Mikä oli parasta/pahinta lapsuudessa 80-90-luvuilla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

+ Ei ollu kamalaa suorittamista, vaan arki soljui lapsena leppoisasti.

+ Luotettiin jo aika pienenä, että sai kulkea itse moneen paikkaan.

- Ruumillinen kuritus (vyöllä).

Tuo en ehkä oudointa ymmärtää nykypäivänä, että ns normaaleissakin perheissä saatettiin hakata lapsia remmillä takapuolelle.

Ei ollut remmi normaalia. Harvassa perheessä sitä enää tehtiin ja kummeksuntaa herätti. Enemminkin oli vapaan kasvatuksen aikaa. Kukaan ei vahtinut, eikä rankaissut, kun ei edes tiedetty mitä lapset touhuaa.

Just toi auktoritäärinen kasvatus eli nykypäivänä väkivalta lapsia kohtaan. Omalla kohdalla loppui vasta siinä vaiheessa kun vastasin takaisin riittävällä määrällä väkivaltaa.

Se, ettei mitään tukea ollut esim. mielenterveysvanhempien lapsille. Luokanvalvoja yritti tsempata että ei vanhempasi varmasti pahaa tarkoita, jos riehuu kaiket yöt ettekä lapset saa nukuttua.

Muiden vanhempien lasten väkivaltaisuus nuorempia kohtaan, mopotus yläasteella jatkui kuukausia. Jos näki vanhempia lapsia porukan illalla, oli syytä juosta tai tuli turpaan. Kerran minua puukotettiin linkkarilla kun saivat kiinni, mutta onneksi farkkutakki suojasi.

N43