Lue keskustelun säännöt.
Tuntuu välillä että elämä menee hukkaan parisuhteessa
15.09.2023 |
Luin äsken jonkun aloituksen siitä, kuinka mielestään elämä menee hukkaan sinkkuna. Olen vahvasti eri mieltä.
Itse olen ihan mielettömän kateellinen kaikille sinkuille. Siis niiin kateellinen, että viherrän.
Olen pitkässä parisuhteessa ja kipuilen ihan hirveästi kuinka tämä tahtominen on ihan v tun vaikeaa.
Sitä yrittää tsempata itseään joka päivä tahtomaan, yrittää muistuttaa itseään kaikesta hyvästä ja turvallisesta mitä parisuhde elämään tuo, ja samalla sättii itseään ja "tyhmyyttään" että kaipaa vaan niin hitosti jotain ihan muuta.
Joo, on se kivakin että kotona on joku ja on elämän ääniä, mutta lähinnä se toinen vaan pikaisesti moikkaa, selittää jotain pinnallista työpäivästään kuinka "make" tyri jonkun homman (syvällisiä keskusteluja ei ole), ja loppupäivän nyhjöttää sohvalla ja katselee jotain suomalaista sarjaa äänet täysillä, ei kuule mitään mitä puhut, metelöi illalla pitkään kun itse olet jo mennyt sänkyyn ja haluaisit hiljaisuutta ja nukkua. Ja ei auta pyynnöt ja sanomiset, eri rytmit kun on, niin ne on. Ja toinen mielestään kyllä yrittää olla hiljaa, sinä olet vaan niin herkkäuninen.
Sitten kun repäisette ja teette jotain yhdessä, eli lähdette syömään/hotelliin tms, automatkalla puoliso haluaa kuunnella omaa musiikkiaan josta sinä et tykkää, tai märisee kun itse haluat kuunnella "huonoa musiikkia", teillä ei ole mitään puhuttavaa, olette hiljaa tai puhutte säästä tai siitä että mitä pitäis ostaa lahjaksi kummipojalle. Tai sinä pohdit sitä ääneen, puolisoa ei kiinnosta edes miettiä. "ihan sama, päätä sinä".
Syömässä ollessa puoliso hotkii ruokansa, hiljaisuuden vallitessa katselette hiljaa muita ihmisiä. Syvällisin keskustelu on että kastike on melko hyvin maustettu ja pohditte mitä mausteita siinä on.
Hotellihuoneessa puoliso selaa kännykkäänsä ja sinä samoten. Nukkumaan mennessä asiaankuuluva pusu, joka ei aiheuta mitään tuntemuksia.
Mies haluaa säpinää peiton alla ja suostut, koska nythän ollaan viettämässä parisuhdeaikaa. Muttet taaskaan saa hommasta mitään, lopuksi sitten taas pusu ja hyvät yöt ja selän kääntö.
(jatkuu)
Kommentit (134)
Vierailija kirjoitti:
Osta sille hyvät Sennheiser bluetooth kuulokkeet, parin satasen investointi niin saat ainakin olla hiljaisuudessa iltaisin.
Miksi aloittajan pitäisi tällaiset ostaa? Kumppanin minimivaatimuksiin kuuluu se, ettei häiritse toista huonolla musiikilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna miehen mököttää. Kannat liikaa vastuuta hänen tunteistaan ja annat hänen polkea sinun tarpeitasi (esim. nukkumista rauhassa). Ei tuollainen peli vetele pidemmän päälle, itseäsi vain rikot tuossa. Ymmärrän ,että kiintymys ja rakkaus, turhan toivominen, tekee erosta vaikeaa.
Mutta ei auta muu kuin ero, siitä miehestä ei tule sulle mukavaa kumppania enää.
Ota hyvä ihminen ero, eihän kenenkään kannata haaskata aikaansa ääliön kanssa.
Hyvän tyypin kanssa parisuhde ja elämä sen sijaan on tosi kivaa, sanon kokemuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Tää on varmaan vähän sitäkin, että jos jollain on paljon juomaa ja vähän ruokaa, hän miettii, miten hienoa olisi jos saisi syödä niin pajlon kuin haluaa ja mitä haluaa. Jos toisella on taas ruokaa mielin määrin ja juomaa vähemmän, hän haluaisi kerrankin juoda kunnolla. Molemmat sitten katsoo toisiaan kadehtien ja miettii, miten tuolla toisella on asiat paremmin.
Tämä!
Kaikki kyllästyy omaan osaansa.
Ymmärrän aapeeta todella hyvin.
Silti muistan vielä sen tunteen kun kaikki saapuivat juhliin pariskuntina ja minä yksin. Kyllä sekin oli rankkaa, nukkua yksin aina vaan.
Kaikkeen kyllästyy. Jopa kakkuun.
Meillä on vain yksi elämä. En tuhlaisi elämääni tuollaiseen mieheen, jolle minä ja suhteemme olisi itsestäänselvyys.
Ap:n miehellekin ero tulee tulemaan ihan puskista, vaikka ap on jo pidemmän aikaa voinut suhteessa pahoin ja yrittänyt ottaa epäkohtia puheeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloittajan mukaan pitäisi olla tyytyväinen perushyvään suhteeseen mutta eihän tuo ole perushyvä tai mitenkään muuten hyvä? Tai siis mitä hyvää tuossa on?
Eihän tuossa ole mitään järkeä. Eroa. Huono suhde tuo on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri tuohon tilaanhan ne parisuhteet lopulta päätyvät. Joka muuta väittää, valehtelee.
Toiset nauttivat tuosta tilasta ja toiset kärsivät. Itse kuulun jälkimmäiseen ryhmään ja siksi en parisuhdetta halua ollenkaan.
Mikä logiikka tässä nyt on? Jos nyt unohdetaankin se, että aloittajan tilanteen voi helposti välttää asumalla erikseen, ja oletetaan kaikkien suhteiden vähintäänkin väljähtyvän, miksi se olisi syy olla tavoittelematta parisuhdetta ollenkaan? Jos vaikka viidentoista vuoden jälkeen iskee maagisella tavalla jokin väistämätön tympiintyminen, voit hyvin nauttia viidentoista vuoden antoisasta suhteesta ja erota, kun vielä ollaan puheväleissä. Ei parisuhteen tarvitse kestää loppuelämää ollakseen arvokas ja nautinnollinen.
Harvoin suhteet kestää edes 15 vuotta väljähtymättä. Mä en vaan enää osaa nähdä parisuhteen hyviä puolia huonoja merkittävämmiksi. En, vaikka ei muutettaisi yhteen ja täten väljähtyminen olisi hitaampaa ja eroaminen vähemmän raskasta. Se kiva vaihe suhteessa kestää max. 5-7 vuotta, se ensihuuma ja uutuudenviehätys ja sen kun molemmat jaksavat olla aidosti toisistaan kiinnostuneita. Tätäkö sitten olisi järkevää toistaa about 10 kertaa elämässään?
No jos ei ylipäätään näe parisuhteen hyviä puolia merkittävämpinä kuin huonoja puolia, sitten ei tietenkään kannata tavoitella minkään pituisia parisuhteita! Ei parisuhteissa ole mikään pakko olla.
Mutta ainakin omasta kokemuksestani voin sanoa, että parisuhde kestää hyvänä helposti pidempään kuin ehdottamasi 5-7 vuotta, ja ainakin minä jatkaisin deittailua, vaikka suhteilla olisi aina vaikkapa kahden vuoden tiukka takaraja. Minusta on mukava tutustua uusiin ihmisiin, seurustella ja pitää hauskaa toisen kanssa, luoda yhteisiä kokemuksia ja viritellä keskinäistä sisäpiirinhuumoria. Kiinnostuminen ja kiinnostuksen ylläpitäminen ei ole minulle vaikeaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
haha tuolla joku kirjoitti "..11 vuotta tuon kans.."
Siis mikä ihme teitä vaivaa? kuka pakottaa olemaan tuollaisessa tilanteessa ja noin kauan ?
Eikö ole yhtään toimivaa aivosolua?
Noniin, ja nyt sitte voitte listata ne tekosyyt ,nokun noku ei voi ku on sitä ja tätä jaja...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen ei ole koskaan tyytyväinen.
Eipä kai.
Mutta sinkulla on vielä toivoa ja mahdollisuus, että asiansa muuttuvat.
Parisuhteessa elävällä ei. Ap
Niin, ja parisuhdehan on Suomessa purkamaton ja ikuinen?
Olet vain niin pelkuri, että et uskalla riuhtaista itseäsi irti. Ennustan, miten se lopulta tapahtuu: pettämisen kautta. Se on heikkojen yksilöiden ratkaisu purkaa liitto, kun ei ole kanttia sanoa, että en jaksa enää tätä.
Ihmetyttää, mitä olet nähnyt tässä miehessä joskus. Analysoi oma virheesi, niin et tee samaa uudestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä saa sinut kuvittelemaan, että tuohon on pakko jäädä? Eroa hyvä ihminen! Vaikka tunnistan ilmiön - en itsekään enää halua parisuhteeseen koska tuotahan se yleensä todellisuudessa on - alkoi silti ärsyttää tapasi vain valittaa. Eritoten toisesta ihmisestä, ilmeisesti ilman aikomustakaan ottaa vastuuta itse omasta elämästä.
Kyllä tuosta kannattaa nyt erota! Sulla ei selvästi ole mitään positiivista tuossa enää, pelkkiä huonoja puolia.
Mitä varten parisuhteesi on olemassa, ap? Miksi alun perin tavoittelit sellaista? Vastaus tähän auttaa sinua hahmottamaan tilannettasi paremmin.
Oma parisuhteeni on nautiskelua ja hauskanpitoa varten, ja näillä kriteereillä sitä arvoin ja näihin asioihin siinä haluan käyttää resursseja. On ihan mahdoton ajatus, että voisin koskaan sietää tuollaista arkea, jota kuvailet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen ei ole koskaan tyytyväinen.
Eipä kai.
Mutta sinkulla on vielä toivoa ja mahdollisuus, että asiansa muuttuvat.
Parisuhteessa elävällä ei.
Ap
Oletpa sinä dramaattinen. Tiedät kyllä, että muutos on kaikille mahdollinen. Jotenkin vaikuttaa, että haluat käpertyä nykytilaan verukkeella, että lopulliset päätökset on tehty. Ja näyttää lisäksi siltä, että et halua tehdä mitään myöskään suhteen parantamiseksi.
Vierailija kirjoitti:
haha tuolla joku kirjoitti "..11 vuotta tuon kans.."
Siis mikä ihme teitä vaivaa? kuka pakottaa olemaan tuollaisessa tilanteessa ja noin kauan ?
Eikö ole yhtään toimivaa aivosolua?
Noniin, ja nyt sitte voitte listata ne tekosyyt ,nokun noku ei voi ku on sitä ja tätä jaja...
Kai sitä pelkää sitä toisten ihmisten tuomitsemista. Ja että katuu. Ja että kaikki typerät pelottelut osuukin oikeaan;
"Mitä sinä haihattelet, hyvän, uskollisen, työssäkäyvän miehen jätit? Kukkiakin toi? Lastesi isän? Hänet jota olet papin ja seurakunnan edessä LUVANNUT tahtoa ja rakastaa? Kyllä se kuule on rakkaus TAHDON ASIA. Itsekäs minäkeskeinen typerys. Ihmiset eivät nykyään enää ole tyytyväisiä mihinkään. Vierasta kul lia vaan tekee mieli sinunkin. Jää yksin ja itke itsesi uneen iltaisin. Miehesi löytää simpsakan 20 vuotiaan joka tajuaa millainen aarre ja kultakimpale miehesi onkaan, ja sinä rypistyt yksinäsi loppuelämäsi"
Näitähän täälläkin saa lukea vastaaviin aloituksiin harva se päivä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
haha tuolla joku kirjoitti "..11 vuotta tuon kans.."
Siis mikä ihme teitä vaivaa? kuka pakottaa olemaan tuollaisessa tilanteessa ja noin kauan ?
Eikö ole yhtään toimivaa aivosolua?
Noniin, ja nyt sitte voitte listata ne tekosyyt ,nokun noku ei voi ku on sitä ja tätä jaja...
Kai sitä pelkää sitä toisten ihmisten tuomitsemista. Ja että katuu. Ja että kaikki typerät pelottelut osuukin oikeaan;
"Mitä sinä haihattelet, hyvän, uskollisen, työssäkäyvän miehen jätit? Kukkiakin toi? Lastesi isän? Hänet jota olet papin ja seurakunnan edessä LUVANNUT tahtoa ja rakastaa? Kyllä se kuule on rakkaus TAHDON ASIA. Itsekäs minäkeskeinen typerys. Ihmiset eivät nykyään enää ole tyytyväisiä mihinkään. Vierasta kul lia vaan tekee mieli sinunkin. Jää yksin ja itke itsesi uneen iltaisin. Miehesi löytää simpsakan 20 vuotiaan joka tajuaa millainen aarre ja kultakimpale miehesi onkaan, ja sinä rypistyt yksinäsi loppuelämäsi"
Näitähän täälläkin saa lukea vastaaviin aloituksiin harva se päivä. Ap
Sitten kannattaa varmaan yrittää puhua miehelle, että on tyytymätön suhteeseen, jos et pysty eroamaan. Tehdä jotain asioiden muuttamiseksi. Voithan sä erota sitten kun lapset muuttaa pois kotoa.
Suurin ongelma taitaa olla se, että olette erilaisia eikä yhteistä ole. Miksi et eroa? Koska suhde on "hyvä"? Et ole siinä onnellinen, ja mieskin voisi olla onnellisempi jonkun toisen kanssa, joka on käytännönläheisempi ja pitää eniten arjen sattumuksista ja ruoan mausteista keskustelua.
Luulen, että ymmärrän mitä tarkoitat. Minulla on sikäli erilainen tilanne, että olen pääosin tyytyväinen avioliittooni, rakastan puolisoani todella paljon jne. Mutta silti, vaikka suurin osa asioista on hyvin tai erittäin hyvin, parisuhteet on osaltani nähty. Tämä, ja samalla ainoa parisuhteeni, jatkuu mahdollisesti kuolemaani asti. Mutta jos ei, uutta ei tule. Ei tällainen kannata ilman suurta molemminpuolista rakkautta ja välittämistä ja sellaistakaan en enää tavoittele jos tästä joskus joudun luopumaan. Yksin on usein parempi ja monilta osin helpompi elää.
Toivon, että löydät hyviä asioita elämääsi. Tietenkin kannattaa muistaa, että välillä on huonompia vaiheita niin elämässä, ihmissuhteissa kuin muussakin. Mutta välillä pitäisi olla niitä parempiakin aikoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
haha tuolla joku kirjoitti "..11 vuotta tuon kans.."
Siis mikä ihme teitä vaivaa? kuka pakottaa olemaan tuollaisessa tilanteessa ja noin kauan ?
Eikö ole yhtään toimivaa aivosolua?
Noniin, ja nyt sitte voitte listata ne tekosyyt ,nokun noku ei voi ku on sitä ja tätä jaja...
Kai sitä pelkää sitä toisten ihmisten tuomitsemista. Ja että katuu. Ja että kaikki typerät pelottelut osuukin oikeaan;
"Mitä sinä haihattelet, hyvän, uskollisen, työssäkäyvän miehen jätit? Kukkiakin toi? Lastesi isän? Hänet jota olet papin ja seurakunnan edessä LUVANNUT tahtoa ja rakastaa? Kyllä se kuule on rakkaus TAHDON ASIA. Itsekäs minäkeskeinen typerys. Ihmiset eivät nykyään enää ole tyytyväisiä mihinkään. Vierasta kul lia vaan tekee mieli sinunkin. Jää yksin ja itke itsesi uneen iltaisin. Miehesi löytää simpsakan 20 vuotiaan joka tajuaa millainen aarre ja kultakimpale miehesi onkaan, ja sinä rypistyt yksinäsi loppuelämäsi"
Näitähän täälläkin saa lukea vastaaviin aloituksiin harva se päivä.
Ap
Eli ulkopuolisten tuomitseminen pelottaa. Annatko muiden sanella asiasi noin? He eivät elä sinun elämääsi, sinä elät. Haluatko olla nurkkakuntainen ja normitietoinen kuori, joka tekee asioita koska niitä "kuuluu" tehdä ja muuten saisi hävetä? Vai haluatko olla normaali oma itsesi?
Tuo on myös muuten todella ikävää miestä kohtaan, ainoa mikä pitää sinut liitossa on se että "mitähän kaikki erostakin ajattelisivat". Minä murskautuisin, jos kävisi ilmi että puolisoni on suhteessa kulissien takia.
Minusta se oleellisin on tässä mitä ap kirjoitti: "Koska kotona oottaa se oma mies, johon tunnet enää pelkkää kaveruutta."
Minä olen ollut 20 vuotta naimisissa puolisoni kanssa ja minä rakastan häntä enemmän nykyään kuin silloin alussa. Jos ap ei tunne muuta kuin kaveruutta, niin suhde on nähdäkseni siinä ja kaatuu viimeistään siihen ensimmäiseen vastaantulijaan joka vie jalat alta.
Harvoin suhteet kestää edes 15 vuotta väljähtymättä. Mä en vaan enää osaa nähdä parisuhteen hyviä puolia huonoja merkittävämmiksi. En, vaikka ei muutettaisi yhteen ja täten väljähtyminen olisi hitaampaa ja eroaminen vähemmän raskasta. Se kiva vaihe suhteessa kestää max. 5-7 vuotta, se ensihuuma ja uutuudenviehätys ja sen kun molemmat jaksavat olla aidosti toisistaan kiinnostuneita. Tätäkö sitten olisi järkevää toistaa about 10 kertaa elämässään?