Nyt tämä elämä tuntuu niin pahalta, että en enää haluaisi jatkaa sitä

Vierailija kirjoitti:

Rukoilen puolestasi ap <3

Kiitos. 💚

- ap -

Ihan samalta tuntuu.

Yh äiti

Vaikutat masentuneelta , voimia sinulle .

https://tukinet.net/ryhmachatit/mika-fiilis-tanaan-41/

Ehkä voisit kokeilla kirjoittaa tuonne?

Vierailija kirjoitti:

Ihan samalta tuntuu.

Yh äiti

Sinulla on huollettavana vielä lapsia. Se on vielä vaikeampi tilanne. Kaikkea hyvää sinne.

- ap -

Toivon ap että et tee itsellesi mitään. Kunpa voisin auttaa jotenkin. Olen itsekin masentunut, ollut jo vuosia, mutta jotenkin sinnittelen. Halusin vain sanoa että toivottavasti kaikki vielä järjestyy kohdallasi <3

Vierailija kirjoitti:

Toivon ap että et tee itsellesi mitään. Kunpa voisin auttaa jotenkin. Olen itsekin masentunut, ollut jo vuosia, mutta jotenkin sinnittelen. Halusin vain sanoa että toivottavasti kaikki vielä järjestyy kohdallasi <3

Kyllähän tämä menee tässä päivä päivältä.  Kaikki on vaan niin vaikeaa. Kun lapset soittaa niin yritän olla pirteä, enkä puhu heille pahasta olostani.

- ap -

Vierailija kirjoitti:

Toivon ap että et tee itsellesi mitään. Kunpa voisin auttaa jotenkin. Olen itsekin masentunut, ollut jo vuosia, mutta jotenkin sinnittelen. Halusin vain sanoa että toivottavasti kaikki vielä järjestyy kohdallasi <3

Joskus tuntuu, että syön nuo kaikki lääkkeet, mitä kaapissani on, mutta raukkamainen teko sekin olisi.

- ap -

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivon ap että et tee itsellesi mitään. Kunpa voisin auttaa jotenkin. Olen itsekin masentunut, ollut jo vuosia, mutta jotenkin sinnittelen. Halusin vain sanoa että toivottavasti kaikki vielä järjestyy kohdallasi <3

Kyllähän tämä menee tässä päivä päivältä.  Kaikki on vaan niin vaikeaa. Kun lapset soittaa niin yritän olla pirteä, enkä puhu heille pahasta olostani.

- ap -

Ymmärrettävää, että et halua kuormittaa lapsiasi. Olisiko kuitenkin mahdollista kertoa että voit huonosti ja tarvitsisit ehkä ulkopuolista apua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivon ap että et tee itsellesi mitään. Kunpa voisin auttaa jotenkin. Olen itsekin masentunut, ollut jo vuosia, mutta jotenkin sinnittelen. Halusin vain sanoa että toivottavasti kaikki vielä järjestyy kohdallasi <3

Joskus tuntuu, että syön nuo kaikki lääkkeet, mitä kaapissani on, mutta raukkamainen teko sekin olisi.

- ap -

Jälkeen jääneet läheiset kärsivät usein todella paljon, mikäli joku päätyy itsemurhaan, se on totta...

Oletko ap kokeillut soittaa uudestaan auttavaan puhelimeen, jospa sieltä joku tällä kertaa vastaisi? Harmi että sinne tulee soittoja enemmän kuin mihin pystyvät vastaamaan :/

Vierailija kirjoitti:

Kiitos, kun vastasitte.

Soitin terveyskeskukseen, mutta sain ajan vasta viikon päähän.

- ap -

Tarvittaessa hakeudu päivystykseen jo aiemmin jos tuntuu ylivoimaiselta odottaa vastaanottoaikaan asti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa kuitenkin jatkaa. Tulee vielä aika, jolloin ei tunnu enää pahalta.

Kiitos. Nuo lastenlapset on kumminkin niin tärkeitä, että heille en halua näyttää pahaa oloani.

- ap -

Voisitko ottaa lapsenlapsia vaikka yökylään, jos heidän seuransa piristäisi? Tsemppiä!

Tuttuja tunteita, itsekin oon miettinyt lähtöä oman käden kautta monesti. Onneksi elämässä on asioita jotka saa jaksamaan päivän kerrallaan...

Voimia ap:lle ja muille pahan olon kanssa kamppaileville!

Minä mietin itsemurhaa joka päivä. Elämänlaatua alentavan sairauden lisäksi koin minulle rakkaan menetyksen. En jaksa enää tällaista jatkuvaa kärsimystä. Olen niin rikki ja itken surua.

Olen kärsinyt jo riittävästi sairauksien vuoksi ja sitten vielä viedään pois minulle rakaskin.

Ei mikään apu auta. Olen käynyt mt-apua läpi. Aivan hyödytöntä ne pillerit ja keskustelu eikä ne muuta sitä että kärsin arjessa fyysisen sairauden vuoksi ja ei enää elämä kiinnosta. Elämäni elin menneisyydessä, enää ei tämän runnellun kehon kanssa jaksa.

Toivon jokaiselle masennuksen ja itsetuhoisten ajatusten kanssa taisteleville valoa ja toivoa elämään <3

Itse olin aika vaikeasti masentunut kymmenisen vuotta sitten ja aloin kirjoittamaan blogia sekä runoja, nämä auttoivat itsellä. Jos ei jaksa/kykene puhua tai ei ole ketään kelle puhua niin kokeilkaa kirjoittamista, vaikka päiväkirjaan, se auttaa ainakin sen pahimman hetken yli.

Voimia <3

https://www.mtkl.fi/mista-apua/valoachat/

Valoa-chat

Ammattilainen tukenasi mielenterveyden asioissa

Arkisin kello 12–15

Ammattilaisemme voivat auttaa sinua eteenpäin, askarruttaapa sinua oma tai läheisesi tilanne. Sinulla voi olla mielessäsi jokin tietty kysymys tai ongelma, johon haet ratkaisua, mutta yhtä hyvin olet tervetullut chattailemaan, vaikka et osaisi pukea ongelmaasi sanoiksi. Autamme chatissa myös ammattilaisia, jotka kohtaavat työssään mielenterveysongelmia. Autamme myös etuuksiin, palveluihin ja kuntoutukseen liittyvissä asioissa. Valmiita kysymyksiä ei kuitenkaan tarvita, pelkkä tunne riittää!

Jos puolison kuolemasta on noin vähän aikaa, on ihan ymmärrettävää että tuntuu pahalta. Olisiko jotain tukiryhmää puolisonsa menettäneille mihin voisit osallistua?

Vierailija kirjoitti:

Hakeudu terveyskeskukseen ja sieltä lähete psykiatrille sekä terapiaan. Sano, että sinä voit huonosti ja sinulla on paha olla. Älä tee itsellesi mitään pahaa, asiat kyllä järjestyvät. Olet arvokas ihminen!

Jos olisikin näin helppoa. Itse ramppasin aikoinaan (yli 10 vuotta sitten) täysin syrjäytyneenä parisen vuotta psyk. sairaanhoitajan keskusteluissa ja edes sairaslomaa ei tullut. Kerran alussa jossain kolmikantatapaamisessa oli joku lääkäri mukana, varmaan jotta sai lääkkeet määrättyä. Siinä vaiheessa olin ollut tuloton jo vuosia ja täysin syrjässä. Ilmeisesti olin silti työkykyinen vaikka en ollut aikoihin kyennyt edes kaupassa käymään.

Jälkeenpäin on kyllä mietityttänyt ihan kunnolla tuo toiminta vaikka silloin en ymmärtänyt enkä jaksanut. Ensi kerralla menen vasta ns pää kainalossa. Tilanne ei juuri sen kummempi ole nytkään.

Vierailija kirjoitti:

Jos puolison kuolemasta on noin vähän aikaa, on ihan ymmärrettävää että tuntuu pahalta. Olisiko jotain tukiryhmää puolisonsa menettäneille mihin voisit osallistua?

Tätä mietin itsekin