Miksi lapset voivat niin huonosti tänään, mutta eivät aiemmin? Kokevat kiusaamista kouluissa, ahdistusta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä esimerkki maailman erosta on se, että muistan tänä päivänäkin kun teininä kuulin ekan kerran, että joku oli raiskannut kaksivuotiaan. Se oli elämän kestävä shokki. Sitä ennen en ollut tajunnut, että taaperoita voidaan raiskata.

Nyt sen tajuaa varmaan ne taaperot itse ja isommat ovat nähneet dokumentteja sellaista. Minun maailma oli paljon turvallisempi näennäisesti kuin nykylasten maailma. Silloin kiusattiin rankasti myös opettajien taholta. Mutta maailma sen ympärillä tuntui turvallisemmalta. Ja muuttamalla muualle, pääsi eroon kaikista ihmisistä. Nyt ne tulee somessa mukana maailman ääriin.

Varmasti lisää kyllä lasten ahdistuneisuutta että kaikki maailman pahuus on nähtävillä netissä ja somessa jatkuvasti. Ainahan kaikkea tätä on tapahtunut, mutta nyt ihan kuka vain lapsi törmää todella raakaan p0rnoon ja kaikenlaiseen kauheaan jo tosi nuorella iällä. Lasten tapa käsitellä pelottavia ja ahdistavia juttuja voi olla niiden jakaminen muiden lasten kanssa.

Lisäksi kaikenlaiset sekopäät groomaa ja ahdistelee lapsia netissä. Näiden toiminta on helpottunut netin ansiosta.

Omassa lapsuudessani 1960-luvulla ei tullut uutisia aamusta iltaan eikä myöskään ollut iltapäivälehtiä, joiden lööpeissä olisi ollut kissan kokoisin kirjaimin kaikkea maailman pahuudesta. Telkkarin iltauutisten aikaan lapset olivat jo omissa sängyissään eikä olohuoneessa katsomassa uutislähetystä. Vaikka siis maailmalla tapahtuikin kaikenlaista kamalaa, ei se tullut lasten tietoon. Vasta teininä 1970-luvulla, kun aloin itse lukea sanomalehtiä, tulin tietoiseksi monista asioista. Siihen asti "kamaluudet", joista sai tietoa, tuli koulussa historian tunneilla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

some on kaiken pahan alku. Ennen vanhemmilla oli enemmän aikaa lapsille kun ei tarvinnut somettaa. nykyään ollaan koko ajan kännykällä.

Nykyvanhemmat on tutkimusten mukaan enemmän lastensa kanssa kuin yksikään aiempi sukupolvi.

Eikä ole.

Nykyvanhempi voi olla fyysisesti läsnä mutta tuijottaa kännykkää koko ajan.

Lapsi ei siitä paljon hyödy.

Jopa mun kani hermostui, jos räpläsin kännykkää samalla kun silitin sitä. Se olisi halunnut hskamattoman huomioni ja se oli vain eläin.

Oletko nyt tosiaan jokaisen nykyperheen kotiarjesta noin tietoinen, kun osaat varmaksi sanoa että kaikki vanhemmat on vaan kännykällä kaiken aikaa?

Silloin ennen ne vanhemmat luki lehtiä tai kirjoja (lapset ei saanut häiritä) ja katsoi telkkaria, jota ei myöskään saanut häiritä. Mutta kännykkä, se on kamalaa pahuutta.

Muistan itse (80- luvun lapsi) kuinka onnellisen tiedoton olin maailman menosta kun kännykkää ei ollut, kävin päivittäin naapurissa leikkimässä, touhuttiin pihalla. Oli mahtava tunne nähdä face to face ystävän ja olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Olin liikunnallinen ja usein touhusin pihalla ihan hiki hatussa, hyötyliikuntaakin sai. Nykyään lapset ovat huonommassa kunnossa kuin koskaan kun liikunta ei kiinnosta ja nyhjötetään puhelin kourassa välitunnillakin. Kännykästä saadaan kaikkea tietoa, on se sitten vääristynyttä tai todellista, se voi vaikuttaa haitallisesti lapsen mieltä joka on vielä herkässä kasvuiässä.

Samalla on riski joutua häirinnän kohteeksi koska puhelimitse kuka tahansa voi saada sinun yhteystiedot ja lähettää häiritsevää materiaalia. Uskon että monet vanhemmat eivät tiedäkään mitä se oma lapsi touhuaa sos. mediassa ja mitä kaikkea shaissea näkee ja kuulee. Lapset ovat helppoja kohteita vaikutteille.

Tästä olen samaa mieltä. Ongelma ei pääosin ole vanhempien somen ja puhelimen käyttö, vaan se ettei lasten netinkäyttöä ymmärretä, osata tai viitsitä valvoa riittävästi. Ja se älylaitteiden käyttö ja pelimaailma todellakin koukuttaa. Se koukuttaa aikuiset ja vielä pahemmin lapset. Nykyvanhemmat alkaa olla sitä ikäluokkaa, joka on itsekin kasvanut videopelejä pelaillen ja teininä tutustunut internetin ihmemaahan, ja helposti ajattelee että kyllähän sitä itsekin tuli elettyä koneiden kanssa ja hyvin meni. Maailma ja varsinkin se some on kuitenkin muuttunut jo sieltä ysärin lopulta/nollarin alusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen asui monilla ukit ja mummit lähellä ja saattoivat ottaa lapset hoitoon niin että perheeT jaksoivat ja oli yhteisöllisempää.

Olet väärässä. Nykyajan isovanhemmat hoitavat lastenlapsiaan enemmän kuin koskaan ennen.

Lapset ovat muuttaneet enemmän muille paikkakunnille. Tämän takia ei ole vanhukset samalla tavoin hoitamassa lapsen lapsia kuin aikaisemmin.

Olet väärässä.

Nykyajan isovanhemmat hoitavat lastenlapsiaan enemmän kuin koskaan ennen.

Ennen isovanhemmat olivat vanhoja ja sairaita, eivätkä todellakaan hoitaneet lastenlapsia. 80-luvulla syntyneillä lapsilla oli puolet isovanhemmista kuolleet jo ennen lapsenlapsen syntymää.

Nykyään useimmilla yli 10-vuotiaillakin on kaikki isovanhemmat elossa ja suhteellisen hyväkuntoisiakin.

Mun 80-luvulla syntyneistä kavereista osalla on edelleen elossa olevia isovanhempia. 10v sitten lähes jokaisella oli. Nuorempanahan ne lapset on ennen hankittu, nää 80-vuotiaat vauvojen isovanhemmat on nykyään paljon yleisempiä kuin ennen.

Kun olin lapsi, vanhemmat olivat käytännöllisesti katsottuna aina töissä, siihen aikaan ei myöskään sylitelty tai leikitty lasten kanssa. Otettiin mukaan askareisiin mahdollisuuksien mukaan. Kuri ja käytöstavat olivat kunniassa, velvollisuudet kuten koulunkäynti , oli hoidettava . Nyt aikuisenakin asiat reilassa, ei ahdistuksia, ei masennuksia, elämänhallinta kunnossa ja lapset kadvatettu aikuisiksi samoilla periaatteilla. Hekin voivat hyvin ja menestyvät. Nykyään monen elämä on laiskaa, löperöä, välinpitämätöntä. Lapset ovat tuuliajolla..

Hah muistuu mieleen se hetki kun olin sijaistamassa eräässä ala-asteen luokassa ja farkkuihini oli tullut ilmeisesti taakse reikä, jota en ollut huomannut. Auttaessani oppilasta tehtävän kanssa tunnen kuinka sormi työntyy reiästä sisään ja koskee ihoani. Juu, varmaan oma moka kun oli reikäiset housut mutta jotain kyllä on tapahtunut että lapsi uskaltaa tehdä noin opettajalle. Käännyn ympäri ja kasvot hymyssä minua tuijottaa ala-asteikäinen lapsi. Ei siinä mitään, en suuttunut, mutta ihmettelen kyllä kovasti että mihin hittoon on hävinnyt opettajien ja tuntemattomien aikuisten kunnioitus?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska koulut on nykyään valtavia jättilaitoksia, jossa aikuisia on ihan liian vähän ja hekin vaihtuvat koko ajan.

Ja sama koskee päivähoitoa. Jättilaitoksia, joissa ei yhtään kiinteää turvallista aikuissuhdetta, vaan välinpitämättömyyttä ja kaaosta.

Kiinteä ja turvallinen aikuissuhde olisi ikäänkuin luonnostaan lapsen ja vanhempien välinen suhde. Kun lapsi joudutaan herättämään kesken unien hirveään härdelliin joka päivä, että kaikki ehtivät syödä, pukea, päivähoitoon ja töihin ja illalla sitten sama toisinpäin, niin eihän se voi olla vaikuttamatta lapseen. Jättilaitoksissa on tietenkin välinpitämättömyyttä ja kaaosta, koska siellä töissä olevat henkilöt ovat tulleet töihin saman mankelin läpi kuin vanhemmat ja lapset, jotka käyttävät heidän palvelujaan, vain vähän aikaisemmin. Jotain tälle pitäisi tehdä, mutta mitä?

Vierailija kirjoitti:

Kaikki lapsiperheiden palvelut surkealla tolalla ja vanhemmat ovat edellisen laman lapsia.

Olen eri mieltä kyllä, täällä päin ainakin missä itse asun, omasta kokemuksesta voin sanoa että lapsiperheiden palvelut on hyvät ja helposti apua saatavilla.

Ennen oli paremmin kun ei ollut nettiä, valitettavasti se lisää kaikenlaista pahuutta, siellä kun on kaikki mahdollinen saatavilla ja jatkuvasti muutenkin ollaan puhelimien kimpussa. Vie pois todellisuudesta. Kotona ei olla läsnä, tehdä kaikkea yhdessä perheenä jne. Ei kasvatustaitoja ikävä kyllä monillakaan nykyvanhemmilla ole. Ei rajoja jne.

Itse olen pienen lapsen äiti ja joka päivä kerron että rakastan, osoitan muutenkin, opetan tavat ja rajat ja olen aidosti läsnä.

Lapsiperheiden palvelut ovat nyt älyttömän hyvin. Siitä ei voi olla kyse. Vanhemmat ovat laiskoja ja osaamattomia kasvattajia. Ei kaikkea voi oleettaa tulevan valmiina. Että yhteiskunta hoitaa. Valittamine on jotenkin jäänyt päälle, niin turhaa.

Mun lapsi on toisella luokalla. Lähes jokaisella luokkakaverilla on älypuhelin ja siinä whatsapp. Suurin osa varmaan käyttää kännykkäänsä ihan asiallisesti, tekee jotain hassuja videoita ja lähettelee kavereilleen ja isovanhemmille, lähettelee emojeita, pelaa sovittuja pelejä jne.

Mutta sitten on ne jotka ei käytä asiallisesti. Niinkin harmittoman oloinen sovellus kuin se whatsapp tuntuu aiheuttavan ongelmia. Lapset tekee sinne ryhmiä, joihin lisäillään ja poistellaan toisia sen mukaan kenen pärstä sattuu miellyttämään. Joillain on varmaan isosisaruksia jne., joten jostain sinne ekaluokkalaisten wa-ryhmiin oli ilmestynyt täysin lapsille sopimatontakin materiaalia (en tiedä mitä, kun omallani ei sitä whatsappia ole). Niiltä ei oikein pysty mitenkään suojautumaan, jos joku kaveri niitä lähettää tai näyttää kännykästään, eikä vanhemmat oikein voi vaikuttaa siihen mitä lapsi toisen lapsen puhelimesta näkee. Pitää vaan yrittää kasvattaa lapsi siihen, että maailmassa on paljon muutakin kuin se nettimaailma ja että sieltä saattaa löytyä vaikka mitä törkyä, eikä todellakaan kannata uskoa kaikkea mitä näkee. Tai avata mitään videoklippejä kysymättä mitä ne sisältää. Ja yrittää pitkittää sen älykännyn hankintaa mahdollisimman pitkälle...

Vierailija kirjoitti:

No mikähän mahtaisi olla?

Eikö kukaan keksi mistä nykyinen kaikenkattava pahoinvointi johtuu?

Vinkkinä annan seuraavan:

Juurisyy-> seuraukset.

Tietäjät tietää.

Tehtiin silleen tymhästi, että äänestettiin punavihreitä ja tämän paskan sitten rangaistukseksi tyhmyydestämme saimme.

Murheellista on se, että lapset joutuvat vanhempiensa hulluuden sijaiskärsijöiksi.

He eivät tätä ansaitsisi, toisin kun vanhempansa, jotka todellakin ansaitsevat kaiken paskan ja vielä enemmänkin.

Toivottavasti lapset osaavat nostaa vanhempiensa äänestyskäyttäytymisen perhekeskusteluiden teemaksi.

Ahdistus lisääntynyt yhteiskunnassa. Orpo pitää huolen että lapset/nuoret voivat vielä paljon huonommin tulevaisuudessa. Suomi menee pilalle.

Kyllä perheissä ja kouluissa on ongelmia ollut aina. Ennen ne lakaistiin maton alle kovalla kurilla ja lapsen syyllistämisellä sekä aikuisten tietämättömyydellä ja välinpitämättömyydellä. Annettiin vaan olla. Lapsia riitti. Mitäs väliä jollain kersalla, menköön lapiohommiin isona. Erityislapset varsinkin.

Nykyään kaikista yritetään saada kunnon kansalaisia ja koululla sekä opiskelulla on oikeasti väliä. Lapiohommia ei ole enää. Opiskelu on välttämätöntä. Erityislapsetkin saavat kunnon opetusta. Kun kiinnitetään paljon huomiota lapsiin, tulee esiin myös traagisia tapauksia. Saadaan tietää epäonnistumisistakin. Me välitämme enemmän.

Siksi, että lapset joutuvat liian pieninä liian suuriin päiväkotiryhmiin selviytymään olemattomilla keinoillaan vaihtuvien hoitajien sekaan. Heille ei muodostu turvallisia kiintymys suhteita, vaan tilalle selviytymiskeinoiksi opitaan viidakon lait.

https://www.hs.fi/tiede/art-2000009847122.html

Vanhemmat, katsokaa peiliin, siellä on vastaus lasten hyvin - tai pahoinvointiin. Hallituksia on tullut ja mennyt, mutta lastenkasvatus ei ole niistä kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Ennen ainakaan puhelin ei saanut olla oppitunnilla. Opettaja kun siitä sanoi, sen uskoi koko luokka.

Jep. Ja muutenkin opettajaa kunnioitettiin paljon enemmän mitä nykyään. Opettaja jos puuttui kiusaamiseen, se aika usein loppui, mutta tänä somen aikakautena, on kaikki muuttunut ja pahat oppilaat ei saa kuria ollenkaan eikä useammat vanhemmat välitä pitää myöskään kuria kotona.

Vanhemmat ei osaa olla vanhempia.

Vierailija kirjoitti:

Ennen ainakaan puhelin ei saanut olla oppitunnilla. Opettaja kun siitä sanoi, sen uskoi koko luokka.

Eihän niitä kännyköitä ennenvanhaan ollutkaan!

Nykylapset ja nuoret eivät ihan oikeasti tiedä mitä koulukiusaaminen on. Heidän puheissaan se on koulukiusaamista jos parhaan kaverin kanssa on tullut riita ja se on sattunut tulemaan koulussa. Eli termit on heillä aivan sekaisin. Lisäksi eivät ymmärrä, että ahdistus on aivan normaali tunne jota kaikki tuntevat ajoittain. Kaikilla aikuisillakin ahdistaa joskus jos on vaikka töissä tulossa vaikea palaveri tai ei niin mieluinen työtehtävä. Nykylapset ja nuoret on vaan vanhempiensa toimesta kasvatettu siihen että pienimmästäkin ahdistuksen tunteesta saa jäädä kotiin ja olla kohtaamatta sitä vaikeaa tunnetta. On ihan tervettä että mentäisiin välillä pois mukavuusalueelta ja huomattaisiin että siitä selvitään.

Vierailija kirjoitti:

Siksi, että lapset joutuvat liian pieninä liian suuriin päiväkotiryhmiin selviytymään olemattomilla keinoillaan vaihtuvien hoitajien sekaan. Heille ei muodostu turvallisia kiintymys suhteita, vaan tilalle selviytymiskeinoiksi opitaan viidakon lait.

https://www.hs.fi/tiede/art-2000009847122.html

Juttu maksumuurin takana, mutta 30 vuotta päiväkodeissa työskennelleenä samaa mieltä. Viimeiset 15 vuotta on tasaiseen tahtiin alle 3 vuotiaiden määrä lisääntynyt päiväkodeissa, samalla hoitopäivät pidentyneet - 9-10 tuntia päivässä on yksivuotiaallekin jo normi. Pieniä päiväkoteja on lakkautettu, perhepäivähoitoa ajettu alas ja kotihoidon imago saatu mustamaalattua niin ettei vanhemmat enää halua jäädä kotiin pikkulapsivuosiksi, tilalle tullut 200-300 lapsen jättipäiväkidit alati vaihtuvine hoitajineen.

Koulumaailman alennustilasta en edes aloita...

Niin, oisko aika myöntää ettei tämä tämmöinen tuota kuin käytöshäiriöisiä, oppimisvaikeuksista ja mt-ongelmista kärsiviä lapsia ja nuoria! Moni syyttää älylaitteita, mutta kun ongelmua on myös niillä pikkulapsilla, joille ei älylaitteira anneta. Ikävuodet 0-3v on aivojen kehityksessä ihmiselämän tärkeimmät vuodet, mm. Resistenssi ja stressinsietokyky määräytyvät tuon ajan oloista, ja kiintymyssuhde myös.

Vierailija kirjoitti:

Nykylapset ja nuoret eivät ihan oikeasti tiedä mitä koulukiusaaminen on. Heidän puheissaan se on koulukiusaamista jos parhaan kaverin kanssa on tullut riita ja se on sattunut tulemaan koulussa. Eli termit on heillä aivan sekaisin. Lisäksi eivät ymmärrä, että ahdistus on aivan normaali tunne jota kaikki tuntevat ajoittain. Kaikilla aikuisillakin ahdistaa joskus jos on vaikka töissä tulossa vaikea palaveri tai ei niin mieluinen työtehtävä. Nykylapset ja nuoret on vaan vanhempiensa toimesta kasvatettu siihen että pienimmästäkin ahdistuksen tunteesta saa jäädä kotiin ja olla kohtaamatta sitä vaikeaa tunnetta. On ihan tervettä että mentäisiin välillä pois mukavuusalueelta ja huomattaisiin että siitä selvitään.

Kyllä edelleen on sitä ihan oikeaa koulukiusaamista, ei se ole mihinkään kadonnut. Nykyään vielä otetaan videolle ja jaetaan koko maailman nähtäville, miten kaverit potkii maassa makaavaa tai pakottaa nuolemaan kenkiä. Melkoista vähättelyä väittää, että kyse ois vaan jostain kavereitten välisestä riitelystä. Suoraan sanottuna, tuo kommentti oli oikein klassikko, sanat jolla on kautta aikojen vähätelty kiusattujen lasten kokemuksia. Että olet vaan liian herkkä.