Mies, joka huomioi kaikkia muita, muttei vaimoaan?
Onko kellään muulla tämmöistä miestä ja miten oikein pitäisi toimia?
Mies on vaimon seurassa tylsistyneen oloinen, ei kiinnitä huomiota tai ole kiinnostunut. Jos paikalle saapuu kuka tahansa, (tarjoilija, myyjä, hyvänpäiväntuttu, lentoemäntä, you name it) mies innostuu ottamaan kontaktia ja höpöttää.
Jos kävellään vaikka kaupungilla, mies painelee edellä, ei odota, ei huomioi avaamalla ovia tai ns luotsaamalla vaimoa. Ei tule tunnetta, että tässä nyt viihdytään yhdessä ja ollaan onnellisia.
Olenko pikkumainen tai vainoharhainen, kun tällaiseen kiinnistän huomiota? Onko kellään muulla samanlaista? Onko kyse vain miehen huomiontarpeesta vai voiko tämän tulkita ettei häntä vaan enää kiinnosta vaimon seura?
T. Hämmentynyt
Kommentit (154)
Toivottavasti vaimo laittaa nolon miehen kierrätykseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se mies ei ole enää rakastunut, eikä viehättynyt ja kiinnostunut sinusta. On vaan jämähtänyt pitkään suhteeseen käytännön syistä, kun se on helpompaa kuin eroaminen.
Tämä. Monella suomalasella setämiesikäisellä rupukkaäijällä on myös narsistisia ja sadistisis piirteitä; nautitaan toisen alistamisesta ja kiusaamisesta. Tuon ikäluokan miehet ovat täällä myös niin rumia, että pettymystä omaan tuhoutuneeseen habitukseen puretaan kumppaniin.
Pilallinen habitus harmittaa? 😅
Palstan kyökkipsykologian tohtorin täsmäisku! Odottelinkin vähän tätä!
Vierailija kirjoitti:
Heh, on meillä lapsia, ovat aikuisia. Eli kyseessä pitkä avioliitto. Ei hän ole väkivaltainen, mutta ei tämä ole helppo liitto ollut. Mies on itsekäs, omaehtoinen ja tekee niinkuin tykkää. Olen vain alkanut kärsiä tästä tilanteesta enkä pidä tunteesta että minulla ei ole väliä.
Ap
Olet siis alkanut pikku hiljaa arvostaa itseäsi niin paljon että huomaat ja koet ikävänä kun joku läheinen ei arvosta sinua. Aika jatkaa matkaa uuteen suuntaan, jossa sinä arvostat itseäsi ja sen myötä päästät lähellesi vain sellaisia ketkä jakaa tämän. Ketään ei voi pakottaa arvostamaan, eikä se ole sinun huonoutta ettei arvosta, vaan miehesi omia ongelmia itsensä kanssa. Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"ei huomioi avaamalla ovia tai ns luotsaamalla vaimoa"
Eh? Puhutko miehestä vai palvelijasta? Tule jo nyt v i t t u tälle vuosituhannelle ja avaa ihan ite ne oves.
Tätähän se on se tasa-arvo. Naisen ei pidä joutua tekemään mitä enempää, mutta mies on edelleen palvelija.
Sitte ihmetellään kun tuollasten seura ei niin kiinnosta.
Kumpia ei kiinnosta, naisia vai miehiä? Naisia,koska parisuhde ottaa naisilta enemmän kuin antaa, vai miehiä,joille parisuhde antaa enemmän,kuin ottaa?
Mitähän se antaa enemmän miehille? On tutkittu, että miehille riittää vähempi kuin naisille suhteessa.
Naiset on suhteessa vaativampia ja tyytymättömämpiä (eikä se ole varmaan kenellekään normaalilla havaintokyvyllä varustetulle uutinen) Miehiltä vaaditaan, mitäs itse ollaan valmiita antamaan
Naisparot eroaa useimmiten. Miksi ihmeessä, jos on vain kaksi antajaa?? Kaksi täydellistä antajaa, eikö sen pitäisi olla kestävin mahdollinen suhde? Mutta ei toimi sekään.
Ehkä vois välillä peiliinkin vilkaista. Tekis monelle naiselle hyvää.
Kyllä, miehelle kelpaa riitainenkin liitto kunhan vain nainen hoitaa kodin ja lapset sekä vähintään puolet laskuista ja mies saa orgasmin seksissä. Näitä etuja ei ole riitaisissa suhteissa naisille tarjolla.
Hanki joku vetreä Jamal pamputtamaan kuivuneeseen värkkiisi eloa.
Olet siis alkanut pikku hiljaa arvostaa itseäsi niin paljon että huomaat ja koet ikävänä kun joku läheinen ei arvosta sinua. Aika jatkaa matkaa uuteen suuntaan, jossa sinä arvostat itseäsi ja sen myötä päästät lähellesi vain sellaisia ketkä jakaa tämän. Ketään ei voi pakottaa arvostamaan, eikä se ole sinun huonoutta ettei arvosta, vaan miehesi omia ongelmia itsensä kanssa.
Tämä se taitaa olla,
T. Ap
Itse huomasin nuo aivan samat asiassa exässäni. Kaikki muut, jopa postinkantaja, oli tärkeämpiä kuin oma vaimo.
Erosin ja löysin ihanan. Nyt kaduttaa vain etten lähtenyt aikaisemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"ei huomioi avaamalla ovia tai ns luotsaamalla vaimoa"
Eh? Puhutko miehestä vai palvelijasta? Tule jo nyt v i t t u tälle vuosituhannelle ja avaa ihan ite ne oves.
Tätähän se on se tasa-arvo. Naisen ei pidä joutua tekemään mitä enempää, mutta mies on edelleen palvelija.
Sitte ihmetellään kun tuollasten seura ei niin kiinnosta.
Kumpia ei kiinnosta, naisia vai miehiä? Naisia,koska parisuhde ottaa naisilta enemmän kuin antaa, vai miehiä,joille parisuhde antaa enemmän,kuin ottaa?
Mitähän se antaa enemmän miehille? On tutkittu, että miehille riittää vähempi kuin naisille suhteessa.
Naiset on suhteessa vaativampia ja tyytymättömämpiä (eikä se ole varmaan kenellekään normaalilla havaintokyvyllä varustetulle uutinen) Miehiltä vaaditaan, mitäs itse ollaan valmiita antamaan
Naisparot eroaa useimmiten. Miksi ihmeessä, jos on vain kaksi antajaa?? Kaksi täydellistä antajaa, eikö sen pitäisi olla kestävin mahdollinen suhde? Mutta ei toimi sekään.
Ehkä vois välillä peiliinkin vilkaista. Tekis monelle naiselle hyvää.
Kyllä, miehelle kelpaa riitainenkin liitto kunhan vain nainen hoitaa kodin ja lapset sekä vähintään puolet laskuista ja mies saa orgasmin seksissä. Näitä etuja ei ole riitaisissa suhteissa naisille tarjolla.
Ei selitä naisten keskinäisiä ongelmia edellenkään.
Plus et kukaan ei elä tuollaista 50-lukua, vaikka tuota paskaa aina jaksatte jauhaa.
Ap ei ole osannut kertoa, kuinka itse huomioi miestä. Tuskin mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se mies ei ole enää rakastunut, eikä viehättynyt ja kiinnostunut sinusta. On vaan jämähtänyt pitkään suhteeseen käytännön syistä, kun se on helpompaa kuin eroaminen.
Tämä. Monella suomalasella setämiesikäisellä rupukkaäijällä on myös narsistisia ja sadistisis piirteitä; nautitaan toisen alistamisesta ja kiusaamisesta. Tuon ikäluokan miehet ovat täällä myös niin rumia, että pettymystä omaan tuhoutuneeseen habitukseen puretaan kumppaniin.
Vaasan malli.
Jotkut ukot alkaa tehdä tätä jo suht lyhyen seurustelun jälkeen. Todellakin olen antanut kenkää. Elämä on liian lyhyt tuollaisen pskan sietämiseen.
Kun toinen alkaa pitää kumppaniaan itsestään selvyytenä eikä puhumisen jälkeenkään tule muutosta, niin siinä todellakin alkaa miettiä vaihtoehtoja. Sitten jos tuo avioeron esiin, niin mies yllättyy, että mitä, meillähän on kaikki hyvin. En juo enkä hakkaa. Se suomalainen tarina.
Tsemppiä ap:lle!
Vierailija kirjoitti:
Kun toinen alkaa pitää kumppaniaan itsestään selvyytenä eikä puhumisen jälkeenkään tule muutosta, niin siinä todellakin alkaa miettiä vaihtoehtoja. Sitten jos tuo avioeron esiin, niin mies yllättyy, että mitä, meillähän on kaikki hyvin. En juo enkä hakkaa. Se suomalainen tarina.
Tsemppiä ap:lle!
Tämä! *Edes humalassa en ole väkivaltainen!* Mikä jeesuksen inkarnaatio, pitäisikö antaa mitali! 😳
Miehesi pitää sinua itsestäänselvyytenä. Tämähän oli minunkin eron perimmäinen syy. Nosta kissa pöydälle, mutta tunne myös oma arvosi.
Vierailija kirjoitti:
Narsisti tai muuten vaan huomionkipeä esittäjä, joka haluaa tehdä vaikutuksen kaikkiin muihin paitsi vaimoonsa.
Just näin. Munlla oli vuosikymmen sitten eräs tuttu pariskunta jossa mies teki pitkään tuota. Kotona ei tehnyt juuri mitään, loisti poissaolollaan, jatkuvaa jäkätystä ja arvostelua kun oli paikalla.
Mutta auta arnias kun joku tuli kylään niin teatteri alkoi ja sitten oli kyllä kohtelias, hauska, esitteli kuinka on tehnyt sitä ja tätä.
Sama ihmistenilmoilla, esim kaupassa kun oli muita näkemässä. Kantoi kauppakassit autoon, avasi ovia muille (ei vaimolle) jne.
Keräili jatkuvasti ns irtopisteitä sieltä mistä ikinä keksi, paitsi vaimolta.
Eroonhan se päätyi, mies lähti toisen matkaan.
Moikka ap, täällä entinen kohtalotoverisi.
Erosimme vuosi sitten mieheni aloitteesta, ja juuri tuollaisesta se hänelläkin alkoi. Tuntui että minulla ei ollut muuta arvoa kuin perheen asioista huolehtiminen, ruuanlaitto ja siivous. Mies ilmoitti että haluaa erota, juuri sillä hetkellä kun minä aloin ajatella että pitää hakeutua parisuhdeterapeutin pakeille, mistä mies myös ehdottomasti kieltäytyi.
Kun sitten eron jälkeen pystyimme juttelemaan asiasta, mies myönsi ettei halunnut olla minulle liian ilkeä, vaan jotenkin tympeällä käytöksellä auttoi minua ja itseään irtautumaan toisistamme. Ei tuo selitys hirveästi lohduttanut toisaalta, oma prosessinsa oli siinäkin.
Meilläkin on aikuiset lapset ja väkivaltaa ei ollut missään muodossa ikinä parisuhteessamme, hyvin vähän riitojakaan.
Jollekin joka sanoi että on juuri tällaista omassa suhteessa, muttei halua erota koska ei halua aloittaa elämäänsä uudelleen, sanoisin että mieti vielä. Sinulla on vielä vuosikymmeniä elinaikaa. Kunhan erosta selviää lopullisesti, parissa vuodessa yleensä, onnellinen elämä on ihan siinä oven takana. Enkä tarkoita mitään uutta suhdetta, vaan elämää jossa sun ei tartte sekuntiakaan miettiä riitätkö ja kelpaatko jollekin joka kohtelee sua huonommin kuin sinä häntä. Eroaminen toki sattuu, mutta elämä on välillä sellaista. Tuollaiseen ihmissuhteeseen ei kannata tyytyä, varsinkin kun ootte jo lapset saaneet omilleen.
Vierailija kirjoitti:
Hanki joku vetreä Jamal pamputtamaan kuivuneeseen värkkiisi eloa.
Jamal täälä. Mihin voin ajjaa. Mula vetreä ja iso pampu.
Vierailija kirjoitti:
Narsisti.
Kumpi? Mies vai ap?
Suomalainen mies - etenkin keski-ikäinen - on hyvin usein henkisen väkivallan manifestoituma. Nautintoa se tuollaisesta alistamisesta saa, ja varmasti ajaa sinut hautaan saakka jos vain saa mahdollisuuden.
Tämä. Monella suomalasella setämiesikäisellä rupukkaäijällä on myös narsistisia ja sadistisis piirteitä; nautitaan toisen alistamisesta ja kiusaamisesta. Tuon ikäluokan miehet ovat täällä myös niin rumia, että pettymystä omaan tuhoutuneeseen habitukseen puretaan kumppaniin.