Lue keskustelun säännöt.
Saako pyörällä ajaa jalkakäytävällä?
14.09.2023 |
Jos autotien sivussa on jalkakäytävä, ajan aina siinä. Kyllä niissä on aina tarpeeksi tilaa että mahtuu pyörät ja jalankulkijat samalle tielle. Autotien sivussa en kyllä rupea ajamaan, vaarallista, autoilijat sitten joutuu väistelemään kun on siinä edessä.
Kommentit (97)
Vierailija kirjoitti:
Ajoradalla pyöräily on muutenkin tullut sallituksi nykyään, mikäli se on liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden kannalta parempi vaihtoehto.
Vain jos pyörätie on vasemmalla puolella. Pyöräilijä joka ei käytä oikealla olevaa pyörätietä on edelleen lainsuojaton eikä tähän liene muutosta tulossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Useimpien jalkakäytävien käyttö on pakollista pyöräilijälle, koska nämä jalkakäytävät on kyltitetty ns. kevyenliikenteenväyliksi.
Yhdistettyä kevyenliikenteen väylää ei normaalilla järjellä varustettu autoilija erota jalkakäytävästä ja liikennesäännöthän eivät autoilijoita koske.
Ei autoilijoita muuten kuolisi Suomen liikenteessä päivittäin jos sääntöjä noudattamalla ajaisimme.Enimmäkseenhän se on pyöräilijän asia varmistaa, että käyttämällään väylällä saa ajaa polkupyörällä.
Mutta miten pyöräilijä varmistaa sen? Esimerkiksi matka lähimpään risteykseen voi olla mahdoton jos ei tiedä mikä kyltitys siellä on. Jos ajaa kevyenliikenteenväylää sinne risteykseen ja risteyksessä paljastuukin että kevyenliikenteenväylä on jalkakäytävä niin on syyllistynyt rikokseen. Ja taas jos ajaa autotietä sinne risteykseen ja risteyksessä paljastuukin, että kevyenliikenteenväylä on pyörätie niin on taas syyllistynyt rikokseen.
Niin. Mistä autoilija tietää että ajorata on kaksisuuntainen kun tulee pihasta kadulle? Tai että mitä nopeutta siinä saa ajaa. Huomaatko?!
Autoilija on saapunut sinne pihalle sitä samaa katua pitkin. Yleensä ensin kokoojakatua ja sitten tonttikatua.
Pyöräilijä sen sijaan voi tulla kadun varteen mistä vain kevyenliikenteen verkolta tai ihan maastostakin. Eli ei ollenkaan välttämättä sitä katua pitkin. Hän ei ole välttämättä edes koskaan ennen nähnyt sitä katua jonka varteen hän saapuu.
Liikenneinfra voisi auttaa pyöräilijää tunnistamaan hänelle oikean liikenneympäristön, vai mitä?
Tätä kohti ollaankin menemässä.
Yleensä oletetaan, että pyörät kuuluvat samalle reitille kuin muukin kevyt liikenne.
Ei kannata olettaa mitään. Niin epäjatkuvia pyöräväylät ovat!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajoradalla pyöräily on muutenkin tullut sallituksi nykyään, mikäli se on liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden kannalta parempi vaihtoehto.
Vain jos pyörätie on vasemmalla puolella. Pyöräilijä joka ei käytä oikealla olevaa pyörätietä on edelleen lainsuojaton eikä tähän liene muutosta tulossa.
Jos se oikealla oleva pyörätie ei ole ajettavassa kunnossa esim pysäköityjen autojen vuoksi niin ajorata on ainoa paikka. Kuten hyvin usein on.
Saako pyörää taluttaa jalkakäytävällä?
Vierailija kirjoitti:
Saako pyörää taluttaa jalkakäytävällä?
Saa.
"Tässä laissa tarkoitetaan:
1) tiellä maantietä, katua, yksityistä tietä, moottorikelkkailureittiä tai muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua taikka yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta;
2) tienkäyttäjällä jokaista, joka on tiellä taikka kuljettaa sillä olevaa ajoneuvoa tai raitiovaunua;
3) jalankulkijalla jalan, suksilla, luistimilla tai vastaavilla välineillä liikkuvaa ja potkukelkan, lastenvaunujen, leikkiajoneuvon, pyörätuolin, jalankulkua avustavan tai korvaavan liikkumisvälineen tai vastaavan laitteen käyttäjää taikka polkupyörän tai mopon taluttajaa; "
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Useimpien jalkakäytävien käyttö on pakollista pyöräilijälle, koska nämä jalkakäytävät on kyltitetty ns. kevyenliikenteenväyliksi.
Yhdistettyä kevyenliikenteen väylää ei normaalilla järjellä varustettu autoilija erota jalkakäytävästä ja liikennesäännöthän eivät autoilijoita koske.
Ei autoilijoita muuten kuolisi Suomen liikenteessä päivittäin jos sääntöjä noudattamalla ajaisimme.Enimmäkseenhän se on pyöräilijän asia varmistaa, että käyttämällään väylällä saa ajaa polkupyörällä.
Mutta miten pyöräilijä varmistaa sen? Esimerkiksi matka lähimpään risteykseen voi olla mahdoton jos ei tiedä mikä kyltitys siellä on. Jos ajaa kevyenliikenteenväylää sinne risteykseen ja risteyksessä paljastuukin että kevyenliikenteenväylä on jalkakäytävä niin on syyllistynyt rikokseen. Ja taas jos ajaa autotietä sinne risteykseen ja risteyksessä paljastuukin, että kevyenliikenteenväylä on pyörätie niin on taas syyllistynyt rikokseen.
Niin. Mistä autoilija tietää että ajorata on kaksisuuntainen kun tulee pihasta kadulle? Tai että mitä nopeutta siinä saa ajaa. Huomaatko?!
Autoilija on saapunut sinne pihalle sitä samaa katua pitkin. Yleensä ensin kokoojakatua ja sitten tonttikatua.
Pyöräilijä sen sijaan voi tulla kadun varteen mistä vain kevyenliikenteen verkolta tai ihan maastostakin. Eli ei ollenkaan välttämättä sitä katua pitkin. Hän ei ole välttämättä edes koskaan ennen nähnyt sitä katua jonka varteen hän saapuu.
Mitenköhän en itse pyöräilijänä ole törmännyt tähän ongelmaan, ettenkö tietäisi, onko kyseessä pyörätie vai ei?
Jos en näe mitään merkkiä, oletan kyseessä olevan jalkakäytävä. Eli ajan ajoradalla. Ajoradalla pyöräily on muutenkin tullut sallituksi nykyään, mikäli se on liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden kannalta parempi vaihtoehto.
Puhut tosissasi liikenteen turvallisuudesta ja sujuvuudesta vai pyöräilijän, itsesi turvallisuudesta?
Tähän liittyen: miten määritellään esim Helsingin Mäkelänkadulla milloin pyöräilijä on väärässä paikassa ja koulutus kohti kanttikiveä voi alkaa?
Koko liikenteen sujuvuudesta puhun. Jos ajattelisin vain itseäni, ajaisin vain aina kävelytiellä muista välittämättä, koska silloinhan ei olisi vaaraa jäädä kenenkään alle. Näin moni pyöräilijä Helsingissä toimiikin.
Minä ajan myös autoa ja kävelen, joten ei ole vaikeuksia hahmottaa kokonaiskuvaa. Mäkelänkadulla on vain harvoissa kohdissa pyörätie, eli ajoradalla pyöräily on pääasiassa sallittua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Useimpien jalkakäytävien käyttö on pakollista pyöräilijälle, koska nämä jalkakäytävät on kyltitetty ns. kevyenliikenteenväyliksi.
Yhdistettyä kevyenliikenteen väylää ei normaalilla järjellä varustettu autoilija erota jalkakäytävästä ja liikennesäännöthän eivät autoilijoita koske.
Ei autoilijoita muuten kuolisi Suomen liikenteessä päivittäin jos sääntöjä noudattamalla ajaisimme.Enimmäkseenhän se on pyöräilijän asia varmistaa, että käyttämällään väylällä saa ajaa polkupyörällä.
Mutta miten pyöräilijä varmistaa sen? Esimerkiksi matka lähimpään risteykseen voi olla mahdoton jos ei tiedä mikä kyltitys siellä on. Jos ajaa kevyenliikenteenväylää sinne risteykseen ja risteyksessä paljastuukin että kevyenliikenteenväylä on jalkakäytävä niin on syyllistynyt rikokseen. Ja taas jos ajaa autotietä sinne risteykseen ja risteyksessä paljastuukin, että kevyenliikenteenväylä on pyörätie niin on taas syyllistynyt rikokseen.
Niin. Mistä autoilija tietää että ajorata on kaksisuuntainen kun tulee pihasta kadulle? Tai että mitä nopeutta siinä saa ajaa. Huomaatko?!
Autoilija on saapunut sinne pihalle sitä samaa katua pitkin. Yleensä ensin kokoojakatua ja sitten tonttikatua.
Pyöräilijä sen sijaan voi tulla kadun varteen mistä vain kevyenliikenteen verkolta tai ihan maastostakin. Eli ei ollenkaan välttämättä sitä katua pitkin. Hän ei ole välttämättä edes koskaan ennen nähnyt sitä katua jonka varteen hän saapuu.
Mitenköhän en itse pyöräilijänä ole törmännyt tähän ongelmaan, ettenkö tietäisi, onko kyseessä pyörätie vai ei?
Jos en näe mitään merkkiä, oletan kyseessä olevan jalkakäytävä. Eli ajan ajoradalla. Ajoradalla pyöräily on muutenkin tullut sallituksi nykyään, mikäli se on liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden kannalta parempi vaihtoehto.
Puhut tosissasi liikenteen turvallisuudesta ja sujuvuudesta vai pyöräilijän, itsesi turvallisuudesta?
Tähän liittyen: miten määritellään esim Helsingin Mäkelänkadulla milloin pyöräilijä on väärässä paikassa ja koulutus kohti kanttikiveä voi alkaa?
Koko liikenteen sujuvuudesta puhun. Jos ajattelisin vain itseäni, ajaisin vain aina kävelytiellä muista välittämättä, koska silloinhan ei olisi vaaraa jäädä kenenkään alle. Näin moni pyöräilijä Helsingissä toimiikin.
Minä ajan myös autoa ja kävelen, joten ei ole vaikeuksia hahmottaa kokonaiskuvaa. Mäkelänkadulla on vain harvoissa kohdissa pyörätie, eli ajoradalla pyöräily on pääasiassa sallittua.
Etkö aja koskaan risteyksien tai tonttiliittymien kautta? Vai mistä tulee tuo käsitys että ei voi jäädä alle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Useimpien jalkakäytävien käyttö on pakollista pyöräilijälle, koska nämä jalkakäytävät on kyltitetty ns. kevyenliikenteenväyliksi.
Yhdistettyä kevyenliikenteen väylää ei normaalilla järjellä varustettu autoilija erota jalkakäytävästä ja liikennesäännöthän eivät autoilijoita koske.
Ei autoilijoita muuten kuolisi Suomen liikenteessä päivittäin jos sääntöjä noudattamalla ajaisimme.Enimmäkseenhän se on pyöräilijän asia varmistaa, että käyttämällään väylällä saa ajaa polkupyörällä.
Mutta miten pyöräilijä varmistaa sen? Esimerkiksi matka lähimpään risteykseen voi olla mahdoton jos ei tiedä mikä kyltitys siellä on. Jos ajaa kevyenliikenteenväylää sinne risteykseen ja risteyksessä paljastuukin että kevyenliikenteenväylä on jalkakäytävä niin on syyllistynyt rikokseen. Ja taas jos ajaa autotietä sinne risteykseen ja risteyksessä paljastuukin, että kevyenliikenteenväylä on pyörätie niin on taas syyllistynyt rikokseen.
Niin. Mistä autoilija tietää että ajorata on kaksisuuntainen kun tulee pihasta kadulle? Tai että mitä nopeutta siinä saa ajaa. Huomaatko?!
Autoilija on saapunut sinne pihalle sitä samaa katua pitkin. Yleensä ensin kokoojakatua ja sitten tonttikatua.
Pyöräilijä sen sijaan voi tulla kadun varteen mistä vain kevyenliikenteen verkolta tai ihan maastostakin. Eli ei ollenkaan välttämättä sitä katua pitkin. Hän ei ole välttämättä edes koskaan ennen nähnyt sitä katua jonka varteen hän saapuu.
Liikenneinfra voisi auttaa pyöräilijää tunnistamaan hänelle oikean liikenneympäristön, vai mitä?
Tätä kohti ollaankin menemässä.
Yleensä oletetaan, että pyörät kuuluvat samalle reitille kuin muukin kevyt liikenne.
Ei pidä olettaa mitään. Jos ko. väylää ei ole liikennemerkillä osoitettu (myös) polkupyörille, siinä ei saa polkupyörällä ajaa. Liikennemerkki pitää olla jokaisen risteyksen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Useimpien jalkakäytävien käyttö on pakollista pyöräilijälle, koska nämä jalkakäytävät on kyltitetty ns. kevyenliikenteenväyliksi.
Yhdistettyä kevyenliikenteen väylää ei normaalilla järjellä varustettu autoilija erota jalkakäytävästä ja liikennesäännöthän eivät autoilijoita koske.
Ei autoilijoita muuten kuolisi Suomen liikenteessä päivittäin jos sääntöjä noudattamalla ajaisimme.Enimmäkseenhän se on pyöräilijän asia varmistaa, että käyttämällään väylällä saa ajaa polkupyörällä.
Mutta miten pyöräilijä varmistaa sen? Esimerkiksi matka lähimpään risteykseen voi olla mahdoton jos ei tiedä mikä kyltitys siellä on. Jos ajaa kevyenliikenteenväylää sinne risteykseen ja risteyksessä paljastuukin että kevyenliikenteenväylä on jalkakäytävä niin on syyllistynyt rikokseen. Ja taas jos ajaa autotietä sinne risteykseen ja risteyksessä paljastuukin, että kevyenliikenteenväylä on pyörätie niin on taas syyllistynyt rikokseen.
Niin. Mistä autoilija tietää että ajorata on kaksisuuntainen kun tulee pihasta kadulle? Tai että mitä nopeutta siinä saa ajaa. Huomaatko?!
Autoilija on saapunut sinne pihalle sitä samaa katua pitkin. Yleensä ensin kokoojakatua ja sitten tonttikatua.
Pyöräilijä sen sijaan voi tulla kadun varteen mistä vain kevyenliikenteen verkolta tai ihan maastostakin. Eli ei ollenkaan välttämättä sitä katua pitkin. Hän ei ole välttämättä edes koskaan ennen nähnyt sitä katua jonka varteen hän saapuu.
Mitenköhän en itse pyöräilijänä ole törmännyt tähän ongelmaan, ettenkö tietäisi, onko kyseessä pyörätie vai ei?
Jos en näe mitään merkkiä, oletan kyseessä olevan jalkakäytävä. Eli ajan ajoradalla. Ajoradalla pyöräily on muutenkin tullut sallituksi nykyään, mikäli se on liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden kannalta parempi vaihtoehto.
Puhut tosissasi liikenteen turvallisuudesta ja sujuvuudesta vai pyöräilijän, itsesi turvallisuudesta?
Tähän liittyen: miten määritellään esim Helsingin Mäkelänkadulla milloin pyöräilijä on väärässä paikassa ja koulutus kohti kanttikiveä voi alkaa?
Koko liikenteen sujuvuudesta puhun. Jos ajattelisin vain itseäni, ajaisin vain aina kävelytiellä muista välittämättä, koska silloinhan ei olisi vaaraa jäädä kenenkään alle. Näin moni pyöräilijä Helsingissä toimiikin.
Minä ajan myös autoa ja kävelen, joten ei ole vaikeuksia hahmottaa kokonaiskuvaa. Mäkelänkadulla on vain harvoissa kohdissa pyörätie, eli ajoradalla pyöräily on pääasiassa sallittua.
Tarkistin asian Google mapsista, ja näköjään nykyään Mäkelänkadultakin löytyy pyörätiet muualta, paitsi Sturenkadun ja Mäkelänrinteen välistä. Siinä saa siis ajaa ajoradalla. Ei kyllä ole kovin mukavaa, kun on kovat nopeudet, paljon autoa ja busseja jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Useimpien jalkakäytävien käyttö on pakollista pyöräilijälle, koska nämä jalkakäytävät on kyltitetty ns. kevyenliikenteenväyliksi.
Yhdistettyä kevyenliikenteen väylää ei normaalilla järjellä varustettu autoilija erota jalkakäytävästä ja liikennesäännöthän eivät autoilijoita koske.
Ei autoilijoita muuten kuolisi Suomen liikenteessä päivittäin jos sääntöjä noudattamalla ajaisimme.Enimmäkseenhän se on pyöräilijän asia varmistaa, että käyttämällään väylällä saa ajaa polkupyörällä.
Mutta miten pyöräilijä varmistaa sen? Esimerkiksi matka lähimpään risteykseen voi olla mahdoton jos ei tiedä mikä kyltitys siellä on. Jos ajaa kevyenliikenteenväylää sinne risteykseen ja risteyksessä paljastuukin että kevyenliikenteenväylä on jalkakäytävä niin on syyllistynyt rikokseen. Ja taas jos ajaa autotietä sinne risteykseen ja risteyksessä paljastuukin, että kevyenliikenteenväylä on pyörätie niin on taas syyllistynyt rikokseen.
Niin. Mistä autoilija tietää että ajorata on kaksisuuntainen kun tulee pihasta kadulle? Tai että mitä nopeutta siinä saa ajaa. Huomaatko?!
Autoilija on saapunut sinne pihalle sitä samaa katua pitkin. Yleensä ensin kokoojakatua ja sitten tonttikatua.
Pyöräilijä sen sijaan voi tulla kadun varteen mistä vain kevyenliikenteen verkolta tai ihan maastostakin. Eli ei ollenkaan välttämättä sitä katua pitkin. Hän ei ole välttämättä edes koskaan ennen nähnyt sitä katua jonka varteen hän saapuu.
Mitenköhän en itse pyöräilijänä ole törmännyt tähän ongelmaan, ettenkö tietäisi, onko kyseessä pyörätie vai ei?
Jos en näe mitään merkkiä, oletan kyseessä olevan jalkakäytävä. Eli ajan ajoradalla. Ajoradalla pyöräily on muutenkin tullut sallituksi nykyään, mikäli se on liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden kannalta parempi vaihtoehto.
Puhut tosissasi liikenteen turvallisuudesta ja sujuvuudesta vai pyöräilijän, itsesi turvallisuudesta?
Tähän liittyen: miten määritellään esim Helsingin Mäkelänkadulla milloin pyöräilijä on väärässä paikassa ja koulutus kohti kanttikiveä voi alkaa?
Koko liikenteen sujuvuudesta puhun. Jos ajattelisin vain itseäni, ajaisin vain aina kävelytiellä muista välittämättä, koska silloinhan ei olisi vaaraa jäädä kenenkään alle. Näin moni pyöräilijä Helsingissä toimiikin.
Minä ajan myös autoa ja kävelen, joten ei ole vaikeuksia hahmottaa kokonaiskuvaa. Mäkelänkadulla on vain harvoissa kohdissa pyörätie, eli ajoradalla pyöräily on pääasiassa sallittua.
Etkö aja koskaan risteyksien tai tonttiliittymien kautta? Vai mistä tulee tuo käsitys että ei voi jäädä alle?
Takerrut nyt epäolennaiseen. Itse siis en pyöräile kävelytiellä koskaan. Totta kai sielläkin voi jonkun alle jäädä, todennäköisimmin toisen pyöräilijän. Autojakin joskus kävelyteillä pyörii.
Ei, jos siinä ei ole pyörätien/yhdistetyn merkkiä.
Paitsi alle 12 v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Useimpien jalkakäytävien käyttö on pakollista pyöräilijälle, koska nämä jalkakäytävät on kyltitetty ns. kevyenliikenteenväyliksi.
Yhdistettyä kevyenliikenteen väylää ei normaalilla järjellä varustettu autoilija erota jalkakäytävästä ja liikennesäännöthän eivät autoilijoita koske.
Ei autoilijoita muuten kuolisi Suomen liikenteessä päivittäin jos sääntöjä noudattamalla ajaisimme.Enimmäkseenhän se on pyöräilijän asia varmistaa, että käyttämällään väylällä saa ajaa polkupyörällä.
Mutta miten pyöräilijä varmistaa sen? Esimerkiksi matka lähimpään risteykseen voi olla mahdoton jos ei tiedä mikä kyltitys siellä on. Jos ajaa kevyenliikenteenväylää sinne risteykseen ja risteyksessä paljastuukin että kevyenliikenteenväylä on jalkakäytävä niin on syyllistynyt rikokseen. Ja taas jos ajaa autotietä sinne risteykseen ja risteyksessä paljastuukin, että kevyenliikenteenväylä on pyörätie niin on taas syyllistynyt rikokseen.
Niin. Mistä autoilija tietää että ajorata on kaksisuuntainen kun tulee pihasta kadulle? Tai että mitä nopeutta siinä saa ajaa. Huomaatko?!
Autoilija on saapunut sinne pihalle sitä samaa katua pitkin. Yleensä ensin kokoojakatua ja sitten tonttikatua.
Pyöräilijä sen sijaan voi tulla kadun varteen mistä vain kevyenliikenteen verkolta tai ihan maastostakin. Eli ei ollenkaan välttämättä sitä katua pitkin. Hän ei ole välttämättä edes koskaan ennen nähnyt sitä katua jonka varteen hän saapuu.
Mitenköhän en itse pyöräilijänä ole törmännyt tähän ongelmaan, ettenkö tietäisi, onko kyseessä pyörätie vai ei?
Jos en näe mitään merkkiä, oletan kyseessä olevan jalkakäytävä. Eli ajan ajoradalla. Ajoradalla pyöräily on muutenkin tullut sallituksi nykyään, mikäli se on liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden kannalta parempi vaihtoehto.
Puhut tosissasi liikenteen turvallisuudesta ja sujuvuudesta vai pyöräilijän, itsesi turvallisuudesta?
Tähän liittyen: miten määritellään esim Helsingin Mäkelänkadulla milloin pyöräilijä on väärässä paikassa ja koulutus kohti kanttikiveä voi alkaa?
Koko liikenteen sujuvuudesta puhun. Jos ajattelisin vain itseäni, ajaisin vain aina kävelytiellä muista välittämättä, koska silloinhan ei olisi vaaraa jäädä kenenkään alle. Näin moni pyöräilijä Helsingissä toimiikin.
Minä ajan myös autoa ja kävelen, joten ei ole vaikeuksia hahmottaa kokonaiskuvaa. Mäkelänkadulla on vain harvoissa kohdissa pyörätie, eli ajoradalla pyöräily on pääasiassa sallittua.
Tarkistin asian Google mapsista, ja näköjään nykyään Mäkelänkadultakin löytyy pyörätiet muualta, paitsi Sturenkadun ja Mäkelänrinteen välistä. Siinä saa siis ajaa ajoradalla. Ei kyllä ole kovin mukavaa, kun on kovat nopeudet, paljon autoa ja busseja jne.
Google Maps ei välttämättä ole ajan tasalla. Ainakaan katunäkymä.
Kaikkea saa tehdä, jos ei jää kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikkea saa tehdä, jos ei jää kiinni.
Sanotko noin puolisollesikin kun kyse on seksin harjoittamisesta?
Vierailija kirjoitti:
Kaikkea saa tehdä, jos ei jää kiinni.
Tuumi kirjoittaja pannessaan alaikäistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Useimpien jalkakäytävien käyttö on pakollista pyöräilijälle, koska nämä jalkakäytävät on kyltitetty ns. kevyenliikenteenväyliksi.
Yhdistettyä kevyenliikenteen väylää ei normaalilla järjellä varustettu autoilija erota jalkakäytävästä ja liikennesäännöthän eivät autoilijoita koske.
Ei autoilijoita muuten kuolisi Suomen liikenteessä päivittäin jos sääntöjä noudattamalla ajaisimme.Enimmäkseenhän se on pyöräilijän asia varmistaa, että käyttämällään väylällä saa ajaa polkupyörällä.
Mutta miten pyöräilijä varmistaa sen? Esimerkiksi matka lähimpään risteykseen voi olla mahdoton jos ei tiedä mikä kyltitys siellä on. Jos ajaa kevyenliikenteenväylää sinne risteykseen ja risteyksessä paljastuukin että kevyenliikenteenväylä on jalkakäytävä niin on syyllistynyt rikokseen. Ja taas jos ajaa autotietä sinne risteykseen ja risteyksessä paljastuukin, että kevyenliikenteenväylä on pyörätie niin on taas syyllistynyt rikokseen.
Niin. Mistä autoilija tietää että ajorata on kaksisuuntainen kun tulee pihasta kadulle? Tai että mitä nopeutta siinä saa ajaa. Huomaatko?!
Autoilija on saapunut sinne pihalle sitä samaa katua pitkin. Yleensä ensin kokoojakatua ja sitten tonttikatua.
Pyöräilijä sen sijaan voi tulla kadun varteen mistä vain kevyenliikenteen verkolta tai ihan maastostakin. Eli ei ollenkaan välttämättä sitä katua pitkin. Hän ei ole välttämättä edes koskaan ennen nähnyt sitä katua jonka varteen hän saapuu.
Mitenköhän en itse pyöräilijänä ole törmännyt tähän ongelmaan, ettenkö tietäisi, onko kyseessä pyörätie vai ei?
Jos en näe mitään merkkiä, oletan kyseessä olevan jalkakäytävä. Eli ajan ajoradalla. Ajoradalla pyöräily on muutenkin tullut sallituksi nykyään, mikäli se on liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden kannalta parempi vaihtoehto.
Puhut tosissasi liikenteen turvallisuudesta ja sujuvuudesta vai pyöräilijän, itsesi turvallisuudesta?
Tähän liittyen: miten määritellään esim Helsingin Mäkelänkadulla milloin pyöräilijä on väärässä paikassa ja koulutus kohti kanttikiveä voi alkaa?
Koko liikenteen sujuvuudesta puhun. Jos ajattelisin vain itseäni, ajaisin vain aina kävelytiellä muista välittämättä, koska silloinhan ei olisi vaaraa jäädä kenenkään alle. Näin moni pyöräilijä Helsingissä toimiikin.
Minä ajan myös autoa ja kävelen, joten ei ole vaikeuksia hahmottaa kokonaiskuvaa. Mäkelänkadulla on vain harvoissa kohdissa pyörätie, eli ajoradalla pyöräily on pääasiassa sallittua.
Tarkistin asian Google mapsista, ja näköjään nykyään Mäkelänkadultakin löytyy pyörätiet muualta, paitsi Sturenkadun ja Mäkelänrinteen välistä. Siinä saa siis ajaa ajoradalla. Ei kyllä ole kovin mukavaa, kun on kovat nopeudet, paljon autoa ja busseja jne.
Google Maps ei välttämättä ole ajan tasalla. Ainakaan katunäkymä.
Ei olekaan. Parempi siis vaan katsella niitä merkkejä. Ja jättää kouluttamiset sikseen, liikkui miten tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Useimpien jalkakäytävien käyttö on pakollista pyöräilijälle, koska nämä jalkakäytävät on kyltitetty ns. kevyenliikenteenväyliksi.
Yhdistettyä kevyenliikenteen väylää ei normaalilla järjellä varustettu autoilija erota jalkakäytävästä ja liikennesäännöthän eivät autoilijoita koske.
Ei autoilijoita muuten kuolisi Suomen liikenteessä päivittäin jos sääntöjä noudattamalla ajaisimme.Enimmäkseenhän se on pyöräilijän asia varmistaa, että käyttämällään väylällä saa ajaa polkupyörällä.
Mutta miten pyöräilijä varmistaa sen? Esimerkiksi matka lähimpään risteykseen voi olla mahdoton jos ei tiedä mikä kyltitys siellä on. Jos ajaa kevyenliikenteenväylää sinne risteykseen ja risteyksessä paljastuukin että kevyenliikenteenväylä on jalkakäytävä niin on syyllistynyt rikokseen. Ja taas jos ajaa autotietä sinne risteykseen ja risteyksessä paljastuukin, että kevyenliikenteenväylä on pyörätie niin on taas syyllistynyt rikokseen.
Niin. Mistä autoilija tietää että ajorata on kaksisuuntainen kun tulee pihasta kadulle? Tai että mitä nopeutta siinä saa ajaa. Huomaatko?!
Autoilija on saapunut sinne pihalle sitä samaa katua pitkin. Yleensä ensin kokoojakatua ja sitten tonttikatua.
Pyöräilijä sen sijaan voi tulla kadun varteen mistä vain kevyenliikenteen verkolta tai ihan maastostakin. Eli ei ollenkaan välttämättä sitä katua pitkin. Hän ei ole välttämättä edes koskaan ennen nähnyt sitä katua jonka varteen hän saapuu.
Liikenneinfra voisi auttaa pyöräilijää tunnistamaan hänelle oikean liikenneympäristön, vai mitä?
Tätä kohti ollaankin menemässä.
Yleensä oletetaan, että pyörät kuuluvat samalle reitille kuin muukin kevyt liikenne.
Ei pidä olettaa mitään. Jos ko. väylää ei ole liikennemerkillä osoitettu (myös) polkupyörille, siinä ei saa polkupyörällä ajaa. Liikennemerkki pitää olla jokaisen risteyksen jälkeen.
Miksi on keksitty noin epälooginen sääntö? Eihän sitäkään tarvitse erikseen merkillä osoittaa, että autotie on sallittu autoille.
Saa tietenkin, jos on syntymäaikansa perusteella alle 12-vuotias. Jos on vain henkisesti alle 12 vuotiaan tasolle jäänyt henkilö, niin silloin ei tietenkään saa vaarantaa jalankulkijoiden turvallisuutta. Sanon sen vielä uudestaan ja selvemmin: Sinä et saa ajaa jalkakäytävällä!
Vierailija kirjoitti:
Saa tietenkin, jos on syntymäaikansa perusteella alle 12-vuotias. Jos on vain henkisesti alle 12 vuotiaan tasolle jäänyt henkilö, niin silloin ei tietenkään saa vaarantaa jalankulkijoiden turvallisuutta. Sanon sen vielä uudestaan ja selvemmin: Sinä et saa ajaa jalkakäytävällä!
Selitä nyt vielä, että miksi 11-vuotias ei vaaranna mutta 12-vuotias vaarantaa. Tai että miksi kevyen liikenteen väylä ei ole vaarallinen mutta jalkakäytävä on vaarallinen. Monet kevyen liikenteen väylät ovat kapeampia kuin jalkakäytävät.
Puhut tosissasi liikenteen turvallisuudesta ja sujuvuudesta vai pyöräilijän, itsesi turvallisuudesta?
Tähän liittyen: miten määritellään esim Helsingin Mäkelänkadulla milloin pyöräilijä on väärässä paikassa ja koulutus kohti kanttikiveä voi alkaa?