HÄÄLAHJA? Toivottu ettei tavaraa, rahaa en vie periaatteesta

Vierailija kirjoitti:

Tuo rahan pyytäminen tukahduttaa ne kaikki persoonallisimmat ja hauskimmat lahjat. Jos morsian on jo raskaana, isä saattaisi haluta veistää kehdon. Joku jolla ei ole paljoa rahaa, mutta on metsää saattaisi hakata kuution takkapuita jne. Käsistään taitava tekisi nimikoidut villasukat hääparille. Minusta tuollaiset olisi ihania lahjoja.

Se on ikävä oletus, että jos sallii tavaran, niin sieltä tulee vain tarpeetonta krääsää. Kyllähän nyt jokainen tajuaa, että kolmikymppisillä on ne maljakot ja tehosekoittimet.

Eiköhän se morsiammen isä voi sen kehdon "veistää?" jos haluaa, ihan muutenkin, eikä vain häälahjaksi? Jos nuorenparin kotiin sellainen mahtuu. Aika harva kerrostaloasuja haluaa takkapuita  ja villasukat voi varmaan ystävä kutoa muutenkin, jos tietää, että niille on tarvettä. Mutta voi olla, ettei ole, kaikki ei pidä villasukkia. (Itsekin niitä kudon, mutta en tyrkytä kellekään, enkä anna lahjaksi, jos joku ei erikseen pyydä) Kyllähän jokainen tajuaa, että kolmikymppisellä voi myös olla jo niitä villasukkia, varsinkin, jos joku läheinen niitä kutoo. 

Lahja on aina ihana, silloin, kun se osuu sellaiselle joka sitä oikeasti arvostaa ja oikeasti sen haluaa, mutta noistakin mainitsemistasi lahjoista joku voi ajatella, että ihan turhaa/ei tarvise koskaan jne. Parasta vaan tehdä niin kuin juhlakalu/t haluaa.

Kausilippu johonkin Thaihieromoon ukolle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuohi. Eikö jollain hyväntekeväisyysjärjestöllä ollut tällainen vaihtoehto?

En tiedä oliko tämä vitsi, mutta sanon suoraan että on törkeää antaa lahja hyväntekeväisyyteen toisen puolesta. 

Me vähävaraisia opiskelijoina pidettiin pienet häät ja saimme anopilta tuollaisen toisenlaisen lahjan. Kyllä otti päähän mutta tulipa ratkaistua koko loppuelämäksi  heidän lahjansa. 

 

Nyt kun molemmat ollaan hyväpalkkaisessa työssä ja he pienellä eläkkeellä, oli mukava antaa lasten syöpäsäätiölle 500€ lahjakortti ja pistää onnittelukortiin anopille tämä. 

 

Ja tämä on ihan ok sun miehelle? Että piruillaan hänen vanhemmilleen heidän loppuelämänsä :D?  Toki  olen sitä mieltä, että aineeton lahja on ok, mutta se s

En minä mitään piruile. Minun mielestäni oli törkeää antaa vähävaraisille opiskelijoille tuollainen lahja, mutta ilmeisesti se on anopille ja apelle ihan ok ja siitä tykkäävät kun meillekkin antoivat.

Annan tällaisen lahjan siksi että en jaksa miettiä mitä heille ostaisin ja oletan että tykkäävät. 

 

En tietenkään aina anna mitään 500€ mutta tuo lasten syöpäsäätiö oli vain silloin mielenpäällä, kun kävin ystävän lasta siellä katsomassa ja tiesin että he tarvitsevat sinne uusia leluja yms. 

 

Tämä tilanne oikein huuta sitä kehitysmaa vuohta tai puuta.

Näin mä olen toiminut, kun nuoria serkkuja on nyt päässyt ripille samasta perheestä. Sieltä tulee kutsu, mutta ei koskaan osoitetta minne ja miten tullaan. Sen sijaan tilinumero on saatesanoilla, että mahdollisia omanlaisia kapioita saisi hankittua.

Nyt on kolme vuohta mennyt ja kuulemma ei niin toivottu lahja ole ollut. Suvun naiset taas juoruavat. Voivoi. Jos nyt edes osoitetta.

Taidan tietää mikä ravintola, ostin juuri torista 200€ ravintolalahjakortin 35€. 

Vuohi afrikkalaiskylään. Jos ne kyläläiset sitten pysyisi siellä lypsämässä sitä vuohea. 

Me yhdistimme kaksi "valmista" kotia naimisiin mennessämme 1977, tavaraa oli kaikkia vähintään kaksin kappalein. Ainut mikä puuttui oli pyykinpesukone jota ei ollut kummallakaan. Emme halunneet mitään tavaraa, vieraat saivat osallistua pesukoneemme hankintaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko hääpari siis erikseen sanonut, että mahdolliset muistamiset tilille? Jos on, kunnioittaisin sitä. Eli joko annat rahaa tai sitten et mitään.

 

Tyylintöntä pyytää pelkkää rahaa, rahaa vien vain teineille rippikoulu- tai ylioppilaslahjaksi. Ei tietenkään voi mennä ilman lahjaa.

Ap

Minusta tyylitöntä olla kuuntelematta hääparin toiveita. Me aikanaan toivottiin lahjaksi rahaa häämatkaa varten. Oltiin opiskelijoita, joten oma matkabudjetti ei riittänyt kauhean pitkälle. Yksi sukulainen kuitenkin väkisin osti jotain kuppeja ja kippoja koska pitäähän häälahjasta jäädä pysyvä muisto. Harmitti, koska astioita meillä oli jo ennestään enemmän kuin tarpeeksi, eivätkä lahjaksi saadut olleet edes yhtään omaan makuun. Olisi mieluummin vaikka ollut antamatta mitään, kuin tuhlannut rahansa turhaan krääsään.

Vierailija kirjoitti:

Antaisin sulhaselle persettä.

Mutta jos se ei halua sinun persettä? Ei pidä kuvitella, että kaiki haluaa sinun persettä ja kun juuri oli toivekkin, että ei "tavaraa".

Vierailija kirjoitti:

Tämä "pääsymaksun" valittelu on aika outoa, koska sehän häälahjoissa on ollut, jos ei aina, niin hyvin kauan idea, että lahjan arvo olisi suunnilleen sen verran mitä vieraiden kestitsemiseen menee rahaa. Eli jos yhden vieraan osuus laskusta on 50€ niin yhden hengen perhe ruo lahjan joka on n.50€ arvoinen ja 3 hengen perhe tuo n.150€ arvoisen lahjan. Pakko ei ole, mutta tämä on käsittääkseni ns. Etiketti. Lahjan arvo on yleensä isompi mitä läheisempi vieras kyseessä ja oletan että lapsista ei "makseta" ns. Täyttä hintaa lahjaa ostaessa.

Tälläistä etikettiä ei ole koskaan ollut. Lahja on lahja, ei pääsymaksu tai korvaus tarjoulusta. Ennen hääpari tarvitsi kailenlaista, kun yhteen muutettiin vasta papin aamenen jälkeen. Nykyään on asuttu jo kymmenen vuotta yhdessä ja kaikki hankittu, ennen kuin hääkellot soi ja silloin on turha viedä lahjaksi lautasia tai kattiloita, ellei erikseen pyydetä. Mykyään on usein parasta viedä sitä rahaa ja hääpari pääsee vaikka sille häämatkalle. Ei se ole pääsymaksu, eikä korvaus tarjoilusta, vaan lahja. Lahja EI OLE VASTIKKEELLINEN.

Riippuu missä asuvat. Itse ostin juuri läheisille lahjakortin Kämpin iltapäiväteelle häälahjaksi.

he asuu kyllä pääkaupunkiseudulla

Ennen vietiin  pyyhkeitä,  lakanoita ym. Parit  olivat  tyytyväisiä, rakkaus  tärkein  juhlan aihe. 

Villasukat  ja  torkkupeitto  niitä  tarvii  aina, sähkökin  jo  kallista. 

Jos hyvinvarustellun kodin omaava vakiintunut pari, joka ei ole mitään vailla, menee naimisiin omaksi ilokseen ja haluaa kutsua vieraita häihinsä, niin miksi häävieraille ylipäätään asetetaan mitään lahjatoiveita tai -ehtoja? Eikö olisi fiksumpaa ilmoittaa, ette emme halua mitään tavaraa, rahaa tai muutakaan lahjaa, vaan vain vieraiden läsnäoloa tärkeänä päivänä ja iloista juhlamieltä? Joku saattaa silti tuoda jotain, tavaraa tai rahaa, mutta ei kai se ole maailmanloppu. Rahan toivominen on tympeää samoin kuin lahjalistat, jos oikeasti tärkeintä on juhlistaa läheisten ja ystävien kanssa hääpäivää.

Ainahan voi myös tarjota oikeaa kohtaamista. Varsinkin jos hääparin toinen osapuoli on oma lapsi.

Etäisän näkökulma: meistä tuli lasten kanssa paljon läheisemmät, kun alettiin tavata vartavasten silloin kun huvittaa. Nähdään lyhyemmin mutta tiheämmin. Jutellaan paljon enemmän asioista. Ennen ne tuli luokseni ja linnoittautui huoneisiinsa, nyt käydään syömässä, kahviloissa jne. ja kohdataan oikeasti. Äitinsä pisti hanttiin myös ja yritti jopa lastensuojeluilmoitusta tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Jos hyvinvarustellun kodin omaava vakiintunut pari, joka ei ole mitään vailla, menee naimisiin omaksi ilokseen ja haluaa kutsua vieraita häihinsä, niin miksi häävieraille ylipäätään asetetaan mitään lahjatoiveita tai -ehtoja? Eikö olisi fiksumpaa ilmoittaa, ette emme halua mitään tavaraa, rahaa tai muutakaan lahjaa, vaan vain vieraiden läsnäoloa tärkeänä päivänä ja iloista juhlamieltä? Joku saattaa silti tuoda jotain, tavaraa tai rahaa, mutta ei kai se ole maailmanloppu. Rahan toivominen on tympeää samoin kuin lahjalistat, jos oikeasti tärkeintä on juhlistaa läheisten ja ystävien kanssa hääpäivää.

Kyllähän häät ovat aika kallis investointi, joten minusta on ihan ok toivoa rahaa, kunhan sen vain tekee diskreetiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko hääpari siis erikseen sanonut, että mahdolliset muistamiset tilille? Jos on, kunnioittaisin sitä. Eli joko annat rahaa tai sitten et mitään.

 

Tyylintöntä pyytää pelkkää rahaa, rahaa vien vain teineille rippikoulu- tai ylioppilaslahjaksi. Ei tietenkään voi mennä ilman lahjaa.

Ap

Tyylitöntä on myös olla kunnioittamatta hääparin toiveita.

Siksi kannattaa viedä pelkkä onnittelukortti.

Vierailija kirjoitti:

Millä logiikalla kupliva ei ole tavaraa?

Häh? Oon eri, mutta ei munkaan mielestä ruoka ja juoma mitään tavaraa ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko hääpari siis erikseen sanonut, että mahdolliset muistamiset tilille? Jos on, kunnioittaisin sitä. Eli joko annat rahaa tai sitten et mitään.

 

Tyylintöntä pyytää pelkkää rahaa, rahaa vien vain teineille rippikoulu- tai ylioppilaslahjaksi. Ei tietenkään voi mennä ilman lahjaa.

Ap

Minusta tyylitöntä olla kuuntelematta hääparin toiveita. Me aikanaan toivottiin lahjaksi rahaa häämatkaa varten. Oltiin opiskelijoita, joten oma matkabudjetti ei riittänyt kauhean pitkälle. Yksi sukulainen kuitenkin väkisin osti jotain kuppeja ja kippoja koska pitäähän häälahjasta jäädä pysyvä muisto. Harmitti, koska astioita meillä oli jo ennestään enemmän kuin tarpeeksi, eivätkä lahjaksi saadut olleet edes yhtään omaan makuun. Olisi mieluummin vaikka ollut antamatta mitään, kuin tuh

Ymmärrettävää. Rahan lisäksi voi antaa onnittelukortin. Se on sitten se konkreettinen muisto.

Vierailija kirjoitti:

Ennen vietiin  pyyhkeitä,  lakanoita ym. Parit  olivat  tyytyväisiä, rakkaus  tärkein  juhlan aihe. 

Ennenvanhaan muutettiin yhteen vasta häiden jälkeen. Siksi silloin toivottiin ja tarvittiin kaikenlaista tavaraa uuteen kotiin. Nykyään on asuttu jo vuosikaudet yhdessä ennen naimisiinmenoa, joten on jo ehditty hankkia kaikki tarpeellinen.