Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä tehdä, kun on vaikeuksia löytää kumppani?
14.09.2023 |
1/4
Lukuaika 10-20 minuuttia
Jos aihe ei kiinnosta, ei välttämättä tarvitse kertoa erikseen sitä, ettei aihe kiinnosta. Jos olet parisuhteessa, ei tämä koske sinua. Jos olet sinkku ja tyytyväinen sellainen, ei tämä koske sinua. Saatat kuitenkin tuntea sellaisen sinkun, joka toivoisi rinnalleen kumppania. Siksi sinunkin kannattaa keskusteluun osallistua, sillä juuri sinun neuvosi ja apusi saattaa olla se, joka saa (iki)sinkun tekemään ne ratkaisevat toimet. Tietysti mahdollista on myös olla tekemättä mitään. Tässä keskustelussa oletetaan kuitenkin, että a) sinkku haluaa löytää kumppanin, ja b) on valmis tekemään sen eteen työtä. Lisäksi käsittelyssä olkoon selkeyden vuoksi heterosuhde miehen ja naisen kesken. Sateenkaarisuhdetta etsiville voidaan tarvittaessa myöhemmin avata oma keskustelunsa, jos tarvetta on. Oma osaamiseni ei kuitenkaan sellaiseen riitä.
Aiheena ei ole se, miten maailma makaa. Aiheena on mitä tehdä sen jälkeen, kun on ensin hahmottanut, miten maailma makaa. Vallitsevaa tilannetta yhteiskunnan tasolla ei yksilö voi muuttaa. Yksilö ei myöskään voi muuttaa sitä, millaisia ominaisuuksia haluttu sukupuoli kumppaniltaan noin yleensä odottaa. Toisin sanoen yksilö voi muuttaa vain itseään. Toki myös vakaassa parisuhteessa elävä tai sinkkuudestaan kiinni pitävä voi ryhtyä itseään kehittämään, ja sen voi sanoa olevan suotavaakin. Motivaatio vain on erilainen.
Yksi mahdollisuus on vain hyväksyä sinkkuutensa pysyvänä olotilana, ja tehdä elämästään siltä pohjalta mahdollisimman miellyttävä. Tämä ei kuitenkaan ole keskustelun aiheena. Tarkoituksena ei myöskään ole kerätä jo pariutuneiden tunteikkaita kuvauksia siitä, miten ovat puolisonsa tavanneet, ja miten tyytyväisiä ovat valintaansa. Edelleen käsittely keskittyköön konkreettisiin toimiin eikä sen painottamiseen, että tunteet heräävät, ihmiset rakastuvat ja niin vain tapahtuu. Niin tapahtuukin, mutta sen toteaminen ei auta sinkkua, joka kaipaisi kumppania rinnalleen. Tai auttaa siinä tapauksessa, jos sinkku etsii oikeutusta olla tekemättä mitään. Mutta sekään tilanne ei ollut tämän keskustelun aiheena.
Ja näin varsinaiseen aiheeseen.
Kommentit (145)
Ap on insinööri?
Tähän ei valitettavasti ole kaavaa.
Mutta muutama asia:
1. Muutos ei kanna, jos motivaattori on ulkoinen. Eli kumppani kannattaa etsiä omana, rehellisenä itsenään. Löytyy sitten kansi vakalle, jos on löytyäkseen.
2. Mieti omat ARVOT, jotka johtavat elämää. Eli mihin haluat aikasi elämässä käyttää. Etsi tällaista ihmistä.
3. Valitse kanava esim. joku deittisivusto ja laita ilmoitus kohtien 1 ja 2 pohjalta. Rohkeasti heti kontaktoimaan ja tapaamaan. Et voi LÖYTÄÄ jos et ETSI. Jos kohta 2 tukee jotain liveaktiviteettia, pidä sielläkin silmät auki ja ole aloitteellinen.
Tämän jälkeen homma on herran hallussa, mutta ainakin olet tehnyt mitä voi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
1) Kartoitetaan halutun sukupuolen odotukset, vaatimukset ja toivomukset
Haluttu sukupuoli = mies (ja nimenomaan neuronormaalimies). Se mies, jonka kyseisen sukupuolen sisällä haluan (halusin) odottaa, että nainen on fiksu, sivistynyt, koulutettu, työelämässä, tulee taloudellisesti toimeen kohtalaisen hyvin (samanlainen elintaso). En olisi ollut kiinnostunut muunlaisten miesten odotuksista, vaatimuksista ja toivomuksista. (Tykkäät boldauksista niin boldataan nyt sitten.)
2) Kartoitetaan oma henkilökohtainen lähtötilanne
Kartoitin, tulos: Nautin elämästäni, olen tyytyväinen siihen, millaista se on ja millainen se on. Olen tyytyväinen myös itseeni tällaisena kuin olen.
3) Tehdään päätös aloittaa kurinalainen ja tavoitteellinen prosessi yksilön itsensä muuttamiseksi siten, että lopulta on ikänsä, geeniensä ja yhteiskunnallisen asemansa puitteissa mahdollisimman lähellä sitä maksimia, jonka voi saavuttaa. Tiivistetysti ”tule parhaaksi versioksi itsestäsi”. Edessä on jossain mielessä koko loppuiän kestävä matka, joten miksi et aloittaisi heti?
Miksi ihmeessä? Tottakai pidän myös haasteista, mutta vain työelämässä, luottamustehtävissä, opinnoissa ja mahdollisesti harrastuksissa. No, ehkä sen voi laskea itsensä kehittämiseksi, että tykkään myös oppia etikettiä, opetella laittamaan ruokia (rasva-hapokkuus-suola yhdistelmä, oikean viinin yhdistäminen ruokiin jne). Mutta jos ajattelit, että minun pitäisi laihduttaa ja treenata niin LOL. En minä olisi huolinut miestä, joka etsii naista, jonka elämän sisältö on näyttää hyvältä.
4) Varaudutaan heti alussa henkisesti siihen, ettei kaikesta yrittämisestä ja kehittämisestä huolimatta kumppania välttämättä löydy.
Jos ei olisi löytynyt, olisin mieluummin yksin kuin aloittaisin kurinalaisen ja tavoitteellisen prosessin :-D
Eiköhän ap:n teksti ollut niille, jotka haluavat sen kumppanin eikä olla sinkkuna? Kuten taisi jopa aloituksessa aika selvästi todeta.
En ole kaikesta samaa mieltä, mutta järkevin tapa elämässä on edetä niin, että jos on ristiriita toiveiden ja toteutumisen kanssa, miettii mitä itse voi tehdä sen sijaan, että vain valittaa.
Jos oikein miestä etsii ja on vailla, niin kyllä siihen puutteeseen on live elämässä lääke. Turha kikkailla tasojen kanssa.
Ihmettelen osiltaan ap:n vahvasti loogisen lähestymistavan saamaa kritiikkiä. Vaikkei olisi 100% yhtä mieltä optimaalisista tavoitteista, niin eikö ole parempi keskittyä kehittämään itseään jos elämässä jotain puuttuu?
Vaihtoehto: olen röhnöttävä alkoholiongelmainen sohvaperuna, ylipainoinen ja epäsiisti, ilkeäkin. Miksi en saa kumppania. Tähän kaikki vastaavat että katso peiliin. Muualta ei muutoksia kuitenkaan voi hakea pienemmissäkään ongelmissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1) Kartoitetaan halutun sukupuolen odotukset, vaatimukset ja toivomukset
Haluttu sukupuoli = mies (ja nimenomaan neuronormaalimies). Se mies, jonka kyseisen sukupuolen sisällä haluan (halusin) odottaa, että nainen on fiksu, sivistynyt, koulutettu, työelämässä, tulee taloudellisesti toimeen kohtalaisen hyvin (samanlainen elintaso). En olisi ollut kiinnostunut muunlaisten miesten odotuksista, vaatimuksista ja toivomuksista. (Tykkäät boldauksista niin boldataan nyt sitten.)
2) Kartoitetaan oma henkilökohtainen lähtötilanne
Kartoitin, tulos: Nautin elämästäni, olen tyytyväinen siihen, millaista se on ja millainen se on. Olen tyytyväinen myös itseeni tällaisena kuin olen.
3) Tehdään päätös aloittaa kurinalainen ja tavoitteellinen prosessi yksilön itsensä muuttamiseksi siten, että lopulta on ikänsä, geeniensä ja yhteiskunnallisen asemansa puitteissa mahdollisimman lähellä sitä maksimia, jonka voi saavuttaa. Tiivistetysti ”tule parhaaksi versioksi itsestäsi”. Edessä on jossain mielessä koko loppuiän kestävä matka, joten miksi et aloittaisi heti?
Miksi ihmeessä? Tottakai pidän myös haasteista, mutta vain työelämässä, luottamustehtävissä, opinnoissa ja mahdollisesti harrastuksissa. No, ehkä sen voi laskea itsensä kehittämiseksi, että tykkään myös oppia etikettiä, opetella laittamaan ruokia (rasva-hapokkuus-suola yhdistelmä, oikean viinin yhdistäminen ruokiin jne). Mutta jos ajattelit, että minun pitäisi laihduttaa ja treenata niin LOL. En minä olisi huolinut miestä, joka etsii naista, jonka elämän sisältö on näyttää hyvältä.
4) Varaudutaan heti alussa henkisesti siihen, ettei kaikesta yrittämisestä ja kehittämisestä huolimatta kumppania välttämättä löydy.
Jos ei olisi löytynyt, olisin mieluummin yksin kuin aloittaisin kurinalaisen ja tavoitteellisen prosessin :-D
Eiköhän ap:n teksti ollut niille, jotka haluavat sen kumppanin eikä olla sinkkuna? Kuten taisi jopa aloituksessa aika selvästi todeta.
En ole kaikesta samaa mieltä, mutta järkevin tapa elämässä on edetä niin, että jos on ristiriita toiveiden ja toteutumisen kanssa, miettii mitä itse voi tehdä sen sijaan, että vain valittaa.
Nimenomaan. Miten viestini oli ristiriidassa tämän kanssa?
Epäilen, että ne joilla on vaikeuksia löytää kumppani, eivät ole käyneet läpi noita kohtia 1-3.
On vain keskitytty valittamaan ja ehkä esittämään jotain muuta kuin ollaan, jolloin kumppanin löytäminen on mahdotonta. Kyllä se ylipainoinen, leffoja rakastava sohvaperunakin voi löytää samanmoisen kumppanikseen, jos ei esitä deittiprofiilissaan olevansa liikunnallinen ja kuva otettu 15 v sitten tai vahvasti filtteröity.
Vierailija kirjoitti:
Hyviä ja realistisia vinkkejä, mutta ap varmasti itsekin tiedostaa, että tällä palstalla suhtaudutaan erittäin vihamielisesti kaikkiin sellaisiin neuvoihin, joissa kehotetaan kehittämään itseään ja tekemään itse jotain asioiden eteen, etenkin jos kohteeksi otetaan naiset ja/tai ulkonäön merkitys mainitaan.
Tehän miehet ite tulistutte siitä jos naiset kehoittaa miettimään uudelleen onko kauniin rahaa tahtovan vuokravaimon ottaminen kuinka järkevää. Mäkään en kehoita tyytymään, mutta joku järki olisi hyvä pitää matkassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen osiltaan ap:n vahvasti loogisen lähestymistavan saamaa kritiikkiä. Vaikkei olisi 100% yhtä mieltä optimaalisista tavoitteista, niin eikö ole parempi keskittyä kehittämään itseään jos elämässä jotain puuttuu?
Vaihtoehto: olen röhnöttävä alkoholiongelmainen sohvaperuna, ylipainoinen ja epäsiisti, ilkeäkin. Miksi en saa kumppania. Tähän kaikki vastaavat että katso peiliin. Muualta ei muutoksia kuitenkaan voi hakea pienemmissäkään ongelmissa.
Tiedän monta röhnöttävää sohvaperunapariskuntaa, jotka ovat onnellisia keskenään. Saattavat alkoholiakin naukkailla.
Ja miksi joku haluaisi kumppanin, jolle olla ilkeä?
Edelleen: Etsi sellaista kuin olet. Johonkin "ihannemuotiin" sulloutuminen ei kannata pitkälle. Kusetat itseäsi ja muita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen osiltaan ap:n vahvasti loogisen lähestymistavan saamaa kritiikkiä. Vaikkei olisi 100% yhtä mieltä optimaalisista tavoitteista, niin eikö ole parempi keskittyä kehittämään itseään jos elämässä jotain puuttuu?
Vaihtoehto: olen röhnöttävä alkoholiongelmainen sohvaperuna, ylipainoinen ja epäsiisti, ilkeäkin. Miksi en saa kumppania. Tähän kaikki vastaavat että katso peiliin. Muualta ei muutoksia kuitenkaan voi hakea pienemmissäkään ongelmissa.
Tiedän monta röhnöttävää sohvaperunapariskuntaa, jotka ovat onnellisia keskenään. Saattavat alkoholiakin naukkailla.
Ja miksi joku haluaisi kumppanin, jolle olla ilkeä?Edelleen: Etsi sellaista kuin olet. Johonkin "ihannemuotiin" sulloutuminen ei kannata pitkälle. Kusetat itseäsi ja muita.
Tästähän oli oikein avattu ketjukin täällä:
"HS: Ihminen valitsee todennäköisesti suunnilleen samalla henkisellä tasolla olevan kumppanin, jolla on samankaltainen maailmankatsomus"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
--- 18-22 on käytännössä mahdottomuus suurelle osalle aikuisia naisia. --- Luonteeseen panostaminen on valtavan tärkeää. ---
Ei miestä kiinnosta, miten paljon nainen joutuu tekemään työtä pitääkseen painonsa hyvänä. Vastaavalla tavalla naista ei kiinnosta pätkääkään, miten paljon 170 cm mies tuskailee sen kanssa, että käytännössä kaikki naiset haluavat yli 180 cm miehen. Erona on kuitenkin se, että hyvä paino on jokaisen saavutettavissa, mutta vaadittu ihana pituus ei.
Miten luonteeseen panostetaan? Ymmärrän kyllä esimerkiksi sen, että jos normaalissa kielenkäytössä kavereiden kanssa nimittää naisia halventavilla nimillä, alkaa se väistämättä muuttaa ajan kanssa suhtautumista naisiin. Toisaalta jos on luonteeltaan suurimmaksi osaksi yksin viihtyvä, ei silloin muututa harjoittelemalla seurapiirien tähdeksi. Tai ehkä voi omaksua sellaisen roolin, mutta silloinhan ei ole "oma itsensä", eikö?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen osiltaan ap:n vahvasti loogisen lähestymistavan saamaa kritiikkiä. Vaikkei olisi 100% yhtä mieltä optimaalisista tavoitteista, niin eikö ole parempi keskittyä kehittämään itseään jos elämässä jotain puuttuu?
Vaihtoehto: olen röhnöttävä alkoholiongelmainen sohvaperuna, ylipainoinen ja epäsiisti, ilkeäkin. Miksi en saa kumppania. Tähän kaikki vastaavat että katso peiliin. Muualta ei muutoksia kuitenkaan voi hakea pienemmissäkään ongelmissa.
Tiedän monta röhnöttävää sohvaperunapariskuntaa, jotka ovat onnellisia keskenään. Saattavat alkoholiakin naukkailla.
Ja miksi joku haluaisi kumppanin, jolle olla ilkeä?Edelleen: Etsi sellaista kuin olet. Johonkin "ihannemuotiin" sulloutuminen ei kannata pitkälle. Kusetat itseäsi ja muita.
Tässä on selvä näkemysero sullotumisen ja kehittymisen välillä. Toki aloituksessa oli kaikkiaan myös sulloutumispiirteitä. Toki saa olla röhnöttävä sohvaperuna, jos kokee aidosti onnellisimmaksi olonsa niin. Entä jos se sohvaperuna ei kiinnostu kaltaisestaan, eikä hänen toivomansa sohvaperunasta? Kumpaa pitäisi muuttaa: toiveita vai itseään? Joka tapauksessa jompaakumpaa.
Ihmiset myös rajoittavat itseään aivan turhaan hyväksymisen varjolla niissäkin tilanteissa, joissa eivät uskalla kokeilla uutta tai pelkäävät epäonnistumista. Ei kenenkään tarvitse muuttua muita varten, muttei myöskään tyytyä siihen mitä on vain koska ennenkin on ollut niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pinnallista jaskaa. Ja hirveän rankkaa, ei kukaan jaksa esittää muuta kun on. Tuokin tyyppi naisen saatuaan palaisi kuitenkin siihen vauvailuun, ja nainen lähtisi menemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
--- 18-22 on käytännössä mahdottomuus suurelle osalle aikuisia naisia. --- Luonteeseen panostaminen on valtavan tärkeää. ---
Ei miestä kiinnosta, miten paljon nainen joutuu tekemään työtä pitääkseen painonsa hyvänä. Vastaavalla tavalla naista ei kiinnosta pätkääkään, miten paljon 170 cm mies tuskailee sen kanssa, että käytännössä kaikki naiset haluavat yli 180 cm miehen. Erona on kuitenkin se, että hyvä paino on jokaisen saavutettavissa, mutta vaadittu ihana pituus ei.
Miten luonteeseen panostetaan? Ymmärrän kyllä esimerkiksi sen, että jos normaalissa kielenkäytössä kavereiden kanssa nimittää naisia halventavilla nimillä, alkaa se väistämättä muuttaa ajan kanssa suhtautumista naisiin. Toisaalta jos on luonteeltaan suurimmaksi osaksi yksin viihtyvä, ei silloin muututa harjoittelemalla seurapiirien tähdeksi. Tai ehkä voi omaksua sellaisen roolin, mutta silloinhan ei ole "oma itsensä", eikö?
Luonteeseen panostetaan havainnoimalla omia heikkouksiaan ja pyrkimällä kehittämään niitä. Itse olen nopeatemperamenttinen, joskus liikaakin. Ikinä en voi muuttua tyyneksi ja rauhalliseksi, olen edelleen tunteellinen, mutta keskittyen olen pystynyt kehittämään luonnettani niin, etten enää lauo mitä vain typeryyksiä suustani vain koska ärsyttää, vaan menen ensin vaikka lenkille rauhoittumaan ja puhun sitten.
Miksi pitäisi muuttua seurapiirien tähdeksi? Voi kuitenkin kehittyä niin, että onnistuu tarvitessa myös hetkellinen small talk edes vähän ja sietää sosiaalisuutta jonkin aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma taktiikkani miehenä on ollut luoda mahdollisimman hyvä deittiprofiili ja käyttää sovelluksia täysin orjallisesti joka päivä.
Mulla oli siis käytössä tinder/bumble/okcupid/badoo/facebook dating niin, että joka päivä tykitin tykkäyksiä, viestejä ja yritin päästä treffeille jokaisessa sovelluksessa.
4.5kk siinä meni "oot kyllä mukava mutta..."-pakkeja saadessa, mutta sitten löysin parisuhteen olemalla täysin oma itseni ulkomaalaisen naisen kanssa.
Deittipalveluissa on todellakin paljon ulkomaalaisia. Ei siis ole ihme, jos lopulta juuri ulkomaalaisen sellaisesta rinnalleen löytää. Onnittelut sinulle, ja samalla kiitokset tämän huomion muille jakamisesta.
Ulkomaalaisissa naisissa on se hyvä puoli, että vaikka joutuu puhumaan englantia niin tavismieskin voi saada samantasoisen kumppanin paljon helpommin mitä suominaisten kanssa, koska suomalaisen miehen ulkonäköpiirteet voivat olla ihanteelliset ulkomaalaiselle naiselle. En ainakaan itse ole koskaan saanut samantasoisilta suominaisilta yhtä paljon ulkonäkökehuja kuin tältä ulkomaalaiselta.
Eli toisin sanottuna hoikan lapsettoman nätin älykkään naisen saaminen ulkomaalaisista on paljon helpompaa/todennäköisempää mitä suomalaisista naisista. Haaste on vain siinä, että pääsee tutustumaan heihin.
Eikö pitkä välimatka harmita ja hankaloita seurustelua, vai aiotko muuttaa hänen luokseen?
Ei ollut minulle osoitettu, mutta amerikkalaisen kanssa suhteessa olleena voin sanoa, että totta kai se hankaloittaa. Videopuhelupalvelut ovatkin ahkerasti käytössä, lentokoneilla lennellään Atlantin yli ja jossain vaiheessa tehdään päätös, luodaanko se yhteinen tulevaisuus kummalla mantereella. Lähes poikkeuksetta menee niin, että nainen muuttaa miehen perässä.
Vierailija kirjoitti:
Tämäkin naisvihaspämmi on hieman eri muodossa luettu palstalta kymmeniä kertoja. Naisten pitäisi muuttua hoikemmiksi ja seksikkäämmiksi, jotta miehillä olisi enemmän valinnanvaraa.
Ilmoitettu em. perusteilla asiattomaksi.
Täytyy vain toivoa, että saitin algoritmi on sen verran viisastunut, ettei "naisviha" ole enää sellainen taikasana, jonka loitsimalla saa minkä tahansa itseä harmittavan ketjun poistetuksi. Jos tämä ketju ei ole asiallinen niin mikä sitten?
Vierailija kirjoitti:
ei tarvitse tehdä mitään muuta kuin alkaa tutustua ihmisiin vailla mitään ennakko-odotuksia tai ennakkoluuloja. Siis ilman mitään "onkohantuominullesopivakumppani" rivienvälejä. Ihan siis vain tutustua uusiin ihmisiin. Ajankuluessa ja ihmismäärän suurentuessa alkaa tulla mätsejä kuin itsestään. Ja jos osaa antaa tilanteiden edetä omalla painollaan, niin aika nopeasti sitten löytää itsensä jostain suhteesta.
Naiselle tämä ohje saattaa hyvin toimiakin (eikä tietenkään kaikille naisille), mutta miehelle moinen on kuoleman suudelma. Mies kun on se, jonka 95-99% tapauksista täytyy tehdä aloitteet oikeassa paikassa oikeaan aikaan oikealla tavalla, kuljettaa tilannetta eteenpäin oikealla tavalla ja osata ehkä päättääkin tilanteet vielä taidokkaasti oikealla tavalla. Toisin sanoen vain miesten hyvin pieni eliittiosuus onnistuu sillä, että "vain menee johonkin" ja "tutustuu ihmisiin", minkä jälkeen "asiat vain tapahtuvat". Toisin sanoen miesten on usein tehtävä ankarasti työtä, ja nykyaikana entistä ankarammin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ei tarvitse tehdä mitään muuta kuin alkaa tutustua ihmisiin vailla mitään ennakko-odotuksia tai ennakkoluuloja. Siis ilman mitään "onkohantuominullesopivakumppani" rivienvälejä. Ihan siis vain tutustua uusiin ihmisiin. Ajankuluessa ja ihmismäärän suurentuessa alkaa tulla mätsejä kuin itsestään. Ja jos osaa antaa tilanteiden edetä omalla painollaan, niin aika nopeasti sitten löytää itsensä jostain suhteesta.
Naiselle tämä ohje saattaa hyvin toimiakin (eikä tietenkään kaikille naisille), mutta miehelle moinen on kuoleman suudelma. Mies kun on se, jonka 95-99% tapauksista täytyy tehdä aloitteet oikeassa paikassa oikeaan aikaan oikealla tavalla, kuljettaa tilannetta eteenpäin oikealla tavalla ja osata ehkä päättääkin tilanteet vielä taidokkaasti oikealla tavalla. Toisin sanoen vain miesten hyvin pieni eliittiosuus onnistuu sillä, että "vain menee johonkin" ja "tutustuu ihmisiin", minkä jälkeen "asiat vain tapahtuvat". Toisin sanoen miesten on usein tehtävä ankarasti työtä, ja nykyaikana entistä ankarammin.
Ihanaa tietää, että kaikki elämäni miehet, alkaen siitä 17-vuotiaasta akneihoisesta maalaispojasta, johon 14-vuotiaana rakastuin, ovat kuuluneet miesten hyvin pieneen eliittiosuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ei tarvitse tehdä mitään muuta kuin alkaa tutustua ihmisiin vailla mitään ennakko-odotuksia tai ennakkoluuloja. Siis ilman mitään "onkohantuominullesopivakumppani" rivienvälejä. Ihan siis vain tutustua uusiin ihmisiin. Ajankuluessa ja ihmismäärän suurentuessa alkaa tulla mätsejä kuin itsestään. Ja jos osaa antaa tilanteiden edetä omalla painollaan, niin aika nopeasti sitten löytää itsensä jostain suhteesta.
Naiselle tämä ohje saattaa hyvin toimiakin (eikä tietenkään kaikille naisille), mutta miehelle moinen on kuoleman suudelma. Mies kun on se, jonka 95-99% tapauksista täytyy tehdä aloitteet oikeassa paikassa oikeaan aikaan oikealla tavalla, kuljettaa tilannetta eteenpäin oikealla tavalla ja osata ehkä päättääkin tilanteet vielä taidokkaasti oikealla tavalla. Toisin sanoen vain miesten hyvin pieni eliittiosuus onnistuu sillä, että "vain menee johonkin" ja "tutustuu ihmisiin", minkä jälkeen "asiat vain tapahtuvat". Toisin sanoen miesten on usein tehtävä ankarasti työtä, ja nykyaikana entistä ankarammin.
mutta kun niiden naistenkin pitää löytää miehiä, joten jos joku nainen löytää nyt miehen itselleen, niin ihan samalla lailla mies löytää naisen.
miesten ei tarvitse tehdä aloitteita, mutta toki se on evoluution suunnittelemaa, että mies enemmän niitä tekee. SIlti jokaisessa vuorovaikutustilanteessa on se nainenkin, jonka pitää sitten vastata aloitteeseen eikä se ole lainkaan helppoa. nykypäivänä naisetkin kyllä ovat aloitteellisia
ihan jokainen kykenee menemään jonnekin ja alkamaan tutustumaan ihmisiin. tottakai se on aluksi vaikeaa, siinä on kyse uuden taidon oppimisesta.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei olisi löytynyt, olisin mieluummin yksin kuin aloittaisin kurinalaisen ja tavoitteellisen prosessin :-D
Tämä on sinun oikeutesi. Ketjun aiheena ei kuitenkaan ollut kerätä perusteluita sille, miksi ei kannata tehdä mitään. Ketju on kohdistettu niille, jotka a) haluavat löytää kumppanin ja b) ovat valmiita tekemään töitä tuon tavoitteen eteen.
Alue: Aihe vapaa
Itsekin olen katsastellut tarjontaa, ihan aidosti treffikelpoisia ei ole paljonkaan tullut vastaan, aika saamatonta näyttäisi olevan miesten osalta touhu. Jonkinlainen seurustelu voisi kiinnostaa mutta ei näytä olevan oikein tarjontaa miehissäkään. Turha miesten on valittaa, kyllä naisissa on siedettäviä kumppaniehdokkaita paljon enemmän kuin miehissä.
Miehissä olisi niin paljon korjaamista, että siitä tulisi todella pitkä lista, ei naisten laihdutus tarve ole siihen verrattuna vielä mitään.
Tällaisia havaintoja olen tehnyt siitä tarjonnasta jota itse olen netissä saanut, että ei ole juuri mistään kotoisin suurin osa. Ehkä pari tai kolme hyvää joukossa ja nekään eivät treffeillä käy, ehkä vielä kaapissa.