Mitä yleisiä miesten tai naisten parisuhdevaatimuksia koet ettet täytä/voi täyttää?
Kommentit (94)
Olen erityisen herkkä ja empaattinen. Se kertokoon kaikki. On helpompaa olla yksin.
Vierailija kirjoitti:
Olen liian laiha, liian muodoton, liian pitkä, liian miesmäinen kasvoistani, aiemmin mainituista huolimatta kuitenkin liian lihaksikas naiseksi, liian sitä ja tätä.
Ja kun mietin asiaa tarkemmin, niin oikeastaan ei kiinnosta v-ttuakaan.
Vaikkei kiinnostaisikaan, niin sanompa kuitenkin, että tuo esittelytekstisi kuullostaa oikein hyvältä! Pitkä jäntevä nainen, mikäs sen parempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketjussa tullut jo monia turn offeja, jotka sopii minuunkin:
- en ole enää nuori, timmi enkä kaunis
- en juurikaan meikkaa, laita hiuksia tai sheivaa
- pidän vain tavallisesta seksistä, en todellakaan mistään anaalijutuista tai fetisseistä
- en tarvitse mieheltä mitään, olen remonttihommissakin parempi kuin valtaosa korkeakoulutetuista miehistä (duunareita en huoli)
- en siedä neuvomista, etenkään asioissa joista tiedän vähintään yhtä paljon kuin mies. Mansplaining saa minut raivon partaalle.
- en jaksa enää joustaa ja sopeutua erilaisiin tapoihin, vrk-rytmeihin, ruokailutottumuksiin, siisteyskäsityksiin, vapaa-ajan ja lomien viettotapoihin tai oikeastaan mihinkään omista tavoistani ja tottumuksistani poikkeavaan
- vähän sama kuin edellä: en jaksa enää kiinnostua tai esittää kiinnostunutta toisen mielenkiinnon kohteista, jos ne eivät aidosti kiinnosta myös itseäni
- em. seikoista johtuen: en halua asua enää kenenkään kanssa yhdessä
- en pidä lapsista (paitsi sukulaislapsista). Miehen pitäisi olla ehdottomasti lapseton.Joo, haluan todellakin elää loppuelämäni ilman parisuhdetta.
Halu on varmasti miesten näkökulmasta molemminpuolinen. Ja remonttitaidot voisi uskoa kun näkee, yleensä vain pelkkää kuvitelmaa.
Tuliko sulle nyt jotenkin parempi mieli? 😄
Joidenkin on mahdotonta uskoa että joku osaa, ja haluaa, tehdä remonttihommia :D Meille kun valmistui tontille kanala, 20 neliötä eristyksineen, ilmanvaihtoineen, ikkunoineen ym niin yksi "kaveri" puuskahti että hänkin haluais mutta ei vaan ole sellaista miestä joka tekisi noin hienon. Ööö, ihan itse omin käsin minä sen tein, mies korkeintaan piti ikkunaa paikoillaan että sain sen ruuvattua kiinni. Ja moni remppajuttu on sellainen että minä teen sen paremmin, siksi se homma on minun tehtävä. Mies tekee sitten muuta.
Vierailija kirjoitti:
Saman katon alle muuttaminen. Olen asunut eron jälkeen yli 10 vuotta yksin, en usko että haluaisin enää koskaan muuttaa kenenkään kanssa samaan osoitteeseen. Onneksi löysin naisystävän joka ajattelee täsmälleen samoin.
Yhteinen osoite on resepti kyllästymiselle, ärsyyntymiselle, riidoille ja erolle.
Mutta toisaalta pienituloiset ihmiset pystyvät asumaan tilavammassa asunnossa, kun asumismenot jaetaan. Yksin on pakko asua pienessä asunnossa, kun tulot ei riitä parempaan.
Kaikki. En ole sellainen normaali.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saman katon alle muuttaminen. Olen asunut eron jälkeen yli 10 vuotta yksin, en usko että haluaisin enää koskaan muuttaa kenenkään kanssa samaan osoitteeseen. Onneksi löysin naisystävän joka ajattelee täsmälleen samoin.
Yhteinen osoite on resepti kyllästymiselle, ärsyyntymiselle, riidoille ja erolle.
Mutta toisaalta pienituloiset ihmiset pystyvät asumaan tilavammassa asunnossa, kun asumismenot jaetaan. Yksin on pakko asua pienessä asunnossa, kun tulot ei riitä parempaan.
Lapsettomalla sinkulla neliöitä on silti luultavasti jopa enemmän henkilöä kohde . Ja ne on vain ja ainoastaan omassa käytössä.
En usko että mulla on mitään isompia luonnevikoja, olen aina ollut esim hyvin sosiaalinen ja kyennyt solmimaan ja ylläpitämään pitkiä ystävyyssuhteita.
Ongelmani on lähinnä ulkonäkö: ne miehet joista minä kiinnostun, pystyvät saamaan paljon minua paremman näköisiä naisia, joten sinkkuna mennään kuten tähänkin asti.
Aiemmin olisin vastannut tähän että olen liian kylmä parisuhteeseen. Mikään ei tunnu miltään, enkä osaa feikata tunteita.
Mutta sitten kohtasin oikean ihmisen. Olinkin ihan parisuhdeihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ne yleiset vaatimukset ovat? Vaikka 10 yleisintä.
Naisten asettamat vaatimukset miehille
Yli 185cm
Eli ylipainoa
Ei mt ongelmia
Ei työttömyyttä
Korkea koulutustaso
Hyvä palkka
Maksat ulkomaanmatkat min 2x vuodessa
Ei ex vaimoja, ei lapsia
Ei omia kavereita, sosiaalinen ja esittelykelpoinen pitää silti olla
Ei omia harrastuksia, treenattu pitää silti olla, ei kuitenkaan liian lihaksikas
Ei hiusrajahaasteellisia
Ei mikään irtosuhteiden harrastaja, mutta taitava rakastaja silti pitää ollaM40
Kiitos.
Noista täytän 1/12. Ei siis kumma, että yksin saa tässä maailmassa olla.
Ei aavistustakaan, mitä parisuhdevaatimuksia joillain randoilla on. Keskityn tavoittelemaan seksiä itseäni kiinnostavien kumppaneiden kanssa, ja siitä joko seuraa jotakin pidempää, tai sitten ei. Miksi murehtia muiden aivoituksista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saman katon alle muuttaminen. Olen asunut eron jälkeen yli 10 vuotta yksin, en usko että haluaisin enää koskaan muuttaa kenenkään kanssa samaan osoitteeseen. Onneksi löysin naisystävän joka ajattelee täsmälleen samoin.
Yhteinen osoite on resepti kyllästymiselle, ärsyyntymiselle, riidoille ja erolle.
Mutta toisaalta pienituloiset ihmiset pystyvät asumaan tilavammassa asunnossa, kun asumismenot jaetaan. Yksin on pakko asua pienessä asunnossa, kun tulot ei riitä parempaan.
Asun 30-neliön asunnossa yksin. Jos muuttaisin kahdestaan 45-neliöiseen asuntoon, miten minun oma tilani siitä lisääntyisi?
Lapsettomuus, hoikkuus, nuoruus, mielenterveysongelmattomuus
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saman katon alle muuttaminen. Olen asunut eron jälkeen yli 10 vuotta yksin, en usko että haluaisin enää koskaan muuttaa kenenkään kanssa samaan osoitteeseen. Onneksi löysin naisystävän joka ajattelee täsmälleen samoin.
Yhteinen osoite on resepti kyllästymiselle, ärsyyntymiselle, riidoille ja erolle.
Mutta toisaalta pienituloiset ihmiset pystyvät asumaan tilavammassa asunnossa, kun asumismenot jaetaan. Yksin on pakko asua pienessä asunnossa, kun tulot ei riitä parempaan.
Lapsettomalla sinkulla neliöitä on silti luultavasti jopa enemmän henkilöä kohde . Ja ne on vain ja ainoastaan omassa käytössä.
Maailma ei kestä näin leveää asumista joka nupilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saman katon alle muuttaminen. Olen asunut eron jälkeen yli 10 vuotta yksin, en usko että haluaisin enää koskaan muuttaa kenenkään kanssa samaan osoitteeseen. Onneksi löysin naisystävän joka ajattelee täsmälleen samoin.
Yhteinen osoite on resepti kyllästymiselle, ärsyyntymiselle, riidoille ja erolle.
Niinpä, eri osoitteissa voi touhuta kaikenlaista kivaa mistä ei tartte toiselle aina kertoa, pysyy elämä virkeänä.
En voisi kuvitella elämääni noin mustasukkaista ihmistä. Asuimme puolisoni kanssa erillään neljä ensimmäistä seurusteluvuotta, lisäksi matkustin aiemmin paljon työni puolesta ja saatoin viettää kuukaudenkin eri paikkakunnalla. Ja matkustan yksin myös lomilla.
Jos ihminen on niin altis pettämään, että se on ensimmäinen asia mikä tulee mieleen ellei toinen ole silmälläpidon alaisena, niin hänen kannattaisi mennä itseensä. Ja hakea ammattiapua sairaalloiseen mustasukkaisuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saman katon alle muuttaminen. Olen asunut eron jälkeen yli 10 vuotta yksin, en usko että haluaisin enää koskaan muuttaa kenenkään kanssa samaan osoitteeseen. Onneksi löysin naisystävän joka ajattelee täsmälleen samoin.
Yhteinen osoite on resepti kyllästymiselle, ärsyyntymiselle, riidoille ja erolle.
Mutta toisaalta pienituloiset ihmiset pystyvät asumaan tilavammassa asunnossa, kun asumismenot jaetaan. Yksin on pakko asua pienessä asunnossa, kun tulot ei riitä parempaan.
Lapsettomalla sinkulla neliöitä on silti luultavasti jopa enemmän henkilöä kohde . Ja ne on vain ja ainoastaan omassa käytössä.
Maailma ei kestä näin leveää asumista joka nupilla.
Ei tarvitsekaan kestää, koskapa suurin osa ihmisistä haluaa asua perheen tai vähintään kumppanin kanssa.
Ihmisenä ja kumppanina olen luotettava, lojaali ja rakastava. Kaikki mitä voi pyytää niin sanotusti. Olen myös kaunis, hoikka, älykäs ja hauska. Sudenkuoppani on se, että olen köyhä ja sairas.
Vierailija kirjoitti:
Olen erityisen herkkä ja empaattinen. Se kertokoon kaikki. On helpompaa olla yksin.
Sama. Olen miettinyt, että voisin myöhemmin elämässä asua vaikka kaverin kanssa, en uskalla enää luottaa miehiin. Pitäisi ensin vaan löytää samanhenkinen kaveri, jolla on tarkoitus pysyä sinkkuna.
Koko. Olen 182 cm pitkä nainen, en mikään missi, vaan vankkarakenteinen. Lisäksi olen jo päälle nelikymppinen. Olen koulutetumpi kuin useimmat miehet ja tarvitsen paljon yksinoloaikaa. Olen päättäväinen luonne ja elän mielenkiintoista elämää. Minä en ole se tyyppi, joka ihastellen huokailee ja kuuntelee kun mies kertoo sankaritarinoitaan. Olen itse se action-hahmo ja sankari.
Vierailija kirjoitti:
En usko että mulla on mitään isompia luonnevikoja, olen aina ollut esim hyvin sosiaalinen ja kyennyt solmimaan ja ylläpitämään pitkiä ystävyyssuhteita.
Ongelmani on lähinnä ulkonäkö: ne miehet joista minä kiinnostun, pystyvät saamaan paljon minua paremman näköisiä naisia, joten sinkkuna mennään kuten tähänkin asti.
Palsta on täynnä inseleitä ja femseleitä, jotka valittavat, ettei tarpeeksi laadukasta kumppania löydy. Oikeastihan tuossa on kyse traumaresponssista eli mielenkiinto kiinnitetään vain sellaisiin turvallisiin kohteisiin, joita ei olisi mahdollistakaan saada, koska aito läheisyys pelottaa liikaa. Tämä on tyypillistä teini-ikäisille mutta nykyään myös nuoruutta venytetään keinotekoisesti keski-iän kynnykselle.
Te olette markkinatalouden uhreja. Vapauttakaa itsenne oravanpyörästä ja nähkää maailma ympärillänne.
Puhevikani/-tapani todennäköisesti isoin turnoff. Onneksi ei ole kaikille ollut kynnyskysymys.
M35