Lue keskustelun säännöt.
Vauvojen vanhemmat, kuinka pitkää päivää/viikkoa isommat lapsenne ovat varhaiskasvatuksessa?
21.09.2023 |
Meillä on 4kk vauva ja 3-vuotias.
3-vuotiaalla meneillään todella haastava vaihe, erityisesti minä saan kokea hänen uhmansa voiman. Hän on päiväkodissa kolme päivää viikosta, 8-14.30 välisen ajan.
Ja haluaisin hurjan paljon lisätä hänen hoitopäivien määrää neljään ja/tai pidentää hoitopäivien kestoa. Hieman puskee legendaarista huono äiti-fiilistä myöntää tämä, mutta eipä minua täällä tunneta. Ne päivät kun mies vie esikoisen päiväkotiin ovat täyttä luksusta minulle. Heräillään vauvan kanssa vasta 9 maissa ja vietetään hidasta aamupäivää. Vauva nukahtaa kärryihin unille ja sinä aikana pystyn hoitamaan vaikka mitä asioita/siivoamaan/pesemään pyykkiä/rentoutumaan.
Kun taas niinä päivinä kun 3-vuotias on kotona, herään 7.15 kun mies lähtee töihin ja vietän aamun yrittäen estää esikoista herättämästä vauvaa. Yleensä aamupäivä on täynnä uhmaraivareita ja mustasukkaisuutta vauvaa kohtaan. Kotona hän ei nuku päiväunia, joten hetkenkään hengähdystä ei tule. Suoraan sanottuna arki on taistelua siihen asti kunnes mies tulee kotiin ja toinen meistä pystyy keskittämään huomion 3-vuotiaaseen ja toinen vauvaan. Muutenkin esikoinen käyttäytyy hurjan paljon paremmin miehen seurassa (päiväkodista puhumattakaan)
Ja kyllä, rakastan lapsiani ihan yhtä paljon, tällä hetkellä vaan toinen heistä tuottaa hieman enemmän päänvaivaa...
Apua, vertaistukea?
Kommentit (254)
Anna esikoinen adoptioon. Se on paras vaihtoehto teidän kaikkien kannalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuota mietin minäkin, että miksi se isompi ylipäänsä jatkaa päikyssä, koska varmasti kokee että äiti "heivaa" pois jaloista vauvan edestä ja siksi tekee kotona ollessaan kaikkensa, että saisi huomiota. Ja sitten äiti suunnittelee vievänsä vielä pidemmäksi aikaa pois, ettei opi käyttäytymään vauvan
Meinaatko että se sama muksu äidin työpäivän aikana tajuaa, että nyt äiti on töissä hankkimassa meille elantoa ja siksi minä olen täällä päiväkodissa? Eikö silloin päde tämä sama ajattelu, että äiti heivaa lapsen töiden tieltä pois?
Ei kai sitä sen esikoisen naamaan tarvitse hieroa että nyt äiti jää tänne vauvan kanssa tekemään kaikkea kivaa ja sinä menet pois jaloista päikkyyn.
Aloittajalle tiedoksi, että teet niin kuin tilanteessasi hyvältä tuntuu, se on molempien lasten etu. Jos ennen on hoidettu viisi mukulaa ja lehmät päälle niin hieno homma, ei se muuta sinun tilannettasi. Jos joku pitää lapset kotona esikouluikään niin se on hänen valintansa, ja hänen elämäntilanteensa sen mahdollistaa. Se ei oikeuta marttyyriäidiksi heittäytymistä. Muutenkin naiset painavat toisia naisia alas jo tarpeeksi, ei jaksaisi tätä ainaista äitien vastakkainasettelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuota mietin minäkin, että miksi se isompi ylipäänsä jatkaa päikyssä, koska varmasti kokee että äiti "heivaa" pois jaloista vauvan edestä ja siksi tekee kotona ollessaan kaikkensa, että saisi huomiota. Ja sitten äiti suunnittelee vievänsä vielä pidemmäksi aikaa pois, ettei opi käyttäytymään vauvan
Meinaatko että se sama muksu äidin työpäivän aikana tajuaa, että nyt äiti on töissä hankkimassa meille elantoa ja siksi minä olen täällä päiväkodissa? Eikö silloin päde tämä sama ajattelu, että äiti heivaa lapsen töiden tieltä pois?
Ei kai sitä sen esikoisen naamaan tarvitse hieroa että nyt äiti jää tänne vauvan kanssa tekemään kaikkea kivaa ja sinä menet pois jaloista päikkyyn.
Aloittajalle tiedoksi, että teet niin kuin tilanteessasi hyvältä tuntuu, se on molempien lasten etu. Jos ennen on hoidettu viisi mukulaa ja lehmät päälle niin hieno homma, ei se muuta sinun tilannettasi. Jos joku pitää lapset kotona esikouluikään niin se on hänen valintansa, ja hänen elämäntilanteensa sen mahdollistaa. Se ei oikeuta marttyyriäidiksi heittäytymistä. Muutenkin naiset painavat toisia naisia alas jo tarpeeksi, ei jaksaisi tätä ainaista äitien vastakkainasettelua.
No, hylkäämiskokemus lapselle tulee joka tapauksessa kun uusi vauva syntyy. Sitä on verrattu muun muassa siihen että mies/vaimo ottaisi uuden puolison itselleen ja jäisit kakkosvaimoksi. Kyllä jokaisen luulisi tajuavan, että esikoisen vieminen vielä tämän päälle päiväkotiin koko päiväksi, että ehtii olla hänen kanssaan vaan muutaman tunnin illalla ei tietenkään paranna sen esikoisen oloa . Pienikin lapsi kyllä ymmärtää eron siinä
että äiti on töissä vs. se että äiti on vauvan kanssa kotona, mutta hänen kanssaan ei halua olla. Se pahentaa hylkäämiskokemusta ja hyvin usein vanhempi itse hylkii lasta vain entistä enemmän, esim tässä ap, aikoo vain lisätä hoitopäiviä entisestään. Se pieni esikoinen on hankala, mahdoton, ei sitä jaksa mitenkään edes paria päivää viikossa yksin.. Näin äiti ajattelee pienestä lapsestaan, joka ei osaa ilmaista vielä itseään kunnolla, ei osaa sanoittaa mistä paha olo johtuu, ei osaa hillitä itseään, kun on stressaantunut, loukkaantunut, hylätty.
Minulla on tuntuma, että toiset äidit juuri nyt ovat keskimääräistä haluttomampia ja laiskempia hoitamaan omia lapsiaan kotona kuin äidit 16-20 vuotta sitten. Äidit ovat mielestäni turhankin mukavuudenhaluisia. Lapset viedään todella innokkaasti hoitoon, vaikka äiti olisi vauvan kanssa kotona.
Täällä on perusteltu asiaa siten, että vaatimukset lasten kasvattamiseen ovat niin kovat, että sen vuoksi äidit väsyvät ja eivät jaksa hoitaa lastansa kotona, vaikka onkin itse kotona.
Mitä nämä kovat vaatimukset ovat, joihin aina vedotaan? Selittäisikö joku? Mikä on muuttunut vaatimuksissa esim. 15-20 vuoden aikana?
Oliko jollain parempaa tietoa vaatimuksista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskomatonta marttyyripaskaa ketju täynnä. Ap voit alkaa marttyyriäidiksi ja ketjussa näet sitten tulevaisuutesi katkerana ja kovana naisena.
Tai voit kuunnella oloasi ja tehdä kaikkesi että voit paremmin. Mikä on isän kuvio? Miksei hän jää kotiin jos sinulle alkaa riittää?
Ei niitä kasvaneita vaatimuksia sitten ilmeisesti ollutkaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuota mietin minäkin, että miksi se isompi ylipäänsä jatkaa päikyssä, koska varmasti kokee että äiti "heivaa" pois jaloista vauvan edestä ja siksi tekee kotona ollessaan kaikkensa, että saisi huomiota. Ja sitten äiti suunnittelee vievänsä vielä pidemmäksi aikaa pois, ettei opi käyttäytymään vauvan
Meinaatko että se sama muksu äidin työpäivän aikana tajuaa, että nyt äiti on töissä hankkimassa meille elantoa ja siksi minä olen täällä päiväkodissa? Eikö silloin päde tämä sama ajattelu, että äiti heivaa lapsen töiden tieltä pois?
Ei kai sitä sen esikoisen naamaan tarvitse hieroa että nyt äiti jää tänne vauvan kanssa tekemään kaikkea kivaa ja sinä menet pois jaloista päikkyyn.
Aloittajalle tiedoksi, että teet niin kuin tilanteessasi hyvältä tuntuu, se on molempien lasten etu. Jos ennen on hoidettu viisi mukulaa ja lehmät päälle niin hieno homma, ei se muuta sinun tilannettasi. Jos joku pitää lapset kotona esikouluikään niin se on hänen valintansa, ja hänen elämäntilanteensa sen mahdollistaa. Se ei oikeuta marttyyriäidiksi heittäytymistä. Muutenkin naiset painavat toisia naisia alas jo tarpeeksi, ei jaksaisi tätä ainaista äitien vastakkainasettelua.
Kyllä pienikin lapsi ymmärtää, että äiti ei ole töissä ja osaa sitä ihmetellä. Minä olin virikehoidossa kun pikkusisko syntyi ja vihasin joka hetkeä. Mietin, miksi pikkusisko saa olla kotona äidin kanssa ja minä joudun menemään päiväkotiin. Olin silloin 3-vuotias.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuota mietin minäkin, että miksi se isompi ylipäänsä jatkaa päikyssä, koska varmasti kokee että äiti "heivaa" pois jaloista vauvan edestä ja siksi tekee kotona ollessaan kaikkensa, että saisi huomiota. Ja sitten äiti suunnittelee vievänsä vielä pidemmäksi aikaa pois, ettei opi käyttäytymään vauvan
Meinaatko että se sama muksu äidin työpäivän aikana tajuaa, että nyt äiti on töissä hankkimassa meille elantoa ja siksi minä olen täällä päiväkodissa? Eikö silloin päde tämä sama ajattelu, että äiti heivaa lapsen töiden tieltä pois?
Ei kai sitä sen esikoisen naamaan tarvitse hieroa että nyt äiti jää tänne vauvan kanssa tekemään kaikkea kivaa ja sinä menet pois jaloista päikkyyn.
Aloittajalle tiedoksi, että teet niin kuin tilanteessasi hyvältä tuntuu, se on molempien lasten etu. Jos ennen on hoidettu viisi mukulaa ja lehmät päälle niin hieno homma, ei se muuta sinun tilannettasi. Jos joku pitää lapset kotona esikouluikään niin se on hänen valintansa, ja hänen elämäntilanteensa sen mahdollistaa. Se ei oikeuta marttyyriäidiksi heittäytymistä. Muutenkin naiset painavat toisia naisia alas jo tarpeeksi, ei jaksaisi tätä ainaista äitien vastakkainasettelua.
Kyllä pienikin lapsi ymmärtää, että äiti ei ole töissä ja osaa sitä ihmetellä. Minä olin virikehoidossa kun pikkusisko syntyi ja vihasin joka hetkeä. Mietin, miksi pikkusisko saa olla kotona äidin kanssa ja minä joudun menemään päiväkotiin. Olin silloin 3-vuotias.
Lapsi ymmärtää myös sen, että varhaiskasvatus on hänen kasvatustaan varten ihan niin kuin koulu on oppimista varten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuota mietin minäkin, että miksi se isompi ylipäänsä jatkaa päikyssä, koska varmasti kokee että äiti "heivaa" pois jaloista vauvan edestä ja siksi tekee kotona ollessaan kaikkensa, että saisi huomiota. Ja sitten äiti suunnittelee vievänsä vielä pidemmäksi aikaa pois, ettei opi käyttäytymään vauvan
Meinaatko että se sama muksu äidin työpäivän aikana tajuaa, että nyt äiti on töissä hankkimassa meille elantoa ja siksi minä olen täällä päiväkodissa? Eikö silloin päde tämä sama ajattelu, että äiti heivaa lapsen töiden tieltä pois?
Ei kai sitä sen esikoisen naamaan tarvitse hieroa että nyt äiti jää tänne vauvan kanssa tekemään kaikkea kivaa ja sinä menet pois jaloista päikkyyn.
Aloittajalle tiedoksi, että teet niin kuin tilanteessasi hyvältä tuntuu, se on molempien lasten etu. Jos ennen on hoidettu viisi mukulaa ja lehmät päälle niin hieno homma, ei se muuta sinun tilannettasi. Jos joku pitää lapset kotona esikouluikään niin se on hänen valintansa, ja hänen elämäntilanteensa sen mahdollistaa. Se ei oikeuta marttyyriäidiksi heittäytymistä. Muutenkin naiset painavat toisia naisia alas jo tarpeeksi, ei jaksaisi tätä ainaista äitien vastakkainasettelua.
Kyllä pienikin lapsi ymmärtää, että äiti ei ole töissä ja osaa sitä ihmetellä. Minä olin virikehoidossa kun pikkusisko syntyi ja vihasin joka hetkeä. Mietin, miksi pikkusisko saa olla kotona äidin kanssa ja minä joudun menemään päiväkotiin. Olin silloin 3-vuotias.
Ja tämän kokemuksesi takia ap:n tulisi polttaa itsensä loppuun?
Jos ei oikeasti jaksa, silloin pitää hakea apua.
Täällä vain pohdittu sitä, miksi nykyäidit eivät jaksa hoitaa kahta omaa lasta kotona. Miksi se kuormittaa vauvan kanssa kotona olevaa äitiä niin paljon, että hän haluaa viedä isomman lapsensa ylitäyteen ja meluisaan ryhmään pois omista silmistä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos ei oikeasti jasa, silloin pitää hakea apua.
Täällä vain pohdittu sitä, miksi nykyäidit eivät jaksa hoitaa kahta omaa lasta kotona. Miksi se kuormittaa vauvan kanssa kotona olevaa äitiä niin paljon, että hän haluaa viedä isomman lapsensa ylitäyteen ja meluisaan ryhmään pois omista silmistä?
Juu pohdittu lähinnä että pääsisi pätemään ja syyllistämään. Et välttämättä sinä, mutta tämä on keskustelun yleinen luonne. Eli ei halua miettiä mikä voisi auttaa niitä äitejä vaan lähinnä tarve päästä juoruamaan ja ilkeilemään.
Suurempi kysymyshän on miksi vaihtoehto ei ole isän jääminen kotiin vaan päiväkoti???
Se, että isä jää kotiin lasten kanssa, on perheen sisäinen päätös.
Kun minulla oli pieniä lapsia, minusta oli loogista, että jään kotiin lasten kanssa, koska minä imetin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuota mietin minäkin, että miksi se isompi ylipäänsä jatkaa päikyssä, koska varmasti kokee että äiti "heivaa" pois jaloista vauvan edestä ja siksi tekee kotona ollessaan kaikkensa, että saisi huomiota. Ja sitten äiti suunnittelee vievänsä vielä pidemmäksi aikaa pois, ettei opi käyttäytymään vauvan
Meinaatko että se sama muksu äidin työpäivän aikana tajuaa, että nyt äiti on töissä hankkimassa meille elantoa ja siksi minä olen täällä päiväkodissa? Eikö silloin päde tämä sama ajattelu, että äiti heivaa lapsen töiden tieltä pois?
Ei kai sitä sen esikoisen naamaan tarvitse hieroa että nyt äiti jää tänne vauvan kanssa tekemään kaikkea kivaa ja sinä menet pois jaloista päikkyyn.
Aloittajalle tiedoksi, että teet niin kuin tilanteessasi hyvältä tuntuu, se on molempien lasten etu. Jos ennen on hoidettu viisi mukulaa ja lehmät päälle niin hieno homma, ei se muuta sinun tilannettasi. Jos joku pitää lapset kotona esikouluikään niin se on hänen valintansa, ja hänen elämäntilanteensa sen mahdollistaa. Se ei oikeuta marttyyriäidiksi heittäytymistä. Muutenkin naiset painavat toisia naisia alas jo tarpeeksi, ei jaksaisi tätä ainaista äitien vastakkainasettelua.
Kyllä pienikin lapsi ymmärtää, että äiti ei ole töissä ja osaa sitä ihmetellä. Minä olin virikehoidossa kun pikkusisko syntyi ja vihasin joka hetkeä. Mietin, miksi pikkusisko saa olla kotona äidin kanssa ja minä joudun menemään päiväkotiin. Olin silloin 3-vuotias.
Lapsi ymmärtää myös sen, että varhaiskasvatus on hänen kasvatustaan varten ihan niin kuin koulu on oppimista varten.
No tämän kommentin kirjoittajalla ei ole kaikki muumit laaksossa. Eipä päiväkoti-ikäinen tällaista mieti tai ymmärrä😂😂😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmiset nykyään eivät enää jaksa hoitaa omia lapsiaan?
Vielä 15-20 vuotta sitten ei ollut kovin tavallista laittaa isompaa päiväkotiin, jos äiti oli itse kotona.
.
Odotukset omaa vanhemmuutta kohtaan ovat niin korkealla. Kaikki netin syövereistä ammennettu tieto ei ole hyväksi vaan lisää odotuksia ja vaatimuksia entisestään.
Vaatimukset vanhemmuutta kohtaan ovat korkealla. Sillä entisellä vanhemmuudella lapset otetaan nykyään huostaan.
Kyllä silloinkin huolehdittiin lasten hyvinvoinnista ihan kuten nytkin. Voitko kertoa jonkun konkreettisen asian, joka mielestäsi silloin tehtiin eri tavalla ja jonka perusteella lapset nykyään otettaisiin huostaan?
Oon eri mutta esim ennen oli ihan hyväksyttävää jättää lapset hoitoon naapurin alkoholisoituneelle PirjoPertille. Nykyään pamahtaisi lasu samantien.
Ehkä sinun tuttavapiirissäsi tuo oli hyväksyttävää, mutta ei todellakaan yleisesti. En tiedä onko täällä kirjoittajat joitain sosiaalitapausten lapsia (nykyisiä aikuisia), vai mistä kumpuavat nämä omituiset käsitykset 20 vuoden takaisesta vanhemmuudesta. Toki huonoja vanhempia silloinkin oli, kuten on nytkin, mutta piittaamattomuus lasten hyvinvoinnista ei ollut silloinkaan mikään hyväksytty tapa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmiset nykyään eivät enää jaksa hoitaa omia lapsiaan?
Vielä 15-20 vuotta sitten ei ollut kovin tavallista laittaa isompaa päiväkotiin, jos äiti oli itse kotona.
.
Odotukset omaa vanhemmuutta kohtaan ovat niin korkealla. Kaikki netin syövereistä ammennettu tieto ei ole hyväksi vaan lisää odotuksia ja vaatimuksia entisestään.
Vaatimukset vanhemmuutta kohtaan ovat korkealla. Sillä entisellä vanhemmuudella lapset otetaan nykyään huostaan.
Kyllä silloinkin huolehdittiin lasten hyvinvoinnista ihan kuten nytkin. Voitko kertoa jonkun konkreettisen asian, joka mielestäsi silloin tehtiin eri tavalla ja jonka perusteella lapset nykyään otettaisiin huostaan?
Oon eri mutta esim ennen oli ihan hyväksyttävää jättää lapset hoitoon naapurin alkoholisoituneelle PirjoPertille. Nykyään pamahtaisi lasu samantien.
Miten se lasu osaa pamahtaa perheisiin?
Virikelapset ja vauvaikäiset sisarukset joiden äiti on vielä pienemmän vauvan kanssa kotona pois päiväkodista!!!!
Vierailija kirjoitti:
Minulla on tuntuma, että toiset äidit juuri nyt ovat keskimääräistä haluttomampia ja laiskempia hoitamaan omia lapsiaan kotona kuin äidit 16-20 vuotta sitten. Äidit ovat mielestäni turhankin mukavuudenhaluisia. Lapset viedään todella innokkaasti hoitoon, vaikka äiti olisi vauvan kanssa kotona.
Täällä on perusteltu asiaa siten, että vaatimukset lasten kasvattamiseen ovat niin kovat, että sen vuoksi äidit väsyvät ja eivät jaksa hoitaa lastansa kotona, vaikka onkin itse kotona.
Mitä nämä kovat vaatimukset ovat, joihin aina vedotaan? Selittäisikö joku? Mikä on muuttunut vaatimuksissa esim. 15-20 vuoden aikana?
Se on juuri näin. Ja hassuinta on, että vaikka ne lapset olisi täyttä päivää siellä hoidossa, niin SILTI se omien lasten hoitaminen on näiden äitien mielestä raskasta silloin kun sitä joutuu tekemään. Esim kun päiväkoti kiinni (viikonloput) tai lapsi sairaana. Silloin pyydetään mummit ja kummit apuun. Se että pieni esikoinen on työviikon verran päiväkodissa ei mitenkään lisää intoa olla sen lapsen kanssa tai lisää äidin voimia. Ehei, sitä lapsivapaata pitää saada vielä viikonloppuisinkin! Lapsiraukka on siis aina hoidossa. Jättäisivät tällaiset äidit lapset tekemättä, mutta ei, pakko tehdä aina vähintäänkin ne pakolliset kaksi, joita ei sitten samaan aikaan kyetä hoitamaan!
Olen pk:ssa itse töissä ja välillä kyllä ihmettelen miten nää virikelasten äidit kehtaavat oikein kehua miten ihanaa ja helppoa on olla vaan vauvan kanssa kotona. Nojaa, minulla ei ollut helppoa sinun ja muutaman muun pahasti oireilevan virikelapsen kanssa. Ehkä lapsesi olisi saanut paremmin huomiota ja lohdutusta kun olisit pitänyt hänet vaan kotona. Mutta sitä he eivät halua tietenkään kuulla.
Itselle tuli mieleen enemmän kotona vietetyn ajan laatu ja sisältö eikä niinkään se, montako tuntia siellä varhaiskasvatuksessa nyt viettää. Sisarussuhteen positiiviseen rakentamiseen kannattaa nähdä vaivaa! Ei vain ottamalla mukaan vauvanhoitoon vaan myös sanoittamalla, miten vauva ilahtuu kun näkee isosisaruksen tai kylläpä vauvasta on kivaa, kun valitsit hänelle tänään näin kivan asun ja vauva varmasti innostuu tästä sun valitsemasta kirjaston kirjasta. Lisäksi kannattaa ajatuksen kanssa miettiä, mikä tekeminen vetoaisi esikoiseen ja järjestää kotipäiviin sellaista. Kylään tai perhekahvilaan tai kaupungille raahautuminen on vaivalloista, mutta oman kokemuksen mukaan vaivannäkö palkitaan sitten rennommalla olemisella iloisempien lasten kanssa.
Itsellä esikoinen täyttää neljä, keskimmäinen 2.5 ja 2kk vauva. Esikoinen aloitti varhaiskasvatuksen 2 x 5.5h viikossa nyt syksyllä. Kotona nakkasin varsinkin ennen aina askarteluvehkeitä esiin silloin kun sos tilanne.