Autioituva maaseutu. Mitä se oikeasti käytännössä tarkoittaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse kävin kaksi luokkaa koulua maalla 80-luvulla. Matkoihin meni päivässä neljä tuntia.

Ensin taksilla 10km päätien varteen, sitten bussilla 25km koululle, ja illalla sama päinvastoin.

Yhteiskunta on tukenut sinua avokätisesti ;)

Kyllä, ja täysin pyytämättä. Olen syntyperäinen stadilainen. Isä vei asumaan maalle kahdeksi vuodeksi teininä.

Noin se hyvinvointivaltio toimii. Lähin omainen on viranomainen.

Vierailija kirjoitti:

Yritän työssäni järjestellä syrjäkylän nuorien asioita. Autioituminen on todellakin vaikuttanut erityisesti lapsiin, nuoriin ja vanhuksiin, joilla ei ole omia autoja ja on tarvetta erilaisille palveluille.

Ennen pääsi koulutaksilla tai bussilla jopa kodin pihasta vain parinkymmenen km päässä olevaan kouluun, päiväkotiin, terveyskeskukseen ja kauppaan. Nyt lapset ensiksi kävelevät 4,9 km tien varteen, jos koulutaksi noutaa heidät ja ajelee pitkin pitäjää 60 km päässä olevalle koululle. Tai koulutaksi hakee sieltä 4,9 km päästä ja vie bussireitin varteen.

Tai nuoren pitäisi jotenkin itsestään päästä 10 km päähän bussireitille lähimpään kaupunkiin. Bussi menee kerran aamulla ja kerran iltapäivällä. Jos pitäisi päästä esim. amiksen työharjoitteluun aamu- tai iltavuoroon, ei julkisilla pääse mitenkään. (Ennen bussi kulki lähempää ja useita kertoja päivässä.)

Terveyspalvelut siirrettiin eka 60 km päähän, juuri tuli tieto palveluverkon supistuessa, että siirtyvät vielä kauemmaksi. Eli jos pitäisi nuoren mennä vaikka mielenterveysasioissa käynnille, niin ei sinne mitenkään pääse.

Ennen kylällä oli kaikenlaista kerhoa ja harrastustoimintaa. Enää ei ole, joten lapset eivät harrasta tai vanhempien pitää kuskata ihan älyttömiä matkoja. Kavereille ei pääse itse, taas ollaan vanhemlien kuskauksen varassa. Helposti siinä erakoituu.

Mä en ymmärrä näitä vanhempia, miten he voivat jättää lapsensa tuollaiseen tilanteeseen vaan selviytymään? Me asutaan myös syrjässä, mutta on ihan selvä juttu, että lasten ei tarvitse sen takia jäädä kaikesta sivuun. Vien lasta niin usein kuin ehdin mielelläni kavereille ja harrastuksiin.

Vierailija kirjoitti:

Keinotekoinen kaupunkilaistaminen on syynä. Keinotekoinen siksi että ylisuurilla asumistuilla annetaan kaikille mahdollisuus asua kalliimmissa kasvukeskuksissa. Johtaa epäluonnolliseen ja markkinavääristyneeseen muuttoliikkeeseen kun verorahoilla ajetaan ihmisiä kasvukeskuksiin. Asumistukien maksimia pitäisi leikata ja poistaa paikkakuntalisät.

Maaseudulla pitäisi pitää perusedellytykset elämiseen ja yrittämiseen kunnossa. Esim kunnossa oleva tieverkosto, junayhteydet eri maakuntiin, peruskoulutus, terveysasema jne. Ei tietenkään joka kylässä mutta jokaisessa kunnassa ainakin.

Keinotekoinen? Eiköhän kyseessä ole täysin luonnollinen seuraamus siitä että kansa ei enää viljele maata. Ei maalle ennenkään huvin vuoksi muutettu, vaan siksi koska kaupungissa ei ollut tilaa pelloille.

Vierailija kirjoitti:

Maaseutu kuihtui kun edelliset sukupolvet lopettivat toimivan joukkoliikenteen ja kaikki perustuu nyt yksityisautoiluun. Ennen saattoi mökin mummokin asua kodissaan ja osallistua yhteiskuntaan.

Miksi toimiva joukkoliikenne lopetettiin? Bussit oli täynnä ihmisiä, ja sitten vain joku yks-kaks päätti että lopetetaanpa joukkoliikenne? Tiedät varsin hyvin että ei se noin mennyt. Joukkoliikenteen lopetti ihmisten vaurastuminen, myös maaseudulla. Miksi ennen matkustettiin linja-autolla? Siksi että se oli saatavilla olleista matkustustavoista vähiten hankala. Sitten ihmiset vaurastuivat, ja pihaan ilmestyi oma auto. Enää ihmiset eivät olleet sidottuja bussien aikatauluihin, saattoi tulla ja mennä kun itselle sopi, ei tarvinnut kieltäytyä töistä koska "bussin aikataulut ei passaa". Tämä aiheutti sen että linja- autojen matkustajamäärät ensin tippuivat, sitten romahtivat. Linja- autot ajoivat ensin puolityhjinä, lopulta lähes tyhjinä, ja bussifirmoissa ymmärrettiin että tämä homma kusee.

Jos Nyrväsperän pitäjän Losonkylän töissä käyvä väestö mahtuu helposti henkilöautoon, niin jokainen ymmärtää että bussilinja välille Losonkylä- Nyrväsperän kirkonkylä on helkkarin huono bisnes.

Vierailija kirjoitti:

Palvelut häviää, mutta toisaalta nykyään joka talossa on auto joten pääsee lähimpään kaupunkiin hammaslääkäriin, optikolle, kirjakauppaan, kodinkoneliikkeeseen, verotoimistoon, pankkiin jne. Ruokakauppa tai kaksikin on sentään kirkonkylällä, ja kampaaja, ehkä myös grilli. Pahin tilanne on vanhuksilla joilla ei ole autoa eikä ajokorttia, ja lapsilla ja nuorilla ei oikein harrastusmahdollisuuksia, ala-aste on, mutta viimeistään lukioon mennessä pitää lähteä kaupunkiin. Nyt on vielä terveyskeskus perusterveydenhuoltoon, mutta erikoislääkäriä tarvitsevien palveluja ei, ja kun sote toteutuu monesta paikasta loppuu perusterveydenhuoltokin. 

Ainakin Seinäjoen seudulla ovat jo loppuneet pienet terveysasemat. Vaikka nyt olisi ajokortti, se voidaan perua vanhetessa koska vain. Sitten onkin kela-taksin varassa. Ironista on se, että muka maaseutua puolustava keskusta on siunannut ja sallinut maaseudun alasajon päättäessään mm. kuntaliitoksista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maaseutu kuihtui kun edelliset sukupolvet lopettivat toimivan joukkoliikenteen ja kaikki perustuu nyt yksityisautoiluun. Ennen saattoi mökin mummokin asua kodissaan ja osallistua yhteiskuntaan.

Miksi toimiva joukkoliikenne lopetettiin? Bussit oli täynnä ihmisiä, ja sitten vain joku yks-kaks päätti että lopetetaanpa joukkoliikenne? Tiedät varsin hyvin että ei se noin mennyt. Joukkoliikenteen lopetti ihmisten vaurastuminen, myös maaseudulla. Miksi ennen matkustettiin linja-autolla? Siksi että se oli saatavilla olleista matkustustavoista vähiten hankala. Sitten ihmiset vaurastuivat, ja pihaan ilmestyi oma auto. Enää ihmiset eivät olleet sidottuja bussien aikatauluihin, saattoi tulla ja mennä kun itselle sopi, ei tarvinnut kieltäytyä töistä koska "bussin aikataulut ei passaa". Tämä aiheutti sen että linja- autojen matkustajamäärät ensin tippuivat, sitten romahtivat. Linja- autot ajoivat ensin puolityhjinä, lopulta lähes tyhjinä, ja bussifirmoissa ymmärrettiin että tämä homma kusee.

Jos Nyrväsperän pitäjän Losonkylän töissä käyvä väestö mahtuu helposti henkilöautoon, niin jokainen ymmärtää että bussilinja välille Losonkylä- Nyrväsperän kirkonkylä on helkkarin huono bisnes.

Poliittinen ohjaus tuon on saanut aikaan. Autoliiton lobbaus pääasiassa.

Vastaus on, että suomessa on yksinkertaisesti liian vähän ihmisiä. Jos vertaa vaikka Saksan asukaslukua/ pinta-alaa, niin Suomessa pitäisi olla lähemmäs 70 miljoonaa asukasta, ja vieläkin olisi yli 60% metsää.

Vierailija kirjoitti:

Itse uskon että väestönvaihdon takia nähdään lähivuosikymmeninä yhä kasvavaa valkopakoa maaseudulle. Tämä on juurikin syy miksi itse aion ostaa asunnon maaseutukunnasta vaikka olen 10v asunut (vuokralla) yliopistokaupungissa. En enää jaksa väestönvaihdon tuomia ongelmia kuten iilkivaltaa, rikollisuutta ja häiriöitä kerrostaloissa. Ei suuremmissa kaupungeissa uskalla enää kasvattaa lapsia kun ulkkarijengit ryöstelee ja pahoinpitelee.

Väestönvaihdon? Joku oikeasti uskoo salaliittoon? Sen sijaan jengien tuomat ongelmat ovat todellisia ja niihin on puututtava.

Maaseudullakin on jengejä ja katupartioita. Ja väkivaltaa. Aseita joka talossa sekä vihaa.

Nyt autioituvat maaseudut, sitten kun maaseuduilla väki on vähäistä niin sitten alkavat autioitumaan kaupungit ellei ulkomailta muuta suomeen valtavasti ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Se tarkoittaa sitä, että homeisissa betonitaloissa asuu pienissä kopeissa perheitä, joiden mielestä se on ihanaa! Ennen ne olivat lähiöitä, nyt kaupunginosia. Kaikki tekeminen on rajattua. Mikään ei ole omaa.

Höpö höpö. Taas joku haukkuu omaa kuvitteellista kuvaansa kaupungista. Ihan puutalossa asutaan eikä ole hometta ja mahdutaan hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Mä oon niin surullinen että tämä tapahtuu. Miksi ihmiset pitää pakata tiiviisti kaupunkiin? Täällä maalla olisi tilaa elää ja hengittää. Kaikki kuihtuu pois... niin hirveä ikävä sitä lapsuuden maaseutuidylliä. Ainakin joka toisessa talossa asui lapsiperhe ja mummot ja vaarit tuvan toisessa päässä. Nyt ne muutamat mummot asuu taloissaan yksin, kunnes ne pikkuhiljaa autioituu.

Idyllia lapselle, ei välttämättä vanhemmille jos anoppi ja appi puuttuivat kaikkeen.

Ihan Helsingin kantakaupungissa asutaan eikä edes lenkkisaunan syvästi aattellinen persu puhu katujengeistä.

Äitini asui järven rannalla pikkukylässä lapsuutensa. Asukkaita n.700. Oli kaksi kauppaa, naapurit, koulu, kirkko jne.

Nyt vakituisia asukkaita on alle 20. Toki kesällä mökkiläisiä. Ei ole ollut kauppaa 20 vuoteen, koulua 30 vuoteen, autioituneita taloja. Eli ei naapureitakaan. Ei ehkä yhtään lasta. Ainoa tapahtuma on uistelukisat kerran vuodessa.

Paikka on sisällään mielestäni Suomen kaunein. Kylä järven rannalla, jota ei siis käytännössä enää ole.

Vierailija kirjoitti:

Suomi 2023 ja jokaisessa kunnassa ei ole varaa pitää edes pientä terveyskeskusta. Mihin meidän rahat menee?

Ainakin jo 20 vuotta sitten terveyskeskukset suljettiin pikkukunnista.

Vierailija kirjoitti:

Äitini asui järven rannalla pikkukylässä lapsuutensa. Asukkaita n.700. Oli kaksi kauppaa, naapurit, koulu, kirkko jne.

Nyt vakituisia asukkaita on alle 20. Toki kesällä mökkiläisiä. Ei ole ollut kauppaa 20 vuoteen, koulua 30 vuoteen, autioituneita taloja. Eli ei naapureitakaan. Ei ehkä yhtään lasta. Ainoa tapahtuma on uistelukisat kerran vuodessa.

Paikka on sisällään mielestäni Suomen kaunein. Kylä järven rannalla, jota ei siis käytännössä enää ole.

Alasajon on täytynyt alkaa ennen kuin kukaan oli kuullutkaan Vihreistä. Rakennemuutoksen alulle sysäävät voimat löytyvät siis toisaalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomi 2023 ja jokaisessa kunnassa ei ole varaa pitää edes pientä terveyskeskusta. Mihin meidän rahat menee?

Ainakin jo 20 vuotta sitten terveyskeskukset suljettiin pikkukunnista.

Meidän rahat menee ylisuureen julkiseen sektoriin, eu vie osuuden meidän rahoista, päästökauppa vie myös rahaa ja samalla suomessa yksityisenpuolen firmat jotka vientiä tekevät on vähentynyt.

Sen lisäksi että kaikki eivät ole tekemisen puutteessaan kiinnostuneet seksistä vaan joystickistä ja juuri sen vuoksi Suomen väestö ikääntyy ja kuolee pois.

Toista se oli sotien jälkeen kun nussittiin ja syötiin omenoita suoraan puusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Julkinen liikenne on sitten prseestä jos meinaat asua keskustan/taajaman ulkopuolella. Kulkevat vain kouluaikoina ja koulun aikataulujen mukaan. Täällä esim. kello 8 keskustassa ja vähän kello 15 jälkeen lähtee viimeiset maaseudulle päin. Varaudu kuskaamaan jos lapset on ammatillisessa oppilaitoksessa ja työharjoitteluissa noudatetaan työpaikan työaikoja.

Ei julkinen liikenne lisäänny niin kauan kun meillä on #pensanhintaalas tärkein liikenneministeriön (ps) liikennepoliittinen linjaus.

Ei valitettavasti. Katsoin entisen maaseutu kotipaikkani liikennöintiä. Vielä 10 vuotta sitten syrjäkyliltä meni yksi bussi päivässä, nyt ei enää yhtään. Silti lapset ei ole hävinneet minnekään. Vanhukset on kuolleet ja lapsen lapset on lapsineen muuttaneet taloihin ja pitämään tiloja, mutta missä on palvelut vaikka lapsia on? Minun lapsuudessani sillä kylällä ei ollut kuin kaksi lasta ja nyt on toistakymmentä. Silti oli kauppa-auto käymässä ja linja-auto kulki. Nyt ei mitään. Saat kävellä tai pyöräillä 6km palveluiden ääreen. Ennen ei ollut majoitustoimintaakaan seudulla, nyt on. Missä on edes paikallisliikenne? Minusta on ikävää, että tätä kehitystä on ajettu tähän suuntaan että väljemmin et voi asua ellet omista autoa.

Vierailija kirjoitti:

Ihmisiä on kahdenlaisia. Niitä jotka haluaa palvelut ja kaiken muunkin lähelle, joille täytyy olla maksullisia harrastuksia ja teattereita ja vaikka sun mitä. Ja työn tottakai pitää olla unelmaduunia ja työmatkan lyhyt. Ja julkinen liikenne pitää toimia tottakai.

Sitten on ihmisiä jotka viihtyy parhaiten paikassa, jossa on pienenpieni lähikauppa 20 km päässä, lääkäriin matkaa 50-150 kilsaa, eivätkä koskaan tarvitse mitään kulttuuripalveluita. Voivat ajella töihin kauemmas tai sitten, ihan vaan tehdä sellaista työtä jota omalla paikkakunnalla on. Ihan sama onko se unelmaduunia vai ei. Ovat vaan tyytyväisiä ettei ole ruuhkia eikä ihmisiä turhaan joka puolella.

Onneksi jälkimmäisiäkin vielä riittää.

Huh mitä mustavalkoistamista. Asun kaupungissa, työpaikka kävelymatkan päässä, muttei se ole mikään unelmaduuni, kaukana siitä. Inhoan koko työtä. Teatterissa en käy eikä minulla ole maksullisia harrastuksia. Elämä ei ole helppoa. Voisin kyllä asua mieluusti maalla, mutta julkisilla pitäisi päästä liikkumaan. Ja koska krooninen sairaus, lääkärikin olisi hyvä olla lähellä. Maalla toki luonto kompensoisi epämukavaa työtä.