Lue keskustelun säännöt.
Paljonko sulle pitäisi maksaa että menisit yöllä pimeässä yksin 2 km syvälle metsään
09.09.2023 |
Ja viettäisit siellä yksin yön ilman kännykkää ja taskulamppua ja tulentekovälineitä?
Kommentit (227)
Mikä kaupungissa pelottaa? Itse liikun säännöllisesti mitä omituisemmissa paikoissa ihan mihin vuorokauden aikaan sattuu pks:lla, eikä kertaakaan ole pelottanut, ahdistanut on kerran, mutta sekin meni nopeasti ohi, kun suomalainen mies älysi, etten todellakaan ole lähdössä hänen kämpilleen juomaan kaljaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No en minä kyllä ilman mitään lamppua näkisi kulkea eteeni yöllä metsässä, mutta olen kyllä ennenkin kulkenut yöllä metsässä eikä metsässä itsessään ole mitään pelottavaa. Ainoa mikä yöllisissä rasahduksissa pelottaa on se, että jos siellä on sittenkin joku vaarallinen ihminen liikkeellä.
Jos voisin olla varma, ettei siellä metsässä ole mitään epämääräisiä hiippareita, voisin kyllä mennä.
Menisin ihan harrastusmielessä metsään yöksi, mutta kyllä ottaisin kännykän, tulentekovälineet ja taskulampun mukaan.
Ei paljoakaan, en minä pimeää tai metsää pelkää. Jos on kylmää vastaan riittävästi varustetta niin eipä tuossa mitään ihmeellistä yhden yön osalta. Tietty joku lamppu voisi helpottaa kulkemista aika paljon...
Vierailija kirjoitti:
Voisin lähteä. Riippuu pikkuisen millaisesta metsästä on kyse mutta kunnon ryteikössä on melko älytöntä rämpiä jos ei ole edes kuuta valaisemassa.
Ryteikössä sentään kuulisi, jos karhu olisi tulossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä ihminen, metsässä on pilkkopimeää.
Nuorena päätettiin kaverin kanssa oikaista metsän poikki. Matka olisi ollut neljäsosa siitä mitä tietä pitkin.
Siitä vaan tutulle polulle ja mars matkaan.
Siitä olisi tullut hauska sketsi! Kun katuvalot jäi taa, metsässä oli pimeää kuin säkissä.
"Missä sä oot, mä en nää sua?"
"Täällä. Missä se polku on?"
"En mä tiedä." -Ryskis!- "Au!! Mä törmäsin puuhun!"
"Hitto mä kaaduin, täss olikin kuoppa."
"Puhu jotain, älä liiku. Mä tuun sinne. Puhu koko ajan."
Meitä nauratti, mutta ei auttanut kuin ottaa toista kädestä kiinni ja kääntyä takaisin päin.
Mikä helpotus kun oli taas tiellä ja katuvalojen loisteessa.
Kukaan ei mene pilkkopimeään metsään turhan päiten. Eikä varsinkaan kilsan eikä kahden kilsan päähän. (Mistä muuten?)
Kysymys on lapsellinen ja typerä. Kysyjä ei ole ikinä liikkunut metsässä.
Ei kukaan maksanut mitään, kun eksyin yöllä pimeään metsään. Oli kyllä puhelin, mutta mihin yöllä kehtaa soittaa, että haloo, oon täällä jossain en tiedä missä metsässä, enkä tiedä, miten pääsee pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisin lähteä. Riippuu pikkuisen millaisesta metsästä on kyse mutta kunnon ryteikössä on melko älytöntä rämpiä jos ei ole edes kuuta valaisemassa.
Ryteikössä sentään kuulisi, jos karhu olisi tulossa.
Ja mitä sitten tekisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tähän kysymykseen on saatu ajatus? Eli mikä pointti? Ei minulla olisi ainakaan ongelmaa. Mutta kuka siis maksaisi tuosta ihmiselle? Johonkin duuniin kuuluisi lepakoiden seuranta vai mikä juttu?
Hyvähän sieltä kapungin keskustasta on huudella. Et ole koskaan edes käynyt oikeassa metsässä.
Helsingin rautatieasemalla on eebenpuun värisiä kuikeloita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menisin jos siellä ei ole karhua tai eläintä joka syö minut. Mutta yli 500 e maksaa
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä pimeässä metsään voin yksin mennä. Helsingin lähiöön sitä vastoin en uskaltautuisi keskellä yötä yksin.
En minäkään itäsuunnan m a t u lähiöön. Ja asun Hesassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Menisin ihan harrastusmielessä metsään yöksi, mutta kyllä ottaisin kännykän, tulentekovälineet ja taskulampun mukaan.
Kysymyshän kuului,että menisitkö ILMAN kännykkää,taskulamppua ym.metsään!?
Tunnustan, että kerran nuorukaisena olin laskuhumalassa niin masentunut, että ajattelin päättää lopullisesti päiväni vaan katoamalla pimeään metsään.
Ajattelin, että siitäpä oppivat jotkut joita en nyt enää muista, mutta tosiaan hoipuin polkua pitkin ja menin sitten maate sinne mättäälle.
Aikani siinä loppua odoteltuani, minua alkoikin pelottaa, että jos kuolen eikä kukaan löytäisi.
Tuli kiirus takaisin. Mitään ei onneksi sattunut.
Päätä kyllä vähäsen särki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pelkään metsässä ja kaupungissa.Joten pysyn töllissäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teen sitä jatkuvasti ilmaiseksi <3
Ja se on vale että kävelet jatkuvasti 2km umpipimeään metsään ilman mitään valoa
En ole tuo jolle vastasit.
Asun maalla, keskellä metsää. Lähin kaupunki on linnuntietä noin 5km ( kaupungin lähiön ulkolaita on siellä, ja lähiön takana suuri teollisuuslaitos voimakkaine valoineen). Täällä on pimeää vain parina yönä vuodessa, lähinnä marraskuun lumettoman, kuuttomana yönä, kun maa on kuitenkin märkää ja imee kaiken valon. Pienikin pilvisyys tuo heti kaupungin valot heijastuksena, ja kuutamo nyt tietenkin valaisee, sirppikin riittää.
Viime talvena tarvitsin pimeän ajan lenkillä kahtena yönä taskulamppua. Muutoin tuttuja polkuja kulkiessani osaan suunnistaa kyllä vähemmän pimeän ja pimeän avulla. Käyn siis lenkillä joka ikinen ilta ja aamu, koska koira pitää lenkittää. En mene tietä pitkin, koska koirani vihaa pesua ja hiekkatiellä se kuraantuu. Menemme siis metsässä-mutta pimeällä tietenkin tuttuja polkuja pitkin. Valoisalla seikkaillaan.
Tuo on muuten totta, että kurakeleillä koira sotkee itsensä jopa asfaltilla. Metsässä ei.
Vaikka 10 000 euroa. Tarvitsisin tällä hetkellä sen verran rahaa.
Yövyn jatkuvasti metsässä ja taatusti syvemmällä kuin 2 km päässä asutuksesta. Kupoliteltan saa pystyyn vaikka silmät sidottuna. En tietysti lähde ilman otsalamppua tai tulentekovälineitä, mutta toki pärjäisin yhden yön ilmankin hengissä.
Onko tämä joku eteläsuomalaisen aloitus? Pelkäätkö oikeasti metsässä?
Hävettää myöntää että ensimmäinen mieleen tuleva pelkoni on että tylsistyisin ilman kännykkää jos kyseessä olisi pelkkä metsä eikä mikään "hienompi" luontokohde. :D Ulkoilutan kyllä koiria paljon öisin ja pimeässä on turvallinen olo, mutta silmät kyllä väsyy pimeässä. Kaupungin lähellä jos on yöllä sellaiset vaaleanpunaiset pilvet, niin näkee aika hyvin kun ilmeisesti kaupungin valo heijastuu pilvistä? Talvella öisin on tosi valoissaa jos vähääkään lunta.
Jos nyt oletetaan että ei tarvitse stressata koirille hoitoa ja koko matkan järjestämistä ja voisin suuntavaistottomana päästä valoisassa perille vaikka jossain kansallispuiston poluilla niin kyse nyt on vain vaivannäöstä. Jos joku järjestäisi kaiken valmiiksi ja minun pitäisi vain kävellä metsään, pystyttää teltta ja viettää yö, niin uskoisin että lopulta kokemus olisi ihan tarpeellinen ja rentouttava irtiotto arjesta ilman kännykkää tai juttuseuraa. Eli voisin oikeastaan maksaa siitä, että joku järjestäisi puitteet, koska en ikinä itse saisi aikaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Hävettää myöntää että ensimmäinen mieleen tuleva pelkoni on että tylsistyisin ilman kännykkää jos kyseessä olisi pelkkä metsä eikä mikään "hienompi" luontokohde. :D Ulkoilutan kyllä koiria paljon öisin ja pimeässä on turvallinen olo, mutta silmät kyllä väsyy pimeässä. Kaupungin lähellä jos on yöllä sellaiset vaaleanpunaiset pilvet, niin näkee aika hyvin kun ilmeisesti kaupungin valo heijastuu pilvistä? Talvella öisin on tosi valoissaa jos vähääkään lunta.
Jos nyt oletetaan että ei tarvitse stressata koirille hoitoa ja koko matkan järjestämistä ja voisin suuntavaistottomana päästä valoisassa perille vaikka jossain kansallispuiston poluilla niin kyse nyt on vain vaivannäöstä. Jos joku järjestäisi kaiken valmiiksi ja minun pitäisi vain kävellä metsään, pystyttää teltta ja viettää yö, niin uskoisin että lopulta kokemus olisi ihan tarpeellinen ja rentouttava irtiotto arjesta ilman kännykkää tai juttuseuraa. Eli voisin oikeastaan maksaa siitä, että joku järjestäisi puitteet, koska en ikinä itse saisi aikaiseksi.
Lisään että minulla olisi sama ongelma kuin aiemmalla kirjoittajalla. Pyörisin pimeässä ja valoisassakin vain ympyrää. Jos nyt kompassin saisi mukaan ja sen katsomiseen olisi valoa, niin seuraava ongelma olisi teltan pystytys pimeässä. En todella ole mikään telttamestari; valoisassakin on aina joku osanen hukassa. Toivottavasti olisi joku valmis laavu.
Eikö tuo ole sitä, jota kutsutaan vaeltamiseksi? Pari kilometriä metsässä on tosi lyhyt matka. Esimerkiksi 100 kilometriä Lapissa on vaellus ja ihan normaalia toimintaa.
En ole koskaan pelännyt. Välillä nukuin taivasalla maassa ja ympärillä kuljeskeli joskus pilkkopimeässä isompiakin eläimiä.