Miksi isovanhemmat haluavat tukea lapsiperhettä aina vain ostamalla vaatteita?
Meille olisi paljon enemmän iloa esim. lahjakorteista, joilla saisimme ostettua lapsille tarpeellisia asioita tai vaikka osallistumisesta turvaistuinkuluihin tai vastaaviin kalliisiin hankintoihin. Isovanhemmat tuovat kuitenkin kerta toisensa jälkeen vaatteita, jotka ovat liian pieniä, epäkäytännöllisiä ja rikki (kirppikseltä). Lisäksi tämän seurauksena lapsilla on esim. monia kymmeniä erilaisia paitoja, mutta ei yhtään housuja, kun edes vaatteen tyypistä esitettyjä toiveita ei huomioida. Ei voi myöskään tehdä niin, että ostamme tarpeellisia vaatteita heidän piikkiinsä, koska se vaatteen kuosin valitseminen on ilmeisesti se juttu.
Kommentit (1577)
Mun teini toivoi synttärilahjaksi Rustasta vaaleanpunaisia pehmeitä sisätossuja 2,95 euroa ja jotain kylpyvaahtoa, en nyt muista oliko se meloni tms. muutama euro.
Mummo toi Aino-tossut ja kylpyvaahtoa, joka on hänen oma suosikkinsa.
Ne tossut oli tarkoitus laittaa reppuun ja käyttää koulussa sisällä, siksi ne oli just ne pehmeät ja halvat, että mahtuvat reppuun eikä kukaan varasta...
Anteeksi.
T. Vaatteita kirpputoreilta tuova anoppi ja isoäiti
PS. Tuon kyllä annettujen ohjeiden mukaisia ja annettujen kokojen mukaisia, mutta Polarn o Pyretin vaatteita ei joka kirppikseltä löydä, joten joskus tuon muutakin merkkiä.
Lapsensa jo kasvattaneet, eivät ylipäänsä ole taloudellisesti sinun jälkikasvustasi velvollisia. Sano suoraan, jos ilmaista rahaa isovanhemmilta haluat, mitä pennut tarvitsevat äläkä palstalla nillitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
You shall not pass kirjoitti:
Siksi eivät anna rahaa tai lahjakortteja koska käyttäisitte ne omiin ostoksiinne.. kaljaan tai vastaavaan.
Päätellen ihan siitä, että vaikka olette saaneet lahjoituksena paitoja ym niin ette niiden ansiosta säästyneistä rahoista huolimatta ole edes housuja saaneet ostettua.
Tajuatko,että valittaessasi täällä,lähinnä häpäiset itsesi,niin äitinä kuin talouden hoidon osalta ?
Mitäpä jos vaikka seuraavasta lapsilisästä käyt kipaisemassa lapsellesi muutamat uudet housut kaupasta niinkuin kunnon äidit tekevät? Siihen ne on tarkoitettukin.Ymmärrätkö, että nämä äidit ovat tottuneet saamaan kaiken elämässään valmiina?
Vain ihmiset joilla menee liian hyvin valittavat kun saavat lahjaksi jotakin.
Näille ihmisille tärkeintä on vain raha ja materia,eivät nämä ole humanisteja vaan kapitalisteja joille inhimillisyys ja ihmiset eivät ole merkityksellisiä. Minä minä minä ihmisiä. Eivät he sano kiitos,sillä he eivät tunne koko sanaa ,eikä sen merkitystä.Kerropa sitten myös, mitä ne rajattomat mummot ovat tottuneet saamaan elämässään?
Nämä mummot ovat niitä oikeasti köyhiä ihmisiä joille pienikin apu on kelvannut,kuten naapuruston lahjoittamat vaatteet ym ja he ovat olleet kiiiitollisia saamastaan avusta.
Hyvä antaa vähästäänkin minkä voi,mutta nämä omahyväiset liian hyvälle tottuneet pumpulissa kasvaneet valtion runsaskätisesti rahoittamat äityliinit eivät ole ikinä tyytyväisiä mistään.
Kaikki tuet vaan pienemmiksi niin oppivat olemaan.Kyllä olisi eläkkeiden leikkauksille tarvetta, kun mummoilla on varaa ostella turhaa tavaraa, jolle ei ole käyttöä.
Ei kysymys ole turhasta tavarasta, vaan lahjasta, joka on väline, jolla osoitetaan välittämistä, rakkautta ja tunnesidettä. Olet ajatuksissani, muista sinua.
Ihan samalla tavalla, kuin sinun lapsesi päiväkodissa antaa hoitajalle sen 67:npiirustuksen, joka on piiretty ruutupaperille ruualla ja likaisilla kädillä valmiiksi tahrimalle paperille, eikä aiheesta saa selvää.
Pitäisikö hoitaja antaa kurinpalautusta ja haukkua töherryksen ja sanoa, etkö osaa pestä edes käsiä, vaan ottaa se ilolla ja kiitollisena vastaa. Sama opettajien lahjoista, kun on saanut sadannen tuikkulasin tai kukan.Ja miten nämä valittajat voisivat olla kansainvälisissä työtehtävissä, kun siellä pieniä lahjoja vaihdetaan aina kun tavataan tai saadaan joku projekti tai kauppa päätökseen.
Nämä olisivat niitä peruskäytöstapoja, jotka jääneet oppimatta. On vain minäminäminä.
Herää sinäkin tähän aikaan, kun maailma ja ihmiset hukkuu krääsään.
Mieheni tekee työtä, jossa kaikenlaiset pienet liikelahjat olivat vielä kymmenen vuotta sitten ihan yleinen käytäntö. Tässä vuosien varrella nuo on jääneet pikkuhiljaa pois. Jouluna joiltakin yhteistyökumppaneilta voi tulla vielä suklaata, kahvia, glögiä tms. syötävää (järkevää), mutta kaikenmaailman firman logoilla varustetut kaulaliinat, kahvimukit ym turhuus on onneksi jäänyt pois.
Lasteni luokissa on jo vuosia kerätty lahjakortteja opettajille ja yleensä vielä johonkin palveluun ei tavaran ostoon. Jokainen ei siis enää vie sitä omaa tuikkukuppia opettajalle. Lapsen opettajalle antama piirustus ei nyt taida mennä ihan tähän turhuuden kategoriaan, mistä tässä puhutaan. Myös kansainväliset liiketapaamiset ja lahjat taitaa olla tämän aiheen yläpuolella.
Sekä omat että miehen vanhemmat ovat antaneet lapsille lahjat rahana jo pitkään, suoraan lasten tileille. Jouluina ja synttäreinä vietetään aikaa yhdessä. Tilanteesta riippuen isovanhempi voi olla mukana leipomassa ja järjestämässä juhlia tai tuo jotain lapselle mieleistä kahvipöytään tullessaan tai tulee ihan vain itsenään kutsuttuna paikalle. Ja se pieni tuliainen synttäreille on usein kukkakimppu, kortti ja vaikka namupussi, rahoista eivät lapset tiedä mitään ja saavat ne sitten joskus omille lähtiessään.
Tuo on kaikkein oudointa ettei lapselle edes kerrota että kyllä isovanhemmat ovat lahjan antaneet.
Sit vielä isovanhempi pistää kemut kuntoon ja lapsi luulee ettei saa lahjoja kuin kortin.Kyllä minä iha itse mainitsen lapselle että laitoin lahjasi pankkitillesi.
Tosi lapseni eivät varmaan hulhavoi noita rahoja itselleen vaan lapsenlapsi antaa niistä jonkin summan vaikka pyöräänsä.Epäilen että jossain perheessä lapsi ei niitä rahoja näe omilleenkaan muuttaessaan
Lapsi ilahtuu ihan niistä kemuista tai kemujen järjestelyyn _osallistuvasta_ isovanhemmasta. Ovat oppineet jo pienestä, että isovanhemmat eivät ole krääsäautomaatteja. Krääsän ostaminen ei sovi meidän perheen eikä isovanhempien arvoihin. Ja kun lapset ovat oppineet jo pienestä, että tämä on meidän perheen ja suvun tapa toimia, eivät he odota tavaralahjoja, he odottavat niitä juhlia ja juhlien järjestelyä.
Rahan tallettaminen on ollut isovanhempien oma ehdotus ja valinta. Ei lapset tee mitään sillä tiedolla, että jossain tilillä on heille rahaa. Sitten kun saavat tilit haltuunsa osaavat kyllä olla kiitollisia. Jos isovanhemmat eivät sitä kiitosta enää ole kuulemassa eivät sitä kyllä olisi odottaneetkaan, pyytettömästi ovat lahjarahat antaneet. Ei fiksu, normaali aikuinen kaipaa lapselta mitään sulkaa hattuun, että nyt mummi ja vaari laittoi sun tilille niin monta euroa rahaa, enkös olekin kiva?
Joo, se on kiva panna teini-ikäisen rippilahjatkin design-kolttuun kun antajat eivät saa sano muistaneensa pankkiin ja vanhemmat salaavat lapselta asian.
Kyllä lapsi jo alakoulu-iässä ymäärtää että mummo toi nyt sulle tämän tarrakirjan mutra laittoi pankkiin sulle pyörää/ harrastusta/ soitinta varten rahaa.
Miksi salaat lapsiltasi heidän saamansa rahalahjat?
Raha on annettu lapselle, ei äidille . Rahan käytöstä voi lapsen kanssa sopia jos lapsi ei vielä omista omaa pankkikorttia.
Lapsenlapsilla oli kortti jo yläasteella, jos bussilippussa häikkää oli toinen kortti turvana.En tie millaiselle tilille ja missä iässä lapsena saa pankkikortin.
Ihmettelinkin, että mikä tämä designkolttu juttu on ja miten tähän liittyy, mutta siis tuo kirjoittaja olettaa, että isovanhempien lahjarahat tulee minun tililleni, tuhlailen ne itseeni ja siksi "salaan" lapsilta.
Oi voi. 😂
Siltähän se tuntuu. Muiden isovanhemmat tuo lahjoja , me ei saada koskaan mitään. Isovanhemmat tuo juhlatarjottavat, kiitosta eivät saa.
No, ehkä teidän perheessä ei puhuta satasista vaan kymppitonnien sijoitussalkusta 8- vuotislahjaksi .Arvostan omien lasteni tapaa kasvattaa lapsensa. Joitakin vuosia sitten kysyin 10- vuotiaalta mitä toivot? Laita mummi rahaa mun tilille minkä haluat, säästän pelikoneeseen.
No ok. Meillä on lapsilla läheiset välit isovanhempiin ilman tavaroiden ostelua. Kaikenlaista ovat puuhanneet ja puuhaavat yhdessä. Tälläkin hetkellä mieheni, isänsä ja yksi lapsista on yhdessä harrastamassa. Jos yhtään olet viestejäni lukenut, niin tässä kohtaa jo tietäisit, että tämä ei ole MINUN valintani, vaan isovanhemmat haluaa toimia näin ja se sopii myös meille.
Ja mistä ihmeestä nyt vetäisit vielä tämänkin, että isovanhemmat tuo juhlatarjottavat eivätkä saa kiitosta? Isovanhemmat _tilanteen mukaan_ osallistuu juhlien järjestelyihin tai tuovat jotain mukanaan. Näin kirjoitin. Voivat siis kotonansa leipoa jonkun jutun, mistä lapsi pitää, voivat tulla meille leipomaan KAVERIKSI, joskus juhlia pidetään isovanhemmilla. Välillä tulevat ihan vain itse, näinkin kirjoitin. Milloin mitenkin, TILANTEEN MUKAAN. Yhdessä tekeminen on kivaa, se on se meidän juttu.
Sulle taitaa nyt olla vain kauhistus, että jossain toimitaan eri lailla kuin teillä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäs kuulkaas kun ne lapset kasvaa esiteineiksi ja teineiksi, eikä enää vaan suostu käyttämään niitä Maire-mummon kantamia vaatteita.
Meillä sekin on minun vikani, siis äidin.
Ja se Maire-mummo ei vaan voi taipua antamaan sitten rahaa esiteinille/teinille, että tämä voi ostaa mieleistä, vaan edelleen pitää päästä kontrolloimaan ja antaa lahjakortteja vain hyväksymiinsä liikkeisiin, tyyliin Tokmanni ja Halonen.
Ja taaas on minun vikani, kun sekään ei mene nappiin.
Eli tässä nähdään totuus, ne lahjakortitkaan ei kelpaa, vaan mammeli vaatii nimenomaan rahaa 🙄 Jos ei teini löydä mitään sopivaa Tokmannilta tai Haloselta, ongelma on hänen kasvatuksessaan ja (äidiltä perityssä) kiittämättömyydessä.
Miksi pitää kontrolloida sekin, mitä se teini sillä pienellä lahjakortilla ostaa? Miksi ei voi kuunnella sitä teiniä, kunnioittaa hänen toivettaan ja auttaa toteuttamaan se? Mikä se on se hysteerisen maaninen ylikävelemisen, lyttäämisen, pettymyksen tuottamisen ja kontrolloimisen tarve??? Onko se äidin solvaamisen tarve suurempi kuin halu ilahduttaa teiniä?
Hienosti yrität esittää, että kyse olisi teinin toiveesta. Itse olet sitä rahaa vailla. Lahjakortti luulisi olevan riittävän neutraali lahja, josta ei mammelin luulisi maitojaan nostavan, mutta tämä ketju on osoittanut sen, että kiittämättömyys on maailman palkka.
Jos ei muu kuin raha kelpaa, silloin on liikaa kaikkea.
Parempi olla ostamatta mitään. Sitten nämä mielensäpahoittajat voi siirtyä toiseen ketjuun uhriutumaan kun ei isovanhemmat osallistu... voi kyynel.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli iso riita äitini kanssa siitä krääsävirrasta ja hän sanoi kirjaimellisesti, että hän haluaa tuoda sitä krääsää, jotta lapset kiintyisivät häneen.
Eli onko koko sukupolvi (kun tuntuu olevan yleinen ongelma) jotenkin kiintymyssuhteeltaan häiriintyneitä ja kirjaimellisesti ostavat lastenlasten rakkautta? Eivät osaa osoittaa rakkauttaan muuten kuin tavaralla?
On varmaan. Meilläkin oli tätä, nyt lapset ovat jo vähän isompia, että ihan sanoivat lapsille, että eikös tämä mummon ostama lelu/haalari/... olekin kivempi kuin äidin hankkima. Ja että viedäänpä teidät hienolle matkalle, kun ei äiti halua teihin panostaa rahaa. Nojoo, ei ollut äidillä sellaisia summia todellakaan.
Nykyäänkin yrittävät teineille aina välillä soitella, että jos laitan rahaa tulisitko käymään. Meillä on välit käytännössä poikki muutamaa puhelua vuodessa lukuunottamatta ja teinitkin onneksi ovat sen verran fiksuja, että näkevät kuvion sairauden.
Onpa surullista lukea miten kontrolloit ja manipuloit lapsiasi. Oikein myhäilet sitä, kuinka olet saanut katkaistua lasten suhteen isovanhempien - kuinka sairas ihminen voi olla?!?
Tuollainen isovanhempien harrastama manipulointi ja vanhempien arvostelu ei sitten ole sairasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillakin ihmisillä vaan on tapana hamstrata kaikkea kirpputorilta kun halvalla saa. Pistäisin itse vaa johonkin kierrätykseen suoraan. Tuo ei ole mitenkään haitallista lasta kohtaan ja en lähtisi välejä sukulaisiin sen takia pilaamaan.
Ei kaikilla ole aikaa kuskailla ylimääräisi vaatteita jatkuvasti kierrätykseen. Varsinkin maaseudulla sinne lähimpään kierrätyspaikkaan voi olla kymmeniä kilometrejä matkaa.
Maaseudulla kai liikutaan omalla autolla. Eikö ole uffin, kontin keräyslaatikoita? Poisheitettävän tekstiilin keräystä?
Kaupungeissa ainakin liki joka kaupan pihassa uffin laatikko? Ja hyväntekeväsyyskirppareita useampia joiden aulaan tms. Voi laatikkoon heittää lahjoitukset.
Miksi kenenkään pitäisi ajella omalla autollaan satoja kilometrejä kuskailemassa vaatteita, joita ei ole alunperinkään halunnut?
Ettekö te sieltä maalta liiku koskaan minnekään? Kirkonkylään koulun tiöaisuuksiin, lähimpään suurempaan taajamaan vaateostoksille , ym erikoistavaraa ostamaan?
Käy kirkossa, marttailloissa, töissä kukaan?Tätä ajatustapaa en ymmärrä. Kenenkään mielestä ei olisi ok, että naapuri kuskaisi kaikenmaailman turhat roinansa meille, ja meidän tehtävä olisi hoitaa ne roskiin tai kierrätykseen. Miksi tämä on ok isovanhempien ja tarpeettomien lastenvaatteiden suhteen?
Olen lapseton, mutta minullakin on jo ihan tarpeeksi duunia siinä kun karsin ja hävitän omia tarpeettomia tavaroita. Jos joku kantaisi tänne vielä lisää jätettä jota pitäisi kuskailla tekstiilikeräykseen ja minnelie niin ei varmaan montaa kertaa kävisi kylässä :D
Ole kiitollinen. Me ei olla saatu mitään, vaikka isovanhemmat rikkaita ja todella hyvin toimeentulevia. Ovat niin itsekkäitä ja ahneita.
Vierailija kirjoitti:
Parempi olla ostamatta mitään. Sitten nämä mielensäpahoittajat voi siirtyä toiseen ketjuun uhriutumaan kun ei isovanhemmat osallistu... voi kyynel.
Niin. Se on kumma, kun jotkut tahallaan haluavat aiheuttaa kiusaa jopa lahjojen muodossa!? Kummasti jotkut osaavat aidosti miellyttää, ymmärtävät suomenkieltä ja kunnioittavat omia lapsia, lastensa puolisoita ja lastenlapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillakin ihmisillä vaan on tapana hamstrata kaikkea kirpputorilta kun halvalla saa. Pistäisin itse vaa johonkin kierrätykseen suoraan. Tuo ei ole mitenkään haitallista lasta kohtaan ja en lähtisi välejä sukulaisiin sen takia pilaamaan.
Ei kaikilla ole aikaa kuskailla ylimääräisi vaatteita jatkuvasti kierrätykseen. Varsinkin maaseudulla sinne lähimpään kierrätyspaikkaan voi olla kymmeniä kilometrejä matkaa.
No miten olisi joku loota tai muovikassi, mihin aina sulloisit sen kierrätykseen menevän vaatekappaleen ja sitten kun joskus käytte siellä kymmenien kilometrien päässä vaikka ohi ajaen, niin heittäisitte sen pussukan sinne kierrätykseen?
Tai yksinkertaisimmillaan heittäisit roskiin?
Ei kai sitä yhtä vaatetta tarvitse lähteä varta vasten johonkin kymmenien kilsojen päähän viemään, puuttuuko sulta joku ruuvi päästä vai miksi et käsitä?
Te vihaiset miniät esitätte usein jotenkin niin yksinkertaista, että pakosti ajattelee että ootteko ihan kädettömiä.
Ylimääräiset lasten vaatteet, joista pääsee eroon yhdellä käden heilautuksella, tuntuu olevan ihan ylivoimaisia päästä eroon.
Minulle ei ole koskaan tehnyt heikkoakaan viskata turha tavara roskasäkkiin. Teidän tuntuu jotenkin olevan pakko säilyttää niitä jossain, miksi ihmeessä? Kierrätyslaatikko kymmenien kilometrien päässä on tekosyy. Itse asiassa ette halua päästä ongelmasta, koska se tekisi elämästä liian helppoa eikä voisi niin kovasti sitä isovanhempaa mollata, kun sen tuomasta tavarasta pääsisi eroon suitsait. Ei, pitää esittää saamatonta ja olla uhri ja marttyyri.
Hohhoijaa, ei kukaan kuskaa yksittäisiä vaatteita kymmenien kilometrien päähän vaatekeräykseen, järki käteen nyt tuossa liioittelussa.
Itselläni tulee ainakin omaakin kierrätysjätettä niin paljon että nekin ärsyttää, yksi kaappi täynnä nyssyköitä kun on omansa elektroniikkajätteelle, paristoille, lasijätteelle, metallijätteelle jne. Ja kaupungissa käydessä nämä pitää muistaa pudotella omiin kierrätysastioihinsa. Kylläpä ärsyttäisi lisäksi säilöä vielä toisen ihmisen kotiini kuskaamia jätteitä ja roudata niitäkin kierrätykseen.
Kierrättäkää itse turhat ostoksenne.
Vaatteet on helppoja lahjoja.
Ette ehkä ymmärrä sitä, että isovanhemmat ei varsinaisesti ole helpottamassa tai tukemassa teidän rahatalouttanne vaan he haluavat antaa vain lahjoja. Silleen vanhanaikaisesti. Ja jopa sillä ajatuksella, että lahjahevosen suuhun ei ole katsomista.
Se on se kuuluisa sukupolvien kuilu. Turha kysyä mitä järkeä on antaa sopimattomia tavaroita, eikä varmaan mitään olekaan mutta he eivät ajattele asiaa niin.
Heille tärkeintä on se lahjan antaminen.
Jos he eivät oma-aloitteisesti muuta tajua, niin asialle ei voi mitään. Ihan turhaa tapella tuulimyllyjä vastaan.
Meillä on juuri samanlainen mummo kuin AP:lla. Ostelee vääränkokoisia ja rikkinäisiä vaatteita kirpparilta tai rumia alennusvaatteita kaupasta. T-paitoja talvella ja muuta vastaavaa. Olen laittanut vaatteet suoraan roskiin tai seurakunnan kirpparille.
Vierailija kirjoitti:
Vaatteet on helppoja lahjoja.
Ette ehkä ymmärrä sitä, että isovanhemmat ei varsinaisesti ole helpottamassa tai tukemassa teidän rahatalouttanne vaan he haluavat antaa vain lahjoja. Silleen vanhanaikaisesti. Ja jopa sillä ajatuksella, että lahjahevosen suuhun ei ole katsomista.
Se on se kuuluisa sukupolvien kuilu. Turha kysyä mitä järkeä on antaa sopimattomia tavaroita, eikä varmaan mitään olekaan mutta he eivät ajattele asiaa niin.
Heille tärkeintä on se lahjan antaminen.Jos he eivät oma-aloitteisesti muuta tajua, niin asialle ei voi mitään. Ihan turhaa tapella tuulimyllyjä vastaan.
No heidän kanssaanhan ei tarvitse edes olla tekemisissä, jos se aiheuttaa vain riesaa ja pahaa mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä isovanhemmat sanoivat, kun kerroit heille, että heidän tuomansa vaatteet ovat epäsopivia ettekä halua niitä?
Meillä anoppi tiuskaisee tuohon: no myykää kirpparilla jos ei kelpaa.
Eli siis suuttuu.
Ohis.
Kokeilin joskus kirppismyyntiä ja se kannattaa vain jos on ylimääräistä aikaa tai oikeasti arvokasta tavaraa. Ihan perustavaroiden myynnistä ei montaa kymppiä saa. Toki rahaa sekin, mutta jos laskee kulutetun ajan niin ei siinä isolle tuntipalkalle jää.
Itse laskin kerran kirppistelyyn käytetyn ajan. Kirppistavaran järjestelyyn ja tavaroiden huoltoon (pesuun ja siistimiseen ym) sekä hinnoitteluun meni useampi tunti, tähän päälle tavaran vienti kirpparille, haku pöytävuokran loppuessa ja pöydän järjestäminen joka toinen päivä joka teki matkoineen vajaan tunnin.
Yhteensä käytin kahdessa viikossa n. 10 tuntia aikaa, eli runsaan työpäivän verran. Myynnistä sain voittoa pöytävuokran jälkeen 50 euroa, mistä on helppo laskea että kirppistelyn tuntipalkaksi jäi 5 euroa tunnilta!! Ei ole järin suuri palkkio toisten ihmisen kantamien romujen hävittämisestä. Paljon enemmän saisi rahaa vaikka marjoja poimimalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä isovanhemmat sanoivat, kun kerroit heille, että heidän tuomansa vaatteet ovat epäsopivia ettekä halua niitä?
Meillä anoppi tiuskaisee tuohon: no myykää kirpparilla jos ei kelpaa.
Eli siis suuttuu.
Ohis.Kokeilin joskus kirppismyyntiä ja se kannattaa vain jos on ylimääräistä aikaa tai oikeasti arvokasta tavaraa. Ihan perustavaroiden myynnistä ei montaa kymppiä saa. Toki rahaa sekin, mutta jos laskee kulutetun ajan niin ei siinä isolle tuntipalkalle jää.
Itse laskin kerran kirppistelyyn käytetyn ajan. Kirppistavaran järjestelyyn ja tavaroiden huoltoon (pesuun ja siistimiseen ym) sekä hinnoitteluun meni useampi tunti, tähän päälle tavaran vienti kirpparille, haku pöytävuokran loppuessa ja pöydän järjestäminen joka toinen päivä joka teki matkoineen vajaan tunnin.
Yhteensä käytin kahdessa viikossa n. 10 tuntia aikaa, eli runsaan työpäivän verran. Myynnistä sain voittoa pöytävuokran jälkeen 50 euroa, mistä on helppo laskea että kirppistelyn tuntipalkaksi jäi 5 euroa tunnilta!! Ei ole järin suuri palkkio toisten ihmisen kantamien romujen hävittämisestä. Paljon enemmän saisi rahaa vaikka marjoja poimimalla.
Ainoa järkevä kirppistely on ainakin meillä
- Tori ja kirppisryhmät Facebookissa, niitä voi pyörittää kaiken muun ohessa, esimerkiksi eilen oli sadepäivä, joten lisäilin myytävää ja sain sentään 15 eurolla myytyä taas
- erilaiset kirppistapahtumat, käyn kerran kuussa mökillä sellaisessa, aina menee jotain, käyn samalla keskitetysti kaupoissa siinä vieressä, aina tulee jotain, pöytä on ilmainen
- Mll-kirppikset mökkikunnassa, pöytä maksaa 6 euroa, lapsille on ohjelmaa eli se on vain sitten sellaienn kiva retkipäivä kaikille
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä isovanhemmat sanoivat, kun kerroit heille, että heidän tuomansa vaatteet ovat epäsopivia ettekä halua niitä?
Meillä anoppi tiuskaisee tuohon: no myykää kirpparilla jos ei kelpaa.
Eli siis suuttuu.
Ohis.Kokeilin joskus kirppismyyntiä ja se kannattaa vain jos on ylimääräistä aikaa tai oikeasti arvokasta tavaraa. Ihan perustavaroiden myynnistä ei montaa kymppiä saa. Toki rahaa sekin, mutta jos laskee kulutetun ajan niin ei siinä isolle tuntipalkalle jää.
Itse laskin kerran kirppistelyyn käytetyn ajan. Kirppistavaran järjestelyyn ja tavaroiden huoltoon (pesuun ja siistimiseen ym) sekä hinnoitteluun meni useampi tunti, tähän päälle tavaran vienti kirpparille, haku pöytävuokran loppuessa ja pöydän järjestäminen joka toinen päivä joka teki matkoineen vajaan tunnin.
Yhteensä käytin kahdessa viikossa n. 10 tuntia aikaa, eli runsaan työpäivän verran. Myynnistä sain voittoa pöytävuokran jälkeen 50 euroa, mistä on helppo laskea että kirppistelyn tuntipalkaksi jäi 5 euroa tunnilta!! Ei ole järin suuri palkkio toisten ihmisen kantamien romujen hävittämisestä. Paljon enemmän saisi rahaa vaikka marjoja poimimalla.
Ainoa järkevä kirppistely on ainakin meillä
- Tori ja kirppisryhmät Facebookissa, niitä voi pyörittää kaiken muun ohessa, esimerkiksi eilen oli sadepäivä, joten lisäilin myytävää ja sain sentään 15 eurolla myytyä taas
- erilaiset kirppistapahtumat, käyn kerran kuussa mökillä sellaisessa, aina menee jotain, käyn samalla keskitetysti kaupoissa siinä vieressä, aina tulee jotain, pöytä on ilmainen
- Mll-kirppikset mökkikunnassa, pöytä maksaa 6 euroa, lapsille on ohjelmaa eli se on vain sitten sellaienn kiva retkipäivä kaikille
Jep, opiskeluaikana pyöritin itsekin kirppispöytää aina välillä. Se oli silloin sellaista mukavaa puuhastelua kun oli enemmän aikaa. Nyt keski-ikäisenä työssäkäyvänä ihmisenä käytän tuon ajan mielummin vaikka ystävien tapaamiseen tai lenkillä käymiseen. Ehkä sitten eläkkeellä taas.
Vierailija kirjoitti:
Vaatteet on helppoja lahjoja.
Ette ehkä ymmärrä sitä, että isovanhemmat ei varsinaisesti ole helpottamassa tai tukemassa teidän rahatalouttanne vaan he haluavat antaa vain lahjoja. Silleen vanhanaikaisesti. Ja jopa sillä ajatuksella, että lahjahevosen suuhun ei ole katsomista.
Se on se kuuluisa sukupolvien kuilu. Turha kysyä mitä järkeä on antaa sopimattomia tavaroita, eikä varmaan mitään olekaan mutta he eivät ajattele asiaa niin.
Heille tärkeintä on se lahjan antaminen.Jos he eivät oma-aloitteisesti muuta tajua, niin asialle ei voi mitään. Ihan turhaa tapella tuulimyllyjä vastaan.
Tuollaisille isovanhemmille voi viedä joka ikinen kerta lahjaksi kirpparilta ostetun maljakon. Ei tarvitse miettiä, mitä ostaa, rahaa ei mene kuin pari euroa ja ajatushan se on tärkein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaatteet on helppoja lahjoja.
Ette ehkä ymmärrä sitä, että isovanhemmat ei varsinaisesti ole helpottamassa tai tukemassa teidän rahatalouttanne vaan he haluavat antaa vain lahjoja. Silleen vanhanaikaisesti. Ja jopa sillä ajatuksella, että lahjahevosen suuhun ei ole katsomista.
Se on se kuuluisa sukupolvien kuilu. Turha kysyä mitä järkeä on antaa sopimattomia tavaroita, eikä varmaan mitään olekaan mutta he eivät ajattele asiaa niin.
Heille tärkeintä on se lahjan antaminen.Jos he eivät oma-aloitteisesti muuta tajua, niin asialle ei voi mitään. Ihan turhaa tapella tuulimyllyjä vastaan.
Tuollaisille isovanhemmille voi viedä joka ikinen kerta lahjaksi kirpparilta ostetun maljakon. Ei tarvitse miettiä, mitä ostaa, rahaa ei mene kuin pari euroa ja ajatushan se on tärkein.
Tai jonkin kauniin vaatteen neljä numeroa liian pienessä koossa ja laihdutusohjelman.
Vaikutat varsin ikävältä ja ymmärtämättömältä ihmiseltä. Ei se niin vaikeaa ole yrittää ostaa mieluisaa lahjaa, varsinkin jos on läheinen ihminen. Kai te osaatte keskustella ja aina voi yrittää vähän kysellä vaivihkaa, mitä joku haluaa tai tarvitsee. Silloin ei tarvitse mitään lahjalistoja tehdä. Ei meillä muuten ole tehtykään kun lapsille juolulahjslistat, mikä aika yleistä jos sulla lapsia, niin tiedät.
Edelleen, jos käyttää rahaa toisen lahjaan, ei pitäisi olla vaikeaa ostaa mieluisaa ja tarvittavaa. Aina yllätyslshjat ei osu nappiin. Jos lahja tyyliä suklaarasia, eikä kovin hintava, tällöin ei niin tärkeää, että olisi kysellyt etukäteen, mitä merkkiä pitää olla.