Lue keskustelun säännöt.
3-vuotias uhmaikäinen mukaan lähisukulaisen hautajaisiin?
23.09.2023 |
Isäni kuoli ja hautajaiset ovat pian. Meillä on reilu kolmevuotias lapsi, joka on pahassa uhmavaiheessa ja riekkuu jatkuvasti ja on tottelematon ihan vain testaillakseen. Nyt mietin, otammeko häntä mukaan lainkaan, sillä haluaisin itse keskittyä tilaisuuteen ja toisaalta en halua joutua torumaan lasta koko ajan. Lisäksi en halua, että hän häiritsee muidenkaan surua. En niinkään ole huolissani olisiko tilaisuus hänelle jotenkin hämmentävä vaan lähinnä sitä ettei ehkä kykene käyttäytymään kuten tilaisuuden luonne vaatisi.
Mitä mieltä olette?
Kommentit (97)
Olen itse ollut hautajaisissa jo pikkulapsena. Muistan koko tilaisuuden erityisen ahdistavana, erityisesti arkun laskun hautaan.
Vaikka siis olisikin sovittu, että siunaustilaisuudessa isä tai joku muu huolehtii tarvittaessa lapsesta ja lähtee esim. käytävälle tai ulos, niin se ei välttämättä onnistu. Lapsi saattaa olla hyvin itkuinen ja takertuva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanoisin että ei mukaan. En ottaisi sitä riskiä, että lapsi saa megahepulin hautajaisissa ja itse muistaa vielä vanhempana mitä tapahtui. Voisi vaikuttaa ikävästi minäkuvaan jos muistaa koko ikänsä että riehui isoisän hautajaisissa. Tuossa iässä syntyy ensimmäisiä elinikäisiä muistoja.
Sen sijaan muistelisin lapsen kanssa kotona, mitä hän muistaa isoisästään ja keskustelisin siitä ettei isoisää enää ole mutta muistot säilyvät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otin vastaavassa tilanteessa mukaan
Kannatti, oli myös vanhemman oma toive
Voisiko joku katsoa lisäksesi lapsen perään ja jos meinaa hulivili iskeä niin siksi aikaa toimituksesta sivuun
Se siunaushetki tosi lyhyt, muistotilaisuus sen jälkeen rennommin
Kyllä se kuule on vanhempien homma katsoa jälkikasvunsa perään eikä jonkun muun surulliseen tilaisuuteen tulleen, joka haluaa rauhassa surra koko tilaisuuden ajan. Hävytön ehdotus!!
Kuulepas sinä hävytön, se lapsen suru voi olla paljon suurempaa kuin jonkun aikuisen. Kuka sinä olet arvottamaan ,kenen suru on parempaa? Jokaisen suru on yhtä arvokas, myös lapsen.
Miksi hiivatissa ne kurittomat pennut on raahattava joka paikkaan muiden ihmisten kiusaksi? Jos porsit niin osta karsina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä pappi puhuu, pentu huutaa ja juoksee pitkin kirkkoa, saat paljon jäätäviä katseita.
Tuskinpa vaan, jos hänen isänsä on kyseessä. Tai sitten on vieraat ajattelemattomampia kuin rauhattoman lapsen kirkkoon tuova äiti
"Sallikaa lasten tulla minun tyköni, sillä lasten kaltaisten on Jumalan valtakunta". Kirkosta (tai kappelista) kuitenkin kyse
Ai hautajaisväki on ajattelematonta, kun eivät pidä jatkuvasta häiriöstä ja siitä ettei kuule kunnolla papin suorittamaa siunausta. Tässä tapauksessa on kyse isoisästä. Lapsien ei pidä aina antaa vallata koko tilaa riehumisellaan. Hautajaiset ovat rauhallinen ja arvokas tilaisuus. Sinä tässä olet ajattelematon.
Lapset on usein vieraskoreita uusissa tilanteissa ja muiden kuin läheisten ihmisten seurassa. Ihan turhaa siis etukäteen maalailla kauhukuvia mistään jatkuvasta häiriöstä.
Eikä ne lapset ole ainita syyllisiä aina ja kaikkeen. Esimerkiksi siskoni hautajaisissa isämme itki niin paljon, että se ääni takuulla kuului ja ihan varmasti osa ei kuullut jossain vaiheessa sen vuoksi papin puhetta. Tuskin kenellekään silti tuli mieleenkään syyttää isää tästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jälleen yksi ketju, joka todistaa, miten lapsivihamielinen maa tämä on.
Ei, vaan ketju joka todistaa, miten käytöstavat ovat kansalaisilta hukassa!
Juuri näin, hyviin käytöstapoihin kuuluu, että surevia kunnioitetaan, myös lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhempina päätätte itse. Itse on osaa edes kuvitella tuollaista tilannetta, että lapsenlapsi on noin etäinen ja että lapsi ei voi osallistua. Oma lapseni oli vauvana kaksissa hautajaisissa ja siinä 3-vuotiaana yksissä. Hyvin meni, ei tullut edes mieleen ajatella etukäteen, että mitään ongelmaa tulisi. Teillä ehkä sitten jotain hankaluutta enemmän, mutta itse päätätte.
Pienten lasten kanssa voi aivan hyvin käydä haudalla jälkikäteen. Se riittää heille. Ei heitä kiinnosta itse toimitus. Näin toimittiin ennenkuin lapsista tuli perheen pomoja ja sivullisten kauhuja.
Jaa milloinkahan se ennen sitten oli? Itse olin ainakin 30 vuotta sitten mukana isomummoni hautajaisissa. Olin viisi ja siskoni kolme. Ja paria vuotta myöhemmin isopapan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen itse ollut hautajaisissa jo pikkulapsena. Muistan koko tilaisuuden erityisen ahdistavana, erityisesti arkun laskun hautaan.
Vaikka siis olisikin sovittu, että siunaustilaisuudessa isä tai joku muu huolehtii tarvittaessa lapsesta ja lähtee esim. käytävälle tai ulos, niin se ei välttämättä onnistu. Lapsi saattaa olla hyvin itkuinen ja takertuva.
Silloin ongelma ei ole lapsessa, vaan aikuisessa joka ei osaa hänen tunteeseensa vastata ja häntä rauhoittaa ja turvata.
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuo ei ole mikään oikea kokemus tuon ikäiselle ja todellakin mietin asiaa itseni ja muiden lähiomaisten, kuten miehenikin (on vielä arkunkantajanakin eli ei voi höösätä lasta ainakaan siunaustilaisuudessa) kannalta: haluamme varmaan keskittyä itse asiaan. Ongelma on siinä, mistä saan hoitajan kun kaikki lähipiiristä on hautajaisissa mukana. Meillä ei siis ole ketään hoitajaa ja hautajaiset ovat noin 250 kilsan päässä kotoa kaiken lisäksi.
Ap
Eikö miehen puolen suvusta ole ketään joka voisi hoitaa lasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin että ei mukaan. En ottaisi sitä riskiä, että lapsi saa megahepulin hautajaisissa ja itse muistaa vielä vanhempana mitä tapahtui. Voisi vaikuttaa ikävästi minäkuvaan jos muistaa koko ikänsä että riehui isoisän hautajaisissa. Tuossa iässä syntyy ensimmäisiä elinikäisiä muistoja.
Sen sijaan muistelisin lapsen kanssa kotona, mitä hän muistaa isoisästään ja keskustelisin siitä ettei isoisää enää ole mutta muistot säilyvät.
Ongelma ei tuolloin ole lapsessa, vaan aikuisessa, joka ei osaa lasta rauhoittaa.
Veljen perheen vauva alkoi isäpuolen siunaustilaisuudessa kovaan ääneen juuri siinä siunauksen kohdalla "VÄVVÄVVÄVVÄVVÄÄÄ" peittäen hetkeksi papin puheen. Oli kyllä tilanteen piristys. Jos joku siitä pahastui niin menköön itseensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä pappi puhuu, pentu huutaa ja juoksee pitkin kirkkoa, saat paljon jäätäviä katseita.
Tuskinpa vaan, jos hänen isänsä on kyseessä. Tai sitten on vieraat ajattelemattomampia kuin rauhattoman lapsen kirkkoon tuova äiti
"Sallikaa lasten tulla minun tyköni, sillä lasten kaltaisten on Jumalan valtakunta". Kirkosta (tai kappelista) kuitenkin kyse
Ai hautajaisväki on ajattelematonta, kun eivät pidä jatkuvasta häiriöstä ja siitä ettei kuule kunnolla papin suorittamaa siunausta. Tässä tapauksessa on kyse isoisästä. Lapsien ei pidä aina antaa vallata koko tilaa riehumisellaan. Hautajaiset ovat rauhallinen ja arvokas tilaisuus. Sinä tässä olet ajattelematon.
Lapset on usein vieraskoreita uusissa tilanteissa ja muiden kuin läheisten ihmisten seurassa. Ihan turhaa siis etukäteen maalailla kauhukuvia mistään jatkuvasta häiriöstä.
Eikä ne lapset ole ainita syyllisiä aina ja kaikkeen. Esimerkiksi siskoni hautajaisissa isämme itki niin paljon, että se ääni takuulla kuului ja ihan varmasti osa ei kuullut jossain vaiheessa sen vuoksi papin puhetta. Tuskin kenellekään silti tuli mieleenkään syyttää isää tästä.
Niin, miksi suru ei saisi näkyä ja kuulua. En minä ainakaan hautajaisvieraana ajattele mitään pahaa, jos lapsi tai aikuinen itkee suureen ääneen. Enemmän myötätuntoni on hänen puolellaan.
Ne ketkä tällä paheksuu syystä tai toisesta itkevää tai huutavaa lasta hautajaisissa?
Paheksutteko hautajaisissa kuuluvasti itkevää tai paniikkikohtauksen saavaa leskeäkin? Ajatteletteko ihan todella, että "pakkoko tänne on tulla itkemään ja huutamaan, en kuullut mitä pappi sanoi, psyisivät kotona jos ei pysty olemaan"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapselle kannattaa etukäteen kertoa tilaisuuden kulusta ja että ihmiset voivat olla tosi surullisia kun kaipaavat isääsi. Voi miettiä valmiiksi, mikä silloin helpottaa jos lasta rupeaa itkettämään, pelottamaan jne, voi tulla syliin, halata. Voisiko lapsella olla myös oma yksittäinen kukka, jonka laskea arkulle?
Niin, välttämättä en ottaisi kolmevuotiasta mukaan jos olisi vaihtoehto, sen ikäinen ymmärtää tuollaisesta vielä hyvin vähän. Mutta ap:n tilanteessa kun ei luontevaa hoitajaa ole, niin sitten lapsi mukaan vaan. Kyllä lapsi saa isoisänsä hautajaisiin tulla, jos hirveä hepuli iskee kesken siunaustilaisuuden niin sitten lapsi ulos. Nykypäivänä tosin voi antaa vaikka pipsapossun kännykästä katsottavaksi (ilman ääniä), jos menee levottomaksi, tuollainen on just se poikkeustilanne, jossa on aivan ok hyödyntää näitä nykyajan laitteita. Eikä kenenkään oikeasti pitäisi siitä häiriintyä jos lapsesta joku ääni lähtee, jos häiriintyy niin ongelma on siellä häiriintyjän päässä.
Ei, tuon ikäinen ei ymmärrä tilaisuutta yhtään.
Maalaisjärki on sallittua kirjoitti:
Ei, tuon ikäinen ei ymmärrä tilaisuutta yhtään.
Sinä puolestasi et ymmärrä lapsen surusta yhtikäs mitään.
Te jotka sanotte että sen kolmevuotiaan suru on yhtä arvokas kuin kaikkien muidenkin ja siksi ehdottomasti pitäisi uhmaikäinen ottaa hautajaisiin, niin sanoisin että ette varmasti ole olleet ap:n tilanteessa. Kyllä, tottakai lapsen suru on yhtä arvokasta, mutta eihän se kolmevuotias edes tajua mitä kuoleminen on. Lapset ovat myös hyvin erilaisia, jotkut jaksavat olla kolmevuotiaanakin kirkossa riehumatta tai hepuleita saamatta, jotkut ei.
Jos ap tietää jo ennalta, ettei hänen lapsensa jaksa olla, niin silloin ei kannata kirkkoon lasta ottaa. Juu, kyllä voi niitä rusinoita ja leluja ottaa mukaan ja koko ajan huomioida lapsi ettei ala väsymään ja kiukkuamaan, mutta entäs ap:n suru? Oma isä haudataan ja täytyy huomio olla koko ajan lapsessa ja siinä ettei tämä ala riehumaan. Aika rankkaa ap:lle. Sanoisin että rohkeasti vain pyytää joltain miehensä sukulaiselta apua. Jos appivanhemmista ei ole lapsenvahdiksi, niin lähtisikö joku miehen puolen suvun teini esim maksusta mukaan hautajaisiin ja olisi lapsen kanssa siunaamisen ajan jossain muualla? Puistossa tms? Ja sitten muistotilaisuuteen tulisivat.
Appeni hautajaisissa oli mukana 5 alle 3-vuotiasta.
Olivat jokainen papalle rakkaita.
Hyvin meni, vanhemmat ja me isovanhemmat pidimme huolta, ettei "järjestyshäiriöitä" syntynyt.
Ei, vaan ketju joka todistaa, miten käytöstavat ovat kansalaisilta hukassa!