Lue keskustelun säännöt.
Miksi isovanhemmat haluavat tukea lapsiperhettä aina vain ostamalla vaatteita?
23.09.2023 |
Meille olisi paljon enemmän iloa esim. lahjakorteista, joilla saisimme ostettua lapsille tarpeellisia asioita tai vaikka osallistumisesta turvaistuinkuluihin tai vastaaviin kalliisiin hankintoihin. Isovanhemmat tuovat kuitenkin kerta toisensa jälkeen vaatteita, jotka ovat liian pieniä, epäkäytännöllisiä ja rikki (kirppikseltä). Lisäksi tämän seurauksena lapsilla on esim. monia kymmeniä erilaisia paitoja, mutta ei yhtään housuja, kun edes vaatteen tyypistä esitettyjä toiveita ei huomioida. Ei voi myöskään tehdä niin, että ostamme tarpeellisia vaatteita heidän piikkiinsä, koska se vaatteen kuosin valitseminen on ilmeisesti se juttu.
Kommentit (1577)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Serkkuni perhe sai toisen lapsensa ja heillä anoppi eli tätini innostui neulomaan villa-hahtuvalangasta sukkia, pipoja, villatakkeja jne. Tiedättekö sen villalangan, joka huopuu kuumassa vedessä? Perheen äiti ja isä olivat tiukillä sekä ajallisesti että rahallisesti tuolloin niinkuin vähän kaikki nuoret perheet ovat.
Miniä-parka sitten erehtyi pesemään nämä vaatekappaleet pesukoneessa ja nehän kutistuivat ja menivät ihan käyttökelvottomiksi. Voi mikä poru siitä nousi kun tätini sisaruksineen, äitini mukaanlukien, arvostelivat miniän taloustaitoja. Ennen sitä jouduttiin avannolla pesemään ja nykyään ei edes sukkia saada pestyä jne. Kukaan kyseisistä mammoista ei ole avantoon käsiänsä kastellut vaan ihan pesukoneessa ovat pyykkinsä pyörittäneet.
Tuli ajatus, että ihan kuin tarkoituksella oli valittu lapsiperheeseen mahdollisimman hankala materaali, ja sitten jänskätty mitehän miniä tämän klaaraa. Olsi ollut edes seiskaveikkaa ne tekeleet.
Meille tuodaan
- vain silitettäviä vaatteita ja sitten itketään miksi niitä ei käytetä tai miksi niitä ei silitetä joka käyttökertaan
- just jotain ihmeellistä angoraneuletta tms. josta irtoaa hahtuvia kurkkuun ja siksi astmainen lapsi ei voi niitä käyttää
- koristenapillisia joita lapset ei saa itse puettua, sitten räyhätään miten äiti ei edes lastaan pue
- nauhakenkiä, ks yllä
- kirjoneuleita, joita lapsi ei saa puettua, koska sormet tarttuu nurjan puolen lankoihin
Ja kyllä, kyllä epäilen että on ihan tahallista
Nykyisin monet aikuisetkin tarvitsevat tarralenkkareita. Mutta jospa vaikja mummo osaisi opettaa lapsen tekemään solmun ja solmimaan kengännauhat. Kyllä kerhoikäinen jo oppii jos opetetaan.
Ehkä ne "hankalat vaatteet" tulee käytettyä pyhävaatteina jos ruuhkavuosiäiti ehtii viikonloppuna vetäistä pusakan lapsen päälle.
Minä ihmeen pyhävaatteina? Ei nykymaailmassa kovin monet perheet mene sunnuntaisin kirkkoon patsastelemaan tai muuten pukeudu hankaliin vaatteisiin minkään "pyhän" takia. Varsinaisia juhlia taas on sen verran harvoin, ettei niitä varten tarvitse olla kymmeniä eri vaatteita.
Ei lasten teatterissa, konserteissa, mummolassa merkkipäiväkahvilla, kaverin synttäreillä?
No aika harvoin tulee mentyä teattereihin yms ja toisaalta meillä ihan perusvaate on sellaista, että noissa mainituissa kehtaa kyllä käydä. Mummolaan ei varmaan tarvitse lasta erityisesti pukea "hienoksi". Synttäreitä varten on juhlamekot tai siistit ja mukavat housut ja paidat kyllä. Ei niitä useita tarvita.
Äidillä on kyllä vaatteita joka lähtöön.
Eikö se lapselle ole ihan sama, siitä mummon nimpparikahvista tai teatterista tulee ihan erilainen juttu kun ei ole päiväkotivaate päällä vaan se krumeluuripusakka ja nauhakengät.Krumeluuripusakka mummon nimipäiviä varten? Tämä selittääkin paljon.
Niin, siis se mummon ostama. Onko jonkinlainen hyvän mielen tuottaminen läheisille noin vieras asia. No anopille ei tarvitse kuin ilkeillä ja se justiinan mies on vaivaantunut mutta justiinaa pitää miellyttää.
Miehen, anopin, äitinsä, lapsiensa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
You shall not pass kirjoitti:
Siksi eivät anna rahaa tai lahjakortteja koska käyttäisitte ne omiin ostoksiinne.. kaljaan tai vastaavaan.
Päätellen ihan siitä, että vaikka olette saaneet lahjoituksena paitoja ym niin ette niiden ansiosta säästyneistä rahoista huolimatta ole edes housuja saaneet ostettua.
Tajuatko,että valittaessasi täällä,lähinnä häpäiset itsesi,niin äitinä kuin talouden hoidon osalta ?
Mitäpä jos vaikka seuraavasta lapsilisästä käyt kipaisemassa lapsellesi muutamat uudet housut kaupasta niinkuin kunnon äidit tekevät? Siihen ne on tarkoitettukin.Ymmärrätkö, että nämä äidit ovat tottuneet saamaan kaiken elämässään valmiina?
Vain ihmiset joilla menee liian hyvin valittavat kun saavat lahjaksi jotakin.
Näille ihmisille tärkeintä on vain raha ja materia,eivät nämä ole humanisteja vaan kapitalisteja joille inhimillisyys ja ihmiset eivät ole merkityksellisiä. Minä minä minä ihmisiä. Eivät he sano kiitos,sillä he eivät tunne koko sanaa ,eikä sen merkitystä.Kerropa sitten myös, mitä ne rajattomat mummot ovat tottuneet saamaan elämässään?
Nämä mummot ovat niitä oikeasti köyhiä ihmisiä joille pienikin apu on kelvannut,kuten naapuruston lahjoittamat vaatteet ym ja he ovat olleet kiiiitollisia saamastaan avusta.
Hyvä antaa vähästäänkin minkä voi,mutta nämä omahyväiset liian hyvälle tottuneet pumpulissa kasvaneet valtion runsaskätisesti rahoittamat äityliinit eivät ole ikinä tyytyväisiä mistään.
Kaikki tuet vaan pienemmiksi niin oppivat olemaan.Tuskinpa ne puutteessa eläneetkään olisi erityisemmin ilahtuneet, jos olisivat saaneet "auttajilta" sopimattomia vaatteita, joista ei siis tietenkään ole mitään apua. Ei se ole auttamista, jos kantaa liian pieniä vaatteita toisen kotiin. Ja toisaalta, harvalla on nykypäivänä oikeasti pulaa tavarasta, vaatteet on nykyään halpoja, pienituloistenkin ongelma on ennemmin liika tavaramäärä ja tilan puute.
Miksi etkiittäen palauttaisi kaikkia niitä vääränkokoisia vaatteita lahjan antajalle. Hän saisi palauttaa ne, tai viedä takaisin kirpparille.
Niin ja selkeästi tukijärjestelmä on aivan liian höveli, kun näköjään juuri vähätuloisilla on aikaa ja rahaa vaan shoppailla. Keksisivät järkevämpää sisältöä elämäänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
You shall not pass kirjoitti:
Siksi eivät anna rahaa tai lahjakortteja koska käyttäisitte ne omiin ostoksiinne.. kaljaan tai vastaavaan.
Päätellen ihan siitä, että vaikka olette saaneet lahjoituksena paitoja ym niin ette niiden ansiosta säästyneistä rahoista huolimatta ole edes housuja saaneet ostettua.
Tajuatko,että valittaessasi täällä,lähinnä häpäiset itsesi,niin äitinä kuin talouden hoidon osalta ?
Mitäpä jos vaikka seuraavasta lapsilisästä käyt kipaisemassa lapsellesi muutamat uudet housut kaupasta niinkuin kunnon äidit tekevät? Siihen ne on tarkoitettukin.Ymmärrätkö, että nämä äidit ovat tottuneet saamaan kaiken elämässään valmiina?
Vain ihmiset joilla menee liian hyvin valittavat kun saavat lahjaksi jotakin.
Näille ihmisille tärkeintä on vain raha ja materia,eivät nämä ole humanisteja vaan kapitalisteja joille inhimillisyys ja ihmiset eivät ole merkityksellisiä. Minä minä minä ihmisiä. Eivät he sano kiitos,sillä he eivät tunne koko sanaa ,eikä sen merkitystä.Kerropa sitten myös, mitä ne rajattomat mummot ovat tottuneet saamaan elämässään?
Nämä mummot ovat niitä oikeasti köyhiä ihmisiä joille pienikin apu on kelvannut,kuten naapuruston lahjoittamat vaatteet ym ja he ovat olleet kiiiitollisia saamastaan avusta.
Hyvä antaa vähästäänkin minkä voi,mutta nämä omahyväiset liian hyvälle tottuneet pumpulissa kasvaneet valtion runsaskätisesti rahoittamat äityliinit eivät ole ikinä tyytyväisiä mistään.
Kaikki tuet vaan pienemmiksi niin oppivat olemaan.Tuskinpa ne puutteessa eläneetkään olisi erityisemmin ilahtuneet, jos olisivat saaneet "auttajilta" sopimattomia vaatteita, joista ei siis tietenkään ole mitään apua. Ei se ole auttamista, jos kantaa liian pieniä vaatteita toisen kotiin. Ja toisaalta, harvalla on nykypäivänä oikeasti pulaa tavarasta, vaatteet on nykyään halpoja, pienituloistenkin ongelma on ennemmin liika tavaramäärä ja tilan puute.
Minulle kyllä kelpaisi pienituloisten äitien tavara oikein hyvin. Vaikka vähän käytetympikin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
You shall not pass kirjoitti:
Siksi eivät anna rahaa tai lahjakortteja koska käyttäisitte ne omiin ostoksiinne.. kaljaan tai vastaavaan.
Päätellen ihan siitä, että vaikka olette saaneet lahjoituksena paitoja ym niin ette niiden ansiosta säästyneistä rahoista huolimatta ole edes housuja saaneet ostettua.
Tajuatko,että valittaessasi täällä,lähinnä häpäiset itsesi,niin äitinä kuin talouden hoidon osalta ?
Mitäpä jos vaikka seuraavasta lapsilisästä käyt kipaisemassa lapsellesi muutamat uudet housut kaupasta niinkuin kunnon äidit tekevät? Siihen ne on tarkoitettukin.Ymmärrätkö, että nämä äidit ovat tottuneet saamaan kaiken elämässään valmiina?
Vain ihmiset joilla menee liian hyvin valittavat kun saavat lahjaksi jotakin.
Näille ihmisille tärkeintä on vain raha ja materia,eivät nämä ole humanisteja vaan kapitalisteja joille inhimillisyys ja ihmiset eivät ole merkityksellisiä. Minä minä minä ihmisiä. Eivät he sano kiitos,sillä he eivät tunne koko sanaa ,eikä sen merkitystä.Kerropa sitten myös, mitä ne rajattomat mummot ovat tottuneet saamaan elämässään?
Nämä mummot ovat niitä oikeasti köyhiä ihmisiä joille pienikin apu on kelvannut,kuten naapuruston lahjoittamat vaatteet ym ja he ovat olleet kiiiitollisia saamastaan avusta.
Hyvä antaa vähästäänkin minkä voi,mutta nämä omahyväiset liian hyvälle tottuneet pumpulissa kasvaneet valtion runsaskätisesti rahoittamat äityliinit eivät ole ikinä tyytyväisiä mistään.
Kaikki tuet vaan pienemmiksi niin oppivat olemaan.Kyllä olisi eläkkeiden leikkauksille tarvetta, kun mummoilla on varaa ostella turhaa tavaraa, jolle ei ole käyttöä.
Ei kysymys ole turhasta tavarasta, vaan lahjasta, joka on väline, jolla osoitetaan välittämistä, rakkautta ja tunnesidettä. Olet ajatuksissani, muista sinua.
Ihan samalla tavalla, kuin sinun lapsesi päiväkodissa antaa hoitajalle sen 67:npiirustuksen, joka on piiretty ruutupaperille ruualla ja likaisilla kädillä valmiiksi tahrimalle paperille, eikä aiheesta saa selvää.
Pitäisikö hoitaja antaa kurinpalautusta ja haukkua töherryksen ja sanoa, etkö osaa pestä edes käsiä, vaan ottaa se ilolla ja kiitollisena vastaa. Sama opettajien lahjoista, kun on saanut sadannen tuikkulasin tai kukan.Ja miten nämä valittajat voisivat olla kansainvälisissä työtehtävissä, kun siellä pieniä lahjoja vaihdetaan aina kun tavataan tai saadaan joku projekti tai kauppa päätökseen.
Eli mummo on päiväkoti-ikäisen lapsen tasolla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei! Tässä yksi anoppi, joka ei uskalla enää ostaa lapsenlapsille vaatteita, koska miniä on aina turpa rullalla, jos ostan jotakin. Olen aina kysynyt mitä tarvitsevat ja mitä kokoa, mutta silti ostamiani vaatteita ei pidetä. Ostamani vaatteet ovat olleet normaaleja puuvilla collegepukuja, -housuja ym, ei mitään hienosteluvaatteita. Nykyisin en siis viitsi ostaa heille vaatteita turhaan, ostakoon miniä lastensa vaatteet itse. Ihmeellistä on, että tyttäreni lapsille ostamani vaatteet kelpaavat!
Olenkin miettinyt, että jospa tässä on jokin anoppi/miniäkuvio: tekipä anoppi mitä vain niin ei kelpaa.Oletko katsonut millaista mitoitusta ja minkä merkin vaatteita ostat? Me saadaan kahdelle hoikalle pitkäjalkaiselle tytölle jatkuvasti D-mitoituksen vaatteita, joissa on liian lyhyet lahkeet, mutta valtavasti tilaa sivusuunnassa.
Housut ei pysy ylhäällä, nilkat jää paljaiksi ja se yläosa lepattaa kuin purje.
Vastaus tuohon : ostamani vaatteet ovat useinkin olleet samaa merkkiä kuin mitä lapsi käyttänyt. Osaan kyllä arvioida vaatteen koon.
Eli
- sinä arvioit koot
- et kuuntele lapsen äitiä siitä mitä kokoa lapselle kannattaisi ostaa
- ihmettelet miksei käytetä
Syy
- ostat liian pientä eli arviosi ei ole oikea
- ostat kokoa jota on jo vaikka kuinka paljon (mnikä lapsen äiti tietää), etkä kunnioita äidin sanaa, vaan sooloilet
Meille tulee myös aina sitä ns. arvioitua kokoa eli vaatetta, joka on nyt juuri sopivaa, vaikka paljon järkevämpää olisi ostaa seuraavia kokoja.
Saamme mm. jokaikinen joulu juhlamekot lapsille, vaikka seuraava syntymäpäivä tai ylipäätään mikään juhla on toukokuussa, jolloin esikoiselle annettu mekko on sitten jo pääsääntöisesti pieni, koska se on juuri ja juuri sopiva jouluna.
Kuopukselle sitten kasaantuu niitä esikoisen mekkoja omien lisäksi, missä ei ole mitään järkeä ja nekin on useimmiten sitten väärään vuodenaikaan sopivia, koska esikoinen on syntynyt toukokuun lopussa ja kuopus marraskuun lopussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillakin ihmisillä vaan on tapana hamstrata kaikkea kirpputorilta kun halvalla saa. Pistäisin itse vaa johonkin kierrätykseen suoraan. Tuo ei ole mitenkään haitallista lasta kohtaan ja en lähtisi välejä sukulaisiin sen takia pilaamaan.
Ei kaikilla ole aikaa kuskailla ylimääräisi vaatteita jatkuvasti kierrätykseen. Varsinkin maaseudulla sinne lähimpään kierrätyspaikkaan voi olla kymmeniä kilometrejä matkaa.
Maaseudulla kai liikutaan omalla autolla. Eikö ole uffin, kontin keräyslaatikoita? Poisheitettävän tekstiilin keräystä?
Kaupungeissa ainakin liki joka kaupan pihassa uffin laatikko? Ja hyväntekeväsyyskirppareita useampia joiden aulaan tms. Voi laatikkoon heittää lahjoitukset.
Miksi kenenkään pitäisi ajella omalla autollaan satoja kilometrejä kuskailemassa vaatteita, joita ei ole alunperinkään halunnut?
Teidän roskis on varmaan suhteellisen lähellä. Vaikea ymmärtää?
Ei maalla ole jätehuoltoa, eikä rouvilla ymmärrystä. Sinne vajojen nurkkiin kasataan niin kanisterit kuin käytöstä poistetut vaatteet[/quote
Tehkää nuotio pihaan vaatteista. Tai polttakaa uunissa. Eikös maalla leivinuunit ole yleisiä
Kumma uikuttaja aloittaja. Ei muka pääse eroon vaatteista. Kyllä on uusavutonta porukkaa koko porukka,
niin miniät kuin anopit näköjään. Ilmeisesti aloittaja ei tule omillaan toimeen, anopin pitäisi kantaa rahaa rouvan kuluihin. Raha ainakin tuntuisi kelpaavan.Jokaisessa niemessä ja notkossa, myös maalla on kirrätyspisteet, myös vaatteille, se on lakisääteinen.
On, mutta kysymys edelleen kuuluu, mitä helvetin järkeä on ostaa tarpeetonta???
Ei olekaan. Kannattaa vaan lakata ostamasta tavaraa nuorelle polvelle. Käydä muuten vaan tapaamassa. Tuoda vaikka karkkipussi lapsille.
Oi oi. Karkkipussi se vasta väärin onkin. Vie vaikka palapeli tai pieni legosetti.
Ei hyvänen aika ainakaan karkkia uskalla viedä, meidän Liisapetteriä ei saa totuttaa makeaan (tosin vanhemmat itse ostavat sitä karkkia, mutta ilmeisesti se on "parempaa"). Palapeli on varmasti väärän värinen, mallinen tai ei ikäsopiva, ja legot väärää sarjaa. Näille nykymammeleille elämä on niin vaikeaa ja rankkaa, varsinkin lahjojen saaminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei! Tässä yksi anoppi, joka ei uskalla enää ostaa lapsenlapsille vaatteita, koska miniä on aina turpa rullalla, jos ostan jotakin. Olen aina kysynyt mitä tarvitsevat ja mitä kokoa, mutta silti ostamiani vaatteita ei pidetä. Ostamani vaatteet ovat olleet normaaleja puuvilla collegepukuja, -housuja ym, ei mitään hienosteluvaatteita. Nykyisin en siis viitsi ostaa heille vaatteita turhaan, ostakoon miniä lastensa vaatteet itse. Ihmeellistä on, että tyttäreni lapsille ostamani vaatteet kelpaavat!
Olenkin miettinyt, että jospa tässä on jokin anoppi/miniäkuvio: tekipä anoppi mitä vain niin ei kelpaa.No älä osta! Hyvänenaika! Mitä tämä ostovimma on, kysyn minäkin? Ilmeisesti miniäsi kykenee itse hankkimaan riittävästi kampetta lapsilleen, eikä kaipaa mitään lisää. Ole sinä itse läsnä poikasi lapsille, älä korvaa läheisyyttä tavaroilla. Se on muutenkin kurjaa opettaa lapset siihen, että mummi tuo aina jotain. Vanhempana on surullista nähdä, että lapset ovat pettyneitä, kun sieltä tulikin "vain" mummi eikä mitään roinaa. Itse haluaisin nähdä, että lapset ilahtuu siitä ihmisestä itsestään, eikä siitä, mitä romua tällä kertaa raahattiin mukana.
Tuskin se näille valittajille olisi hyvä, nimittäin silloin valitetaan, ettei anoppi anna lahjoja.
Meillä töissä oli vuosikymmeniä annettu kaikille työntekijöille n. 300€ joulukori joululahjaksi, laadukkaita kotimaisia tuotteita.
Jotkut valittajat aloittivat jo syksyllä valittaa, kuinka vääriä tuotteita ja sitä kesti kevääseen saakka.
Joskus esihenkilö kuuli ja lahjat loppui siihen annettiin rahat hyväntekeväisyyteen.
Nyt nämä samat valittajatyypit valittavat, kun työnantaja ei muista edes joululahjalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat haluaa itse ostaa kaikki turhat roinat lapsillensa. Lapsiperheiden kodit on täynnä roinaa, joten jokuhan ne on hankkinut, epäilen vanhempia itseään.
Roinaa kertyy väkisinkin, jollei koko ajan lajittele ja järjestele ja kierrätä. On useaa kokoa vaatetta käytössä, on leluja joita lapsi ehkä vielä haluaa käyttää, on periaatteessa varakappaleet vaikka kengille, ulkovaatteille... saattaa olla sisarukselta pieneksi jäänyttä tavaraa odottamassa seuraavaa. Sitä tavaraa vaan kertyy, ei sitä tarvitse tieten tahtoen lisää tuoda isoissa määrissä.
Ja mistä sitä kertyy. No omat hankinnat, erilaiset lahjat, kierrätettynä sukulais/tuttavien lapsilta, jnejne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei! Tässä yksi anoppi, joka ei uskalla enää ostaa lapsenlapsille vaatteita, koska miniä on aina turpa rullalla, jos ostan jotakin. Olen aina kysynyt mitä tarvitsevat ja mitä kokoa, mutta silti ostamiani vaatteita ei pidetä. Ostamani vaatteet ovat olleet normaaleja puuvilla collegepukuja, -housuja ym, ei mitään hienosteluvaatteita. Nykyisin en siis viitsi ostaa heille vaatteita turhaan, ostakoon miniä lastensa vaatteet itse. Ihmeellistä on, että tyttäreni lapsille ostamani vaatteet kelpaavat!
Olenkin miettinyt, että jospa tässä on jokin anoppi/miniäkuvio: tekipä anoppi mitä vain niin ei kelpaa.Oletko katsonut millaista mitoitusta ja minkä merkin vaatteita ostat? Me saadaan kahdelle hoikalle pitkäjalkaiselle tytölle jatkuvasti D-mitoituksen vaatteita, joissa on liian lyhyet lahkeet, mutta valtavasti tilaa sivusuunnassa.
Housut ei pysy ylhäällä, nilkat jää paljaiksi ja se yläosa lepattaa kuin purje.
Vastaus tuohon : ostamani vaatteet ovat useinkin olleet samaa merkkiä kuin mitä lapsi käyttänyt. Osaan kyllä arvioida vaatteen koon.
Eli
- sinä arvioit koot
- et kuuntele lapsen äitiä siitä mitä kokoa lapselle kannattaisi ostaa
- ihmettelet miksei käytetä
Syy
- ostat liian pientä eli arviosi ei ole oikea
- ostat kokoa jota on jo vaikka kuinka paljon (mnikä lapsen äiti tietää), etkä kunnioita äidin sanaa, vaan sooloilet
Meille tulee myös aina sitä ns. arvioitua kokoa eli vaatetta, joka on nyt juuri sopivaa, vaikka paljon järkevämpää olisi ostaa seuraavia kokoja.
Saamme mm. jokaikinen joulu juhlamekot lapsille, vaikka seuraava syntymäpäivä tai ylipäätään mikään juhla on toukokuussa, jolloin esikoiselle annettu mekko on sitten jo pääsääntöisesti pieni, koska se on juuri ja juuri sopiva jouluna.
Kuopukselle sitten kasaantuu niitä esikoisen mekkoja omien lisäksi, missä ei ole mitään järkeä ja nekin on useimmiten sitten väärään vuodenaikaan sopivia, koska esikoinen on syntynyt toukokuun lopussa ja kuopus marraskuun lopussa.
Uikuti uikuti kun elämä on noin vaikeaa. Hirviöäiti taas vauhdissa - häntä ei selvästi "kunnioiteta" tarpeeksi, kun ostetaan sopivan kokoisia vaatteita. Eli lopputulos tämänkin ketjun valittajista on, että älä ikinä koskaan vie mitään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Serkkuni perhe sai toisen lapsensa ja heillä anoppi eli tätini innostui neulomaan villa-hahtuvalangasta sukkia, pipoja, villatakkeja jne. Tiedättekö sen villalangan, joka huopuu kuumassa vedessä? Perheen äiti ja isä olivat tiukillä sekä ajallisesti että rahallisesti tuolloin niinkuin vähän kaikki nuoret perheet ovat.
Miniä-parka sitten erehtyi pesemään nämä vaatekappaleet pesukoneessa ja nehän kutistuivat ja menivät ihan käyttökelvottomiksi. Voi mikä poru siitä nousi kun tätini sisaruksineen, äitini mukaanlukien, arvostelivat miniän taloustaitoja. Ennen sitä jouduttiin avannolla pesemään ja nykyään ei edes sukkia saada pestyä jne. Kukaan kyseisistä mammoista ei ole avantoon käsiänsä kastellut vaan ihan pesukoneessa ovat pyykkinsä pyörittäneet.
Tuli ajatus, että ihan kuin tarkoituksella oli valittu lapsiperheeseen mahdollisimman hankala materaali, ja sitten jänskätty mitehän miniä tämän klaaraa. Olsi ollut edes seiskaveikkaa ne tekeleet.
Meille tuodaan
- vain silitettäviä vaatteita ja sitten itketään miksi niitä ei käytetä tai miksi niitä ei silitetä joka käyttökertaan
- just jotain ihmeellistä angoraneuletta tms. josta irtoaa hahtuvia kurkkuun ja siksi astmainen lapsi ei voi niitä käyttää
- koristenapillisia joita lapset ei saa itse puettua, sitten räyhätään miten äiti ei edes lastaan pue
- nauhakenkiä, ks yllä
- kirjoneuleita, joita lapsi ei saa puettua, koska sormet tarttuu nurjan puolen lankoihin
Ja kyllä, kyllä epäilen että on ihan tahallista
Nykyisin monet aikuisetkin tarvitsevat tarralenkkareita. Mutta jospa vaikja mummo osaisi opettaa lapsen tekemään solmun ja solmimaan kengännauhat. Kyllä kerhoikäinen jo oppii jos opetetaan.
Ehkä ne "hankalat vaatteet" tulee käytettyä pyhävaatteina jos ruuhkavuosiäiti ehtii viikonloppuna vetäistä pusakan lapsen päälle.
Minä ihmeen pyhävaatteina? Ei nykymaailmassa kovin monet perheet mene sunnuntaisin kirkkoon patsastelemaan tai muuten pukeudu hankaliin vaatteisiin minkään "pyhän" takia. Varsinaisia juhlia taas on sen verran harvoin, ettei niitä varten tarvitse olla kymmeniä eri vaatteita.
Ei lasten teatterissa, konserteissa, mummolassa merkkipäiväkahvilla, kaverin synttäreillä?
No aika harvoin tulee mentyä teattereihin yms ja toisaalta meillä ihan perusvaate on sellaista, että noissa mainituissa kehtaa kyllä käydä. Mummolaan ei varmaan tarvitse lasta erityisesti pukea "hienoksi". Synttäreitä varten on juhlamekot tai siistit ja mukavat housut ja paidat kyllä. Ei niitä useita tarvita.
Äidillä on kyllä vaatteita joka lähtöön.
Eikö se lapselle ole ihan sama, siitä mummon nimpparikahvista tai teatterista tulee ihan erilainen juttu kun ei ole päiväkotivaate päällä vaan se krumeluuripusakka ja nauhakengät.Krumeluuripusakka mummon nimipäiviä varten? Tämä selittääkin paljon.
Niin, siis se mummon ostama. Onko jonkinlainen hyvän mielen tuottaminen läheisille noin vieras asia. No anopille ei tarvitse kuin ilkeillä ja se justiinan mies on vaivaantunut mutta justiinaa pitää miellyttää.
Miehen, anopin, äitinsä, lapsiensa
Eli sen lapsen lahjan tarkoitus onkin tuottaa maksimaalisesti hyvää mieltä mummolle, lapsesta viis.
Parempi, kun kukaan ei osta mitään!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
You shall not pass kirjoitti:
Siksi eivät anna rahaa tai lahjakortteja koska käyttäisitte ne omiin ostoksiinne.. kaljaan tai vastaavaan.
Päätellen ihan siitä, että vaikka olette saaneet lahjoituksena paitoja ym niin ette niiden ansiosta säästyneistä rahoista huolimatta ole edes housuja saaneet ostettua.
Tajuatko,että valittaessasi täällä,lähinnä häpäiset itsesi,niin äitinä kuin talouden hoidon osalta ?
Mitäpä jos vaikka seuraavasta lapsilisästä käyt kipaisemassa lapsellesi muutamat uudet housut kaupasta niinkuin kunnon äidit tekevät? Siihen ne on tarkoitettukin.Ymmärrätkö, että nämä äidit ovat tottuneet saamaan kaiken elämässään valmiina?
Vain ihmiset joilla menee liian hyvin valittavat kun saavat lahjaksi jotakin.
Näille ihmisille tärkeintä on vain raha ja materia,eivät nämä ole humanisteja vaan kapitalisteja joille inhimillisyys ja ihmiset eivät ole merkityksellisiä. Minä minä minä ihmisiä. Eivät he sano kiitos,sillä he eivät tunne koko sanaa ,eikä sen merkitystä.Kerropa sitten myös, mitä ne rajattomat mummot ovat tottuneet saamaan elämässään?
Nämä mummot ovat niitä oikeasti köyhiä ihmisiä joille pienikin apu on kelvannut,kuten naapuruston lahjoittamat vaatteet ym ja he ovat olleet kiiiitollisia saamastaan avusta.
Hyvä antaa vähästäänkin minkä voi,mutta nämä omahyväiset liian hyvälle tottuneet pumpulissa kasvaneet valtion runsaskätisesti rahoittamat äityliinit eivät ole ikinä tyytyväisiä mistään.
Kaikki tuet vaan pienemmiksi niin oppivat olemaan.Tuskinpa ne puutteessa eläneetkään olisi erityisemmin ilahtuneet, jos olisivat saaneet "auttajilta" sopimattomia vaatteita, joista ei siis tietenkään ole mitään apua. Ei se ole auttamista, jos kantaa liian pieniä vaatteita toisen kotiin. Ja toisaalta, harvalla on nykypäivänä oikeasti pulaa tavarasta, vaatteet on nykyään halpoja, pienituloistenkin ongelma on ennemmin liika tavaramäärä ja tilan puute.
Minulle kyllä kelpaisi pienituloisten äitien tavara oikein hyvin. Vaikka vähän käytetympikin.
Mitä olen seurannut niin tahtovat pyytää kulahtaneemmastakin tavarasta hieman liikaa hintaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
You shall not pass kirjoitti:
Siksi eivät anna rahaa tai lahjakortteja koska käyttäisitte ne omiin ostoksiinne.. kaljaan tai vastaavaan.
Päätellen ihan siitä, että vaikka olette saaneet lahjoituksena paitoja ym niin ette niiden ansiosta säästyneistä rahoista huolimatta ole edes housuja saaneet ostettua.
Tajuatko,että valittaessasi täällä,lähinnä häpäiset itsesi,niin äitinä kuin talouden hoidon osalta ?
Mitäpä jos vaikka seuraavasta lapsilisästä käyt kipaisemassa lapsellesi muutamat uudet housut kaupasta niinkuin kunnon äidit tekevät? Siihen ne on tarkoitettukin.Ymmärrätkö, että nämä äidit ovat tottuneet saamaan kaiken elämässään valmiina?
Vain ihmiset joilla menee liian hyvin valittavat kun saavat lahjaksi jotakin.
Näille ihmisille tärkeintä on vain raha ja materia,eivät nämä ole humanisteja vaan kapitalisteja joille inhimillisyys ja ihmiset eivät ole merkityksellisiä. Minä minä minä ihmisiä. Eivät he sano kiitos,sillä he eivät tunne koko sanaa ,eikä sen merkitystä.Kerropa sitten myös, mitä ne rajattomat mummot ovat tottuneet saamaan elämässään?
Nämä mummot ovat niitä oikeasti köyhiä ihmisiä joille pienikin apu on kelvannut,kuten naapuruston lahjoittamat vaatteet ym ja he ovat olleet kiiiitollisia saamastaan avusta.
Hyvä antaa vähästäänkin minkä voi,mutta nämä omahyväiset liian hyvälle tottuneet pumpulissa kasvaneet valtion runsaskätisesti rahoittamat äityliinit eivät ole ikinä tyytyväisiä mistään.
Kaikki tuet vaan pienemmiksi niin oppivat olemaan.Kyllä olisi eläkkeiden leikkauksille tarvetta, kun mummoilla on varaa ostella turhaa tavaraa, jolle ei ole käyttöä.
Ei kysymys ole turhasta tavarasta, vaan lahjasta, joka on väline, jolla osoitetaan välittämistä, rakkautta ja tunnesidettä. Olet ajatuksissani, muista sinua.
Ihan samalla tavalla, kuin sinun lapsesi päiväkodissa antaa hoitajalle sen 67:npiirustuksen, joka on piiretty ruutupaperille ruualla ja likaisilla kädillä valmiiksi tahrimalle paperille, eikä aiheesta saa selvää.
Pitäisikö hoitaja antaa kurinpalautusta ja haukkua töherryksen ja sanoa, etkö osaa pestä edes käsiä, vaan ottaa se ilolla ja kiitollisena vastaa. Sama opettajien lahjoista, kun on saanut sadannen tuikkulasin tai kukan.Ja miten nämä valittajat voisivat olla kansainvälisissä työtehtävissä, kun siellä pieniä lahjoja vaihdetaan aina kun tavataan tai saadaan joku projekti tai kauppa päätökseen.
Eli ajattelet että mummot on henkisesti lapsen tasolla, kun heidän antamiaan lahjoja voi verrata johonkin lapsen antamaan töherrykseen? Minä kyllä pidän kuusikymppistä äitiäni ja anoppiani ihan aikuisina ihmisinä joilta odotan aikuismaista käytöstä. Esim sitä, että lahjoja ostaessa ajatellaan lahjan saajan tarpeita, ei omiaan. Eikä ole kyllä ikinä mitään tämmöistä aloituksessa kuvatun kaltaista ongelmaa ollutkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei! Tässä yksi anoppi, joka ei uskalla enää ostaa lapsenlapsille vaatteita, koska miniä on aina turpa rullalla, jos ostan jotakin. Olen aina kysynyt mitä tarvitsevat ja mitä kokoa, mutta silti ostamiani vaatteita ei pidetä. Ostamani vaatteet ovat olleet normaaleja puuvilla collegepukuja, -housuja ym, ei mitään hienosteluvaatteita. Nykyisin en siis viitsi ostaa heille vaatteita turhaan, ostakoon miniä lastensa vaatteet itse. Ihmeellistä on, että tyttäreni lapsille ostamani vaatteet kelpaavat!
Olenkin miettinyt, että jospa tässä on jokin anoppi/miniäkuvio: tekipä anoppi mitä vain niin ei kelpaa.Oletko katsonut millaista mitoitusta ja minkä merkin vaatteita ostat? Me saadaan kahdelle hoikalle pitkäjalkaiselle tytölle jatkuvasti D-mitoituksen vaatteita, joissa on liian lyhyet lahkeet, mutta valtavasti tilaa sivusuunnassa.
Housut ei pysy ylhäällä, nilkat jää paljaiksi ja se yläosa lepattaa kuin purje.
Vastaus tuohon : ostamani vaatteet ovat useinkin olleet samaa merkkiä kuin mitä lapsi käyttänyt. Osaan kyllä arvioida vaatteen koon.
Eli
- sinä arvioit koot
- et kuuntele lapsen äitiä siitä mitä kokoa lapselle kannattaisi ostaa
- ihmettelet miksei käytetä
Syy
- ostat liian pientä eli arviosi ei ole oikea
- ostat kokoa jota on jo vaikka kuinka paljon (mnikä lapsen äiti tietää), etkä kunnioita äidin sanaa, vaan sooloilet
Meille tulee myös aina sitä ns. arvioitua kokoa eli vaatetta, joka on nyt juuri sopivaa, vaikka paljon järkevämpää olisi ostaa seuraavia kokoja.
Saamme mm. jokaikinen joulu juhlamekot lapsille, vaikka seuraava syntymäpäivä tai ylipäätään mikään juhla on toukokuussa, jolloin esikoiselle annettu mekko on sitten jo pääsääntöisesti pieni, koska se on juuri ja juuri sopiva jouluna.
Kuopukselle sitten kasaantuu niitä esikoisen mekkoja omien lisäksi, missä ei ole mitään järkeä ja nekin on useimmiten sitten väärään vuodenaikaan sopivia, koska esikoinen on syntynyt toukokuun lopussa ja kuopus marraskuun lopussa.
Uikuti uikuti kun elämä on noin vaikeaa. Hirviöäiti taas vauhdissa - häntä ei selvästi "kunnioiteta" tarpeeksi, kun ostetaan sopivan kokoisia vaatteita. Eli lopputulos tämänkin ketjun valittajista on, että älä ikinä koskaan vie mitään!
Ei tosiaan kannata viedä mitään, jos ei yhtään kiinnosta onko se lahja sellainen jolle voi olla jotain käyttöäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei! Tässä yksi anoppi, joka ei uskalla enää ostaa lapsenlapsille vaatteita, koska miniä on aina turpa rullalla, jos ostan jotakin. Olen aina kysynyt mitä tarvitsevat ja mitä kokoa, mutta silti ostamiani vaatteita ei pidetä. Ostamani vaatteet ovat olleet normaaleja puuvilla collegepukuja, -housuja ym, ei mitään hienosteluvaatteita. Nykyisin en siis viitsi ostaa heille vaatteita turhaan, ostakoon miniä lastensa vaatteet itse. Ihmeellistä on, että tyttäreni lapsille ostamani vaatteet kelpaavat!
Olenkin miettinyt, että jospa tässä on jokin anoppi/miniäkuvio: tekipä anoppi mitä vain niin ei kelpaa.Oletko katsonut millaista mitoitusta ja minkä merkin vaatteita ostat? Me saadaan kahdelle hoikalle pitkäjalkaiselle tytölle jatkuvasti D-mitoituksen vaatteita, joissa on liian lyhyet lahkeet, mutta valtavasti tilaa sivusuunnassa.
Housut ei pysy ylhäällä, nilkat jää paljaiksi ja se yläosa lepattaa kuin purje.
Vastaus tuohon : ostamani vaatteet ovat useinkin olleet samaa merkkiä kuin mitä lapsi käyttänyt. Osaan kyllä arvioida vaatteen koon.
Eli
- sinä arvioit koot
- et kuuntele lapsen äitiä siitä mitä kokoa lapselle kannattaisi ostaa
- ihmettelet miksei käytetä
Syy
- ostat liian pientä eli arviosi ei ole oikea
- ostat kokoa jota on jo vaikka kuinka paljon (mnikä lapsen äiti tietää), etkä kunnioita äidin sanaa, vaan sooloilet
Meille tulee myös aina sitä ns. arvioitua kokoa eli vaatetta, joka on nyt juuri sopivaa, vaikka paljon järkevämpää olisi ostaa seuraavia kokoja.
Saamme mm. jokaikinen joulu juhlamekot lapsille, vaikka seuraava syntymäpäivä tai ylipäätään mikään juhla on toukokuussa, jolloin esikoiselle annettu mekko on sitten jo pääsääntöisesti pieni, koska se on juuri ja juuri sopiva jouluna.
Kuopukselle sitten kasaantuu niitä esikoisen mekkoja omien lisäksi, missä ei ole mitään järkeä ja nekin on useimmiten sitten väärään vuodenaikaan sopivia, koska esikoinen on syntynyt toukokuun lopussa ja kuopus marraskuun lopussa.
Uikuti uikuti kun elämä on noin vaikeaa. Hirviöäiti taas vauhdissa - häntä ei selvästi "kunnioiteta" tarpeeksi, kun ostetaan sopivan kokoisia vaatteita. Eli lopputulos tämänkin ketjun valittajista on, että älä ikinä koskaan vie mitään!
Selitin rautalangasta, mikä siinä on takana, jos ja kun vaatelahja jää käyttämättä. Nyt voit lukea ja oppia ja toimia jatkossa fiksummin.
Ja kyllä, mieluummin ei mitään kuin vaatetta/tavaraa, josta ei ole muuta kuin vaivaa.
Meidän lasten aikanaan saamat vaatelahjat ei olleet kaikki aina sellaisia, että itse olisin ostanut, mutta aina ilahduin kuitenkin siitä, että joku oli halunnut lastani muistaa. Ja huolehdin, että lapsella oli se lahjaksi saatu asu yllä, kun mentiin kylään tai muuten tavattiin lahjan antajaa.
Mutta en mä kyllä ikinä ajatellut, että lahjan antaja jotenkin yritti tukea meitä, toipahan vain omasta mielestään söpön lahjan. Ihan samalla lailla vien sitten vastavierailulle vaikkapa omenapiirakan, vaikken uskokaan saajan olevan mitenkään erityisesti sitä vailla.
Joskus kun on ollut tilanne, että olen ollut taloudellisen tuen tarpeessa, olen sen ihan ääneen sanonut. Ja silloin olen saanut apua sen tarpeellisen asian hankintaan. Isovanhemmat on mielellään halunneet varmistaa, että lapsilla on ollut mahdollisuus ja välineet harrastaa haluamiaan asioita. Samoin mummolassa on ollut aina tarvittaessa hoitopaikka.
Jos nyt sitten joku juhlamekko joskus on ollut mummon eikä minun maun mukainen, niin en kyllä usko, että siitä on mitään haittaa kenellekään koitunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillakin ihmisillä vaan on tapana hamstrata kaikkea kirpputorilta kun halvalla saa. Pistäisin itse vaa johonkin kierrätykseen suoraan. Tuo ei ole mitenkään haitallista lasta kohtaan ja en lähtisi välejä sukulaisiin sen takia pilaamaan.
Ei kaikilla ole aikaa kuskailla ylimääräisi vaatteita jatkuvasti kierrätykseen. Varsinkin maaseudulla sinne lähimpään kierrätyspaikkaan voi olla kymmeniä kilometrejä matkaa.
Maaseudulla kai liikutaan omalla autolla. Eikö ole uffin, kontin keräyslaatikoita? Poisheitettävän tekstiilin keräystä?
Kaupungeissa ainakin liki joka kaupan pihassa uffin laatikko? Ja hyväntekeväsyyskirppareita useampia joiden aulaan tms. Voi laatikkoon heittää lahjoitukset.
Miksi kenenkään pitäisi ajella omalla autollaan satoja kilometrejä kuskailemassa vaatteita, joita ei ole alunperinkään halunnut?
Teidän roskis on varmaan suhteellisen lähellä. Vaikea ymmärtää?
Ei maalla ole jätehuoltoa, eikä rouvilla ymmärrystä. Sinne vajojen nurkkiin kasataan niin kanisterit kuin käytöstä poistetut vaatteet[/quote
Tehkää nuotio pihaan vaatteista. Tai polttakaa uunissa. Eikös maalla leivinuunit ole yleisiä
Kumma uikuttaja aloittaja. Ei muka pääse eroon vaatteista. Kyllä on uusavutonta porukkaa koko porukka,
niin miniät kuin anopit näköjään. Ilmeisesti aloittaja ei tule omillaan toimeen, anopin pitäisi kantaa rahaa rouvan kuluihin. Raha ainakin tuntuisi kelpaavan.Jokaisessa niemessä ja notkossa, myös maalla on kirrätyspisteet, myös vaatteille, se on lakisääteinen.
On, mutta kysymys edelleen kuuluu, mitä helvetin järkeä on ostaa tarpeetonta???
Ei olekaan. Kannattaa vaan lakata ostamasta tavaraa nuorelle polvelle. Käydä muuten vaan tapaamassa. Tuoda vaikka karkkipussi lapsille.
Oi oi. Karkkipussi se vasta väärin onkin. Vie vaikka palapeli tai pieni legosetti.
Ei hyvänen aika ainakaan karkkia uskalla viedä, meidän Liisapetteriä ei saa totuttaa makeaan (tosin vanhemmat itse ostavat sitä karkkia, mutta ilmeisesti se on "parempaa"). Palapeli on varmasti väärän värinen, mallinen tai ei ikäsopiva, ja legot väärää sarjaa. Näille nykymammeleille elämä on niin vaikeaa ja rankkaa, varsinkin lahjojen saaminen.
No on se kyllä hemmetti vie joillekin vaikeaa tuo lahjojenkin ostaminen. Miten voi olla niin vaikea katsoa minkä ikäiselle palapeli tai legosetti on tarkoitettu? Tällaiset avautumiset kertoo vain siitä, että tosiasiassa niitä lapsia ei edes tunneta, ei olla kiinnostuneita heidän mielenkiinnonkohteistaan ja leikeistään, kunhan pitää vaan saada ostaa jotain.
Minä ostan lasteni lapsille lahjoja vain syntymäpäivinä ja jouluna. Kysyn lapsiltani onko jotain erityistä mitä tarvitaan tai lapset ovat toivoneet. Vanhin lapsenlapseni on jo sen ikäinen, että häneltä voi kysyä itseltäänkin. Aina on lahjat olleet mieluisia ja ahkerassa käytössä ja uskoisin, että kaikilla hyvä mieli.
Mitään hupishoppailua en harrasta, kenellekään. Välillä olen kysynyt, koska tiedän rahan olevan kortilla lapsiperheissä, että onko tulossa jotain isompia hankintoja joissa kaipaavat avustusta. Ihan satunnaisia hankintoja on näin tullut tehtyä, pääosin hoitavat itse.
Enkä kyllä yhtään kunnioita ketään, joka jatkuvasti ostelee asioita muuhun kuin tarpeeseen. Oli kyseessä vanhempi tai isovanhempi. Paras lahja lapsille on pyrkiä säilyttämään heille elinkelpoinen planeetta.
Vierailija kirjoitti:
Meidän lasten aikanaan saamat vaatelahjat ei olleet kaikki aina sellaisia, että itse olisin ostanut, mutta aina ilahduin kuitenkin siitä, että joku oli halunnut lastani muistaa. Ja huolehdin, että lapsella oli se lahjaksi saatu asu yllä, kun mentiin kylään tai muuten tavattiin lahjan antajaa.
Mutta en mä kyllä ikinä ajatellut, että lahjan antaja jotenkin yritti tukea meitä, toipahan vain omasta mielestään söpön lahjan. Ihan samalla lailla vien sitten vastavierailulle vaikkapa omenapiirakan, vaikken uskokaan saajan olevan mitenkään erityisesti sitä vailla.
Joskus kun on ollut tilanne, että olen ollut taloudellisen tuen tarpeessa, olen sen ihan ääneen sanonut. Ja silloin olen saanut apua sen tarpeellisen asian hankintaan. Isovanhemmat on mielellään halunneet varmistaa, että lapsilla on ollut mahdollisuus ja välineet harrastaa haluamiaan asioita. Samoin mummolassa on ollut aina tarvittaessa hoitopaikka.
Jos nyt sitten joku juhlamekko joskus on ollut mummon eikä minun maun mukainen, niin en kyllä usko, että siitä on mitään haittaa kenellekään koitunut.
Miten ihmeessä sait lapsen mahdutettua liian pieniin vaatteisiin?
Niinpä, mutta kun näillä miniöillä täällä ei ole aikaa kuskailla niitä kierrätykseen!
Se on liian vaivalloista heille, joten helpointa on sitten vaan heittää roskiin.
Sekään ei tunnu käyvän, koska roska-astiat sitten täyttyy kuukausittain niistä sadoista pikkuvaatteista ihan äärimmilleen!
Anopillekaan ei voi asiasta sanoa, koska anoppi on sokea, kuuro ja tyhmä, ei ymmärrä.
Eli ainoa mahdollisuus purkaa ahdistusta on tämä vauvapalsta.
Tosin voisihan sitä kysyä vaikka joltain ystävältään neuvoa, onko heillä keksitty tähän vaatetulvaan mitään ratkaisua, tai peräti antaa ohjat käsiin miehelle, siis lasten isälle. Ehkä hän miehisenä miehenä osaisi tehdä asialle jotain. Naiset kun näköjään ei pysty muuta kuin valittamaan.