Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies, joka huomioi kaikkia muita, muttei vaimoaan?
09.09.2023 |
Onko kellään muulla tämmöistä miestä ja miten oikein pitäisi toimia?
Mies on vaimon seurassa tylsistyneen oloinen, ei kiinnitä huomiota tai ole kiinnostunut. Jos paikalle saapuu kuka tahansa, (tarjoilija, myyjä, hyvänpäiväntuttu, lentoemäntä, you name it) mies innostuu ottamaan kontaktia ja höpöttää.
Jos kävellään vaikka kaupungilla, mies painelee edellä, ei odota, ei huomioi avaamalla ovia tai ns luotsaamalla vaimoa. Ei tule tunnetta, että tässä nyt viihdytään yhdessä ja ollaan onnellisia.
Olenko pikkumainen tai vainoharhainen, kun tällaiseen kiinnistän huomiota? Onko kellään muulla samanlaista? Onko kyse vain miehen huomiontarpeesta vai voiko tämän tulkita ettei häntä vaan enää kiinnosta vaimon seura?
T. Hämmentynyt
Kommentit (154)
Miten huomio tai huolehtii, jos olet ollut sairaana?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hanki joku vetreä Jamal pamputtamaan kuivuneeseen värkkiisi eloa.
Jamal täälä. Mihin voin ajjaa. Mula vetreä ja iso pampu.
Jamal kiinostunu naise seura. Jamal tietä, mite naine tykkä. Ja välittä naine. Mulla paksu pampu. Jaksan pitkä. Suomi mies ei Jamalille pärjä. Tule AP mulle luo.
Olet itsestäänselvyys. Ja sellaisena hän haluaa sinut pitää, joten siksi kertoo, että tunteesi ovat vääriä, eikä hänen tarvitse välittää niistä.
Juu minulla on. Aviokriisiä pukkaa.
Minulla samanlaista. Eräs ystäväni jopa kehui, että mieheni on täydellinen. On niin hyvä seuramies ja huomioi hyvin kaikki. Kotona ei puhua pukahda, tuijottaa vain puhelintaan. Välillä tiuskii ja äyskii. Jotenkin ajattelen vian olevan minussa, olen kai vain niin tylsää seuraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla samanlaista. Eräs ystäväni jopa kehui, että mieheni on täydellinen. On niin hyvä seuramies ja huomioi hyvin kaikki. Kotona ei puhua pukahda, tuijottaa vain puhelintaan. Välillä tiuskii ja äyskii. Jotenkin ajattelen vian olevan minussa, olen kai vain niin tylsää seuraa.
Oletko ajatellut koskaan ettei teissä kummassakaan ole mitään vikaa. Teidän suhde ei vain enää toimi eikä tyydytä teidän kummankaan tarpeita. Mies on raukkis eikä "uskalla" erota joten hän kohtelee sinua huonosti siksi että sinä tekisit "likaisen" työn ja eroaisit hänestä. Minä en ymmärrä että miksi ihmiset ovat niin heikkoja ja pelkäävät yksinoloa niin paljon että mielummin kärsivät huonossa parisuhteessa. Riidattomuus ei kerro siitä ettei parisuhde olisi huono. Viimeistään siinä vaiheessa pitää lähteä kun toinen ei enää kiinnosta edes sen vertaa että viitsisi riidellä
No kun hän kivenkovaa väittää ettei halua erota eikä lainkaan ymmärrä mitä muka tekee väärin. Että hän nyt vaan on niin kovin sosiaalinen.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen huomannut että hyvän suhteen standardit on miehille ja naisille pitkässä liitossa aika eriävät.
Miehille riittää se, että puoliso on olemassa, hoitaa kotia ja seksielämä toimii edes jollain tasolla (vaimon kanssa tai sitten rakastajattaren).
Naiset heräävät jossain viidentoista parinkymmenen vuoden yhdessäolon jälkeen siihen, että heistä on tullut kodin huonekaluja, joiden olemassa olo näyttäytyy yhdentekevänä.
Kuka jaksaa panostaa parisiuhteeseen yksin, jos vastassa on mies jolle kaikki on yhdentekevää ja vastauksena mihin tahansa on joku epämääräinen murahtelu.
Siinä vaiheessa kun parisuhteesta on kadonnut se kuuluisa "me-henki" ja sen sijaan huomaat että olet saanut vastustajan, jolle mikään liiton parannusehdotus ei kelpaa koska mikään ei ole hänen mielestään pielessä, on aika miettiä onko oikeasti mitään järkeä hakata päätä toistuvasti seinään vuosikausia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No olipa hyvin kuvattu, 69! Oletko itse kokenut saman?
Vierailija kirjoitti:
No kun hän kivenkovaa väittää ettei halua erota eikä lainkaan ymmärrä mitä muka tekee väärin. Että hän nyt vaan on niin kovin sosiaalinen.
Ap
Sinä voit itse päättää erosta, jos et ole onnellinen. Et tarvitse miehen suostumusta. Eihän hän nytkään ajattele sinun hyvinvointiasi, miksi ajattelisi eroasiassakaan? Ei sun tarvitse jäädä suhteeseen miehen mieliksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No hän on valinnut sen naisensa väärin. Naisten massapsykoosit ei miehiä kiinnosta.
Teillä ei selvästi ole tyydyttävä seksielämä. Annat lähärissä ehkä kerran kahdessa viikossa tai jotain. Miehen seksuaalinen voima vetää näin muualle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No olipa hyvin kuvattu, 69! Oletko itse kokenut saman?
Juu olen, erosin 18 vuoden jälkeen, mutta olin miettinyt lähtöä jo pitkään.
Ja totta kai hyviäkin hetkiä mahtuu jokaiseen parisuhteeseen, mutta tuntui että ne oli koko ajan vähenemään päin. Oli paljon muutakin ongelmaa joka johti siihen, että koin helpommaksi lähteä kuin jäädä. Suurin virheeni näin jälkikäteen ajateltuna oli se, että en uskaltanut tarpeeksi painokkaasti ottaa niitä asioita heti esiin jotka minua vaivasivat, en sitten tiedä olisiko se mitään edes auttanut kun mies ei ollut keskustelevaa tyyppiä.
Vierailija kirjoitti:
Noh, ei ole alkanut vasta nyt, mutta on se varmaan jotenkin pahentunut, tai ainakin minusta se on alkanut tuntumaan pahalta. Koen, että ansaitsen tulla nähdyksi. Lisäksi hänellä on jotenkin tullut flirttailevampi sävy siihen miten innoissaan ottaa kontaktia muihin naisiin.
Itse ei hän ei koe mitenkään muuttuneensa.Ap
Selkeästi lopun alkua. Mies ei edes pyri peittämään käytöstään.
Varaudu, että hänellä on jo toinen tai ainakin etsii toista. Pitkä avioliitto ei suojaa sua mitenkään, älä tuudittaudu siihen. Miehetkin osaavat jättää ja lähteä, vaikka toisin yleensä annetaan mediassa ymmärtää, että eivät miehet pitkistä liitoista lähde. Kyllä muuten lähtevät!
Minutkin vaihdettiin lennosta 20 vuoden avioliittovuoden jälkeen, ihan vain 10 minuutin yksipuolisella ilmoituksella. Erosta hän ei ollut maininnut sanaakaan tuota ennen eikä riitojakaan ollut, sellaista normaalia arkielämää elimme.
Selkäni takana hommasi toisen naisen siis.
En luota enää koskaan kehenkään.
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut että hyvän suhteen standardit on miehille ja naisille pitkässä liitossa aika eriävät.
Miehille riittää se, että puoliso on olemassa, hoitaa kotia ja seksielämä toimii edes jollain tasolla (vaimon kanssa tai sitten rakastajattaren).
Naiset heräävät jossain viidentoista parinkymmenen vuoden yhdessäolon jälkeen siihen, että heistä on tullut kodin huonekaluja, joiden olemassa olo näyttäytyy yhdentekevänä.
Kuka jaksaa panostaa parisiuhteeseen yksin, jos vastassa on mies jolle kaikki on yhdentekevää ja vastauksena mihin tahansa on joku epämääräinen murahtelu.
Siinä vaiheessa kun parisuhteesta on kadonnut se kuuluisa "me-henki" ja sen sijaan huomaat että olet saanut vastustajan, jolle mikään liiton parannusehdotus ei kelpaa koska mikään ei ole hänen mielestään pielessä, on aika miettiä onko oikeasti mitään järkeä hakata päätä toistuvasti seinään vuosikausia.
Ei muuten riitä.
Monet miehet osaavat itse hommata salarakkaan ja jättää sen takia pitkäaikaisen vaimonsa. Itsellenikin tehtiin näin, vaikka pitkä liitto oli ihan hyvä kaikilla mittareilla. Tuo, että miehet ei jätä vaimojaan juuri koskaan, on suurinta bullshittiä, mitä mediassa viljellään ja vaimoparat tuudittautuvat siihen. Sitten ihmetelläänkin, kun äijä hommaa toisen naisen, jättää ja lähtee.
Kuulostaa tutulta. Juttua riittää tuntemattoman kanssa vaikka kassajonossa, mutta minun kanssa ruokapöydässä ei puhu sanaakaan...
Esitän kovaa jätkää ja alistan naisia.
Alue: Aihe vapaa
Ehkä kannattaa alkaa laittaa omia asioita vaivihkaa järjestykseen.
Lopun alkua, eikä kenenkään kannata alkaa tuohon jäädä seuraamaan tilannetta.
Voimia ap.