Huhtikuusta-elokuuhun elämä hymyilee, sitten alkaa jokavuotinen taistelu!
En voi käsittää tätä vuodenaikojen vaihtelua. Keväästä elokuuhun asti tuntui (TAAS), että jumaliste miten hienoa elämä on, mikään ei stressaa ja jokaikinen asia tuntuu mukavalta ja antaa energiaa. Mikään ei saa negatiiviseksi muuta kuin väsymys ja nälkä. Mutta sitten koittaa jokavuotinen syyskuu ja jotakin tapahtuu. Ihan kuin lyötäs kerta laakista halolla päähän. Mikään ei kiinnosta. Helkkarinmoinen väsymys aamusta iltaan. Pinna kireellä ja mikään ei tunnu hyvältä. Ihan samalla tapaa harrastan liikuntaa, syön jne jne. Syksyllä on myös kaunista ulkona kun aurinko paistaa ja nytkin ollu lämpimiä päiviä. Mutta tuntuu niinku joku pumppais vitutus nimistä hormoonia elimistöön ja elämä on yhtä shittiä.
Odotellaanko taas ensi huhtikuuta vai mitä tässä tekisi. Mitään muuta negatiivista ei ole tapahtunut kuin että kesä muuttui syksyksi. Enkä edes vihaa syksyä vaan sitä oloa minkä syksy saa aikaiseksi.
Kommentit (53)
Vierailija kirjoitti:
Loppuvuodesta alkaa jokavuotinen taistelu asumistuesta. Vuoden alussa tulee na tsit ja murtomiehet. Maalis-huhtikuussa tulee joka vuosi työpaikkasavustaminen työttömäksi. Touko-kesäkuussa ruinataan valtiolle töihin. Heinäkuun puolen välin jälkeen alkaa mustamaalaus ja työpaikkasavustaminen, taas. Syyskuisin joutuu aina asunnottomaksi ja tulee 500 000 p akolaista.
Tämmöistä tämä vuodenkierto totta tosiaan.
Niinpä. Mikä ulkomaa olisi suotuisin säältään. Ei liian kuuma, ei jäätävä. Vaikka on raikkaitakin aikoja.
Mulla on vähän omaisuutta. Olen ansiosidonnaisella, teen etätöitä tms. jo monta vuotta. Aasiassa talvet. En todellakaan jumita täällä kaamoksessa.
Lisää paljon, todella paljon valoa aamuihin, vaikka kirkasvalolampuilla tai valonheittimillä. Joka ikinen aamu esimerkiksi klo 5:stä tai klo 6:sta alkaen ajastimen avulla. Kaamosmasennus voi ilmeisesti olla myös hyvin voimakas, jolloin on otettava kotikeinot käyttöön. Lisäksi B- ja D-vitamiinit jne. Ruokavalion kevennys ja sokeroitujen tuotteiden poisjättäminen auttaa myös.
Vierailija kirjoitti:
Matkailu tai pois muutto on ratkaisuita. Ei täällä kukaan täysjärkinen koko talvea vietä. Nyt kolme reissua talveksi itellä jo tulossa :)
Tiistaina lähtö kuukaudeksi pois!
Jos olisin tiennyt että syyskuu on näin lämmin ja aurinkoinen olisi voinut vielä lykätä parilla kolmella viikolla mutta hyvä näinkin. Kotiin tultua on enää 2 kk jouluun ja sen jälkeen alkaa kevään odotus!
Maaliskuussa 10pv reissu ja touko-kesäkuu varmaan maailmalla:D Mitä vähemmän täällä sen parempi, täytyy vielä miettiä jos olisikin putkeen maaliskuusta toukokuun loppuun. Mitä sitä turhaan välillä kotiin tulee.
Vierailija kirjoitti:
Niinpä. Mikä ulkomaa olisi suotuisin säältään. Ei liian kuuma, ei jäätävä. Vaikka on raikkaitakin aikoja.
Lähin siedettävä paikka lienee Kanarian saaret. Siellä on talvellakin meidän kesäkelit ja jos pysyy poissa hotellialueilta maisemat on oikein kivoja. Pitkään olin ennakkoluuloinen (58v...) ja lopulta kävin 2x eri saarilla.
Olisin voinut hankkia sieltä 2. kodin jos ei olisi saari, nyt ostimme etelä-Euroopasta jolloin voimme reissata eri maiden väliä näppärästi.
Jos syksyllä paistais vaan aurinko joka päivä, niin niitä syksyn päiviä kestäis paremmin. Pimeys, märkyys ja kylmyys ei houkuttele, vaan kaipaa kesän lämpöä ja aurinkoa. Vanhemmiten huomaan kaipaavani aurinkoa enemmän kuin nuorempana. Ei nyt sentään jatkuva ketutus ole, mut ei pimeä ja kylmä talveksi vaipuva sää houkuta. Aurinkoisella säällä viittii tehdäkin enemmän kuin pimeällä.
Vierailija kirjoitti:
Uskon tietäväni tähän syyn. Keväällä on odotus pitkästä lomasta. Ei vain sinun, mutta mahdollisesti myös lapsiesi ja puolisosi. On reissuja, tapahtumia yms. mitä odottaa. Lomalla puoliso on läsnä ja on aikaa olla yhdessä. Kaikki on mukavaa. Sitten tulee syksy. Koulut ja työt alkaa. Puolisoa ei enää näy. Väkisinkin tietyllä tapaa etääntyy kun ei elä jokapäivä yhdessä eikä ole reissuja yms. Toki niitäkin voi olla, mutta kesällä enemmän. Se miten päivä lähtee käyntiin, määrittelee usein päivän. Koetko yksinäisyyttä enemmän? Tunnistan itse kaikki nämä. Syksy on vaikeaa aikaa. Talvi yleensä helpottaa. Keväällä jo odottaa. Voin olla väärässäkin, mutta olen paininut samankaltaisten tuntemusten kanssa ja etsinyt vastauksia. Hormonitoiminta muuttuu myös varmasti vuoden aikojen mukaan.
Nyt en ymmärtänyt. Minulla ei ole puolisoa, lapsia saati kesälomaa (olen määräaikainen). Silti samaistun aivan täysin AP:hen.
Vierailija kirjoitti:
Syksy on se ainoa oikea ja kaunein vuodenaika. Tämä ei ole mikään mielipide, vaan ainoa totuus.
Sinulla on todennäköisesti mielenterveydellisiä ongelmia. Nautitko myös pienten eläinten tai hyönteisten kiduttamisesta?
Kiitos ap tästä avauksesta. Puit ajatukseni täydellisesti sanoiksi. Lohduttaa hiukan, etten olekaan ainoa näin tunteva.
Pelkään että jonain päivänä teen jotain todella lopullista tämän syys- ja talvimasennukseni kanssa.
Ja kyllä, käytössä on vitamiinit, kirkasvalolamput, liikuntaharrastukset. Myös työpaikka ja ystäviä löytyy.
Mikään ei silti kiinnosta eikä innosta enkä jaksa yhtään mitään syyskuusta huhtikuuhun. Olen ihan kuin jokin maanalisen painajaisversio itsestäni ja elämä on täyttä tuskaa.
Helmi-huhtikuu on minun suosikkiaika. Pidän hiihtämisestä, paremminkin hiihtelemisestä.
Helmi-maaliskuussa hiihtelen täällä Savonmualla ja siirryn sitten Kuusamon seudulle pariksi viikoksi. Marjankeruuaika on myös mukava. Terv. Lippe 77 v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syksy on se ainoa oikea ja kaunein vuodenaika. Tämä ei ole mikään mielipide, vaan ainoa totuus.
Sinulla on todennäköisesti mielenterveydellisiä ongelmia. Nautitko myös pienten eläinten tai hyönteisten kiduttamisesta?
Ne ongelmat on kyllä sulla päässä, kun tuollaisia kirjoitat.
Kaikki vuodenajat ovat täydellisiä.
Elämä on ihmisen parasta aikaa elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut saman ja vaikutus vain pahenee vuosi vuodelta. Lokakuuhun asti vielä kestää, kun voi olla ulkona ja valoakin vielä jäljellä. Marraskuusta maaliskuuhun on niin ankeaa ja pimeää, että kaikki ilo ja voima katoaa. Aamusta yöhön pimeää, kylmää ja sadetta. Lisäksi vielä vuoden paskimmat "juhlat" joulu ja uusivuosi. Kaukana ei ole, että vain itkisin kuukausia putkeen.
ilman joulua se syksy olisi yhtä helvettiä
Etelässä on melko valoisat talvet nykyään. Osta kirkasvalolamppu jos sitä ei jo ole. Muista hyvin imeytyvä d vitamiini eli öljykapselimuodossa!
Veit sanat suustani, ap. Minulla tosin "uudelleen herääminen" tapahtuu helmikuun puolessa välissä.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki vuodenajat ovat täydellisiä.
Elämä on ihmisen parasta aikaa elämässä.
Samaa mieltä. Ei mulla ole koskaan mitään masennuksia. Pimeä syksy ja talvi ovat ihan hyviä ja menevät kummasti nopeasti ohi. Tykkään kaikista vuodenajoista, nyt juuri syksy ihanimmillaan. Mulle riittää aamulla kynttilä en tarvitse mitään kirkasvalolamppuja.
Mulla taas toisin päin. Vitutus alkaa keväällä ja huipentuu kesään. Syksyn tullen taas olen onnellinen! Ihanaa että on tulossa syksy ja talvi.
Olen huomannut saman ja vaikutus vain pahenee vuosi vuodelta. Lokakuuhun asti vielä kestää, kun voi olla ulkona ja valoakin vielä jäljellä. Marraskuusta maaliskuuhun on niin ankeaa ja pimeää, että kaikki ilo ja voima katoaa. Aamusta yöhön pimeää, kylmää ja sadetta. Lisäksi vielä vuoden paskimmat "juhlat" joulu ja uusivuosi. Kaukana ei ole, että vain itkisin kuukausia putkeen.