mitä haluaa antaa, kaikista diktaattorin käskyistä huolimatta 😂😂
Törkeän lahjan saajalla on myös oikeus ihmetellä miksi sellaisia saa vieläpä toistuvasti ja oikeus neuvoa mikä olisi parempi lahja.
On melkoista liioittelua ja uhriutumista esittää, että niitä lahjoja tulisi niin paljon ja päivittäin, ettei niistä mitenkään selviä.
Saa rauhassa ihmetellä, mutta sen loputtoman "neuvomisen" ja määräilyn voisi lopettaa.
Niin, me on saatu lahjoina lapsille mm.
- kangaspuut
- kolme telttaa
- isoja jättipehmoja
- neljä valtavaa ruskeaa ruskamaalausta
- nuken astiastoja kuusi - kukaan ei leiki nukeilla
- parikymmentä nukkea - kukaan ei leiki nukeilla
- iso pallomeri
- telttoja
- nojatuoleja
- pihakalusteita
- kolme isoa laatikollista kyniä
- lehtitilauksia joita kukaan ei lue
- valtavat määrät itsetehtyjä neuleita joita kukaan ei käytä
- omia vanhoja romuja odottamaan että lapset muuttaa kotoa, tästä nyt 16 vuotta
Juu juu, puhu pukille - kukaan ei sua enää usko. Kyllä on kamalaa kun saa lahjoja 😂😂
Normaalit ihmiset haluavat ilahduttaa lahjan saajaa. Yllä luetellut ovat vain krääsää, joista ei ole ollut lahjan saajalle kuin vaivaa ja harmia. Ilahdutko itse, kun joku tuo sulle roskaa?
Tossa listassasi ei ole roskaa, vaan asioita, joilla normaalit lapset leikkivät.
Tämä!!
On inhottavaa, kun koko ketjussa puhutaan roskasta ja krääsästä, kun kyse on kunnollisista lahjoista. Olette harvinaisen tympeitä ja itsekkäitä äityleitä.
Mutta kuusi astiastoa nukeille? Ja nukkeja monta lapsille, jotka eivät leiki nukeilla?
Miksi?
Me olemme saaneet nuo lahjat. Ne kaikki kannettiin meille, koska mummo ei ollut lapsena saanut sellaisia. Ymmärrän tämän ajatuksena, mutta en enää sitä, että ei kyetä ollenkaan kuuntelemaan, millä leluilla minun tyttäreni leikkivät. Ilmeisesti ei kyetä edes näkemään niitä lapsenlapsia erillisinä ihmisinä, joilla on eri kiinnostuksenkohteet.
Eli, mummeli on tuossa hyvinkin konkreettisesti tyydyttänyt omaa tarvetta, eikä ajatellut pätkääkään sitä lahjan saajaa.
Alue: Aihe vapaa
Älä olkiukkoile. Ap on todennut, että ei heille tarvitsisi tuoda mitään. Mutta jos on pakko tuoda vaatteita, toisi housuja, kun paitoja on riittämiin. Kyse ei ole siitä, etteikö ap:lla olisi varaa ostaa niitä itsekin, vaan että se yritti keksiä jotain, mitä nyt voisi tuoda jos on pakko. Samoin turvaistuin: ei ole pakko antaa mitään, mutta jos jotain tahtoo, raha turvaistuinrahastoon olisi tervetullutta. Edelleen, varmasti on varaa ostaa se itsekin, mutta jos toinen nyt välttämättä haluaa jotain antaa, voisi antaa vaikka 5 e siihen.
Ja tuo anopin eläke tuli vastineeksi siihen, että joku inisi miten köyhät eläkeläiset pienistä varoistaan kirpparilta hyvää hyvyyttään byääh, eikä arvosteta. Ap sitten vaan avasi sitä, että kaikkien eläke ei suinkaan ole pieni -eikä ap myöskään koskaan sanonut mitään summaa, vaan joku muu.
Ei ihme, että ei yksinkertaisimmatkaan toivomukset mene jakeluun, jos sisälukutaito on tuota tasoa.