Idiootit pyöräilijät jalkakäytävillä
Aiheuttavat toistuvia vaaratilanteita. Miksi poliisit eivät välitä?
Kommentit (77)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdotan työttömien työllisyyskoulutusta pyöräilynvalvojiksi. Sakkoja jakamalla tienaa kevyesti palkkansa.
Jos yksi pyörilyvalvoja sijoitettaisiin vakituisesti Turun Puistokadulle sille puolen millä ei ole pyörätietä, niin rahavirta olisi loputon. Siinä sivussa voisi sakottaa taksit, jotka ajavat Ruusukorttelin eteen jalkakäytävälle, vaikka toisella puolen taloa on virallinen ajoreitti ja hyvää tilaa.
Tuo olisi helppo toteuttaa siten, että siirrettäisiin pysäköinninvalvojille kaikenlaisten liikennesääntöjen valvonta. Ja sitten vaan palkattaisiin pysäköinninvalvojia ainakin tuplasti enemmän kuin nykyään.
Pysäköinninvalvonta on tarpeellista ja liikkuvaa. Valvontaa tarvittaisiin pyöräilyn ongelmakohtiin.
Toinen työparista olisi siviilivaatteissa tarkkailemassa huomaamattomana, voisi katsoa autosta tai talon ikkunastakin, ja kertoisi tietoja toisen korvanappiin. Toinen tai useampi vähän matkan päässä virkapuvussa ja pysäytysmerkin kanssa sakottamassa. Esimerkiksi kun pyöräilijä ajaa risteyksen yli ja jatkaa pitkin jalkakäytävää, niin risteyksessä oleva ilmoittaa siitä. Eihän noita muuten saa kiinni, kun ajavat kolmeakymppiä. Sakko on kai jotain 40 euroa ja työttömiä on pilvin pimein, niin valtiollehan kertyisi tuosta vain säästöä.
Jos risteyksen jälkeen ei ole tarkoitus jatkaa jalkakäytävällä niin miksi se pyöräilijöiden väylä kuitenkin suoraan johtaa siihen jalkakäytävälle? Autotien puolelle ei välttämättä pääse millään intuitiivisella tavalla vaan pahimmillaan vaan esim. viherkaistan yli ajamalla tai pysäköityjen autojen välistä puikkelehtimalla.
Aika usein autotien laidassa on korkea reunakivi josta moni pyöräilijä ei edes pääse yli taluttamatta. Vaikeaksi on tehty sääntöjen noudattaminen.
Ne on kyllä yhden käden sormilla laskettavissa ne paikat, joissa olen kokenut vaikeaksi olla pyöräilemättä jalkakäytävällä. Yleensä on jopa helpompi noudattaa sääntöjä kuin pujotella ahtaalla jalkakäytävällä kulkijoiden välissä.
Suunnittelu on tehty sillä oletuksella, että yhdeltä jalkakäytävältä jatketaan toiselle jalkakäytävälle. Kuitenkin vain noin joka toinen jalkakäytävä on pyöräilijöille pakollinen, minkä vuoksi liikenneympäristö ei ole intuitiivinen heille. Pyöräilijä joutuu tekemään jatkuvasti siirtymiä jalkakäytävältä autotielle ja takaisin jalkakäytävälle.
Jalkakäytävällä ei saa ajaa pyörällä (paitsi alle 12-vuotiaat varovaisuutta noudattaen).
Muuten yksisuuntaisen kadun ainoan pyörätien pitäisi olla aina kulkusuuntaan nähden vasemmalla puolella. Tällöin voi ajaa lyhyen siirtymän ajotiellä, jos ei heti pääse vaihtamaan puolta.
Mutta taluttaminen on oikea valinta, jos joutuu pakosta menemään jalkakäytävälle.
Kyllä useimmilla jalkakäytävillä on se kyltti mikä pakottaa pyöräilijät ajamaan siellä. Pyöreä sininen kyltti missä on pyöräilijän ja kävelijän kuvat. Tosin se kyltti ei tee siellä ajosta edelleenkään mitenkään turvallista, koska edelleenkin joku kävelijä saattaa koska tahansa astua vaikka talon ovesta tai kulman takaa suojaan pyöräilijän eteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdotan työttömien työllisyyskoulutusta pyöräilynvalvojiksi. Sakkoja jakamalla tienaa kevyesti palkkansa.
Jos yksi pyörilyvalvoja sijoitettaisiin vakituisesti Turun Puistokadulle sille puolen millä ei ole pyörätietä, niin rahavirta olisi loputon. Siinä sivussa voisi sakottaa taksit, jotka ajavat Ruusukorttelin eteen jalkakäytävälle, vaikka toisella puolen taloa on virallinen ajoreitti ja hyvää tilaa.
Tuo olisi helppo toteuttaa siten, että siirrettäisiin pysäköinninvalvojille kaikenlaisten liikennesääntöjen valvonta. Ja sitten vaan palkattaisiin pysäköinninvalvojia ainakin tuplasti enemmän kuin nykyään.
Pysäköinninvalvonta on tarpeellista ja liikkuvaa. Valvontaa tarvittaisiin pyöräilyn ongelmakohtiin.
Toinen työparista olisi siviilivaatteissa tarkkailemassa huomaamattomana, voisi katsoa autosta tai talon ikkunastakin, ja kertoisi tietoja toisen korvanappiin. Toinen tai useampi vähän matkan päässä virkapuvussa ja pysäytysmerkin kanssa sakottamassa. Esimerkiksi kun pyöräilijä ajaa risteyksen yli ja jatkaa pitkin jalkakäytävää, niin risteyksessä oleva ilmoittaa siitä. Eihän noita muuten saa kiinni, kun ajavat kolmeakymppiä. Sakko on kai jotain 40 euroa ja työttömiä on pilvin pimein, niin valtiollehan kertyisi tuosta vain säästöä.
Jos risteyksen jälkeen ei ole tarkoitus jatkaa jalkakäytävällä niin miksi se pyöräilijöiden väylä kuitenkin suoraan johtaa siihen jalkakäytävälle? Autotien puolelle ei välttämättä pääse millään intuitiivisella tavalla vaan pahimmillaan vaan esim. viherkaistan yli ajamalla tai pysäköityjen autojen välistä puikkelehtimalla.
Aika usein autotien laidassa on korkea reunakivi josta moni pyöräilijä ei edes pääse yli taluttamatta. Vaikeaksi on tehty sääntöjen noudattaminen.
Ne on kyllä yhden käden sormilla laskettavissa ne paikat, joissa olen kokenut vaikeaksi olla pyöräilemättä jalkakäytävällä. Yleensä on jopa helpompi noudattaa sääntöjä kuin pujotella ahtaalla jalkakäytävällä kulkijoiden välissä.
Suunnittelu on tehty sillä oletuksella, että yhdeltä jalkakäytävältä jatketaan toiselle jalkakäytävälle. Kuitenkin vain noin joka toinen jalkakäytävä on pyöräilijöille pakollinen, minkä vuoksi liikenneympäristö ei ole intuitiivinen heille. Pyöräilijä joutuu tekemään jatkuvasti siirtymiä jalkakäytävältä autotielle ja takaisin jalkakäytävälle.
Jalkakäytävällä ei saa ajaa pyörällä (paitsi alle 12-vuotiaat varovaisuutta noudattaen).
Muuten yksisuuntaisen kadun ainoan pyörätien pitäisi olla aina kulkusuuntaan nähden vasemmalla puolella. Tällöin voi ajaa lyhyen siirtymän ajotiellä, jos ei heti pääse vaihtamaan puolta.
Mutta taluttaminen on oikea valinta, jos joutuu pakosta menemään jalkakäytävälle.
Kyllä useimmilla jalkakäytävillä on se kyltti mikä pakottaa pyöräilijät ajamaan siellä. Pyöreä sininen kyltti missä on pyöräilijän ja kävelijän kuvat. Tosin se kyltti ei tee siellä ajosta edelleenkään mitenkään turvallista, koska edelleenkin joku kävelijä saattaa koska tahansa astua vaikka talon ovesta tai kulman takaa suojaan pyöräilijän eteen.
Jalkakäytävällä ei ole minkään väristä pyörän kuvaa. Äärimmäisen harvoin myöskään suoraan talon oven edessä on pyörätietä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdotan työttömien työllisyyskoulutusta pyöräilynvalvojiksi. Sakkoja jakamalla tienaa kevyesti palkkansa.
Jos yksi pyörilyvalvoja sijoitettaisiin vakituisesti Turun Puistokadulle sille puolen millä ei ole pyörätietä, niin rahavirta olisi loputon. Siinä sivussa voisi sakottaa taksit, jotka ajavat Ruusukorttelin eteen jalkakäytävälle, vaikka toisella puolen taloa on virallinen ajoreitti ja hyvää tilaa.
Tuo olisi helppo toteuttaa siten, että siirrettäisiin pysäköinninvalvojille kaikenlaisten liikennesääntöjen valvonta. Ja sitten vaan palkattaisiin pysäköinninvalvojia ainakin tuplasti enemmän kuin nykyään.
Pysäköinninvalvonta on tarpeellista ja liikkuvaa. Valvontaa tarvittaisiin pyöräilyn ongelmakohtiin.
Toinen työparista olisi siviilivaatteissa tarkkailemassa huomaamattomana, voisi katsoa autosta tai talon ikkunastakin, ja kertoisi tietoja toisen korvanappiin. Toinen tai useampi vähän matkan päässä virkapuvussa ja pysäytysmerkin kanssa sakottamassa. Esimerkiksi kun pyöräilijä ajaa risteyksen yli ja jatkaa pitkin jalkakäytävää, niin risteyksessä oleva ilmoittaa siitä. Eihän noita muuten saa kiinni, kun ajavat kolmeakymppiä. Sakko on kai jotain 40 euroa ja työttömiä on pilvin pimein, niin valtiollehan kertyisi tuosta vain säästöä.
Jos risteyksen jälkeen ei ole tarkoitus jatkaa jalkakäytävällä niin miksi se pyöräilijöiden väylä kuitenkin suoraan johtaa siihen jalkakäytävälle? Autotien puolelle ei välttämättä pääse millään intuitiivisella tavalla vaan pahimmillaan vaan esim. viherkaistan yli ajamalla tai pysäköityjen autojen välistä puikkelehtimalla.
Aika usein autotien laidassa on korkea reunakivi josta moni pyöräilijä ei edes pääse yli taluttamatta. Vaikeaksi on tehty sääntöjen noudattaminen.
Ne on kyllä yhden käden sormilla laskettavissa ne paikat, joissa olen kokenut vaikeaksi olla pyöräilemättä jalkakäytävällä. Yleensä on jopa helpompi noudattaa sääntöjä kuin pujotella ahtaalla jalkakäytävällä kulkijoiden välissä.
Suunnittelu on tehty sillä oletuksella, että yhdeltä jalkakäytävältä jatketaan toiselle jalkakäytävälle. Kuitenkin vain noin joka toinen jalkakäytävä on pyöräilijöille pakollinen, minkä vuoksi liikenneympäristö ei ole intuitiivinen heille. Pyöräilijä joutuu tekemään jatkuvasti siirtymiä jalkakäytävältä autotielle ja takaisin jalkakäytävälle.
Jalkakäytävällä ei saa ajaa pyörällä (paitsi alle 12-vuotiaat varovaisuutta noudattaen).
Muuten yksisuuntaisen kadun ainoan pyörätien pitäisi olla aina kulkusuuntaan nähden vasemmalla puolella. Tällöin voi ajaa lyhyen siirtymän ajotiellä, jos ei heti pääse vaihtamaan puolta.
Mutta taluttaminen on oikea valinta, jos joutuu pakosta menemään jalkakäytävälle.
Kyllä useimmilla jalkakäytävillä on se kyltti mikä pakottaa pyöräilijät ajamaan siellä. Pyöreä sininen kyltti missä on pyöräilijän ja kävelijän kuvat. Tosin se kyltti ei tee siellä ajosta edelleenkään mitenkään turvallista, koska edelleenkin joku kävelijä saattaa koska tahansa astua vaikka talon ovesta tai kulman takaa suojaan pyöräilijän eteen.
Jalkakäytävällä ei ole minkään väristä pyörän kuvaa. Äärimmäisen harvoin myöskään suoraan talon oven edessä on pyörätietä.
Keskustoissa ja monissa uusissa lähiöissä talot on hyvin usein rakennettu kiinni kevyen liikenteen väylään. Siinä ei siis ole mitään nurmikkoa tai parkkipaikkaa välissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdotan työttömien työllisyyskoulutusta pyöräilynvalvojiksi. Sakkoja jakamalla tienaa kevyesti palkkansa.
Jos yksi pyörilyvalvoja sijoitettaisiin vakituisesti Turun Puistokadulle sille puolen millä ei ole pyörätietä, niin rahavirta olisi loputon. Siinä sivussa voisi sakottaa taksit, jotka ajavat Ruusukorttelin eteen jalkakäytävälle, vaikka toisella puolen taloa on virallinen ajoreitti ja hyvää tilaa.
Tuo olisi helppo toteuttaa siten, että siirrettäisiin pysäköinninvalvojille kaikenlaisten liikennesääntöjen valvonta. Ja sitten vaan palkattaisiin pysäköinninvalvojia ainakin tuplasti enemmän kuin nykyään.
Pysäköinninvalvonta on tarpeellista ja liikkuvaa. Valvontaa tarvittaisiin pyöräilyn ongelmakohtiin.
Toinen työparista olisi siviilivaatteissa tarkkailemassa huomaamattomana, voisi katsoa autosta tai talon ikkunastakin, ja kertoisi tietoja toisen korvanappiin. Toinen tai useampi vähän matkan päässä virkapuvussa ja pysäytysmerkin kanssa sakottamassa. Esimerkiksi kun pyöräilijä ajaa risteyksen yli ja jatkaa pitkin jalkakäytävää, niin risteyksessä oleva ilmoittaa siitä. Eihän noita muuten saa kiinni, kun ajavat kolmeakymppiä. Sakko on kai jotain 40 euroa ja työttömiä on pilvin pimein, niin valtiollehan kertyisi tuosta vain säästöä.
Jos risteyksen jälkeen ei ole tarkoitus jatkaa jalkakäytävällä niin miksi se pyöräilijöiden väylä kuitenkin suoraan johtaa siihen jalkakäytävälle? Autotien puolelle ei välttämättä pääse millään intuitiivisella tavalla vaan pahimmillaan vaan esim. viherkaistan yli ajamalla tai pysäköityjen autojen välistä puikkelehtimalla.
Aika usein autotien laidassa on korkea reunakivi josta moni pyöräilijä ei edes pääse yli taluttamatta. Vaikeaksi on tehty sääntöjen noudattaminen.
Ne on kyllä yhden käden sormilla laskettavissa ne paikat, joissa olen kokenut vaikeaksi olla pyöräilemättä jalkakäytävällä. Yleensä on jopa helpompi noudattaa sääntöjä kuin pujotella ahtaalla jalkakäytävällä kulkijoiden välissä.
Suunnittelu on tehty sillä oletuksella, että yhdeltä jalkakäytävältä jatketaan toiselle jalkakäytävälle. Kuitenkin vain noin joka toinen jalkakäytävä on pyöräilijöille pakollinen, minkä vuoksi liikenneympäristö ei ole intuitiivinen heille. Pyöräilijä joutuu tekemään jatkuvasti siirtymiä jalkakäytävältä autotielle ja takaisin jalkakäytävälle.
Jalkakäytävällä ei saa ajaa pyörällä (paitsi alle 12-vuotiaat varovaisuutta noudattaen).
Muuten yksisuuntaisen kadun ainoan pyörätien pitäisi olla aina kulkusuuntaan nähden vasemmalla puolella. Tällöin voi ajaa lyhyen siirtymän ajotiellä, jos ei heti pääse vaihtamaan puolta.
Mutta taluttaminen on oikea valinta, jos joutuu pakosta menemään jalkakäytävälle.
Kyllä useimmilla jalkakäytävillä on se kyltti mikä pakottaa pyöräilijät ajamaan siellä. Pyöreä sininen kyltti missä on pyöräilijän ja kävelijän kuvat. Tosin se kyltti ei tee siellä ajosta edelleenkään mitenkään turvallista, koska edelleenkin joku kävelijä saattaa koska tahansa astua vaikka talon ovesta tai kulman takaa suojaan pyöräilijän eteen.
Jalkakäytävällä ei ole minkään väristä pyörän kuvaa. Äärimmäisen harvoin myöskään suoraan talon oven edessä on pyörätietä.
Keskustoissa ja monissa uusissa lähiöissä talot on hyvin usein rakennettu kiinni kevyen liikenteen väylään. Siinä ei siis ole mitään nurmikkoa tai parkkipaikkaa välissä.
Niissä on eri kaistat pyöräilijöille ja kävelijöille. Helsingissä on omat kaistansa pyöräilijöille, mutta silti näkyy pyöräilijöitä jalkakäytävillä ja kävelijöitä pyöräteillä.
Onko Wolt-kuski nykyisin kielletty sana?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdotan työttömien työllisyyskoulutusta pyöräilynvalvojiksi. Sakkoja jakamalla tienaa kevyesti palkkansa.
Jos yksi pyörilyvalvoja sijoitettaisiin vakituisesti Turun Puistokadulle sille puolen millä ei ole pyörätietä, niin rahavirta olisi loputon. Siinä sivussa voisi sakottaa taksit, jotka ajavat Ruusukorttelin eteen jalkakäytävälle, vaikka toisella puolen taloa on virallinen ajoreitti ja hyvää tilaa.
Tuo olisi helppo toteuttaa siten, että siirrettäisiin pysäköinninvalvojille kaikenlaisten liikennesääntöjen valvonta. Ja sitten vaan palkattaisiin pysäköinninvalvojia ainakin tuplasti enemmän kuin nykyään.
Pysäköinninvalvonta on tarpeellista ja liikkuvaa. Valvontaa tarvittaisiin pyöräilyn ongelmakohtiin.
Toinen työparista olisi siviilivaatteissa tarkkailemassa huomaamattomana, voisi katsoa autosta tai talon ikkunastakin, ja kertoisi tietoja toisen korvanappiin. Toinen tai useampi vähän matkan päässä virkapuvussa ja pysäytysmerkin kanssa sakottamassa. Esimerkiksi kun pyöräilijä ajaa risteyksen yli ja jatkaa pitkin jalkakäytävää, niin risteyksessä oleva ilmoittaa siitä. Eihän noita muuten saa kiinni, kun ajavat kolmeakymppiä. Sakko on kai jotain 40 euroa ja työttömiä on pilvin pimein, niin valtiollehan kertyisi tuosta vain säästöä.
Jos risteyksen jälkeen ei ole tarkoitus jatkaa jalkakäytävällä niin miksi se pyöräilijöiden väylä kuitenkin suoraan johtaa siihen jalkakäytävälle? Autotien puolelle ei välttämättä pääse millään intuitiivisella tavalla vaan pahimmillaan vaan esim. viherkaistan yli ajamalla tai pysäköityjen autojen välistä puikkelehtimalla.
Aika usein autotien laidassa on korkea reunakivi josta moni pyöräilijä ei edes pääse yli taluttamatta. Vaikeaksi on tehty sääntöjen noudattaminen.
Ne on kyllä yhden käden sormilla laskettavissa ne paikat, joissa olen kokenut vaikeaksi olla pyöräilemättä jalkakäytävällä. Yleensä on jopa helpompi noudattaa sääntöjä kuin pujotella ahtaalla jalkakäytävällä kulkijoiden välissä.
Suunnittelu on tehty sillä oletuksella, että yhdeltä jalkakäytävältä jatketaan toiselle jalkakäytävälle. Kuitenkin vain noin joka toinen jalkakäytävä on pyöräilijöille pakollinen, minkä vuoksi liikenneympäristö ei ole intuitiivinen heille. Pyöräilijä joutuu tekemään jatkuvasti siirtymiä jalkakäytävältä autotielle ja takaisin jalkakäytävälle.
Jalkakäytävällä ei saa ajaa pyörällä (paitsi alle 12-vuotiaat varovaisuutta noudattaen).
Muuten yksisuuntaisen kadun ainoan pyörätien pitäisi olla aina kulkusuuntaan nähden vasemmalla puolella. Tällöin voi ajaa lyhyen siirtymän ajotiellä, jos ei heti pääse vaihtamaan puolta.
Mutta taluttaminen on oikea valinta, jos joutuu pakosta menemään jalkakäytävälle.
Kyllä useimmilla jalkakäytävillä on se kyltti mikä pakottaa pyöräilijät ajamaan siellä. Pyöreä sininen kyltti missä on pyöräilijän ja kävelijän kuvat. Tosin se kyltti ei tee siellä ajosta edelleenkään mitenkään turvallista, koska edelleenkin joku kävelijä saattaa koska tahansa astua vaikka talon ovesta tai kulman takaa suojaan pyöräilijän eteen.
Jalkakäytävällä ei ole minkään väristä pyörän kuvaa. Äärimmäisen harvoin myöskään suoraan talon oven edessä on pyörätietä.
Keskustoissa ja monissa uusissa lähiöissä talot on hyvin usein rakennettu kiinni kevyen liikenteen väylään. Siinä ei siis ole mitään nurmikkoa tai parkkipaikkaa välissä.
Niissä on eri kaistat pyöräilijöille ja kävelijöille. Helsingissä on omat kaistansa pyöräilijöille, mutta silti näkyy pyöräilijöitä jalkakäytävillä ja kävelijöitä pyöräteillä.
En tiedä Helsingistä, mutta ainakaan täällä maakunnissa ei ole mitään erillisiä kaistoja vaan kaikki kevyt liikenne kulkee samaa kaistaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdotan työttömien työllisyyskoulutusta pyöräilynvalvojiksi. Sakkoja jakamalla tienaa kevyesti palkkansa.
Jos yksi pyörilyvalvoja sijoitettaisiin vakituisesti Turun Puistokadulle sille puolen millä ei ole pyörätietä, niin rahavirta olisi loputon. Siinä sivussa voisi sakottaa taksit, jotka ajavat Ruusukorttelin eteen jalkakäytävälle, vaikka toisella puolen taloa on virallinen ajoreitti ja hyvää tilaa.
Tuo olisi helppo toteuttaa siten, että siirrettäisiin pysäköinninvalvojille kaikenlaisten liikennesääntöjen valvonta. Ja sitten vaan palkattaisiin pysäköinninvalvojia ainakin tuplasti enemmän kuin nykyään.
Pysäköinninvalvonta on tarpeellista ja liikkuvaa. Valvontaa tarvittaisiin pyöräilyn ongelmakohtiin.
Toinen työparista olisi siviilivaatteissa tarkkailemassa huomaamattomana, voisi katsoa autosta tai talon ikkunastakin, ja kertoisi tietoja toisen korvanappiin. Toinen tai useampi vähän matkan päässä virkapuvussa ja pysäytysmerkin kanssa sakottamassa. Esimerkiksi kun pyöräilijä ajaa risteyksen yli ja jatkaa pitkin jalkakäytävää, niin risteyksessä oleva ilmoittaa siitä. Eihän noita muuten saa kiinni, kun ajavat kolmeakymppiä. Sakko on kai jotain 40 euroa ja työttömiä on pilvin pimein, niin valtiollehan kertyisi tuosta vain säästöä.
Jos risteyksen jälkeen ei ole tarkoitus jatkaa jalkakäytävällä niin miksi se pyöräilijöiden väylä kuitenkin suoraan johtaa siihen jalkakäytävälle? Autotien puolelle ei välttämättä pääse millään intuitiivisella tavalla vaan pahimmillaan vaan esim. viherkaistan yli ajamalla tai pysäköityjen autojen välistä puikkelehtimalla.
Aika usein autotien laidassa on korkea reunakivi josta moni pyöräilijä ei edes pääse yli taluttamatta. Vaikeaksi on tehty sääntöjen noudattaminen.
Ne on kyllä yhden käden sormilla laskettavissa ne paikat, joissa olen kokenut vaikeaksi olla pyöräilemättä jalkakäytävällä. Yleensä on jopa helpompi noudattaa sääntöjä kuin pujotella ahtaalla jalkakäytävällä kulkijoiden välissä.
Suunnittelu on tehty sillä oletuksella, että yhdeltä jalkakäytävältä jatketaan toiselle jalkakäytävälle. Kuitenkin vain noin joka toinen jalkakäytävä on pyöräilijöille pakollinen, minkä vuoksi liikenneympäristö ei ole intuitiivinen heille. Pyöräilijä joutuu tekemään jatkuvasti siirtymiä jalkakäytävältä autotielle ja takaisin jalkakäytävälle.
Jalkakäytävällä ei saa ajaa pyörällä (paitsi alle 12-vuotiaat varovaisuutta noudattaen).
Muuten yksisuuntaisen kadun ainoan pyörätien pitäisi olla aina kulkusuuntaan nähden vasemmalla puolella. Tällöin voi ajaa lyhyen siirtymän ajotiellä, jos ei heti pääse vaihtamaan puolta.
Mutta taluttaminen on oikea valinta, jos joutuu pakosta menemään jalkakäytävälle.
Kyllä useimmilla jalkakäytävillä on se kyltti mikä pakottaa pyöräilijät ajamaan siellä. Pyöreä sininen kyltti missä on pyöräilijän ja kävelijän kuvat. Tosin se kyltti ei tee siellä ajosta edelleenkään mitenkään turvallista, koska edelleenkin joku kävelijä saattaa koska tahansa astua vaikka talon ovesta tai kulman takaa suojaan pyöräilijän eteen.
Se on kevyen liikenteen väylän eikä jalkakäytävän kyltti. Jalkakäytävillä ei ole mitään kylttejä. Kuinka huonosti ihmiset oikeasti tuntevat liikennemerkkejä, eikö niitä opeteta enää koulussa?
Jos minä liikun koiran kanssa jalkakäytävällä ja pyörä tulee vastaan tai takaa, en väistä tippaakaan. Pyöräilijä saa ruveta taluttamaan tai siirtyä ajoradalle. Kuljetan isoa saksanpaimenkoiraa, joten pöyräilijöiden kouluttaminen ei ole ongelma.
Voisiko Wolt opettaa liikennesäännöt kuskeilleen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdotan työttömien työllisyyskoulutusta pyöräilynvalvojiksi. Sakkoja jakamalla tienaa kevyesti palkkansa.
Jos yksi pyörilyvalvoja sijoitettaisiin vakituisesti Turun Puistokadulle sille puolen millä ei ole pyörätietä, niin rahavirta olisi loputon. Siinä sivussa voisi sakottaa taksit, jotka ajavat Ruusukorttelin eteen jalkakäytävälle, vaikka toisella puolen taloa on virallinen ajoreitti ja hyvää tilaa.
Tuo olisi helppo toteuttaa siten, että siirrettäisiin pysäköinninvalvojille kaikenlaisten liikennesääntöjen valvonta. Ja sitten vaan palkattaisiin pysäköinninvalvojia ainakin tuplasti enemmän kuin nykyään.
Pysäköinninvalvonta on tarpeellista ja liikkuvaa. Valvontaa tarvittaisiin pyöräilyn ongelmakohtiin.
Toinen työparista olisi siviilivaatteissa tarkkailemassa huomaamattomana, voisi katsoa autosta tai talon ikkunastakin, ja kertoisi tietoja toisen korvanappiin. Toinen tai useampi vähän matkan päässä virkapuvussa ja pysäytysmerkin kanssa sakottamassa. Esimerkiksi kun pyöräilijä ajaa risteyksen yli ja jatkaa pitkin jalkakäytävää, niin risteyksessä oleva ilmoittaa siitä. Eihän noita muuten saa kiinni, kun ajavat kolmeakymppiä. Sakko on kai jotain 40 euroa ja työttömiä on pilvin pimein, niin valtiollehan kertyisi tuosta vain säästöä.
Jos risteyksen jälkeen ei ole tarkoitus jatkaa jalkakäytävällä niin miksi se pyöräilijöiden väylä kuitenkin suoraan johtaa siihen jalkakäytävälle? Autotien puolelle ei välttämättä pääse millään intuitiivisella tavalla vaan pahimmillaan vaan esim. viherkaistan yli ajamalla tai pysäköityjen autojen välistä puikkelehtimalla.
Aika usein autotien laidassa on korkea reunakivi josta moni pyöräilijä ei edes pääse yli taluttamatta. Vaikeaksi on tehty sääntöjen noudattaminen.
Ne on kyllä yhden käden sormilla laskettavissa ne paikat, joissa olen kokenut vaikeaksi olla pyöräilemättä jalkakäytävällä. Yleensä on jopa helpompi noudattaa sääntöjä kuin pujotella ahtaalla jalkakäytävällä kulkijoiden välissä.
Suunnittelu on tehty sillä oletuksella, että yhdeltä jalkakäytävältä jatketaan toiselle jalkakäytävälle. Kuitenkin vain noin joka toinen jalkakäytävä on pyöräilijöille pakollinen, minkä vuoksi liikenneympäristö ei ole intuitiivinen heille. Pyöräilijä joutuu tekemään jatkuvasti siirtymiä jalkakäytävältä autotielle ja takaisin jalkakäytävälle.
Jalkakäytävällä ei saa ajaa pyörällä (paitsi alle 12-vuotiaat varovaisuutta noudattaen).
Muuten yksisuuntaisen kadun ainoan pyörätien pitäisi olla aina kulkusuuntaan nähden vasemmalla puolella. Tällöin voi ajaa lyhyen siirtymän ajotiellä, jos ei heti pääse vaihtamaan puolta.
Mutta taluttaminen on oikea valinta, jos joutuu pakosta menemään jalkakäytävälle.
Kyllä useimmilla jalkakäytävillä on se kyltti mikä pakottaa pyöräilijät ajamaan siellä. Pyöreä sininen kyltti missä on pyöräilijän ja kävelijän kuvat. Tosin se kyltti ei tee siellä ajosta edelleenkään mitenkään turvallista, koska edelleenkin joku kävelijä saattaa koska tahansa astua vaikka talon ovesta tai kulman takaa suojaan pyöräilijän eteen.
Jalkakäytävällä ei ole minkään väristä pyörän kuvaa. Äärimmäisen harvoin myöskään suoraan talon oven edessä on pyörätietä.
Keskustoissa ja monissa uusissa lähiöissä talot on hyvin usein rakennettu kiinni kevyen liikenteen väylään. Siinä ei siis ole mitään nurmikkoa tai parkkipaikkaa välissä.
Niissä on eri kaistat pyöräilijöille ja kävelijöille. Helsingissä on omat kaistansa pyöräilijöille, mutta silti näkyy pyöräilijöitä jalkakäytävillä ja kävelijöitä pyöräteillä.
En tiedä Helsingistä, mutta ainakaan täällä maakunnissa ei ole mitään erillisiä kaistoja vaan kaikki kevyt liikenne kulkee samaa kaistaa.
Silloin se ei ole pyörätie vaan kävely- ja pyörätie. Pyöräilijä väistää kävelijöitä, jotka kulkevat tien jompaa kumpaa reunaa. Vauhti mukautetaan siihen, että väistäminen onnistuu.
Eikö koulussa opeteta mitään liikennesääntöjä enää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdotan työttömien työllisyyskoulutusta pyöräilynvalvojiksi. Sakkoja jakamalla tienaa kevyesti palkkansa.
Jos yksi pyörilyvalvoja sijoitettaisiin vakituisesti Turun Puistokadulle sille puolen millä ei ole pyörätietä, niin rahavirta olisi loputon. Siinä sivussa voisi sakottaa taksit, jotka ajavat Ruusukorttelin eteen jalkakäytävälle, vaikka toisella puolen taloa on virallinen ajoreitti ja hyvää tilaa.
Tuo olisi helppo toteuttaa siten, että siirrettäisiin pysäköinninvalvojille kaikenlaisten liikennesääntöjen valvonta. Ja sitten vaan palkattaisiin pysäköinninvalvojia ainakin tuplasti enemmän kuin nykyään.
Pysäköinninvalvonta on tarpeellista ja liikkuvaa. Valvontaa tarvittaisiin pyöräilyn ongelmakohtiin.
Toinen työparista olisi siviilivaatteissa tarkkailemassa huomaamattomana, voisi katsoa autosta tai talon ikkunastakin, ja kertoisi tietoja toisen korvanappiin. Toinen tai useampi vähän matkan päässä virkapuvussa ja pysäytysmerkin kanssa sakottamassa. Esimerkiksi kun pyöräilijä ajaa risteyksen yli ja jatkaa pitkin jalkakäytävää, niin risteyksessä oleva ilmoittaa siitä. Eihän noita muuten saa kiinni, kun ajavat kolmeakymppiä. Sakko on kai jotain 40 euroa ja työttömiä on pilvin pimein, niin valtiollehan kertyisi tuosta vain säästöä.
Jos risteyksen jälkeen ei ole tarkoitus jatkaa jalkakäytävällä niin miksi se pyöräilijöiden väylä kuitenkin suoraan johtaa siihen jalkakäytävälle? Autotien puolelle ei välttämättä pääse millään intuitiivisella tavalla vaan pahimmillaan vaan esim. viherkaistan yli ajamalla tai pysäköityjen autojen välistä puikkelehtimalla.
Aika usein autotien laidassa on korkea reunakivi josta moni pyöräilijä ei edes pääse yli taluttamatta. Vaikeaksi on tehty sääntöjen noudattaminen.
Ne on kyllä yhden käden sormilla laskettavissa ne paikat, joissa olen kokenut vaikeaksi olla pyöräilemättä jalkakäytävällä. Yleensä on jopa helpompi noudattaa sääntöjä kuin pujotella ahtaalla jalkakäytävällä kulkijoiden välissä.
Suunnittelu on tehty sillä oletuksella, että yhdeltä jalkakäytävältä jatketaan toiselle jalkakäytävälle. Kuitenkin vain noin joka toinen jalkakäytävä on pyöräilijöille pakollinen, minkä vuoksi liikenneympäristö ei ole intuitiivinen heille. Pyöräilijä joutuu tekemään jatkuvasti siirtymiä jalkakäytävältä autotielle ja takaisin jalkakäytävälle.
Jalkakäytävällä ei saa ajaa pyörällä (paitsi alle 12-vuotiaat varovaisuutta noudattaen).
Muuten yksisuuntaisen kadun ainoan pyörätien pitäisi olla aina kulkusuuntaan nähden vasemmalla puolella. Tällöin voi ajaa lyhyen siirtymän ajotiellä, jos ei heti pääse vaihtamaan puolta.
Mutta taluttaminen on oikea valinta, jos joutuu pakosta menemään jalkakäytävälle.
Kyllä useimmilla jalkakäytävillä on se kyltti mikä pakottaa pyöräilijät ajamaan siellä. Pyöreä sininen kyltti missä on pyöräilijän ja kävelijän kuvat. Tosin se kyltti ei tee siellä ajosta edelleenkään mitenkään turvallista, koska edelleenkin joku kävelijä saattaa koska tahansa astua vaikka talon ovesta tai kulman takaa suojaan pyöräilijän eteen.
Jalkakäytävällä ei ole minkään väristä pyörän kuvaa. Äärimmäisen harvoin myöskään suoraan talon oven edessä on pyörätietä.
Keskustoissa ja monissa uusissa lähiöissä talot on hyvin usein rakennettu kiinni kevyen liikenteen väylään. Siinä ei siis ole mitään nurmikkoa tai parkkipaikkaa välissä.
Niissä on eri kaistat pyöräilijöille ja kävelijöille. Helsingissä on omat kaistansa pyöräilijöille, mutta silti näkyy pyöräilijöitä jalkakäytävillä ja kävelijöitä pyöräteillä.
En tiedä Helsingistä, mutta ainakaan täällä maakunnissa ei ole mitään erillisiä kaistoja vaan kaikki kevyt liikenne kulkee samaa kaistaa.
Silloin se ei ole pyörätie vaan kävely- ja pyörätie. Pyöräilijä väistää kävelijöitä, jotka kulkevat tien jompaa kumpaa reunaa. Vauhti mukautetaan siihen, että väistäminen onnistuu.
Eikö koulussa opeteta mitään liikennesääntöjä enää?
Mitä varten suojatiet sitten ovat jos kerran kävelijöitä pitää väistää joka paikassa?
Se vasta vaarallista on että pyöräillään autojen keskellä. Idiootit lainsäätäjät eivät ymmärrä liikenteestä mitään.
Tampere Länsi, loppukesästä. Jalkakäytävällä oli pariskunta illalla kävelemässä rinnakkain jotka tulivat takaani ja minä. Joku mies läsk.pyörällä eli isot kumit tulee edestä ja tunkee siitä meidän välistä ja katsoo pariskuntaa, tulee liian lähelle minua. Vaarallisen lähelle. Yksi toinen isokuminen osaa väistää kauempaa nätisti, partamies. Ihmisiä on paljon pyörien päällä ja jalan samoilla kävelyteillä, pitäisikö reittejä olla enemmän, joista valita. Keväällä tosin kunnossapito huonoa, liukasta. Onko mutaan mahdollista saada näin syksyisin hiekkaa, että olisi kuivempi.
Vierailija kirjoitti:
Se vasta vaarallista on että pyöräillään autojen keskellä. Idiootit lainsäätäjät eivät ymmärrä liikenteestä mitään.
Laki on kirjoitettu aikana jolloin autoja ei juuri ollut ja kaduilla kulki lähinnä hevosia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se vasta vaarallista on että pyöräillään autojen keskellä. Idiootit lainsäätäjät eivät ymmärrä liikenteestä mitään.
Laki on kirjoitettu aikana jolloin autoja ei juuri ollut ja kaduilla kulki lähinnä hevosia.
Eikö tuota voisi päivittää nykyaikaan? Kevyttä liikennettä kävelijät, pyöräilijät, sähköpotkulaudat, potkukelkat, hevoset ym. Ja ajoneuvoja autot, moottoripyörät, rekat ym. Tällöin kaikkien olisi helppo tietää paikkansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se vasta vaarallista on että pyöräillään autojen keskellä. Idiootit lainsäätäjät eivät ymmärrä liikenteestä mitään.
Laki on kirjoitettu aikana jolloin autoja ei juuri ollut ja kaduilla kulki lähinnä hevosia.
Eikö tuota voisi päivittää nykyaikaan? Kevyttä liikennettä kävelijät, pyöräilijät, sähköpotkulaudat, potkukelkat, hevoset ym. Ja ajoneuvoja autot, moottoripyörät, rekat ym. Tällöin kaikkien olisi helppo tietää paikkansa.
Mistä meidän kansanedustajamme ovat kiinnostuneita? Millaiset kevyen liikenteen parannukset hallituspuolueilla on ollut valmisteilla?
#Pensanhintaalas
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se vasta vaarallista on että pyöräillään autojen keskellä. Idiootit lainsäätäjät eivät ymmärrä liikenteestä mitään.
Laki on kirjoitettu aikana jolloin autoja ei juuri ollut ja kaduilla kulki lähinnä hevosia.
Eikö tuota voisi päivittää nykyaikaan? Kevyttä liikennettä kävelijät, pyöräilijät, sähköpotkulaudat, potkukelkat, hevoset ym. Ja ajoneuvoja autot, moottoripyörät, rekat ym. Tällöin kaikkien olisi helppo tietää paikkansa.
Mistä meidän kansanedustajamme ovat kiinnostuneita? Millaiset kevyen liikenteen parannukset hallituspuolueilla on ollut valmisteilla?
#Pensanhintaalas
Luulisi persujen olevan kiinnostuneita siitä, että saataisiin kevyt liikenne pois autoteiltä missä se toimii tientukkeena.
Jalkakäytävällä ei saa ajaa pyörällä (paitsi alle 12-vuotiaat varovaisuutta noudattaen).
Muuten yksisuuntaisen kadun ainoan pyörätien pitäisi olla aina kulkusuuntaan nähden vasemmalla puolella. Tällöin voi ajaa lyhyen siirtymän ajotiellä, jos ei heti pääse vaihtamaan puolta.
Mutta taluttaminen on oikea valinta, jos joutuu pakosta menemään jalkakäytävälle.