Lue keskustelun säännöt.
Tuntuu välillä että elämä menee hukkaan parisuhteessa
15.09.2023 |
Luin äsken jonkun aloituksen siitä, kuinka mielestään elämä menee hukkaan sinkkuna. Olen vahvasti eri mieltä.
Itse olen ihan mielettömän kateellinen kaikille sinkuille. Siis niiin kateellinen, että viherrän.
Olen pitkässä parisuhteessa ja kipuilen ihan hirveästi kuinka tämä tahtominen on ihan v tun vaikeaa.
Sitä yrittää tsempata itseään joka päivä tahtomaan, yrittää muistuttaa itseään kaikesta hyvästä ja turvallisesta mitä parisuhde elämään tuo, ja samalla sättii itseään ja "tyhmyyttään" että kaipaa vaan niin hitosti jotain ihan muuta.
Joo, on se kivakin että kotona on joku ja on elämän ääniä, mutta lähinnä se toinen vaan pikaisesti moikkaa, selittää jotain pinnallista työpäivästään kuinka "make" tyri jonkun homman (syvällisiä keskusteluja ei ole), ja loppupäivän nyhjöttää sohvalla ja katselee jotain suomalaista sarjaa äänet täysillä, ei kuule mitään mitä puhut, metelöi illalla pitkään kun itse olet jo mennyt sänkyyn ja haluaisit hiljaisuutta ja nukkua. Ja ei auta pyynnöt ja sanomiset, eri rytmit kun on, niin ne on. Ja toinen mielestään kyllä yrittää olla hiljaa, sinä olet vaan niin herkkäuninen.
Sitten kun repäisette ja teette jotain yhdessä, eli lähdette syömään/hotelliin tms, automatkalla puoliso haluaa kuunnella omaa musiikkiaan josta sinä et tykkää, tai märisee kun itse haluat kuunnella "huonoa musiikkia", teillä ei ole mitään puhuttavaa, olette hiljaa tai puhutte säästä tai siitä että mitä pitäis ostaa lahjaksi kummipojalle. Tai sinä pohdit sitä ääneen, puolisoa ei kiinnosta edes miettiä. "ihan sama, päätä sinä".
Syömässä ollessa puoliso hotkii ruokansa, hiljaisuuden vallitessa katselette hiljaa muita ihmisiä. Syvällisin keskustelu on että kastike on melko hyvin maustettu ja pohditte mitä mausteita siinä on.
Hotellihuoneessa puoliso selaa kännykkäänsä ja sinä samoten. Nukkumaan mennessä asiaankuuluva pusu, joka ei aiheuta mitään tuntemuksia.
Mies haluaa säpinää peiton alla ja suostut, koska nythän ollaan viettämässä parisuhdeaikaa. Muttet taaskaan saa hommasta mitään, lopuksi sitten taas pusu ja hyvät yöt ja selän kääntö.
(jatkuu)
Kommentit (134)
Nai-seksi on henkilö nimetty käyttötarkoituksen mukaan.
Harvoin sinkkunaisilla on miespuolisia kavereita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sun mies pitää sinua itsestäänselvyyteenä. Ei ole mitään intohimoa. Alapa tekemään omin päin juttujasi äläkä kysele mieheltä. Menet menojasi. Saattaa miehessäkin herätä jotain tai sitten ei mutta ainakin sinulla on hauskaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen ei ole koskaan tyytyväinen.
Minä olen tyytyväinen.
M50Minäkin olen. Sinkkuna. Ap:n pitäisi ottaa vastuu omasta elämästään ja onnellisuudestaan ja lakata syyttelemästä parisuhdettaan ja miestään. Itse hän on ne elämäänsä valinnut, ja joka päivä valitsee suhteeseensa jäädä.
Olen tuo jolle vastasit. Olen n. 15 vuotta ollut vaimoni kanssa naimisissa ja tuntenut jokusen vuoden enemmän. Välillä panen nuorempia naisia eikä vaimoni siitä tiedä eikä se suhteeseemme vaikuta ollenkaan, ei ainakaan negatiivisesti.
Vierailija kirjoitti:
Sun mies pitää sinua itsestäänselvyyteenä. Ei ole mitään intohimoa. Alapa tekemään omin päin juttujasi äläkä kysele mieheltä. Menet menojasi. Saattaa miehessäkin herätä jotain tai sitten ei mutta ainakin sinulla on hauskaa.
Mitäs nainen on tehnyt paremman parisuhteen eteen muutakuin valittaa Vauva keskustelussa?
Vierailija kirjoitti:
Ei sinkkuutta tarvitse mitenkään kadehtia. Parisuhteet kun ovat täysin vapaaehtoisia, ja voit lopettaa ne koska tahansa ja ihan mistä syystä tahansa.
Itse tykkään olla sinkku, joten minulle kelpaa vain hyvä, omien mieltymysteni mukainen parisuhde. Keskinkertainen ei riitä.
Kun kumppanit tietävät, etten ole jäämässä mitään perseilyitä katselemaan, heillä on tapana skarpata ja pysyä huomaavaisina ja kiinnostavina.
Mitään muuta en vihaa niin paljon, kuin sitä, että pidetään koko ajan varpaillaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri tuohon tilaanhan ne parisuhteet lopulta päätyvät. Joka muuta väittää, valehtelee.
Toiset nauttivat tuosta tilasta ja toiset kärsivät. Itse kuulun jälkimmäiseen ryhmään ja siksi en parisuhdetta halua ollenkaan.
Mikä logiikka tässä nyt on? Jos nyt unohdetaankin se, että aloittajan tilanteen voi helposti välttää asumalla erikseen, ja oletetaan kaikkien suhteiden vähintäänkin väljähtyvän, miksi se olisi syy olla tavoittelematta parisuhdetta ollenkaan? Jos vaikka viidentoista vuoden jälkeen iskee maagisella tavalla jokin väistämätön tympiintyminen, voit hyvin nauttia viidentoista vuoden antoisasta suhteesta ja erota, kun vielä ollaan puheväleissä. Ei parisuhteen tarvitse kestää loppuelämää ollakseen arvokas ja nautinnollinen.
Harvoin suhteet kestää edes 15 vuotta väljähtymättä. Mä en vaan enää osaa nähdä parisuhteen hyviä puolia huonoja merkittävämmiksi. En, vaikka ei muutettaisi yhteen ja täten väljähtyminen olisi hitaampaa ja eroaminen vähemmän raskasta. Se kiva vaihe suhteessa kestää max. 5-7 vuotta, se ensihuuma ja uutuudenviehätys ja sen kun molemmat jaksavat olla aidosti toisistaan kiinnostuneita. Tätäkö sitten olisi järkevää toistaa about 10 kertaa elämässään?
Yeah, ei kannata olla suhteessa, kul likaru selliin vaan kaikki naiset heti 😍
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
haha tuolla joku kirjoitti "..11 vuotta tuon kans.."
Siis mikä ihme teitä vaivaa? kuka pakottaa olemaan tuollaisessa tilanteessa ja noin kauan ?
Eikö ole yhtään toimivaa aivosolua?
Noniin, ja nyt sitte voitte listata ne tekosyyt ,nokun noku ei voi ku on sitä ja tätä jaja...
Kai sitä pelkää sitä toisten ihmisten tuomitsemista. Ja että katuu. Ja että kaikki typerät pelottelut osuukin oikeaan;
"Mitä sinä haihattelet, hyvän, uskollisen, työssäkäyvän miehen jätit? Kukkiakin toi? Lastesi isän? Hänet jota olet papin ja seurakunnan edessä LUVANNUT tahtoa ja rakastaa? Kyllä se kuule on rakkaus TAHDON ASIA. Itsekäs minäkeskeinen typerys. Ihmiset eivät nykyään enää ole tyytyväisiä mihinkään. Vierasta kul lia vaan tekee mieli sinunkin. Jää yksin ja itke itsesi uneen iltaisin. Miehesi löytää simpsakan 20 vuotiaan joka tajuaa millainen aarre ja kultakimpale miehesi onkaan, ja sinä rypistyt yksinäsi loppuelämäsi"
Näitähän täälläkin saa lukea vastaaviin aloituksiin harva se päivä.
Ap
Kuvauksesi perusteella miehesi ei todellakaan löydä parikymppistä eikä edes nelikymppistä, sohvalla makaava lahna on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hukkaan menee elämä. Äijä alkaa vaan nukkumaan joka ilta, ei koskaan mitään petipuuhia. Ja kun se on kiellettyä minultakin muualta etsiä kun sellainen vaan on avioliiton sääntö. Hah. Minusta mies on rikkonut oman sopimuksensa liitosta kun ei hoida aviollisia velvollisuuksiaan vuoteessa. Eri huoneessakin nukkuu. Olisipa kivaa olla sinkku ja alkaa nytkin viettää hauskaa viikonloppua ilman tuota kämppäkaveria jota en edes haluaisi katsella mutta pakko on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
haha tuolla joku kirjoitti "..11 vuotta tuon kans.."
Siis mikä ihme teitä vaivaa? kuka pakottaa olemaan tuollaisessa tilanteessa ja noin kauan ?
Eikö ole yhtään toimivaa aivosolua?
Noniin, ja nyt sitte voitte listata ne tekosyyt ,nokun noku ei voi ku on sitä ja tätä jaja...
Kai sitä pelkää sitä toisten ihmisten tuomitsemista. Ja että katuu. Ja että kaikki typerät pelottelut osuukin oikeaan;
"Mitä sinä haihattelet, hyvän, uskollisen, työssäkäyvän miehen jätit? Kukkiakin toi? Lastesi isän? Hänet jota olet papin ja seurakunnan edessä LUVANNUT tahtoa ja rakastaa? Kyllä se kuule on rakkaus TAHDON ASIA. Itsekäs minäkeskeinen typerys. Ihmiset eivät nykyään enää ole tyytyväisiä mihinkään. Vierasta kul lia vaan tekee mieli sinunkin. Jää yksin ja itke itsesi uneen iltaisin. Miehesi löytää simpsakan 20 vuotiaan joka tajuaa millainen aarre ja kultakimpale miehesi onkaan, ja sinä rypistyt yksinäsi loppuelämäsi"
Näitähän täälläkin saa lukea vastaaviin aloituksiin harva se päivä.
Ap
Jos minä uskoisin, että mulla on vain tämä yksi elämä ja kaikki loppuu siihen niin todellakin juoksisin vapauteen. Vaan kun en usko. Minulle elämä on peli, löydänkö tien tästä labyrantista ikuiseen elämään. Minulle nuo ap:n kuvaamat vaihtoehdot on käärme supisemassa korvaan viettelyksiään. Jospa kuitenkin söisit vähän kiellettyä. No kukin valitsee mitä valitsee, itse olen uskollinen sille valalle jonka olen antanut. Raamattu sanoo, että pitäköön valansa vaikka olisi vannonut vahingokseen. Näin on taas askeleen lähempänä ikuista rauhaa. Uskottomuus ja kielletyn syöminen on askel umpikujaan, ikuiseen ahdistukseen.
Sitä paitsi minä rakastan miestäni. Mitäkö tämä rakkaus tarkoittaa? Ei suurta intohimoa, vaan sitä, etten tahdo häntä vahingoittaa ja loukata vaan toimia hänen parhaaksi. Jos hylkäisin hänet, olisi hänen surunsa minun suruni. En voi nauttia vapaudesta jonka hinta on särjetty ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
haha tuolla joku kirjoitti "..11 vuotta tuon kans.."
Siis mikä ihme teitä vaivaa? kuka pakottaa olemaan tuollaisessa tilanteessa ja noin kauan ?
Eikö ole yhtään toimivaa aivosolua?
Noniin, ja nyt sitte voitte listata ne tekosyyt ,nokun noku ei voi ku on sitä ja tätä jaja...
Kai sitä pelkää sitä toisten ihmisten tuomitsemista. Ja että katuu. Ja että kaikki typerät pelottelut osuukin oikeaan;
"Mitä sinä haihattelet, hyvän, uskollisen, työssäkäyvän miehen jätit? Kukkiakin toi? Lastesi isän? Hänet jota olet papin ja seurakunnan edessä LUVANNUT tahtoa ja rakastaa? Kyllä se kuule on rakkaus TAHDON ASIA. Itsekäs minäkeskeinen typerys. Ihmiset eivät nykyään enää ole tyytyväisiä mihinkään. Vierasta kul lia vaan tekee mieli sinunkin. Jää yksin ja itke itsesi uneen iltaisin. Miehesi löytää simpsakan 20 vuotiaan joka tajuaa millainen aarre ja kultakimpale miehesi onkaan, ja sinä rypistyt yksinäsi loppuelämäsi"
Näitähän täälläkin saa lukea vastaaviin aloituksiin harva se päivä.
Ap
Jos minä uskoisin, että mulla on vain tämä yksi elämä ja kaikki loppuu siihen niin todellakin juoksisin vapauteen. Vaan kun en usko. Minulle elämä on peli, löydänkö tien tästä labyrantista ikuiseen elämään. Minulle nuo ap:n kuvaamat vaihtoehdot on käärme supisemassa korvaan viettelyksiään. Jospa kuitenkin söisit vähän kiellettyä. No kukin valitsee mitä valitsee, itse olen uskollinen sille valalle jonka olen antanut. Raamattu sanoo, että pitäköön valansa vaikka olisi vannonut vahingokseen. Näin on taas askeleen lähempänä ikuista rauhaa. Uskottomuus ja kielletyn syöminen on askel umpikujaan, ikuiseen ahdistukseen.
Sitä paitsi minä rakastan miestäni. Mitäkö tämä rakkaus tarkoittaa? Ei suurta intohimoa, vaan sitä, etten tahdo häntä vahingoittaa ja loukata vaan toimia hänen parhaaksi. Jos hylkäisin hänet, olisi hänen surunsa minun suruni. En voi nauttia vapaudesta jonka hinta on särjetty ihminen.
Meinaatko, että jos eroaa, ei pääse ikuiseen elämään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
haha tuolla joku kirjoitti "..11 vuotta tuon kans.."
Siis mikä ihme teitä vaivaa? kuka pakottaa olemaan tuollaisessa tilanteessa ja noin kauan ?
Eikö ole yhtään toimivaa aivosolua?
Noniin, ja nyt sitte voitte listata ne tekosyyt ,nokun noku ei voi ku on sitä ja tätä jaja...
Kai sitä pelkää sitä toisten ihmisten tuomitsemista. Ja että katuu. Ja että kaikki typerät pelottelut osuukin oikeaan;
"Mitä sinä haihattelet, hyvän, uskollisen, työssäkäyvän miehen jätit? Kukkiakin toi? Lastesi isän? Hänet jota olet papin ja seurakunnan edessä LUVANNUT tahtoa ja rakastaa? Kyllä se kuule on rakkaus TAHDON ASIA. Itsekäs minäkeskeinen typerys. Ihmiset eivät nykyään enää ole tyytyväisiä mihinkään. Vierasta kul lia vaan tekee mieli sinunkin. Jää yksin ja itke itsesi uneen iltaisin. Miehesi löytää simpsakan 20 vuotiaan joka tajuaa millainen aarre ja kultakimpale miehesi onkaan, ja sinä rypistyt yksinäsi loppuelämäsi"
Näitähän täälläkin saa lukea vastaaviin aloituksiin harva se päivä.
Ap
Jos minä uskoisin, että mulla on vain tämä yksi elämä ja kaikki loppuu siihen niin todellakin juoksisin vapauteen. Vaan kun en usko. Minulle elämä on peli, löydänkö tien tästä labyrantista ikuiseen elämään. Minulle nuo ap:n kuvaamat vaihtoehdot on käärme supisemassa korvaan viettelyksiään. Jospa kuitenkin söisit vähän kiellettyä. No kukin valitsee mitä valitsee, itse olen uskollinen sille valalle jonka olen antanut. Raamattu sanoo, että pitäköön valansa vaikka olisi vannonut vahingokseen. Näin on taas askeleen lähempänä ikuista rauhaa. Uskottomuus ja kielletyn syöminen on askel umpikujaan, ikuiseen ahdistukseen.
Sitä paitsi minä rakastan miestäni. Mitäkö tämä rakkaus tarkoittaa? Ei suurta intohimoa, vaan sitä, etten tahdo häntä vahingoittaa ja loukata vaan toimia hänen parhaaksi. Jos hylkäisin hänet, olisi hänen surunsa minun suruni. En voi nauttia vapaudesta jonka hinta on särjetty ihminen.Meinaatko, että jos eroaa, ei pääse ikuiseen elämään?
Meinaan että se on yksi askel (lisää) väärään suuntaan. Joku sieltä ehkä vielä löytää oikealle tielle mutta aina vaikeammaksi käy kun paatuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kamalaa tekstiä. Jos minun vaimoni olisi asioista tuota mieltä, niin toivoisin itse että eroasi. En haluaisi jatkaa missään feikkisuhteessa.
Mitäpä tuota miettimään, ota kimpsusi ja muuta pois, yksinkertainen juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet saanut mieheltä haluamasi eli ota ero.
Onnistunee ilman että märisee täällä asiasta.
Mulla on mies ja lähdin esim kahdeksi kuukaudeksi ulkomaille. Suunnittelen myös oman mökin ostamista. Käyn kavereiden kanssa ulkona ja saatan tulla myöhään takaisin tai olla yötä muualla.
Tällä hetkellä tehdään myös paljon yhdessä mutta välillä ollut kausia ettei olla tehty.
Tylsältähän tuo teillä kuulostaa.
Mutta seksi kuulostaa suorastaan ankealta. Ei sun tarvi suostua jos et saa siitä mitään ap.
Vierailija kirjoitti:
Kamalaa tekstiä. Jos minun vaimoni olisi asioista tuota mieltä, niin toivoisin itse että eroasi. En haluaisi jatkaa missään feikkisuhteessa.
Parisuhteessa tulee kaikenlaisia vaiheita eikä nyt ihan suoraan kannata aina erota. :D Meidän hyvässä suhteessa ollut aikoja kun tekstini olisi ollut kahta kauheampaa kuin aloituksessa.
Ap sun pitää suhteessa ottaa vastuu omien tarpeiden kommunikoinnin suhteen.
- jos mies ei vastaa keskustelun aloitukseen, kerro että tuntuu kurjalta
- jos tuijottaa vain kännykkää, kerro että tuntuu kurjalta
- jos pitää sua hereillä, kerro että hänen pitää joko muuttaa tapojaan tai laitatte esim. paremmat äänieristeet makkariin. Sun uni on tärkeää.
- jos et ole halukas, älä harrasta seksiä. Kerro että nainen ensin ja kerro mitä tarvit. Keskustelua, romantiikkaa, pitkän esileikin jne.
- jatka listaa itse
Ap sun pitää lopettaa miellyttäminen. Mene ja tee hauskoja asioita ja laita ukko ansaitsemaan sinut uudestaan. Hän pitää sinua itsestäänselvyytenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä itse haluamiasi mukavia asioita puoliso estää sinua tekemästä?
Sen ymmärsin, että puolison kanssa yhdessä tekeminen ja meneminen ei ole sinulle mielekästä, koska puoliso ei toimi ja reagoi sillä tavalla kuin sinä haluat.
No juurihan kirjoitin. En voi tuosta noin vain lähteä vaikka koko kesälomakseni ulkomaille. Mies vähintään mököttää, jos ei suoranaisesti kiellä. Ja itseeni ainakin vaikuttaa negatiivisesti toisen mökötykset, en pysty nauttimaan vapaasti jos tiedän että toinen on harmissaan kotona.
En saa tapetoida olkkaria, miehen mielestä nyt on hyvä ja tällä mennään. Huonekalujen järjestyksenkin vaihto on turhaa ja ärsyttää miestä. Joo, ei suoraan kiellä, mutta sadattelee kun katsoo tekemistäni "onko nyt ihan pakko".
En saa suudella miestä, johon tunnen vetovoimaa.
En saa mennä nukkumaan ajoissa, tai saan, mutta miehen eri rytmi valvottaa minua.
En voi kutsua ystäviäni iltaisin höpöttelemään, tai voin kutsua mutta mies on kuulolla, joudumme vähän varomaan mitä puhuu.
Tämmöisiä esimerkiksi.
Ap
Helvettiäkö menit ottamaan tuollaisen miehen?
Minä tiedätkö otin miehen, jonka kanssa olen käynyt elämämme parhaat keskustelut. Meillä on hyvä keskustelu vielä nykyäänkin joka aamu sekä aamukahvin, että päivällisen ääressä. Mies on hellä ja huomaavainen rakastaja. Meillä on sekä yhteisiä, että omia harrastuksia.
Mieheni ei edes tiedä, mitä mököttäminen on. En tiedä, mitä se sanoisi jos tahtoisin mennä koko lomakseni ulkomaille, mutta viikon lomalla on kumpikin ollut kavereidensa kanssa eikä tullut mieleenikään, että siinä olisi ollut mitään keskustelemista. Tai no, mies kysyi minulta tahdonko tulla mukaan, en tahtonut.
Huonekaluja siirtelen tämän tästä ja mies aina vaan toteaa, että täällä on kivan näköistä näin. Jos tahtoisin tapetoida -no, ei tulisi mieleenikään kysyä mitään lupia, tapetoisin vaan.
Sinä olet ap vaan valinnut aivan helvetin huonosti ja kuvittelet nyt, että ongelma olisi parisuhde sinänsä. Ei ole, vaan väärä mies.
N44, 20 vuotta saman miehen kanssa
Mikään ei muutu jos et tee jotain
Mitäs jos vaikka EROAT?Sillee pääsee sinkuks.