Puolisoni kuoli , kuka ilmoittaa hänen lapsilleen?
Menemättä sen enempää yksityiskohtiin, en aio ilmoittaa edesmenneen puolisoni kahdelle aikuiselle tyttärelle isänsä poismenosta. Tyttäret ovat vihanneet minua aina ja useita vuosia sitten estäneet puheluni jne. Syy tähän on, että olen tullut heidän äitinsä paikalle. Puolisoni oli ollut leski 7 vuotta kun tapasimme. En ole koskaan saanut aitoa mahdollisuutta edes tutustua näihin lapsiin, minua ei ole koskaan kutsuttu esim häihin, heidän lastensa ristiäisiin tms. Kaikki nämä vuodet minua ei ole ollut olemassa.
Kuka näihin tyttäriin on yhteydessä? Perunkirjoittaja? Saavatko he tietää kuolinsyyn jostakin? En itse tule kommentoimaan asiaa sanallakaan. Voinko järjestää muistotilaisuuden ennen heidän tavoittamistaan? Kaikki on nyt sekaisin , haluaisin edistää asioita mahdollisimman pian. Edesmennyt puoliso oli meistä varakkaampi ja meillä ei ollut avioehtoa. Ilmeisesti saan pesästä tasinkoni rahana?
Kommentit (746)
Milloin te estätte puhelut ihmiseltä? Itse olen estänyt vain yhden, jolla oli tapana soitella kännipuheluja öisin, missä haukkui koko suvun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ei ainakaan voi kuolinpesän varoista järjestellä yhtään mitään.
Miksei puoliso voisi järjestää.
Ap:stä pitäisi tulla pesänhoitaja sille kuolinpesälle ja sitä varten hän tarvitsee nimet paperiin kaikilta muilta kuolinpesän osakkailta. Siis niiltä lapsilta.
Sitten jos ap järjestää asiat täysin omista varoistaan itse maksaen, niin saattaa onnistua. Ja pillastuttaa ne lapset pitämällä heidän isänsä hautajaiset nopeutetussa aikataulussa kutsumatta heitä. En kuitenkaan suosittelisi.
Ihan näin molemmat vanhempani juuri haudanneena voin kertoa, että ainakaan paikallisessa Osuuspankissa ei tarvinut minkäänlaisia valtakirjoja pesän muilta osakkailta, kun vanhempieni laskuja sekä hautauskulujen laskuja kävin pankissa makselemassa. Henkkareitten näyttö riitti.
Paikallisissa op:n pankeissa kaikki tuntee toisensa varsinkin pienellä paikkakunnalla ja virkatodistuksen ne kuitenkin tarvitsee ennen perukirjoja.
Paikallinen Osuuspankki on yli 20 000 asukkaan kaupungissa ja itse en ole koskaan ollut pankin asiakas ja yksikään virkailija ei siellä minua tunne. Ja miten asiakkaan tunteminen liittyy mitenkään siihen, vaaditaanko muilta kuolinpesän osakkailta valtakirja laskujen maksamiseen vai ei?
Ei kai he sentään mitään kuolipesän osakkaiden ajatustenlukijoita voi olla, jotka muuten ei asu edes kyseisellä paikkakunnalla, eikä taatusti kyseisen pankin virkailijoiden tuttuja. Eikä perunkirjat kuulunut tuohon kyseiseen kommenttiin mitenkään, vaan kyse oli kuolinpesän osakkaiden oikeudesta maksaa laskuja kuolinpesän tililtä.
Kylläpä ne sieltä päätteeltänsä näkevät onko joku kuollut vai ei ja laskussa on yleensä nimikin, kenelle on lasku kohdistettu. Riippuu paljon pankista ja kuka siellä on järkeä käyttämässä, käyttääkö sitä maalaisjärkeä vai meneekö pankin sääntöjen mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset ovat rintaperillisiä, joten heidät tulee kutsua ainakin perunkirjoituksiin. Puolisosi lapset perivät ensisijaisesti puolisosi. Lapsen perintöoikeus on suurempi kuin vaimon, jollei teillä ollut keskinäistä testamenttia.
Totta tavallaan, koska vaimo ei peri ilman testamenttia pennin jeesusta.
Ettekö ole kuulleet koskaan tasingosta?!
Juu, mutta se ei ole perintöä vaan avioikeuden nojalla saatua.
Osaanottoni ap miehesi kuoleman johdosta. Olet todella fiksu ap, kun et osallistu hautajaisiin , etkä mihinkään siihen liittyvään, koska nämä vainajan lapset haluavat niin. Annat varmaan myös lakimies edustaa sinua perunkirjoituksessa. Itse toimisin juuri samoin. Vietätte ystävienne kanssa muistojuhlan sopivana ajankohtana.
Säästyt paljolta turhalta ikävältä ,mitä lapsoset yrittäisi päällesi kaataa.
Voimia sinulle.
Mitä tästä opimme? Aina kannattaa kirjata ylös oma viimeinen tahto, jottei sukulaisten, puolison, läheisten tarvitse keskenään alkaa riitelemään kuoleman jälkeen käytännön asioista.
Varmasti olisi hyvä etukäteen määrittää ainakin tuhkaus/arkkuhautaus, minne haudataan,
ketkä kutsutaan hautajaisiin yms perusasiat.
Vierailija kirjoitti:
Mitä tästä opimme? Aina kannattaa kirjata ylös oma viimeinen tahto, jottei sukulaisten, puolison, läheisten tarvitse keskenään alkaa riitelemään kuoleman jälkeen käytännön asioista.
Varmasti olisi hyvä etukäteen määrittää ainakin tuhkaus/arkkuhautaus, minne haudataan,
ketkä kutsutaan hautajaisiin yms perusasiat.
Tämä. Ei takuulla ole miehen tahto, että vaimo ei pääse hautajaisiin. Ja just tämän takia menisin paikalle.
Kertoo paljon väleistä että mies jätti vaimolle kaiken minkä voi ja lapsille vain pakollisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap vastaa: tosiaan nämä aikuiset lapset ovat kieltäneet minua osallistumasta mihinkään, eivät ole edes tervehtineet kun olemme törmänneet. Tältä toiselta sattuu olemaan vielä tekstiviestikin tallessa, jossa kehottaa minua pitämään näppini erossa mistään heihin liittyvästä ja ottamatta koskaan yhteyttä heihin Tämä viesti tuli sen jälkeen, kun minut oli nähty ulkoiluttamassa tämän toisen lapsen koiraa. Koira oli hoidossa silloin puolisollani viikon ja puolisoni oli kuumeessa. En vaatannut viestiin, mutta Olivat myöhemmin kertoneet isälleen, että ovat estäneet minut.
Koskaan en ole mitään pahaa tehnyt tai sanonut, ei olisi ollut edes tilaisuutta.
Ja olen pahoillani, minulla ei tosiaan ole termit hallussa kuten joku aiempana kommentoi. Olen uupunut ja edelleen järkyttynyt puolisoni kuolemasta. Minulla ei oikein ole edes käsitystä mitä keskinäinen testamentti tarkoittaa, mikä on tasinko ja mikä lasten lakiosa. Kai nämä selviää.
Lapset vaikuttavat olevan ilmeisen eri mieltä asiasta. On naurettavaa puhua jotain koiranulkoilutuksesta ja jättää oleelliset asiat kertomatta mistä oikeasti on kyse. Ei ole mitenkään todennäköistä, että kaikki miehen lapset reagoivat sinuun noin voimakkaasti, eikä yhtikäs mitään syytä olisi. Ja oli miten oli, niin joka tapauksessa kuolemasta ilmoittaminen menee noiden asioiden edelle. Anna se jonkun muun tehtäväksi, tuolla aiemmin joku kehotti ottamaan laimieheen yhteyttä, niin esimerkiksi hän voi sen asian hoitaa. Kuolema tulee oikeasti ilmoittaa heille riippumatta teidän väleistä. Et nyt ajattele kuten aikuinen.
Ne aikuiset lapset ei ajattele kuin aikuiset. Isällä oli oikeus uuteen onneen.
Lapsilla on oikeus olla tukematta uutta onnea.
Toki mutta kukaan älykäs ihminen ei tee niin isälleen.
Toki, mutta fiksu tekee. Johan se tässäkin tapauksessa tuli selväksi eli lesken rakkaus = motiivi rahoihin. Erityisesti tyttäret haistaa lokit kaukaa.
Isähän asui vaimonsa siivellä.
Lisäksi lokki asui lastensa siivellä.
Miten niin? Riippuu miten hallintaoikeus on syntynyt. Esim. minä omistan äitini asunnon, sillä hän lahjoitti sen minulle pidättäen hallintaoikeuden. Äiti maksaa kulut, mulle tuli lahjavero. En aattele, että äitini lokkeilisi.
Kiinteistön hallintaoikeus tarkoittaa, että voit pitää hallussasi ja käyttää kiinteistöä omistajan tavoin, mutta et saa myydä sitä. Omistajan veroinen haltija on se, joka on saanut hallintaoikeuden kiinteistöön vastikkeetta.
Omistajan veroinen haltija voi olla
- leski, jolla on oikeus asua puolisoiden yhteisessä asunnossa
- se, joka on hallintaoikeustestamentilla saanut oikeuden hallita kuolinpesään kuuluvaa kiinteistöä
- se, joka on lahjoittanut kiinteistön ja pidättää hallintaoikeuden itsellään - esimerkiksi jos vanhemmat ovat lahjoittaneet vapaa-ajan kiinteistön lapselleen ja säilyttäneet hallintaoikeuden.Omistajan veroista haltijaa ei voi syntyä siten, että kiinteistön myyjä pidättää itselleen sen hallintaoikeuden. Jos esimerkiksi vanhemmat myyvät kiinteistön lapselleen ja pidättävät elinikäisen hallintaoikeuden, kiinteistövero määrätään lapselle.
Tuo hallintaoikeus on oikea riesa. Meillä jäi leski asumaan taloon. Me lapset meinattiin joutua isoon suohon, hädin tuskin täysi-ikäisinä, opinnot kesken, ja kauhea perintövero niskassa. Tai ei se oikeasti kauhea ollut, mutta siinä rahatilanteessa se oli kauhea. Mitään realisoitavaa omaisuutta ei ollut, koko perintö oli käytännössä se talo. Onneksi saimme apua.
Leski asui siellä talossa leskenoikeutensa turvin melkein 20 vuotta, meillä ei ollut mitään asiaa sinne, hirvikiväärillä uhkasi jos yritti. Poliiseja soiteltiin puolin jos toisin. Siellä se leski ryyppäsi kaikki ne vuodet, ja lopulta täysin varattomana kuollessaan, hyvä ettei talo lahonnut ympäriltä. Siellä oli ihmisten ja koirien jätöksiä kaikki pinnat täynnä, kylppäristä laatat hakattu rikki ja kaikki rakenteet märkinä ties kuinka pitkälle, käytännössä talo oli lähes purkukuntoinen.
Onneksi toinen vanhemmistani on järkevä, ja hänellä on asiat viimeisen päälle mietittynä ja suunniteltuna, ja kaikki paperityöt tehtynä. Ja hänen puolisonsa on muutenkin ihana ihminen.
Eri asia. Hallintaoikeuden omaava ei saa myydä, mutta lesken asumisoikeudella asuva saa myydä. Sitten vain myyntihinnasta pitää tilittää perillisille heidän osuus.
Jos en omista itselleni asunnoksi sopivaa kiinteistöä, saan asumisoikeuden mieheni yksin omistamaan yhteiseen kotiimme. Väitätkö vakavissasi, että saisin myydä asunnon, mitä en omista?
Ap ei omista tuota eikä hänellä ole asumisoikeutta, kun edesmennyt mies jo valmiiksi asui siinä asumisoikeudella, eli kumpikaan ei muutenkaan päde.
Tämän ketjun ap on kertonut aiemmin että asunto jossa hän ja edesmennyt asuivat yhdessä, on ap:n lasten (jotka eivät ole edesmenneen lapsia) omistuksessa.
Täällä kirjoittelee ihmisiä, jotka eivät ole vaivautuneet koko ketjua lukemaan, joten pahasti ovat puurot ja vellit menneet sekaisin. Koko ajan ollaan ajamassa leskeä pois asunnosta, jonka hänen omat lapsensa omistavat ja hänellä on siihen asumisoikeus. Eli kuolleen miehen lapsilla ei ole siihen asuntoon mitään osuutta eikä arpaa. Toinen täällä sekaisin mennyt juttu on, kun ei käsitetä, mitä tarkoittaa keskinäinen testamentti. Oltiin tietäviä ja kerrottiin, että vaimo ei peri miestään. Yllätys, yllätys, testamentin nojalla perii ja vainajan lapset saavat vain lakiosansa, eivät muuta.
moi
Vierailija kirjoitti:
Olet ollut siinä asemassa ettet voi itse vihoitella miehesi lapsille. Toivottavasti olet ollut kuitenkin ystävällinen ja ymmärtäväinen. Vaikka ei varmasti helppoa aina jaksaa sellaista. Suurena vaikuttajana kaikkeen on voinut olla tytärten äiti.
Mutta nyt yrität asiallisen ystävällisesti hoitaa asiat.
Miten tytärten äiti on voinut vaikuttaa heidän väleihinsä, kun mies oli leski heidän avioituessaan? Vai meinaatko, että lasten äiti on tullut haudan takaa neuvomaan? Lukekaa ihmiset ajatuksella ja miettikää, ennen kuin alatte täällä p--kaa jauhamaan.
moi
Vierailija kirjoitti:
Järjestä hautajaiset ja perunkirjoitus itse. Ei hautajaisiin lapsia tarvitse kutsua. Näin sisareni tekivät minulle meidän keskinäisten riitojen vuoksi isäni kuoltua. Sain tietää isän kuolemasta vasta nähtyäni kuollinilmoituksen lehdessä ja kutsu perinkirjoitukseen tuli postissa.
Kuulostaapa kummalliselta. Olin kuvitellut, että joku viranomainen ilmoittaisi lähiomaisille kuolemasta.
Entä, jos vainajalla ei ole kuin yksi lapsi, eikä puolisoa, mutta joku serkku sattuu olemaan paikalla kuoleman tapahtuessa? Luotetaanko että kyllä kai tämä kertoo muillekin? Kuulostaa todella kummalliselta, että ihmisen kuoleman voi pimittää muulta suvulta ja haudata vainajan minne itseä sattuu lystättämään miten itseä sattuu miellyttämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ei ainakaan voi kuolinpesän varoista järjestellä yhtään mitään.
Miksei puoliso voisi järjestää.
Ap:stä pitäisi tulla pesänhoitaja sille kuolinpesälle ja sitä varten hän tarvitsee nimet paperiin kaikilta muilta kuolinpesän osakkailta. Siis niiltä lapsilta.
Sitten jos ap järjestää asiat täysin omista varoistaan itse maksaen, niin saattaa onnistua. Ja pillastuttaa ne lapset pitämällä heidän isänsä hautajaiset nopeutetussa aikataulussa kutsumatta heitä. En kuitenkaan suosittelisi.
Ihan näin molemmat vanhempani juuri haudanneena voin kertoa, että ainakaan paikallisessa Osuuspankissa ei tarvinut minkäänlaisia valtakirjoja pesän muilta osakkailta, kun vanhempieni laskuja sekä hautauskulujen laskuja kävin pankissa makselemassa. Henkkareitten näyttö riitti.
Paikallisissa op:n pankeissa kaikki tuntee toisensa varsinkin pienellä paikkakunnalla ja virkatodistuksen ne kuitenkin tarvitsee ennen perukirjoja.
Paikallinen Osuuspankki on yli 20 000 asukkaan kaupungissa ja itse en ole koskaan ollut pankin asiakas ja yksikään virkailija ei siellä minua tunne. Ja miten asiakkaan tunteminen liittyy mitenkään siihen, vaaditaanko muilta kuolinpesän osakkailta valtakirja laskujen maksamiseen vai ei?
Ei kai he sentään mitään kuolipesän osakkaiden ajatustenlukijoita voi olla, jotka muuten ei asu edes kyseisellä paikkakunnalla, eikä taatusti kyseisen pankin virkailijoiden tuttuja. Eikä perunkirjat kuulunut tuohon kyseiseen kommenttiin mitenkään, vaan kyse oli kuolinpesän osakkaiden oikeudesta maksaa laskuja kuolinpesän tililtä.
Kylläpä ne sieltä päätteeltänsä näkevät onko joku kuollut vai ei ja laskussa on yleensä nimikin, kenelle on lasku kohdistettu. Riippuu paljon pankista ja kuka siellä on järkeä käyttämässä, käyttääkö sitä maalaisjärkeä vai meneekö pankin sääntöjen mukaan.
Missään pankissa ei tarvita valtakirjaa laskujen maksuun eikä edes perukirjan laatimiseen.
Vasta perinnönjakoon tarvitaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset ovat rintaperillisiä, joten heidät tulee kutsua ainakin perunkirjoituksiin. Puolisosi lapset perivät ensisijaisesti puolisosi. Lapsen perintöoikeus on suurempi kuin vaimon, jollei teillä ollut keskinäistä testamenttia.
Totta tavallaan, koska vaimo ei peri ilman testamenttia pennin jeesusta.
Ei, mutta saa tasinkoa jos mies varakkaampi. Eli puolet omaisuudesta. Yhteiseen kotiin saa jäädä asumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset ovat rintaperillisiä, joten heidät tulee kutsua ainakin perunkirjoituksiin. Puolisosi lapset perivät ensisijaisesti puolisosi. Lapsen perintöoikeus on suurempi kuin vaimon, jollei teillä ollut keskinäistä testamenttia.
Totta tavallaan, koska vaimo ei peri ilman testamenttia pennin jeesusta.
Ei, mutta saa tasinkoa jos mies varakkaampi. Eli puolet omaisuudesta. Yhteiseen kotiin saa jäädä asumaan.
Tasinko? Olin varakkaampi kun mieheni kuoli.
Perunkirjaan merkittiin: leski ei anna tasinkoa.
Ihan lakimiehen neuvosta.
Ei tarvi ilmoitella lapsille. Maistakoot omaa lääkettänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järjestä hautajaiset ja perunkirjoitus itse. Ei hautajaisiin lapsia tarvitse kutsua. Näin sisareni tekivät minulle meidän keskinäisten riitojen vuoksi isäni kuoltua. Sain tietää isän kuolemasta vasta nähtyäni kuollinilmoituksen lehdessä ja kutsu perinkirjoitukseen tuli postissa.
Kuulostaapa kummalliselta. Olin kuvitellut, että joku viranomainen ilmoittaisi lähiomaisille kuolemasta.
Entä, jos vainajalla ei ole kuin yksi lapsi, eikä puolisoa, mutta joku serkku sattuu olemaan paikalla kuoleman tapahtuessa? Luotetaanko että kyllä kai tämä kertoo muillekin? Kuulostaa todella kummalliselta, että ihmisen kuoleman voi pimittää muulta suvulta ja haudata vainajan minne itseä sattuu lystättämään miten itseä sattuu miellyttämään.
Mikähän viranomainen selvittäisi vainajan kaikkien lasten ja sisarusten yhteystiedot ja soittelisi heille yksitellen?
Suomessa kuolee päivittäin n. 170 ihmistä. Osalla voi olla kymmenenkin lasta tai liuta sisaruksia, osa heistä voi asua ulkomailla, tiedot olla salaiset ym. Tarvisi aika lauman viranomaisia tuohon työhön.
Haloo, tämä ketju on saanut järjettömät mittasuhteet. Ei siinä kuoleman äärellä kannata liikoja riidellä. Kaikki näkyy yläkerran Isällä kuitenkin, oottekos sitä aatellu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järjestä hautajaiset ja perunkirjoitus itse. Ei hautajaisiin lapsia tarvitse kutsua. Näin sisareni tekivät minulle meidän keskinäisten riitojen vuoksi isäni kuoltua. Sain tietää isän kuolemasta vasta nähtyäni kuollinilmoituksen lehdessä ja kutsu perinkirjoitukseen tuli postissa.
Kuulostaapa kummalliselta. Olin kuvitellut, että joku viranomainen ilmoittaisi lähiomaisille kuolemasta.
Entä, jos vainajalla ei ole kuin yksi lapsi, eikä puolisoa, mutta joku serkku sattuu olemaan paikalla kuoleman tapahtuessa? Luotetaanko että kyllä kai tämä kertoo muillekin? Kuulostaa todella kummalliselta, että ihmisen kuoleman voi pimittää muulta suvulta ja haudata vainajan minne itseä sattuu lystättämään miten itseä sattuu miellyttämään.
Mikähän viranomainen selvittäisi vainajan kaikkien lasten ja sisarusten yhteystiedot ja soittelisi heille yksitellen?
Suomessa kuolee päivittäin n. 170 ihmistä. Osalla voi olla kymmenenkin lasta tai liuta sisaruksia, osa heistä voi asua ulkomailla, tiedot olla salaiset ym. Tarvisi aika lauman viranomaisia tuohon työhön.
Sinkkusisareni kuoli julkiselle paikalle. Poliisi kahden päivän päästä soitti minulle, meitä oli neljä sisarusta ja jätti minun hommakseni tiedon levittämisen yms. Sanoi vain minulle ilmoittavansa kun vainajan saa hakea oikeuslääketieteelliseltä ruumishuoneelta.
Ei suinkaan soittanut kaikille neljälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset ovat rintaperillisiä, joten heidät tulee kutsua ainakin perunkirjoituksiin. Puolisosi lapset perivät ensisijaisesti puolisosi. Lapsen perintöoikeus on suurempi kuin vaimon, jollei teillä ollut keskinäistä testamenttia.
Totta tavallaan, koska vaimo ei peri ilman testamenttia pennin jeesusta.
Ei, mutta saa tasinkoa jos mies varakkaampi. Eli puolet omaisuudesta. Yhteiseen kotiin saa jäädä asumaan.
Tasinko? Olin varakkaampi kun mieheni kuoli.
Perunkirjaan merkittiin: leski ei anna tasinkoa.
Ihan lakimiehen neuvosta.
Tietenkään vainaja ei pysty sanomaan mielipidettään eli kaipa varakkaampi vainaja joutuu, vaikkei tahtoisi, antamaan tasingon leskelle eli rintaperilliset saavat vähemmän. Vaikka eivät olisi lesken lapsia eli siis enää perisi häntä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset ovat rintaperillisiä, joten heidät tulee kutsua ainakin perunkirjoituksiin. Puolisosi lapset perivät ensisijaisesti puolisosi. Lapsen perintöoikeus on suurempi kuin vaimon, jollei teillä ollut keskinäistä testamenttia.
Totta tavallaan, koska vaimo ei peri ilman testamenttia pennin jeesusta.
Ei, mutta saa tasinkoa jos mies varakkaampi. Eli puolet omaisuudesta. Yhteiseen kotiin saa jäädä asumaan.
Tasinko? Olin varakkaampi kun mieheni kuoli.
Perunkirjaan merkittiin: leski ei anna tasinkoa.
Ihan lakimiehen neuvosta.
Tässä tapauksessa vainaja, eli mies oli varakkaampi, hän maksaa tasinkoa leskelleen. Jos leski on varakkaampi, leski ei maksa tasinkoa kuolinpesälle. Ihan lakiin perustuva juttu.
Kuolin. T:iskä