Maistraattivihkiminen - kokemuksia ja vinkkejä kiitos
Eli toiseen avioliittoon olen astumassa, nyt maistraatin enkä kirkon kautta. Kiitos kaikista vinkeistä ja neuvoista, koska asutaan Helsingissä niin ajankohta tulee olemaan joulukuinen arkipäivä klo 15.
Kommentit (64)
Minulla oli farkkumekko ja toisella farkut ja farkkupaita. Emme kutsuneet vieraita, emmekä kertoneet kenellekään, eli vihkimisestä käveleskelimme rauhassa kotiin ja siitä mökille. Hääkuvankin sukulaispoika otti kukkivan tuomen alla tietämättä kuvan taustaa.
Jos menette naimisiin joulukuussa, kiva kuvauspaikka voisi olla huurteinen piha.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toimitus on TODELLA nopea eli hyvin ehtii vaikka lounarilla sinne ja sit takas töihin.
Ei tarvi mennä naimisiin ruokatauolla, kun vihkipäivä on palkallinen vapaapäivä.
Ei se kaikilla ole palkallinen.
Menimme maistraatissa emmekä ottaneet edes omia todistajia. Siisteissä arkivaatteissa. Siitä sitten kahdestaan kaupungille ja illalliselle pitkän kaavan mukaan.
Seuraavana päivänä kerrottiin kavereille.
Vihkiparin ei ole tarkoitus mennä istumaan henkikirjoittajan saarnan ajaksi, ne tuolit on tarkoitettu yleisölle (ei onneksi ollut) ja viran puolesta todistajille (oli).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toimitus on TODELLA nopea eli hyvin ehtii vaikka lounarilla sinne ja sit takas töihin.
Ei tarvi mennä naimisiin ruokatauolla, kun vihkipäivä on palkallinen vapaapäivä.
Ei ole, minun näkökulmasta.
- henkikirjoittaja
Minulla oli farkut ja siisti neuletakki,miehellä farkut ja poolopusero. Olimme nelikymppisiä,minulla toinen avioliitto (edellisellä kerralla olin suostunut suuriin kirkkohäihin vastoin tahtoani) ja miehellä ensimmäinen. Paikalla miehen sisko ja minun äitini. Sisko halusi ottaa meistä kuvia maistraatin edessä missä pieni suihkulähde ja huusi "suudelkaa nyt!",hävetti kun ihmisiä käveli ohi. Menimme jälkeenpäin Rossoon pitsalle. Mutta oli omannäköise häät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toimitus on TODELLA nopea eli hyvin ehtii vaikka lounarilla sinne ja sit takas töihin.
Ei tarvi mennä naimisiin ruokatauolla, kun vihkipäivä on palkallinen vapaapäivä.
Ei ole, minun näkökulmasta.
- henkikirjoittaja
Jäi niin mukava muisto henkikirjoittajasta, joka tuli kotiimme vihkimään lauantaipäivänä. Silloin oli ilmaista. Oli rennon oloinen mies, joka kertoi mitkä alueen kadut hän on nimennyt. Oli töissä myös nimilautakunnassa. Ei kerennyt jäädä juhlakahville aikataulujen takia.
Helppo homma.
Ajanvaraus silloiseen maistraattiin.
Sovittuna aikana paikalle.
Todistajat talon puolesta.
Nimet paperiin ja se oli siinä.
Molemmat sai vapaa, koska vihkipäivä.
Ei siitä sen kummosempaa sirkusta tarvii tehdä, ellei halua.
Kaksi viikkoa siitä, mentiin papin ja seurakunnan edessä naimisiin, koska puoliso kuuluu kirkkoon, joten meillä on kaksi hääpäivää.
Vierailija kirjoitti:
Kirkollisen avioliittoon vihkimisen voi järjestää pienesti, ei tarvitse isoja juhlia. Pappi voi vihkiä kirkossa tai tulla kotiin tai juhlapaikkaan. Eikä maksa mitään, toisin kuin maistraatin kautta vihkijän järjestäminen juhlapaikalle.
Mikä on mielestäsi se lisäarvo jonka pappi ja kirkollinen avioliittoon vihkiminen tuovat vihkimiselle?
Muistakaa, että maistraatissa solmitut liitot eivät ole oikeita avioliittoja Jumalan silmien edessä!
Vierailija kirjoitti:
En ole mies vaan se tuleva vaimo
ap
Joko olette valinneet sen biisin itse, ettette jää vihkijän musiikkimaun armoille? Me emme tajunneet, että maistraatissa on musiikkia kun vedetään henkeä ennen itseään vihkitoimitusta.
Vierailija kirjoitti:
Maistraattivihkiminen ja valkoinen hääpuku lienee mauttomuuden huippu?
Mullakin oli vaan jakkupuku eikä kyllä kaduta yhtään.
Miksi olisi mauttomuuden huippu?
Itselläni oli kyllä musta hääpuku mutta niin olisi ollut silloinkin jos oltaisiin menty kirkossa naimisiin.
Mutta joo, ihan vimpan päälle oltiin pukeuduttu ja paikalla kutsutut 30 ihmistä. Siitä sitten jatkettiin juhlapaikalle juhlimaan.
Vierailija kirjoitti:
Sehän on hirveän lyhyt se kaava siellä, ihan muutaman minuutin juttu. Kannattaa siihen ympärille keksiä ohjelmaa. Meillä oli muutama läheinen sukulainen, vaikka ensin meinattiin häihin ilman omia todistajia. Jälkikäteen ajateltuna on hyvä että oli läheisiä, kävimme heidän kanssaan syömässä. Hyvän mielen muistot on siitä marraskuisessa päivästä.
Meiltä kysyttiin 25 vuotta sitten, että haluammeko lyhyemmän vaiko pitemmän kaavan mukaan tulla vihityksi?
Sellanen vinkki, että kannattaa valita sinne maistraattiin vihittäväksi sellainen kumppani, jota oikeasti rakastaa. Paska puoliso ei vihkimisellä muutu paremmaksi, eikä tunne syvene.
Ei ainakaan Helsingin maistraatissa käynyt näin.
Vierailija kirjoitti:
Muistakaa, että maistraatissa solmitut liitot eivät ole oikeita avioliittoja Jumalan silmien edessä!
Riittää, kun avioliitto on pätevä Suomen lain mukaan.
Olen mennyt kaksi kertaa vihille maistraatissa. Kummallakin kerralla todistajat oli maistraatin puolesta. Ei omia tai sulhasen läheisiä paikalla. Arkivaatteissa, toisella kerralla halusin pienen orvokkikimpun käteeni vihkimisen ajaksi.
Tämä sopi minulle, vaikka avioliitot ei sitten kumminkaan kestäneet.
Vierailija kirjoitti:
Maistraattivihkiminen ja valkoinen hääpuku lienee mauttomuuden huippu?
Mullakin oli vaan jakkupuku eikä kyllä kaduta yhtään.
Kyllä siellä saa olla ihan missä vaatteissa haluaa niin kauan kuin strategiset paikat ovat piilossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistakaa, että maistraatissa solmitut liitot eivät ole oikeita avioliittoja Jumalan silmien edessä!
Riittää, kun avioliitto on pätevä Suomen lain mukaan.
Niin, siinähän solmitaan juridinen sopimus.
Ei tarvi mennä naimisiin ruokatauolla, kun vihkipäivä on palkallinen vapaapäivä.