Vauvojen vanhemmat, kuinka pitkää päivää/viikkoa isommat lapsenne ovat varhaiskasvatuksessa?
Meillä on 4kk vauva ja 3-vuotias.
3-vuotiaalla meneillään todella haastava vaihe, erityisesti minä saan kokea hänen uhmansa voiman. Hän on päiväkodissa kolme päivää viikosta, 8-14.30 välisen ajan.
Ja haluaisin hurjan paljon lisätä hänen hoitopäivien määrää neljään ja/tai pidentää hoitopäivien kestoa. Hieman puskee legendaarista huono äiti-fiilistä myöntää tämä, mutta eipä minua täällä tunneta. Ne päivät kun mies vie esikoisen päiväkotiin ovat täyttä luksusta minulle. Heräillään vauvan kanssa vasta 9 maissa ja vietetään hidasta aamupäivää. Vauva nukahtaa kärryihin unille ja sinä aikana pystyn hoitamaan vaikka mitä asioita/siivoamaan/pesemään pyykkiä/rentoutumaan.
Kun taas niinä päivinä kun 3-vuotias on kotona, herään 7.15 kun mies lähtee töihin ja vietän aamun yrittäen estää esikoista herättämästä vauvaa. Yleensä aamupäivä on täynnä uhmaraivareita ja mustasukkaisuutta vauvaa kohtaan. Kotona hän ei nuku päiväunia, joten hetkenkään hengähdystä ei tule. Suoraan sanottuna arki on taistelua siihen asti kunnes mies tulee kotiin ja toinen meistä pystyy keskittämään huomion 3-vuotiaaseen ja toinen vauvaan. Muutenkin esikoinen käyttäytyy hurjan paljon paremmin miehen seurassa (päiväkodista puhumattakaan)
Ja kyllä, rakastan lapsiani ihan yhtä paljon, tällä hetkellä vaan toinen heistä tuottaa hieman enemmän päänvaivaa...
Apua, vertaistukea?
Kommentit (254)
Vierailija kirjoitti:
Outo sana tuo varhaiskasvatus, ennen puhuttiin päiväkodista.
Samaa asiaa se on, paitsi erilaisessa paketissa eli nimi on vaihdettu.
Erona entisen ja nykyisen systeemin välillä on, että ennen lapset eivät pitäneet niin hirveää meteliä kuin nykyään. Ennen lapsilla ei ollut sellaista väkivaltaista käytöstä (=käyttäytymishäiriö) kuin nykyään. Puheen viivästymiä ei ollut ennen niin paljon kuin nykyään. Ennen henkilökunta oli pysyvää ja nykyään se vaihtuu jatkuvasti. Ennen hommaa ei oltu vedetty rahallisesti niin kireälle kuin nykyään.
Kävin itse päiväkotia 1980-luvulla. Meillä oli jo tuolloin maaseutukunnassa päivittäin säännöllinen laulu- ja laululeikkitunti ennen päivällistä. Eillä oli toisinaan ohjattua jumppaa salissa. Askartelimme paljon. Nukkarissa meille luettiin satuja. Ulkoilimme päivittäin. Vapaassa leikissä meillä oli käytössä lautapelit, kirjat, Briot, palikat ja rakentelusarjat. Meillä oli myös " käsityöhuone", jossa sai ruuvata ja purkaa ruuvauksia. Eskari-iässä teimme myös eskarikirjaa, jossa oli matemaattisia tehtäviä ja muuta.
Aikuiset eivät päiväkodissa tuohon aikaan vaihtuneet juuri ollenkaan. Päiväkodissa olivat vain ne lapset, joiden vanhemmat olivat töissä. Jos vanhemmalla oli vapaapäivä, lasta ei saanut tuoda päiväkotiin. Jos vanhempi oli vauvan kanssa kotona, lasta ei saanut tuoda päiväkotiin. Lapsi oli haettava hoidosta ns. välittömästi työpäivän jälkeen.
Minä sain laadukasta päivähoitoa päiväkodissa. Tiedän, että nykyinen varhaiskasvatus ei juurikaan kehittävyydeltään poikkea tuosta noin 40 vuoden takaisesta päivähoidosta.
Lisään vielä, että ennen olisi ollut ennenkuulumattoman törkeää käytöstä tuoda lapsi päiväkotiin silloin, kun vanhempi oli lomalla. Se ei kyllä ollut edes mahdollista silloin. Onneksi!!!
Miksi nykyään ollasn niin väsyneitä tai kyllästyneitä hoitamaan omaa perhettä. Perhe on kuin yritys, jossa sekä äidillä ja isällä on tehtäviä. Jos toinen osapuoli laiminlyö perhettä, perheen tasapaino horjuu. Perhe alkaa voida pahoin.
Uskomattomia vastauksia.
Laitat esikoisen vaikka 5 päiväksi viikossa päiväkotiin ja sen voit tehdä aivan hyvällä omatunnolla, jos se auttaa teidän arkea ja jaksamista.
Kannattaa laittaa vauvan unet pikkuhiljaa kuntoon. Kuulostaa aika kaoottiselta, että torkutatte aamupäivään silloin kun isompi menee päiväkotiin. Koko perheelle sama rytmi.
Vierailija kirjoitti:
Miksi nykyään ollasn niin väsyneitä tai kyllästyneitä hoitamaan omaa perhettä. Perhe on kuin yritys, jossa sekä äidillä ja isällä on tehtäviä. Jos toinen osapuoli laiminlyö perhettä, perheen tasapaino horjuu. Perhe alkaa voida pahoin.
Varmaan samoista syistä kuin ollaan aina oltu väsyneitä, tai siis erityisesti äidit ovat olleet. Lapsethan siitä kärsii eniten jos tälle pitää sulkea silmänsä.
Mun äiti on just näitä muita arvostelevia sankariäitejä. Lapsuudesta muistan lähinnä miten nukkui tai karjui meille, päiväkoti olisi varmasti ollut parempi idea.
Nyt sitten yrittää puuttua meidän perheen asioihin ja kuvittelee että haluan olla mahdollisimman pitkään kotona, isän kotonaolo ei tietenkään käy mielessäkään.
"Hetken ne on vaan pieniä!" lässynlässyn.
Meillä on muutes ollut äidin kanssa aina huonot ja etäiset välit toisin kuin päiväkodeissa olleilla kavereilla, joilla on ihania äitejä.
Vierailija kirjoitti:
Lisään vielä, että ennen olisi ollut ennenkuulumattoman törkeää käytöstä tuoda lapsi päiväkotiin silloin, kun vanhempi oli lomalla. Se ei kyllä ollut edes mahdollista silloin. Onneksi!!!
Ihmettelen alapeukutusta.
Ihmettelen sitä, kun vanhemmat vievät lapsensa päiväkotiin, kun itse nauttivat lomasta hiekkarannalla tms. Ihmettelen sellaisten vanhempien välinpitämättömyyttä ja tunnekylmyyttä lastansa kohtaan.
Miksi vanhempi ajattelee, että lapsi ei tarvitse lomaa? Laiskoja vanhempia sellaiset ovat. Pitävät lapsiaan niin rasittavina, etteivät halua heidän kanssaan aikaansa viettää.
2kertaa viikossa 7.45-16.15 ma-ti on isompi hoidossa, mies hoitaa kuskaukset ja meille jää aikaa tehdä asioita yhdessä loppu viikko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisään vielä, että ennen olisi ollut ennenkuulumattoman törkeää käytöstä tuoda lapsi päiväkotiin silloin, kun vanhempi oli lomalla. Se ei kyllä ollut edes mahdollista silloin. Onneksi!!!
Ihmettelen alapeukutusta.
Ihmettelen sitä, kun vanhemmat vievät lapsensa päiväkotiin, kun itse nauttivat lomasta hiekkarannalla tms. Ihmettelen sellaisten vanhempien välinpitämättömyyttä ja tunnekylmyyttä lastansa kohtaan.
Miksi vanhempi ajattelee, että lapsi ei tarvitse lomaa? Laiskoja vanhempia sellaiset ovat. Pitävät lapsiaan niin rasittavina, etteivät halua heidän kanssaan aikaansa viettää.
Tee tälle itkulle oma ketju kiitos, ei liity ap:n tilanteeseen mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Uskomattomia vastauksia.
Laitat esikoisen vaikka 5 päiväksi viikossa päiväkotiin ja sen voit tehdä aivan hyvällä omatunnolla, jos se auttaa teidän arkea ja jaksamista.
Kannattaa laittaa vauvan unet pikkuhiljaa kuntoon. Kuulostaa aika kaoottiselta, että torkutatte aamupäivään silloin kun isompi menee päiväkotiin. Koko perheelle sama rytmi.
Ihan vaan uteliaisuudesta kysyn mitä kaaoottista tuossa on? Oletan että isä vie isomman päikkyyn.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisään vielä, että ennen olisi ollut ennenkuulumattoman törkeää käytöstä tuoda lapsi päiväkotiin silloin, kun vanhempi oli lomalla. Se ei kyllä ollut edes mahdollista silloin. Onneksi!!!
Ihmettelen alapeukutusta.
Ihmettelen sitä, kun vanhemmat vievät lapsensa päiväkotiin, kun itse nauttivat lomasta hiekkarannalla tms. Ihmettelen sellaisten vanhempien välinpitämättömyyttä ja tunnekylmyyttä lastansa kohtaan.
Miksi vanhempi ajattelee, että lapsi ei tarvitse lomaa? Laiskoja vanhempia sellaiset ovat. Pitävät lapsiaan niin rasittavina, etteivät halua heidän kanssaan aikaansa viettää.
Tee tälle itkulle oma ketju kiitos, ei liity ap:n tilanteeseen mitenkään.
Kyllä asia liittyy myös ap:n tilanteeseen. Kun kotona olevat ihmiset (vauvan kanssa tai sitten lomalla/vapaapäivällä) vievät lapsensa päiväkotiin, systeemi rasittuu. Päiväkotiryhmä on täyteen tungettu ja melu lisääntyy. Hoitajia on liian vähän vastaamaan lasten tarpeisiin.
Ap, sinun ei kannata yrittää pitää kotia täysin hiljaisena. Vauva tottuu nukkumaan, kun ympärillä on ääntä. Lapsethan ylernsä nukkuvat lahjakkaasti, vaikka ympärillä tapahtusi ja ääntä olisi.
Kun hyssyttelet uhmaikäistä, että älä, älä, älä, ettei vaiva herää, uhmaikäinen mahdollisesti alkaa pitää tahallaan normaalia kovempaa ääntä.
Normaalit äänet eivät haittaa nukkuvaa vauvaa.
Työskentelen itse kiertävänä sijaisena varhaiskasvatuksessa ja toivon, että otat isomman lapsen kokonaan pois päiväkodista.
Minua niin säälittävät nämä pienet, jotka ovat kaiken hulinan ja melun keskellä, vaikka voisivat olla kotona oman rakkaan äidin kanssa ja äidin avustuksella tutustua uuteen sisarukseensa. Lapsillanne on niin vähän ikäeroa, että heistä voi tulla toisilleen todella läheisiä ja mieluisia leikkikavereita myöhemmin, kunhan he vain saisivat alkaa rakentaa suhdettaan heti alusta asti.
Vaikka me varhaiskasvatuksen henkilökunta teemme parhaamme, ei mikään korvaa lapselle omaa kotia ja vanhempia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisään vielä, että ennen olisi ollut ennenkuulumattoman törkeää käytöstä tuoda lapsi päiväkotiin silloin, kun vanhempi oli lomalla. Se ei kyllä ollut edes mahdollista silloin. Onneksi!!!
Ihmettelen alapeukutusta.
Ihmettelen sitä, kun vanhemmat vievät lapsensa päiväkotiin, kun itse nauttivat lomasta hiekkarannalla tms. Ihmettelen sellaisten vanhempien välinpitämättömyyttä ja tunnekylmyyttä lastansa kohtaan.
Miksi vanhempi ajattelee, että lapsi ei tarvitse lomaa? Laiskoja vanhempia sellaiset ovat. Pitävät lapsiaan niin rasittavina, etteivät halua heidän kanssaan aikaansa viettää.
Tee tälle itkulle oma ketju kiitos, ei liity ap:n tilanteeseen mitenkään.
Kyllä asia liittyy myös ap:n tilanteeseen. Kun kotona olevat ihmiset (vauvan kanssa tai sitten lomalla/vapaapäivällä) vievät lapsensa päiväkotiin, systeemi rasittuu. Päiväkotiryhmä on täyteen tungettu ja melu lisääntyy. Hoitajia on liian vähän vastaamaan lasten tarpeisiin.
Eiköhän tuossa ole ongelmana se että päiväkodeille tarvii antaa lisärahoitusta. Toinen vaihtoehto on että isä päästää äidin töihin ja jää vuorostaan hoitamaan sitä rankempaa nakkia. Ei kaikkea yhteiskunnassa voi ottaa äidin selkänahasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi nykyään ollasn niin väsyneitä tai kyllästyneitä hoitamaan omaa perhettä. Perhe on kuin yritys, jossa sekä äidillä ja isällä on tehtäviä. Jos toinen osapuoli laiminlyö perhettä, perheen tasapaino horjuu. Perhe alkaa voida pahoin.
Varmaan samoista syistä kuin ollaan aina oltu väsyneitä, tai siis erityisesti äidit ovat olleet. Lapsethan siitä kärsii eniten jos tälle pitää sulkea silmänsä.
Mun äiti on just näitä muita arvostelevia sankariäitejä. Lapsuudesta muistan lähinnä miten nukkui tai karjui meille, päiväkoti olisi varmasti ollut parempi idea.
Nyt sitten yrittää puuttua meidän perheen asioihin ja kuvittelee että haluan olla mahdollisimman pitkään kotona, isän kotonaolo ei tietenkään käy mielessäkään.
"Hetken ne on vaan pieniä!" lässynlässyn.
Meillä on muutes ollut äidin kanssa aina huonot ja etäiset välit toisin kuin päiväkodeissa olleilla kavereilla, joilla on ihania äitejä.
Naurattaa minuakin tämä "ennen vanhaan jaksettiin vielä olla kunnollisia!!!" Ennen vanhaan monet lapset hoidettiin päin persettä koska äidillä ei ollut oikeutta olla väsynyt. Kuitenkin oli enemmän apuja isovemanhemmilta, naapureilta, kotiapulaiselta...
Mistä ihmeestä tämä asenne kumpuaa??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En vie isompaa lastani päiväkotiin, koska olen itse kotona vauvan kanssa. Miksi veisin?
Haastavat vaiheet lapsen kanssa käydään yhdessä läpi. Lapsen lykkääminen päiväkodin hoidettavaksi ei paranna asiaa. Miksi veisin lapseni meluisaan ylitäyteen päiväkotiryhmään, jossa hoitajat vaihtuvat tiuhaan, kun voin antaa hänen kehittyä elämänsä ensimmäisinä vuosina rauhassa kotona?
Päiväkodissa ei ole mitään sellaista, mitä 3-vuotias tarvitsisi tasapainoiseen kasvuunsa ja kehitykseensä.
Lapsi oli päivähoidossa jo ennen vauvan syntymää kun olin töissä. Viihtyi tosi hyvin ja ikävöi sieltä kavereita, yhdessä varhaiskasvattajien kanssa päädyttiin sitten siihen että esikoiselle tekee hyvää olla hoidossa lyhyempää viikkoa ja päivää myös vauvan syntymän jälkeen. Ja homma on toiminut tosi kivasti, haasteet ovat nyt kotona silloin kun olen itsekseni kummankin lapsen kanssa.
Eli vika on sinussa, et vaan pärjää kahden lapsen kanssa, turha yrittää selitellä lapsen viihtymisestä päiväkodissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En vie isompaa lastani päiväkotiin, koska olen itse kotona vauvan kanssa. Miksi veisin?
Haastavat vaiheet lapsen kanssa käydään yhdessä läpi. Lapsen lykkääminen päiväkodin hoidettavaksi ei paranna asiaa. Miksi veisin lapseni meluisaan ylitäyteen päiväkotiryhmään, jossa hoitajat vaihtuvat tiuhaan, kun voin antaa hänen kehittyä elämänsä ensimmäisinä vuosina rauhassa kotona?
Päiväkodissa ei ole mitään sellaista, mitä 3-vuotias tarvitsisi tasapainoiseen kasvuunsa ja kehitykseensä.
Lapsi oli päivähoidossa jo ennen vauvan syntymää kun olin töissä. Viihtyi tosi hyvin ja ikävöi sieltä kavereita, yhdessä varhaiskasvattajien kanssa päädyttiin sitten siihen että esikoiselle tekee hyvää olla hoidossa lyhyempää viikkoa ja päivää myös vauvan syntymän jälkeen. Ja homma on toiminut tosi kivasti, haasteet ovat nyt kotona silloin kun olen itsekseni kummankin lapsen kanssa.
Eli vika on sinussa, et vaan pärjää kahden lapsen kanssa, turha yrittää selitellä lapsen viihtymisestä päiväkodissa.
Mitä iloa saat tällaisesta illeilystä? Jos havittelet vuoden äidin titteliä, siihen kuuluu oleellisena viisaus, empatia ja käytöstavat.
Ei ollenkaan.
En jaksa kihomato-, täi- ja sairauskierrettä.
Vierailija kirjoitti:
Työskentelen itse kiertävänä sijaisena varhaiskasvatuksessa ja toivon, että otat isomman lapsen kokonaan pois päiväkodista.
Minua niin säälittävät nämä pienet, jotka ovat kaiken hulinan ja melun keskellä, vaikka voisivat olla kotona oman rakkaan äidin kanssa ja äidin avustuksella tutustua uuteen sisarukseensa. Lapsillanne on niin vähän ikäeroa, että heistä voi tulla toisilleen todella läheisiä ja mieluisia leikkikavereita myöhemmin, kunhan he vain saisivat alkaa rakentaa suhdettaan heti alusta asti.
Vaikka me varhaiskasvatuksen henkilökunta teemme parhaamme, ei mikään korvaa lapselle omaa kotia ja vanhempia.
Varhaiskasvatuksen sijasta lapsen voi laittaa perhepäivähoitoon. Siellä on pienet ryhmät.
Minulla on tuttuja varhaiskasvatuksen eri yksiköissä työntekijöinä. He kertovat karua totuutta täyteen ahdetuista lapsiryhmistä, joissa on lisäksi kaiken päälle erityistarpeisia lapsia. Työntekijät vaihtuvat tiuhaan ja yhdellä työntekijällä saattaa välillä olla reilusti laittoman paljon lapsia. Pitää vain jaksaa.
Onko pienen lapsen oikeasti pakko jaksaa, kun oma äiti on kotona vauvan kanssa?
Oi aikoja, oi tapoja!
Olen ollut lapsena päivähoidossa, kun vauva on ollut kotona. Ei jäänyt traumoja, päivähoidossa oli kivaa. En ollut kateellinen vauvalle. Lähinnä ylpeä että olen niin iso että voin mennä päivähoitoon.