Lue keskustelun säännöt.
Yle 1: Suomalainen Ukrainan sodan vapaaehtoinen haastattelussa - mitä fiiliksiä herätti?
15.09.2023 |
Mielestäni hyvin suorasanainen nuori mies, hyvä haastattelu. Tykkäsin myös siitä, että oli rehellinen eikä lähtenyt puhumaan paskaa.
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
Juu, olen tätä seuraillut ja vaikuttaa olevan toiminnan miehiä. Lukutoukka ei ole, mutta kentällä pärjäsi. Niin se usein sodissa menee. Taisi olla alikersantti Suomen armeijasta.
Eihän Lauri Törnikään jaksanut lukiota käydä, olisiko käynyt pari vuotta kauppakoulua. Armeijassa kouluttivat hänestä huolto-aliupseerin, eli sopparyhmän johtajan. Sota muutti homman täysin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sodassa ei mur ha ta
Toimittaja on tollo.
Vierailija kirjoitti:
Vaikutti täyspäiseltä kaverilta, ei rehennellyt eikä vähätellyt sodan järjettömyyttä.
Eikä puhunut rysssistä, vaan venäläisistä. Olen tämän huomannut muistakin vapaaehtoisista.
Vierailija kirjoitti:
Putrinistitrollin päivän agenda on taas hokea korruptiota kun Venäjän korruptoituneilla sotavoimilla menee päin persettä.
Kyllä sinä sitten olet lapsellinen. Vaikka YLEN suorassa lähetyksessä kertotaan esimerkein miten korruptoitunutta Ukrainan sotilashenkilöstön johto on niin silti kiellät asian. Viimeksi toissapäivänä Ylen tv-ohjelmassa Antti Kuronenkin kertoi miten korruptio rehottaa Ukrainassa.
Sota muuttaa ihmistä, mutta joskus on pakko taistella. Suomessa sotaan laitettiin myös 17 vuotiaita poikia. Rajan pinnan hautausmaat on täynnä näitä urhoja. Isä oli sodassa 17-vuotiaana ja näki painajaisia koko loppuelämänsä. Huumeitahan niille pakkosyötettiin, että ne kesti. Monilla oli ongelmia selvitä arjesta kun yht'äkkiä cold turkey, eikä kukaan kertonut mistä johtui olotilat. Isä selvisi ja 4 lasta kasvatti. Minä toivon, että Suomi ei joutuisi enää sotaan, sillä minulla on poika ja pojanpoika. Postraumaattisen stressireaktion voi saada sodasta, mutta myös parisuhde/avo-/avioliitto helvetistä. Ja siihen on Suomessa hyvin vaikea saada oikeanlaista hoitoa. Vähän nauratti naisen näkemys siitä, että parempi huominen tulee unelmoimalla. Esim. 8 tunnin työpäivä :D kyllä nämä etuisuudet on tulleet kovalla työllä ja taistelulla ja sääliksi käy nykyiset ihmiset, ketkä eivät tajua mihin ahdinkoon ollaan joutumassa kun taistelulla saavutetut edut ajetaan alas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan hyvä että ei alkanut romantisoimaan lähtönsä motiiveja millään "demokratian puolustamisella" tms, vaan sanoi suoraan että lähdön motiivit oli itsekkäät: halusi testata pärjääkö, onko miehessä munaa. Seikkailuhenkeä
Tämä on se motiivi, joka on vienyt nuorukaisia läpi historian sivujen sotiin.
Hyvä että tämä sota on niin selvä, kukaan ei jaksa pöyristyä siitä. Mutta nuoret miehet ajattelee omia kicksejään noissa, ei mitään laajempia kokonaisuuksia, ellei ole joku idealisti. Tämä ei ollut.
Onkohan se Arima-niminen kaveri vielä tuolla? Hänestä oli aikanaan ihan hyvä haastattelu jossakin podcastissa. Hänkin oli näitä ei-lukutoukkia, jotka sitten löysivät paikkansa tuolta. Hyvin samantyyppinen asenne kuin Huhtalallakin: ei alkanut miettimään liikoja, vaan teki sen mitä piti tehdä ja tiedosti, että vapaaehtoisesti on siellä. Eikä vähätellyt vihollista, sitä ei ole yksikään vapaaehtoinen tehnyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun jokaisesta sotilaasta puhutaan että niillä on ptsd-oireita, niin olen aina miettinyt että osalla varmasti on, mutta suurin osa kuitenkin selvinnee ajan kanssa ilman erillistä tukea. Tämä haastateltava oli niitä, jotka oli hyväksyneet riskit kun lähtivät, eikä alkanut itkemään olojaan. Niitä ei ole. Teki työnsä, kuten kuvasi, ja pärjäsi.
Eräskin 1970-luvulla Golanilla ollut ei kyennyt koskaan töihin palattuaan Suomeen.
Samalla prosentilla Suomessa olevat miehetkin sekoaa. Tuskin johtui Golanilla olosta.
Mielenkiintoista oli, että kertoi lähteneensä Ukrainasta korruption takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Afganistanissa ollut Perjantai - dokkarin "Tapanille" tulee postraumaattisia reaktioita tietyn näköisistä ihmisistä eli Suomessa oleilevista muslimeista. Dokumentissa tuli hyvin ilmi se ettei länsimaiden kannata sotkeutua tuohon p-kavaltioon enää ikinä, 99,9% niistä vihaa länsimaalaisia ja voi ottaa hengen meikäläisiltä ilman että ilmekään värähtää naamalla koska olemme heille väärän uskonnon edustajia.
Tämä "Tapani" oli jo niin sekaisin, että tokkopa tuo yksin selittyy rt-keikalla.
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoista oli, että kertoi lähteneensä Ukrainasta korruption takia.
No jos henki alkaa olla katkolla sen vuoksi, niin en ihmettele. Eivät saaneet esim tehtävälle riitävää pst-aseistusta, koska osa oli jemmattu myyntiä varten. Pruut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaveri oli selkeästi Ukrainassa todistaakseen itselleen olevansa kova kaveri. Ja siinä varmasti hän onnistuikin. Mutta mielestäni väärät syyt lähteä sotaan, jossa oma maamme ei ole osallisena.
Vierailija kirjoitti:
Kaveri oli selkeästi Ukrainassa todistaakseen itselleen olevansa kova kaveri. Ja siinä varmasti hän onnistuikin. Mutta mielestäni väärät syyt lähteä sotaan, jossa oma maamme ei ole osallisena.
Koulukiusaajien syy, että lähti. Tai näin sanoi.
Eiköhän tuo ole tosiasiassa lähtenyt kokeilemaan kestääkö pää, hakemaan elämyksiä.
Eikä siinä mitään. Vihollinen on sellainen, että se on meilläkin jos tilanne siihen menee. Eli sinne vaan jos huvittaa hankkia kokemusta ja pää kestää. Ja tällä oli kestänyt, ei ruinannut yhteiskunnalta apuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun jokaisesta sotilaasta puhutaan että niillä on ptsd-oireita, niin olen aina miettinyt että osalla varmasti on, mutta suurin osa kuitenkin selvinnee ajan kanssa ilman erillistä tukea. Tämä haastateltava oli niitä, jotka oli hyväksyneet riskit kun lähtivät, eikä alkanut itkemään olojaan. Niitä ei ole. Teki työnsä, kuten kuvasi, ja pärjäsi.
Turtumus voi olla yksi jälkiseuraamus. Epämääräinen masennus. Osasta taitaa tulla sellaisia, että tavallinen elämä ei oikein riitä ja haluavat takaisin tavalla tai toisella. Ei nuo jäljet ole siis vain jotain kliseistä friikkeilyä tai kilahtelua tai unettomuutta tms. Voi se silti tietyllä tapaa kaventaa tunnemaailmaa. Toki voi olla että jo sinne lähtiessä on ollut tietyt speksit. Toteaa itsekseen, että tämä voisi sujua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun jokaisesta sotilaasta puhutaan että niillä on ptsd-oireita, niin olen aina miettinyt että osalla varmasti on, mutta suurin osa kuitenkin selvinnee ajan kanssa ilman erillistä tukea. Tämä haastateltava oli niitä, jotka oli hyväksyneet riskit kun lähtivät, eikä alkanut itkemään olojaan. Niitä ei ole. Teki työnsä, kuten kuvasi, ja pärjäsi.
Turtumus voi olla yksi jälkiseuraamus. Epämääräinen masennus. Osasta taitaa tulla sellaisia, että tavallinen elämä ei oikein riitä ja haluavat takaisin tavalla tai toisella. Ei nuo jäljet ole siis vain jotain kliseistä friikkeilyä tai kilahtelua tai unettomuutta tms. Voi se silti tietyllä tapaa kaventaa tunnemaailmaa. Toki voi olla että jo sinne lähtiessä on ollut tietyt speksit. Toteaa itsekseen, että tämä voisi sujua.
Voi myös olla, että Huhtalalla ei vaan ole oireita kuten sanoi.
Tiedän myös yhden koulukiusatun, joka haaveili puolileikillään menevänsä vapaaehtoiseksi.
Tässä on kyllä vielä jokin ero sukupuolissa: naiset eivät ole vielä ihan noin pragmaattisia keskimäärin. Tai epäloogisia?
Vierailija kirjoitti:
Ukrainasta on aika moni sanonu että ne myy länsiaseita pimeässä verkossa pimeille markkinoille
harmi että valtamedia ei näitä tuo esille koskaan
Vaihtoehtomedia on tuosta monesti uutisoinut ja moni luottaa siihen nykyisin enemmän, ja ihan aiheesta.
Vierailija kirjoitti:
Sota muuttaa ihmistä, mutta joskus on pakko taistella. Suomessa sotaan laitettiin myös 17 vuotiaita poikia. Rajan pinnan hautausmaat on täynnä näitä urhoja. Isä oli sodassa 17-vuotiaana ja näki painajaisia koko loppuelämänsä. Huumeitahan niille pakkosyötettiin, että ne kesti. Monilla oli ongelmia selvitä arjesta kun yht'äkkiä cold turkey, eikä kukaan kertonut mistä johtui olotilat. Isä selvisi ja 4 lasta kasvatti. Minä toivon, että Suomi ei joutuisi enää sotaan, sillä minulla on poika ja pojanpoika. Postraumaattisen stressireaktion voi saada sodasta, mutta myös parisuhde/avo-/avioliitto helvetistä. Ja siihen on Suomessa hyvin vaikea saada oikeanlaista hoitoa. Vähän nauratti naisen näkemys siitä, että parempi huominen tulee unelmoimalla. Esim. 8 tunnin työpäivä :D kyllä nämä etuisuudet on tulleet kovalla työllä ja taistelulla ja sääliksi käy nykyiset ihmiset, ketkä eivät tajua mihin ahdinkoon ollaan joutumassa kun taistelulla saavutetut edut ajetaan alas.
Niin totta. Mitäpä tuohon lisäämään muuta kuin, että vaikea käsittää sitä mitä nyt ympärillään näkee. Ei haluaisi uskoa todeksi ihmisten *keksi sana itse*
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun jokaisesta sotilaasta puhutaan että niillä on ptsd-oireita, niin olen aina miettinyt että osalla varmasti on, mutta suurin osa kuitenkin selvinnee ajan kanssa ilman erillistä tukea. Tämä haastateltava oli niitä, jotka oli hyväksyneet riskit kun lähtivät, eikä alkanut itkemään olojaan. Niitä ei ole. Teki työnsä, kuten kuvasi, ja pärjäsi.
Eiköhän PTSD ole niin kuin mikä tahansa muu terveydellinen ongelma. Joillekin napsahtaa toisille ei.
Mielenkiintoinen haastattelu. Vaikutti päällisin puolin ihan tasapainoiselta kaverilta tämä Topi, kaikkea hyvää hänen elämäänsä jatkossa.