Kiusallinen ilmiö on pesiytynyt asuntokauppaan Myyjät loukkaantuvat

Asuntokauppa on tarpeeseen perustuvaa, eivätkä ihmiset voi loputtomiin siirtää asunnon myyntiä, ostoa tai vaihtoa elämäntilanteen tai perhekoon muuttumisen tai lähiomaisen kuoleman takia, Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen sanoo tiedotteessa.

Asuntoja on Sp-Kodin mukaan runsaasti tarjolla ja niiden hinnat ovat laskeneet, eikä nykyiseen korkotasoon ole odotettavissa helpotusta pitkään aikaan. Sp-Kodilta kehotetaan uskallukseen tehdä ratkaisuja.

Asunnon ostamista tai vaihtamista ei kannata enää siirtää korkojen laskuodotusten takia, Nooa Säästöpankin liiketoimintajohtaja Tommi Grönlund kertoo tiedotteessa.

Hän perustelee, että ekonomistien mukaan korot eivät lähde laskuun vielä ensi vuodenkaan aikana. Heidän ennusteidensa mukaan EKP laskee ohjauskorkoa nykyisestä neljän prosentin tasosta 3,5 prosenttiin vasta vuonna 2025.

Rantasen mukaan kaupanteko tökkii myös siksi, että hintapyynnöt ja ostotarjoukset ovat nyt jo liian kaukana toisistaan.

Törmäämme nyt jatkuvasti siihen, että ostajat lähtevät tarjouksissaan niin alhaiselta tasolta, että myyjät loukkaantuvat eivätkä halua lähteä edes neuvottelemaan. Tilanne on haastava.

Pyynnin ja tarjouksen eriparisuus voivat aiheuttaa hankalia tilanteita. Asunnon hintapyyntö on esimerkiksi 300 000 euroa, mutta asunnosta kiinnostuneen ensimmäinen tarjous voi olla 150 000 euroa.

On ymmärrettävää, että myyjä pitää tätä törkeänä eikä halua lähteä lainkaan keskustelemaan ostajan kanssa.

Rantasen mukaan ostajat taas haluavat lähteä neuvottelemaan hintaa mahdollisimman alhaiselta tasolta varmistaakseen, etteivät maksa liikaa. Ostajaehdokkailla on hyvin tiedossa, että pääkaupunkiseudullakin hinnat ovat laskeneet.

Rantanen esittää, että asunnonosto tyssää nykyään helposti jopa yllättävän pieniin summiin.

Kun asunto ostetaan pitkäaikaiseksi kodiksi ja laina-aika on pitkä, ei Grönlundin mielestä muutamalla kymppitonnilla ole pitkässä juoksussa merkitystä.

Rantanen myös muistuttaa, että yleensä asuntokauppa syntyy kompromissin tuloksena. Molemmat osapuolet joutuvat todennäköisesti joustamaan hintanäkemyksestään

En todellakaan lähtisi tuhlaamaan aikaani vastaamalla johonkin -50% hupitarjoukseen. Tai voisihan siihen vastata niin, että hinta pompsahti juuri tuplaksi pyyntihinnasta. 😂

Vierailija kirjoitti:

En todellakaan lähtisi tuhlaamaan aikaani vastaamalla johonkin -50% hupitarjoukseen. Tai voisihan siihen vastata niin, että hinta pompsahti juuri tuplaksi pyyntihinnasta. 😂

Niin kuinka todennäköistä on, että löydettäisiin yhteinen näkemys hinnasta, jos toinen heittää tarjouksen noin törkeästi alakanttiin? No, voihan se tietty olla että kokeilee vaan kepillä jäätä, mutta silti.

Kuulostaa äärettömän lapselliselta suuttua.

Tarjous voi olla hupitarjous, mutta myös pyyntö saattaa olla hupipyyntö.

Näitä näkee nykyään ajoneuvomarkkinoilla paljon, kun ilmoittaminen ei maksa mitään.

Laitetaan huvikseen myyntiin kovalla hinnalla jos vaikka joku hullu ostaisi, eihän se maksa mitään.

Mä sanoisin välittäjälle, että mua ei tarvitse vaivata millään paskatarjouksilla. Ne on pelkkää ajan haaskausta.

Vierailija kirjoitti:

Tarjous voi olla hupitarjous, mutta myös pyyntö saattaa olla hupipyyntö.

Näitä näkee nykyään ajoneuvomarkkinoilla paljon, kun ilmoittaminen ei maksa mitään.

Laitetaan huvikseen myyntiin kovalla hinnalla jos vaikka joku hullu ostaisi, eihän se maksa mitään.

Sellaiseen myynti-ilmoitukseenhan ei tarvitse reagoida ollenkaan, jota itse pitää älyttömän kalliina. Senkun jättää väliin ja siirtyy seuraavaan.

Kun esittelykuvien kalustuksesta näkee selvästi että kyseessä on perikunnan asunto, on hauska panna osakkaat tappelemaan keskenään tarjoamalla 175t pyyntiin vaikka 140t.

Nyt kun asunnot eivät mene kaupaksi, niin ei kannattaisi kovin loukkaantua matalista tarjouksista, vaan lähteä hilaamaan hintaa korkeammaksi suosiolla. On typeryyttä suututtaa mahdollinen kiinnostunut ostaja, jolla voisi olla rahaa.

Meillä on rahaa, mutta luonnollisesti minkä ti kiä jaksaa, sitä ei tarvitse maksaa, eli emme näe mitään syytä maksaa liikaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarjous voi olla hupitarjous, mutta myös pyyntö saattaa olla hupipyyntö.

Näitä näkee nykyään ajoneuvomarkkinoilla paljon, kun ilmoittaminen ei maksa mitään.

Laitetaan huvikseen myyntiin kovalla hinnalla jos vaikka joku hullu ostaisi, eihän se maksa mitään.

Sellaiseen myynti-ilmoitukseenhan ei tarvitse reagoida ollenkaan, jota itse pitää älyttömän kalliina. Senkun jättää väliin ja siirtyy seuraavaan.

Juu, mutta jos se myytävä sattuu olemaan juuri se mitä itse etsii, niin silloin saattaa käydä niin että ostaja tarjoaa puolet. Vastaa hupipyyntöön hupitarjouksella.

Hinnoista päätellen ei kenenkään tarvitse oikeasti myydä. Kokeillaan ja jääräpäisesti kiukutellaan ostajille. Ostajilla ei ole varaa äverihintaisiin asuntoihin, nyt on rahalla hinta ja muutenkin lainanhoito on vaikeampaa kun kaikki perustarpeet maksaa inflaation takia paljon. Mahdoton yhtälö. Asunto pitäisi saada halvalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarjous voi olla hupitarjous, mutta myös pyyntö saattaa olla hupipyyntö.

Näitä näkee nykyään ajoneuvomarkkinoilla paljon, kun ilmoittaminen ei maksa mitään.

Laitetaan huvikseen myyntiin kovalla hinnalla jos vaikka joku hullu ostaisi, eihän se maksa mitään.

Sellaiseen myynti-ilmoitukseenhan ei tarvitse reagoida ollenkaan, jota itse pitää älyttömän kalliina. Senkun jättää väliin ja siirtyy seuraavaan.

Juu, mutta jos se myytävä sattuu olemaan juuri se mitä itse etsii, niin silloin saattaa käydä niin että ostaja tarjoaa puolet. Vastaa hupipyyntöön hupitarjouksella.

Siinähän jäät sitten nuolemaan näppejäsi 🤷

Vierailija kirjoitti:

Kun asunto ostetaan pitkäaikaiseksi kodiksi ja laina-aika on pitkä, ei Grönlundin mielestä muutamalla kymppitonnilla ole pitkässä juoksussa merkitystä.

Heh, todella puolueeton näkemys. Kun korot on ylhäällä niin niillä kymppitonneilla nimenomaan ON ihan älyttömän iso merkitys ja varsinkin silloin kun laina-aika on pitkä.

Asuntoni jota aikoinaan katselin hintapyyntö oli 63 tonnia.

Tarjosin asunnosta 58 tonnia ja myyjä hyväksyi.

Sillä viidellä tonnilla kustanti hyvin pienen pintarempan ja kolme suurta - uusi liesi, jääkaappi ja pesukone.

Nykyään on yleistynyt kulttuuri jossa asunto tai auto laitetaan huvikseen myyntiin ilman vakavaa myyntiaikomusta. Jos vaikka joku hullu maksaisi kovan hinnan. Ilmoittaminenhan ei maksa mitään.

Ennen internettiä myyminen oli paljon enemmän sellaista, että myyjällä oli vahva tarve myydä. Ostajakin silloin kunnioitti sitä eikä tarjonnut mitä sattuu. Internetin ilmainen ilmoittelumahdollisuus ja helppous on luonut tämän hupikulttuurin.

Kun riittävän suuri määrä ihmisiä laittaa asioita myyntiin huvikseen netin helppouden takia ilman vakavaa myyntiaikomusta, niin se vääristää markkinoiden hintatason, luo kuplan.

Internet luo hintakuplan.

Vierailija kirjoitti:

Asuntoni jota aikoinaan katselin hintapyyntö oli 63 tonnia.

Tarjosin asunnosta 58 tonnia ja myyjä hyväksyi.

Sillä viidellä tonnilla kustanti hyvin pienen pintarempan ja kolme suurta - uusi liesi, jääkaappi ja pesukone.

Myyjän mielestä asunto oli n. 50 000 euron arvoinen, mutta laittoi sopivasti tinkivaraa hintapyyntöön. Ostaja sai alennusta ja myyjä hyvät rahat. Win-win.

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa äärettömän lapselliselta suuttua.

Kuulostaa äärettömän lapselliselta tarjota 150 000 € jos pyyntihinta on 300 000 €.