Kuka tietää edunvalvonnasta enemmän?
Isäni on hoitokodissa ja hänen talo ollut yli vuoden tyhjillään, nyt alkaa tulla hankaluutta, koska rahat ei riitä enää maksamaan asunnon kuluja, mutta asuntoa ei voi myöskään myydä, eikä edunvalvonta ole kunnossa. Veljeni sanoi , että hän hakee edunvalvontavaltuutuksen, mutta mielestäni se ei onnistu, koska muistisairaus on edennyt. Veljeni lisäksi sanoo, että asuntoa ei voida myydä. Eli haluaa määräillä. Eikö kannattaisi hakea ihan kunnon edunvalvontaa niin asunnosta pääsisi ehkä eroon?
Kommentit (158)
Vierailija kirjoitti:
Onko edunvalvontavaltuutus voimassa jos siihen merkitty vain 1 henkilö?
On. Siinä pitää vaan olla kahden esteettömän todistajan allekirjoitukset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meitä lapsia siis kaksi, lähiomaisia. Voinko minä sanoa, että valtuutus ei sovi ja vaadin edunvalvontaa.
Voit, jos edunvaltuutus tehty, kun isäsi jo muistisairas eikä kykene sitä ymmärtämään täysin.
Siellä DVD-viraston sivulla on lomake, jolla tehdään ilmoitus edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä. Jos on tehty valtuutus, haetaan sen vahvistamista, muuten voidaan ehdottaa edunvalvojaksi jotain muuta.
Mitä sitten meinaa lausuma tähän vahvistuksen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen voi itselleen valita edunvalvalvojan, sillon kun hän on omaa itsemääräämisoikeuden ts. on oikeustoimikelpoinen. Tällöin henkilön itse valitseman edunvalvojan ei tarvitse tehdä vuosittain tiliselvitystä käytetyista varoista, omaisuuden myynneistä tms. DVV:hen (entinen maistraatti). Jos taas ihminen ei itse ole enää oikeustoimikelpoinen, niin DVV ja käräjäoikeus määrää hänelle edunvalvojan, joka voi olla esim. sukulainen tai sitten viranomainen, tällaisen edunvalvojan on kuitenkin tehtävä vuosittain tiliselvitys kaikista oikeustoimista ja rahankäytöstä DVV:oon.
Mihin säädökseen tämä perustuu, että ei tarvitse edunvalvontavaltuutuksella edunvalvojaksi määrätyn tehdä vuositiliä? Vai sekoitatko sen nyt tavalliseen valtakirjaan, jota ei ole vahvistettu käräjäoikeudessa?
Edunvalvontavaltuutuksessa usein tarvitsee tehdä vain alkutili ja lopputili. Jos valtuutusasiakirjassa kuitenkin kerrotaan, että tilitykset täytyy tehdä, niin sitten niin toimitaan.
Päteekö myös käräjäoikeuden vahvistamaan?
Vierailija kirjoitti:
Jos veljeni nyt on tehnyt jo aikaa sitten asiakirjan isän kanssa, miksi minun allekirjoituksia tarvitaan? En vain ymmärrä miksi hän ei näytä / kerro rehellisesti
Et kai sinä ole niin hölmö, että menet allekirjoittamaan näkemättä papereita? Ota myös kopio tai vähintään kuva jokaisesta allekirjoittamasi asiakirjan sivusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen voi itselleen valita edunvalvalvojan, sillon kun hän on omaa itsemääräämisoikeuden ts. on oikeustoimikelpoinen. Tällöin henkilön itse valitseman edunvalvojan ei tarvitse tehdä vuosittain tiliselvitystä käytetyista varoista, omaisuuden myynneistä tms. DVV:hen (entinen maistraatti). Jos taas ihminen ei itse ole enää oikeustoimikelpoinen, niin DVV ja käräjäoikeus määrää hänelle edunvalvojan, joka voi olla esim. sukulainen tai sitten viranomainen, tällaisen edunvalvojan on kuitenkin tehtävä vuosittain tiliselvitys kaikista oikeustoimista ja rahankäytöstä DVV:oon.
Mihin säädökseen tämä perustuu, että ei tarvitse edunvalvontavaltuutuksella edunvalvojaksi määrätyn tehdä vuositiliä? Vai sekoitatko sen nyt tavalliseen valtakirjaan, jota ei ole vahvistettu käräjäoikeudessa?
On siitä erikseen olemassa laki, eikä tarvitse tehdä vuositiliä kunhan kirjaa ylös tapahtumat mitä kuuluu muutenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos veljeni nyt on tehnyt jo aikaa sitten asiakirjan isän kanssa, miksi minun allekirjoituksia tarvitaan? En vain ymmärrä miksi hän ei näytä / kerro rehellisesti
Et kai sinä ole niin hölmö, että menet allekirjoittamaan näkemättä papereita? Ota myös kopio tai vähintään kuva jokaisesta allekirjoittamasi asiakirjan sivusta.
Ensin kaikki nähtäville.
Muistisairaskin voi vielä olla kykenevä tekemään edunvalvontavaltuutuksen, oleellista on muistisairauden taso ja se, ymmärtääkö hän mitä on valtuuttamassa. Tästä tarvitaan lääkärintodistus.
Tuossa joku väitti, että 3. henkilön pitäisi olla suvun ulkopuolelta. Väärää tietoa.
Me puolisot valtuutimme toisemme, 2. hlö on lähinnä asuva lapsemme ja 3. hlö on kauempana asuva lapsemme. Paperi teetettiin pankkilakirouvalla, päiväys on ja todistajat samasta pankista. Tietysti 3. hlö voi olla suvun ulkopuolelta. Todistajien pitää olla suvun ulkopuolelta.
Jos haluaa tehdä valtuutuksen vain yhdelle ja paperi täyttää muuten ehdot (pvm, todistajat), kyllä se pätee.
Ei ole pätevä jos muistisairas kirjoittaa valtuutuksen
No jos on epäselvyyttä, niin voisi olla parempi se edunvalvonta
Vierailija kirjoitti:
Tuossa joku väitti, että 3. henkilön pitäisi olla suvun ulkopuolelta. Väärää tietoa.
Me puolisot valtuutimme toisemme, 2. hlö on lähinnä asuva lapsemme ja 3. hlö on kauempana asuva lapsemme. Paperi teetettiin pankkilakirouvalla, päiväys on ja todistajat samasta pankista. Tietysti 3. hlö voi olla suvun ulkopuolelta. Todistajien pitää olla suvun ulkopuolelta.
Jos haluaa tehdä valtuutuksen vain yhdelle ja paperi täyttää muuten ehdot (pvm, todistajat), kyllä se pätee.
Trakoitin tuossa sitä, että jos tulee tilanne ,että 1. Ja 2. Valtuutettu ovat jäävejä( siis jotain ns edusaajia) esim omaisuuden myyntitilanteessa. En osaa näitä lakitermejä selittää ,mutta soittamalla ,jollekin asiantuntijalle ,hän sen varmasti sanoo selkeästi, missä tilanteessa se on hyvä olla. Asiat hoituu tietysti silloin muullakin tavoin, mutta tekee asian mutkikkaamaksi- näin minulle sanoi henkilö (juristi ).
Me haimme virallista edunvalvontaa vanhemmallemme, koska emme päässeet mihinkään sopimuksiin keskenämme. Yksi vastarannan kiiski pilaa kaiken asioiden hoidon, joten on viisainta antaa puolueettoman viranomaisen ottaa asia hoitoonsa, vaikka se maksaakin satoja euroja vuodessa. Ja vaati myös käräjillä käynnin, jotta kaikkien osallisten mielipide tuli selväksi ja punnittua.
Virkaedunvalvojan kanssa asioidessa on myös mahdollista pyytää vanhemman ostoksiin tai menoihin lupa, kun taas vastarannan kiiski päättäisi itsevaltaisesti, mihin varoja käytetään. Niistä ei olisi liiennyt toisten sisarusten mielestä tarpeellisiin hankintoihin. Tosin meillä niitä ei tehty, koska veimme tarpeellista lahjaksi, eikä vanhempamme enää ollut kykenevä esim. virikkeistä nauttimaan.
Vältyimme kuitenkin kiristykseltä, mikä olisi ollut edessä jos tämä yksi olisi asioita hoitanut.
Vierailija kirjoitti:
Me haimme virallista edunvalvontaa vanhemmallemme, koska emme päässeet mihinkään sopimuksiin keskenämme. Yksi vastarannan kiiski pilaa kaiken asioiden hoidon, joten on viisainta antaa puolueettoman viranomaisen ottaa asia hoitoonsa, vaikka se maksaakin satoja euroja vuodessa. Ja vaati myös käräjillä käynnin, jotta kaikkien osallisten mielipide tuli selväksi ja punnittua.
Virkaedunvalvojan kanssa asioidessa on myös mahdollista pyytää vanhemman ostoksiin tai menoihin lupa, kun taas vastarannan kiiski päättäisi itsevaltaisesti, mihin varoja käytetään. Niistä ei olisi liiennyt toisten sisarusten mielestä tarpeellisiin hankintoihin. Tosin meillä niitä ei tehty, koska veimme tarpeellista lahjaksi, eikä vanhempamme enää ollut kykenevä esim. virikkeistä nauttimaan.
Vältyimme kuitenkin kiristykseltä, mikä olisi ollut edessä jos tämä yksi olisi asioita hoitanut.
Jos on vähänkin epäselvää tai epäluottamusta niin ehdottomasti näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa joku väitti, että 3. henkilön pitäisi olla suvun ulkopuolelta. Väärää tietoa.
Me puolisot valtuutimme toisemme, 2. hlö on lähinnä asuva lapsemme ja 3. hlö on kauempana asuva lapsemme. Paperi teetettiin pankkilakirouvalla, päiväys on ja todistajat samasta pankista. Tietysti 3. hlö voi olla suvun ulkopuolelta. Todistajien pitää olla suvun ulkopuolelta.
Jos haluaa tehdä valtuutuksen vain yhdelle ja paperi täyttää muuten ehdot (pvm, todistajat), kyllä se pätee.
Trakoitin tuossa sitä, että jos tulee tilanne ,että 1. Ja 2. Valtuutettu ovat jäävejä( siis jotain ns edusaajia) esim omaisuuden myyntitilanteessa. En osaa näitä lakitermejä selittää ,mutta soittamalla ,jollekin asiantuntijalle ,hän sen varmasti sanoo selkeästi, missä tilanteessa se on hyvä olla. Asiat hoituu tietysti silloin muullakin tavoin, mutta tekee asian mutkikkaamaksi- näin minulle sanoi henkilö (juristi ).
Fakta on, että ei tarvitse olla kuin yksi valtuutettu. Jos hän ei kykene toimimaan, määrätään joku muu.
Jos edunvalvoja on jäävi - olipa hän valtuutuksella tai käräjäoikeuden määräämä - hänelle määrätään sijainen siihen oikeustoimeen. Esimerkiksi vuokraa päämieheltään peltoa, hänen puolestaan vuokrasopimuksen kirjoittaa edunvalvojan sijainen.
Jos vanhus tahtoo, että määräämänsä henkilö on valtuutettu niin ei siinä ole kai muilla sanomista. ?
Miksi asioita ei saada sovittua asiallisesti
Vierailija kirjoitti:
Me haimme virallista edunvalvontaa vanhemmallemme, koska emme päässeet mihinkään sopimuksiin keskenämme. Yksi vastarannan kiiski pilaa kaiken asioiden hoidon, joten on viisainta antaa puolueettoman viranomaisen ottaa asia hoitoonsa, vaikka se maksaakin satoja euroja vuodessa. Ja vaati myös käräjillä käynnin, jotta kaikkien osallisten mielipide tuli selväksi ja punnittua.
Virkaedunvalvojan kanssa asioidessa on myös mahdollista pyytää vanhemman ostoksiin tai menoihin lupa, kun taas vastarannan kiiski päättäisi itsevaltaisesti, mihin varoja käytetään. Niistä ei olisi liiennyt toisten sisarusten mielestä tarpeellisiin hankintoihin. Tosin meillä niitä ei tehty, koska veimme tarpeellista lahjaksi, eikä vanhempamme enää ollut kykenevä esim. virikkeistä nauttimaan.
Vältyimme kuitenkin kiristykseltä, mikä olisi ollut edessä jos tämä yksi olisi asioita hoitanut.
Mitä tämä vastarinnan kiiski sitten vaikeutti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa joku väitti, että 3. henkilön pitäisi olla suvun ulkopuolelta. Väärää tietoa.
Me puolisot valtuutimme toisemme, 2. hlö on lähinnä asuva lapsemme ja 3. hlö on kauempana asuva lapsemme. Paperi teetettiin pankkilakirouvalla, päiväys on ja todistajat samasta pankista. Tietysti 3. hlö voi olla suvun ulkopuolelta. Todistajien pitää olla suvun ulkopuolelta.
Jos haluaa tehdä valtuutuksen vain yhdelle ja paperi täyttää muuten ehdot (pvm, todistajat), kyllä se pätee.
Trakoitin tuossa sitä, että jos tulee tilanne ,että 1. Ja 2. Valtuutettu ovat jäävejä( siis jotain ns edusaajia) esim omaisuuden myyntitilanteessa. En osaa näitä lakitermejä selittää ,mutta soittamalla ,jollekin asiantuntijalle ,hän sen varmasti sanoo selkeästi, missä tilanteessa se on hyvä olla. Asiat hoituu tietysti silloin muullakin tavoin, mutta tekee asian mutkikkaamaksi- näin minulle sanoi henkilö (juristi ).
Fakta on, että ei tarvitse olla kuin yksi valtuutettu. Jos hän ei kykene toimimaan, määrätään joku muu.
Jos edunvalvoja on jäävi - olipa hän valtuutuksella tai käräjäoikeuden määräämä - hänelle määrätään sijainen siihen oikeustoimeen. Esimerkiksi vuokraa päämieheltään peltoa, hänen puolestaan vuokrasopimuksen kirjoittaa edunvalvojan sijainen.
Kaikkein tyypillisin tilanne ulkopuolisen sijaisen tarpeelle on se, että edunvalvoja/valtuutettu ja päämies (se, jolla on edunvalvoja) ovat saman kuolinpesän osakkaita. Tällöin näillä kahdella voi olla eturistiriita.
Edunvalvontavaltuutuksessa ei ole mikään pakko nimetä ulkopuolista sijaista näitä tilanteita varten, mutta sellaisen nimeämällä voi itse vaikuttaa siihen, kuka tämä henkilö on silloin, kun häntä tarvitaan.
Onko muka normaalia, että lapsista toinen ei nyt saisi nähdä asiakirjoja? Veljeni ei suostu näyttämään valtuutusta, mutta haluaa, että allekirjoitan jonkun paperin, näkemättä paperia.
Edunvalvontavaltuutuksessa usein tarvitsee tehdä vain alkutili ja lopputili. Jos valtuutusasiakirjassa kuitenkin kerrotaan, että tilitykset täytyy tehdä, niin sitten niin toimitaan.