3-vuotias uhmaikäinen mukaan lähisukulaisen hautajaisiin?

Meillä erittäin hyväkäytöksinen 4-vuotias ei tullut kirkkoon mukaan, eikä vuoden ikäinen pikkusisarkaan. Tulivat sitten muistotilaisuuteen ja hautajaisten jälkeen käytiin haudalla hyvästelemässä ukki.

Aikanaan yritettiin kirkkoa, mutta lapsi säikähti niin hirveästi urkuja, että piti heti lähteä pois. Jos ette ole harjoitelleet kirkossa olemista esimerkiksi jumalanpalveluksissa, niin ehkä ne hautajaiset eivät ole oikea paikka harjoitella.

Lisäksi kolmivuotias ei muista hautajaisia enää teininä, joten muistojen takia ei tarvitse mukaan ottaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siinä pappi puhuu, pentu huutaa ja juoksee pitkin kirkkoa, saat paljon jäätäviä katseita.

Jos yhtään osaat ajatella myötätunnolla muita surijoita, jätä ihmeessä uhmaikäinen kotiin hoitajan kanssa. Yleensäkään uhmaikäisiä ei pidä viedä paikkoihin, missä he häiritsevät muita ihmisiä. Uhmaikä menee ohi ja sitten voi ottaa mukaan. Olin juuri hautajaisissa, jossa oli viisivuotias mukana. Pihaustakaan ei häneltä kuulunut eikä siis häirinnyt surevia.

Et sitten lukenut aloitusta, hän ei saa hoitajaa.

Luin toki ja todella ikävä tilanne ap:lla. Toivottavasti ratkeaa parhain päin. Onhan täällä ihan kelpo ehdotuksia annettu avuksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siinä pappi puhuu, pentu huutaa ja juoksee pitkin kirkkoa, saat paljon jäätäviä katseita.

Tuskinpa vaan, jos hänen isänsä on kyseessä. Tai sitten on vieraat ajattelemattomampia kuin rauhattoman lapsen kirkkoon tuova äiti

"Sallikaa lasten tulla minun tyköni, sillä lasten kaltaisten on Jumalan valtakunta". Kirkosta (tai kappelista) kuitenkin kyse

Nuo Jeesuksen kauniit sanat eivät tarkoittaneet, että antakaa pikkulasten riehua ja riekkua häistä hautajaisiin. Vaan ihmiset eivät tohtineet tuoda lapsiaan suuresti kunnioittamansa Jeesuksen luo ehkä peläten heidän olevan häiriöksi. Siksi Jeesus sanoi noin. Lasten kaltainen tarkoittaa vilpitöntä lapsen uskoa Jeesukseen ilman aikuisten keksimiä hölmöjä epäilyjä.

Jos menee riehumiseksi, niin lapsen isä voi mennä ulos lapsen kanssa.

Äitipuoli kuoli kun pikkusisko oli 4v. Kenellekään ei olisi tullut mieleenkään että pikkusisko ei olisi tullut mukaan lähiomaisen hautajaisiin. Jonkin verran kääntyili paikoillaan, halusi syliin, halusi lähteä aiemmin ulos jne., mutta ihan yksin kaikki sujui kuitenkin. Enkä usko että ketään haittasi nuo asiat tai se että pikkusisko vähän korotti ääntään hetkittäin.

Voit ottaa lapsen mukaan tai älä, oma valintasi. Mutta älä nyt ainakaan sen perusteella valintaasi tee että joku isotäti tai naapuri loukkaantuu siitä jos lapsi vähän puhuu tms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhempina päätätte itse. Itse on osaa edes kuvitella tuollaista tilannetta, että lapsenlapsi on noin etäinen ja että lapsi ei voi osallistua. Oma lapseni oli vauvana kaksissa hautajaisissa ja siinä 3-vuotiaana yksissä. Hyvin meni, ei tullut edes mieleen ajatella etukäteen, että mitään ongelmaa tulisi. Teillä ehkä sitten jotain hankaluutta enemmän, mutta itse päätätte.

Pienten lasten kanssa voi aivan hyvin käydä haudalla jälkikäteen. Se riittää heille. Ei heitä kiinnosta itse toimitus. Näin toimittiin ennenkuin lapsista tuli perheen pomoja ja sivullisten kauhuja.

Ennen vanhaan kaikenikäiset oli hautajaisissa, kannattaa tutustua historiaan. Hautajaiset ovat luonnollinen asia, joka nykypäivänä tahtoo unohtua monelta kännykkäkansalaiselta.

Vierailija kirjoitti:

Äitipuoli kuoli kun pikkusisko oli 4v. Kenellekään ei olisi tullut mieleenkään että pikkusisko ei olisi tullut mukaan lähiomaisen hautajaisiin. Jonkin verran kääntyili paikoillaan, halusi syliin, halusi lähteä aiemmin ulos jne., mutta ihan yksin kaikki sujui kuitenkin. Enkä usko että ketään haittasi nuo asiat tai se että pikkusisko vähän korotti ääntään hetkittäin.

Voit ottaa lapsen mukaan tai älä, oma valintasi. Mutta älä nyt ainakaan sen perusteella valintaasi tee että joku isotäti tai naapuri loukkaantuu siitä jos lapsi vähän puhuu tms.

Aloittaja ei saa hoitajaa joten lapsi on mukana.

Jos itsellä läheinen kuolisi niin haluaisin että hautajaiset ja muistotilaisuus olisi arvokkaita. En tykkäisi, jos joku toisi sinne alle kouluikäisen lapsen riehumaan, huutelemaan tai kiljahtelemaan. Ja ei tuon ikäiset oikeasti siitä tilaisuudesta jälkeenpäin mitään muista tai ymmärrä. Ehtivät kyllä myöhemminkin elämässä vastaavia tilaisuuksia kokea. Kotona voi kyllä jutella kuolemasta lapsen kehitystasoon sopivalla tavalla, muistella isoisää ja käydä siellä haudalla sitten vuosien varrella lapsen kanssa.

Voiko lastenhoitajaa kysyä esimerkiksi MLLn tai 4H-yhdistyksen kautta tuolle päivälle? Tai onko siellä hautajaispaikkakunnalla vastaavaa palvelua tai siellä jollain sukulaisella ketään ihmistä joka voisi tuon hautajaistilaisuuden ja muistotilaisuuden ajan vahtia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhempina päätätte itse. Itse on osaa edes kuvitella tuollaista tilannetta, että lapsenlapsi on noin etäinen ja että lapsi ei voi osallistua. Oma lapseni oli vauvana kaksissa hautajaisissa ja siinä 3-vuotiaana yksissä. Hyvin meni, ei tullut edes mieleen ajatella etukäteen, että mitään ongelmaa tulisi. Teillä ehkä sitten jotain hankaluutta enemmän, mutta itse päätätte.

Pienten lasten kanssa voi aivan hyvin käydä haudalla jälkikäteen. Se riittää heille. Ei heitä kiinnosta itse toimitus. Näin toimittiin ennenkuin lapsista tuli perheen pomoja ja sivullisten kauhuja.

Milloinkas tämä ennen oli? Pikemminkin ennenkin on perheinä menty ja nykyään lapset ovat jokin surun pilaava joita ei saa näkyä.ja kuulua aikuisten tärkeämmän surun takia.

Hoitaja (suvun teini? puoliso?) mukaan joka voi käveleskellä lapsen kanssa kirkon takaosassa silloin kun te muut keskitytte seremoniaan.

Vierailija kirjoitti:

Papan kultapala kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siinä pappi puhuu, pentu huutaa ja juoksee pitkin kirkkoa, saat paljon jäätäviä katseita.

Jos yhtään osaat ajatella myötätunnolla muita surijoita, jätä ihmeessä uhmaikäinen kotiin hoitajan kanssa. Yleensäkään uhmaikäisiä ei pidä viedä paikkoihin, missä he häiritsevät muita ihmisiä. Uhmaikä menee ohi ja sitten voi ottaa mukaan. Olin juuri hautajaisissa, jossa oli viisivuotias mukana. Pihaustakaan ei häneltä kuulunut eikä siis häirinnyt surevia.

Se 3 vuotias saattaa olla hautajaisten tärkein saattaja. Muiden suremisen häiriintyminen olkoon heidän ongelmansa.

Hyi, mikä asenne, yök

Sinun oletuksesi, pelkosi, surusi ja sinun olemassaolosi ei mene yhtään sen vainajan läheisiin lukeutuvan uhmaikäisen edelle.

Vierailija kirjoitti:

Jos itsellä läheinen kuolisi niin haluaisin että hautajaiset ja muistotilaisuus olisi arvokkaita. En tykkäisi, jos joku toisi sinne alle kouluikäisen lapsen riehumaan, huutelemaan tai kiljahtelemaan. Ja ei tuon ikäiset oikeasti siitä tilaisuudesta jälkeenpäin mitään muista tai ymmärrä. Ehtivät kyllä myöhemminkin elämässä vastaavia tilaisuuksia kokea. Kotona voi kyllä jutella kuolemasta lapsen kehitystasoon sopivalla tavalla, muistella isoisää ja käydä siellä haudalla sitten vuosien varrella lapsen kanssa.

Voiko lastenhoitajaa kysyä esimerkiksi MLLn tai 4H-yhdistyksen kautta tuolle päivälle? Tai onko siellä hautajaispaikkakunnalla vastaavaa palvelua tai siellä jollain sukulaisella ketään ihmistä joka voisi tuon hautajaistilaisuuden ja muistotilaisuuden ajan vahtia?

Että se lapsirakas ja lastenlapsille tärkeä ukki pitäisi haudata pönöttäen ettei kellekään tule pahamieli ja ollaan kyllin arvokkaita aikuisten kesken. Isäni kun kuoli, oli siinä viimeisenä mielessä varata oikeus surra aikuisille ja arvokkuudelle. Lastenlapsetkin olivat saattamassa ukkia ja tuomassa hieman valoa. Itseäni ahdistaa se musta pönötys ja keskittyminen vain kuolemaan.

On se kumma, kun me kaikki olemme olleet lapsia ja niin helposti unohdamme huomioida lapset. Olin neljävuotias, kun minut jätettiin kotiin mummon hautajaisista ja muistan yhä sen katkeruuden ja ulkopuoliseksi jäämisen tunteen kun en saanut olla mukana.

Ota mukaan lapselle jotain rusinoita, kirja, hiljainen lelu ja sovi tarvittaessa jonkun ei-ehkä niin läheisen sukulaisen kanssa että voi mennä välillä lapsen kanssa kirkon takaosaan, porstuaan tai ulos happea haukkaamaan.

Jälleen yksi ketju, joka todistaa, miten lapsivihamielinen maa tämä on.

Siunaustilaisuuden lopussa on hyvin aikaa kantajilla asettua paikalleen, joten puolisosi/lapsen isä voi hyvin huolehtia lapsesta enemmän siunaustilaisuuden ajan, jos tuntuu sinusta itsestäsi vaikealta.

Jos sen lapsen käytös menee kiukutteluksi tai negatiivissävytteiseksi muuten niin en ottaisi.

Mummoni hautajaisissa oli 1,5v veljentytär mukana. Ei meinannut pysyä paikoillaan, juuri oppinut puhumaan ja välillä esimerkiksi huudahteli iloisesti: Kukka! Ja muutakin semmoista iloisen lapsen ääntelyä ja lapsen naurua kuului kun lasta yritettiin leikittää kirkon käytävällä jotta pysyisi mahd hiljaa. Täytyy myöntää että tuo toi helpotusta siihen surun hetkeen, kun kuuli samalla iloisia uuden elämän ääniä. <3 En koe, että tuo vei mitenkään huomioita pois hautajaisista ja surusta, vaan lähinnä helpotti sitä. Olisin varmaan itkenyt hautajaisissa tuplasti enemmän ja tunnelma olisi ollut paljon synkempi ilman tuota.

Olisko mahdollista löytää lapselle hoitaja siunaustilaisuuden ajaksi siltä paikkakunnalta, missä hautajaiset pidetään? Lapsi voisi sitten osallistua muistotilaisuuteen ainakin ruokailun/ kahvin ajan, ja sieltä hänen isänsäkin olisi helpompi tarvittaessa lähteä toisiin tiloihin tai ulkoilemaan.

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuo ei ole mikään oikea kokemus tuon ikäiselle ja todellakin mietin asiaa itseni ja muiden lähiomaisten, kuten miehenikin (on vielä arkunkantajanakin eli ei voi höösätä lasta ainakaan siunaustilaisuudessa) kannalta: haluamme varmaan keskittyä itse asiaan. Ongelma on siinä, mistä saan hoitajan kun kaikki lähipiiristä on hautajaisissa mukana. Meillä ei siis ole ketään hoitajaa ja hautajaiset ovat noin 250 kilsan päässä kotoa kaiken lisäksi.

Ap

Arkunkantajat kantavat arkun alttarille ja tulevat penkkiin istumaan oman perheensä viereen. Tilaisuuden lopuksi menevät arkun vierelle ja kantavat arkun ulos kirkosta. Tämän välisen ajan on kuin kuka tahansa muukin hautajaisvieras.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siinä pappi puhuu, pentu huutaa ja juoksee pitkin kirkkoa, saat paljon jäätäviä katseita.

Jos yhtään osaat ajatella myötätunnolla muita surijoita, jätä ihmeessä uhmaikäinen kotiin hoitajan kanssa. Yleensäkään uhmaikäisiä ei pidä viedä paikkoihin, missä he häiritsevät muita ihmisiä. Uhmaikä menee ohi ja sitten voi ottaa mukaan. Olin juuri hautajaisissa, jossa oli viisivuotias mukana. Pihaustakaan ei häneltä kuulunut eikä siis häirinnyt surevia.

Tiedätkö mitä, kyllä se viisivuotiaskin oli sureva ja osaa jo surra. Enemmän surevia häiritsee kaltaisesi tunnekylmät ja epäempaattiset ihmiset.

Vierailija kirjoitti:

Älä ota jos jo etukäteen tiedät mitä siitä tulee.

Älä missään tapauksessa ota tuollaista mukaan!

Vierailija kirjoitti:

Hautajaiset ovat toisessa kaupungissa eli pelkästään matkoihin menee jo 5-6 tuntia ja hautajaiset siihen päälle. En tiedä, saisiko jonkun vieraan mll-hoitajan noin pitkäksi aikaa. Olen yksi hautajaisten järjestäjistä ja lapseni oli todella todella tärkeä isälleni mutta eihän hän siellä ole enää. Hautajaisethan ovat surijoita varten.

Jos isoisä oli lapselle tärkeä, sitä suuremmalla syyllä hänen tulee saada olla mukana. Kolmevuotias osaa jo surra kolmevuotiaan tavalla.