Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mikä oli parasta/pahinta lapsuudessa 80-90-luvuilla
20.09.2023 |
Te kasarin ja ysärin lapset/nuoret.
Mitkä on parhaimmat muistonne alaikäisyyden vuosilta noilta vuosikymmeniltä? Mitä muistelette lämmöllä, mikä tuo nostalgisia rakkaita muistoja?
Mikäs puolestaan oli pahinta lapsuusvuosina? Mitä asioita ette kaiholla muistele? Tuoko jotkut asiat traumoja pintaan?
Tarkoitan siis asioita, jotka liittyvät nimenomaan noihin vuosikymmeniin eli olivat leimallisesti sitä ajankuvaa?
Kommentit (22)
Just toi miten omilleen jätettiin hoitamaan asioita ja vaikkapa kaverisuhteita. Olis pitänyt kaikki vaan tietää, oikein missään ei etukäteen neuvottu tai asioita ei pohdittu yhdessä. Ja sitten perään huudot, ja laita lapsi asialle tee ite perässä huokailut, kun ei mennyt niinkuin piti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Autoritaarinen kasvatus oli pahinta. Tunteitani ei sanoitettu ollenkaan ja jos esim. myöhästyin kotiintuloajalta niin jouduin nurkkaan seisomaan.
Vierailija kirjoitti:
Pääsivätkö silloin myös ne kiltitkin pojat mukaan juhlimaan ja pitämään hauskaa? 🥺
Pääsi, ja joka toinen oli punatukkainen luonnostaan.
Siihen aikaan oli aika uskomattomia käytäntöjä perheissä, kun lasuja ei vielä tunnettu eikä viranomaisilla siksi ollut kunnollista mahdollisuutta puuttua asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Autoritaarinen kasvatus oli pahinta. Tunteitani ei sanoitettu ollenkaan ja jos esim. myöhästyin kotiintuloajalta niin jouduin nurkkaan seisomaan.
Tätä olin tulossa sanomaan! Enkä edes joutunut nurkkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksinkertaisuus ja sosiaalisempi elämä. Vierailla käytiin enemmän. Paremmat tv-ohjelmat! Ei kännyköitä, ei somea.
Monet lapset olivat aika oman onnensa nojassa toisaalta.
+ Ei ollu kamalaa suorittamista, vaan arki soljui lapsena leppoisasti.
+ Luotettiin jo aika pienenä, että sai kulkea itse moneen paikkaan.
- Ruumillinen kuritus (vyöllä).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Autoritaarinen kasvatus oli pahinta. Tunteitani ei sanoitettu ollenkaan ja jos esim. myöhästyin kotiintuloajalta niin jouduin nurkkaan seisomaan.
Sinänsä nurkassa seisominen on pieni paha. Meillä tuli kunnolla korvatillikkaa tai läpsyä naamaan.
Toki tuossa ruumiillisessa kurituksessa on hyvätkin puolensa. Ne ei yleensä kestäneet ajallisesti pitkään. Pari kunnon läpsyä naamaan, ja se oli siinä. Aikaa meni 5 sekuntia.
Toista se, kun jollakin oli 2 viikkoa kotiarestia.
Se oli hyvä aika viettää lapsuuttaan joskus 80-luvun alussa. Ei ollut kännyköitä eikä tietokoneita, joku kämänen ping pong tv-peli oli muistaakseni. Leikittiin sotaa, rakennettiin majoja, kiipeiltiin puissa ym. Sekin oli jännä että lähikaupassa myytiin papatteja ja jotain muita pommeja eikä kukaan sanonut mitään kun niitä räjäyteltiin. Se oli aika huoletonta aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen monta kertaa ihmetellyt isälleni miten "tämänpäiväisesti" hän kasvatti meitä lapsuudessamme ja nuoruudessamme ( synnyin 1978)
Olen vasta jälkeen päin tajunnut miten vinksallaan monien perheiden elämä on ollut ja tosiaan miten autoritääristä kasvatus on ollut, tai etteivät vanhemmat ole juuri lastensa kanssa olleet. Ja lapset on jätetty selviämään yksin monista asioista .
Vierailija kirjoitti:
Se oli hyvä aika viettää lapsuuttaan joskus 80-luvun alussa. Ei ollut kännyköitä eikä tietokoneita, joku kämänen ping pong tv-peli oli muistaakseni. Leikittiin sotaa, rakennettiin majoja, kiipeiltiin puissa ym. Sekin oli jännä että lähikaupassa myytiin papatteja ja jotain muita pommeja eikä kukaan sanonut mitään kun niitä räjäyteltiin. Se oli aika huoletonta aikaa.
Nallipyssyjä muuten saa myydä vieläkin :D jotain ei sentään ole kielletty
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pääsivätkö silloin myös ne kiltitkin pojat mukaan juhlimaan ja pitämään hauskaa? 🥺
Ei koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Se oli hyvä aika viettää lapsuuttaan joskus 80-luvun alussa. Ei ollut kännyköitä eikä tietokoneita, joku kämänen ping pong tv-peli oli muistaakseni. Leikittiin sotaa, rakennettiin majoja, kiipeiltiin puissa ym. Sekin oli jännä että lähikaupassa myytiin papatteja ja jotain muita pommeja eikä kukaan sanonut mitään kun niitä räjäyteltiin. Se oli aika huoletonta aikaa.
Ja myytiin lapsille niitä suklaatupakoitakin! Nyt kai lakupiippukin on jo pannassa :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääsivätkö silloin myös ne kiltitkin pojat mukaan juhlimaan ja pitämään hauskaa? 🥺
Pääsi, ja joka toinen oli punatukkainen luonnostaan.
Jolla ei silloin ollut punainen tukka, niin värjäsi sen punaiseksi.
esim omat 2010 -luvulla syntyneet lapseni eivät tiedä mikä on tukkapölly..
Todella autoritaarista oli meno. Muistan sen miten ei uskaltanut kysellä mitään edes vanhemmilta kun tuli vastaukseksi että mitä tyhmiä siinä kyselet. Luultavasti siksi luin paljon jo lapsena. En todellakaan näe mitään erityisen nostalgista juttua tuolta ajalta.
Ei näkynyt tummahipijäisiä kaduilla lorvailemassa. Jos teit väärin niin remmistä tuli. Kyllä tulee ikävä lapsuutta kun katselee nykymenoa.
Parasta: Suomessa oli pääasiassa suomalaisia, valkoisia ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
+ Ei ollu kamalaa suorittamista, vaan arki soljui lapsena leppoisasti.
+ Luotettiin jo aika pienenä, että sai kulkea itse moneen paikkaan.
- Ruumillinen kuritus (vyöllä).
Tuo en ehkä oudointa ymmärtää nykypäivänä, että ns normaaleissakin perheissä saatettiin hakata lapsia remmillä takapuolelle.
Alue: Aihe vapaa
Se miten oman onnensa nojassa monet lapset oli. Monet oli kesällä yksin kotona kun vanhemmat oli töissä, osalla jopa alle kouluikäisiä sisaruksia siinä mukana. Eikä lapsilla ollut tuolloin yleisesti edes omia puhelimia mukana.
Lisäksi se vastuu mitä lapsille annettiin. Olen ala-asteikäsienä hoitanut kaverin kanssa tämän 2v pikkusiskoa puoli päivää.