Kertokaa hallituksen kannattajat, että millä köyhät sitten elää?
Kun työttomyystukea ja asumistukea leikataan? Siis jos ei silti työllisty tai ei pysty töihin?
Niin millä sitten eletään, kun tulot putoaa nykyisestä 300-600€/kk? Luuletteko että meillä on vielä varaa pärjätä sitten enää mitenkään?
Kommentit (1103)
Pimeällä työllä. Eipä kiinnosta enää maksaa veroja tähän maahan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jollei työ syystä tai toisesta ole just sun juttu, niin sopeuta menopuolta.
Miksi ihmeessä ahkerien ihmisten pitäisi jakaa sulle almuja, kun voit ihan itse hoitaa omat asiasi.
Miten voi sopeuttaa menopuolta kun ei ole mitään mistä sopeuttaa?
Edullisempi asunto? Onkokaikki hankinnat sittenkään pakko tehdä uusina? Onko joka päivä sittenkään pakko tilata woltilta? Ja sitä rataa.
Olen muuttanut hallituksen mielestä edullisempaan asuntoon eli heidän mielestään kallis vuokra-asunto on edullisempi kuin halpa aso.
En omista huonekaluja ja syön pelkkää makaroonia. Telkkaria ei ole koskaan ollut, 19 euron kengät hajosivat eikä varaa ole ostaa uusia.
Joo joo. Hohhoijaa. Miten on mahdollista, että osa säästää tuista (kuten minä aiemmin) ja osa syö pelkkää makaronia. Velkaneuvojalle tai jollekin elämänhallintakurssille!
Kertoisiko joku, miten säästetään 580€/kk tuesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te ketkä ootte työttömiä muttette ihan pää kainalossa, niin harkitkaa ihan oikeasti uudelleenkouluttautumista. Työvoimakoulutusta, omaehtoisia opintoja amiksessa tai amkissa, tai edes jonkinlaista täydennyskoulutusta. Jos ei oo mitään ideaa, mitä tekis, niin menkää ensin ammatinvalinnanohjaukseen. Kertakin voi riittää siihen, että löytyy se tavoiteltava ala. Sinne voi itse ilmoittautua tai työkkäri ohjata. Suosittelen.
T. 2 vuotta työtön 2016-2017, jonka jälkeen kävin edellämainitun polun. Hain kouluun, pääsin. Ollut vakituisesti työelämässä vuodesta 2019.
Mä olen ollut jo uudelleenkoulutuksessa. Mutta eipä mitkään opinnot tuo terveyttä takaisin.
Niin olen minäkin ollut uudelleenkoulutuksessa, työpaikka kyllä tämän jälkeen löytyi. Terveys pysyi samana mitä ennenkin.
Onpas kiva kun sun sairaus ei pahene eikä aiheuta kovaa kipua.
Omana sairautena vaikeahoitoinen neurologinen sairaus, mikä ei koskaan lääkärin mielestä parane. Aivoleikkaus oli myös jonkun aikaa sitten. Ja kyllä tää kipua aiheuttaa, en myöskään ole oikeutettu työkyvyttömyyseläkkeeseen.
Etkö ymmärrä että toisilla sairaus rajoittaa työntekoa eikä työnantajat edes palkkaa ihmistä joka ei ole täysin terve.
Todellakin ymmärrän, uudelleenkoulutukseen jouduin/menin sen takia, kun en aiempaa työtä enää pystynyt tekemään. Sairaus toi työrajoitteita, enkä pystynyt enää jatkamaan siinä tehtävässä, kolmikantakeskustelun jälkeen se oli hei hei. Itse en työhakemuksessa tai ansioluettelossa mainitse omaa sairautta mitenkään (se ei ole väärin). Haen myös vain niitä töitä mihin olen kykenevä.
En minäkään mainitse mutta pitkä aukko cv:ssä paljastaa. Samoin se että haastattelussa minusta näkee päällepäin etten ole kunnossa. Kättelemään en pysty ja minut saa auttaa tuolista ylös.
Joku puhelinmyyntityö/markkinointi vois toimia hyvin. Sellanen tietokone/puhelintyö, mitä voi tehdä etänä. Näitä tehtäviä on päivä päivältä enemmän.
Puhelinmyyntityö on ehdoton ei. Mieluummin olen vaikka ilman työmarkkinatukea mutta siihen minusta ei ole.
Näitä etätehtäviä en ole nähnyt koskaan omalla työnhakualueella.
Noni sieltä tuli taas yksi ehdoton ei, miksi ei voi töitä tehdä. Oletko edes kokeillut puhelinmyyntityötä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei työllisty nykyisellä ammatilla, niin menee koulun penkille opiskelemaan työllistävän ammatin. Opintotukea ei olla leikkaamassa.
Et sitten ilmeisesti ole lukenut uutisia? Aikuiskoulutustuki leikataan pois.
Opintotukea saa aina toisen asteen opintoihin.
Ei saa jos on tukikuukauden käytetty. Jotkut typerimmät kuvittelee, ettei kellään työttömällä ole koulutusta mutta ihan on työttömänä diplomi-insinöörejä, jopa tohtoreita ja ihmisiä, joilla on koulutus ja yli 30 vuoden työkokemus.
Ne DI:t jotka tunnen ja ovat työttömiä ovat sitä omasta tahdostaan. Takana 30v ura Nokialla ja otettu paketti aikoinaan. Työvuosien aikana ostettu asunto ja kesämökki. Kyllä he pärjäävät.
Tosin tässähän käy niin, että ne työttömät dippainssit eivät tule enää saamaan asumistukea, koska heillä on omistusasunto. Hallitus on päättänyt, että omistusasuntoon ei enää saa asumistukea ollenkaan, riippumatta siitä, onko omakotitalo, rivari tai kerrostaloasunto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Töihin ei voi vain valitettavasti mennä. Olen töissä, mutta palkka rikollisen pieni jolla ei elä. Haen parempi palkkaista työtä koko ajan, mutta vaikea sellaista saada.
Asun pääkaupunkiseudulla. Pitäisikö minun muuttaa maalle työttömäksi? Tarvitsen tukia palkan lisäksi
elääkseni.
Suomessa ei voi elää kuten monessa maassa jossa tukia ei ole., koska täällä ei saa montaa työtä tuosta vaan.
Esim, saksassa on kylttejä ovissa joissa haetaan työntekijöitä. Suomessa on liian korkea vaatimus tiettyihin töihin.
Suomessa on jotain vialla ja Pahasti!
Voi kun voisi muuttaa muualle.
No eipä käynyt mielessä, että sinne "maalle" voisi muuttaa TÖITÄ tekemään?!
Miksi helvetissä tuon pitäisi muuttaa maalle tekemään töitä, kun koko ajan ollaan sieltä patistamassa ihmisiä muuttamaan kaupunkiin töiden perässä? Jonkun pitää tehdä ne pienipalkkaiset työt kaupungissakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te ketkä ootte työttömiä muttette ihan pää kainalossa, niin harkitkaa ihan oikeasti uudelleenkouluttautumista. Työvoimakoulutusta, omaehtoisia opintoja amiksessa tai amkissa, tai edes jonkinlaista täydennyskoulutusta. Jos ei oo mitään ideaa, mitä tekis, niin menkää ensin ammatinvalinnanohjaukseen. Kertakin voi riittää siihen, että löytyy se tavoiteltava ala. Sinne voi itse ilmoittautua tai työkkäri ohjata. Suosittelen.
T. 2 vuotta työtön 2016-2017, jonka jälkeen kävin edellämainitun polun. Hain kouluun, pääsin. Ollut vakituisesti työelämässä vuodesta 2019.
Mä olen ollut jo uudelleenkoulutuksessa. Mutta eipä mitkään opinnot tuo terveyttä takaisin.
Niin olen minäkin ollut uudelleenkoulutuksessa, työpaikka kyllä tämän jälkeen löytyi. Terveys pysyi samana mitä ennenkin.
Onpas kiva kun sun sairaus ei pahene eikä aiheuta kovaa kipua.
Omana sairautena vaikeahoitoinen neurologinen sairaus, mikä ei koskaan lääkärin mielestä parane. Aivoleikkaus oli myös jonkun aikaa sitten. Ja kyllä tää kipua aiheuttaa, en myöskään ole oikeutettu työkyvyttömyyseläkkeeseen.
Etkö ymmärrä että toisilla sairaus rajoittaa työntekoa eikä työnantajat edes palkkaa ihmistä joka ei ole täysin terve.
Todellakin ymmärrän, uudelleenkoulutukseen jouduin/menin sen takia, kun en aiempaa työtä enää pystynyt tekemään. Sairaus toi työrajoitteita, enkä pystynyt enää jatkamaan siinä tehtävässä, kolmikantakeskustelun jälkeen se oli hei hei. Itse en työhakemuksessa tai ansioluettelossa mainitse omaa sairautta mitenkään (se ei ole väärin). Haen myös vain niitä töitä mihin olen kykenevä.
En minäkään mainitse mutta pitkä aukko cv:ssä paljastaa. Samoin se että haastattelussa minusta näkee päällepäin etten ole kunnossa. Kättelemään en pysty ja minut saa auttaa tuolista ylös.
Joku puhelinmyyntityö/markkinointi vois toimia hyvin. Sellanen tietokone/puhelintyö, mitä voi tehdä etänä. Näitä tehtäviä on päivä päivältä enemmän.
Puhelinmyyntityötä voi kyllä tehdä, mutta sillä vain harva voi itsensä elättää. Monelle käy niin, että työmatkat maksavat enemmän kuin saatu palkka. Itse tämän kokeneena ja useita vastaavia tuntevana sanon näin.
On myös työntekijöitä, ketkä tekevät tätä etänä ja tällä työllä myös elättävät itsensä ja tienaavat enemmänkin. Mutta yksi ehtikin jo vastata ehdottomasti EI tällä työlle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te ketkä ootte työttömiä muttette ihan pää kainalossa, niin harkitkaa ihan oikeasti uudelleenkouluttautumista. Työvoimakoulutusta, omaehtoisia opintoja amiksessa tai amkissa, tai edes jonkinlaista täydennyskoulutusta. Jos ei oo mitään ideaa, mitä tekis, niin menkää ensin ammatinvalinnanohjaukseen. Kertakin voi riittää siihen, että löytyy se tavoiteltava ala. Sinne voi itse ilmoittautua tai työkkäri ohjata. Suosittelen.
T. 2 vuotta työtön 2016-2017, jonka jälkeen kävin edellämainitun polun. Hain kouluun, pääsin. Ollut vakituisesti työelämässä vuodesta 2019.
Mä olen ollut jo uudelleenkoulutuksessa. Mutta eipä mitkään opinnot tuo terveyttä takaisin.
Niin olen minäkin ollut uudelleenkoulutuksessa, työpaikka kyllä tämän jälkeen löytyi. Terveys pysyi samana mitä ennenkin.
Onpas kiva kun sun sairaus ei pahene eikä aiheuta kovaa kipua.
Omana sairautena vaikeahoitoinen neurologinen sairaus, mikä ei koskaan lääkärin mielestä parane. Aivoleikkaus oli myös jonkun aikaa sitten. Ja kyllä tää kipua aiheuttaa, en myöskään ole oikeutettu työkyvyttömyyseläkkeeseen.
Etkö ymmärrä että toisilla sairaus rajoittaa työntekoa eikä työnantajat edes palkkaa ihmistä joka ei ole täysin terve.
Todellakin ymmärrän, uudelleenkoulutukseen jouduin/menin sen takia, kun en aiempaa työtä enää pystynyt tekemään. Sairaus toi työrajoitteita, enkä pystynyt enää jatkamaan siinä tehtävässä, kolmikantakeskustelun jälkeen se oli hei hei. Itse en työhakemuksessa tai ansioluettelossa mainitse omaa sairautta mitenkään (se ei ole väärin). Haen myös vain niitä töitä mihin olen kykenevä.
En minäkään mainitse mutta pitkä aukko cv:ssä paljastaa. Samoin se että haastattelussa minusta näkee päällepäin etten ole kunnossa. Kättelemään en pysty ja minut saa auttaa tuolista ylös.
Joku puhelinmyyntityö/markkinointi vois toimia hyvin. Sellanen tietokone/puhelintyö, mitä voi tehdä etänä. Näitä tehtäviä on päivä päivältä enemmän.
Puhelinmyyntityö on ehdoton ei. Mieluummin olen vaikka ilman työmarkkinatukea mutta siihen minusta ei ole.
Näitä etätehtäviä en ole nähnyt koskaan omalla työnhakualueella.Noni sieltä tuli taas yksi ehdoton ei, miksi ei voi töitä tehdä. Oletko edes kokeillut puhelinmyyntityötä?
En sovellu siihen. En kertakaikkiaan pysty soittamaan vieraille ihmisille ja tyrkyttää väkisin. Tiedän että alkaisin itkemään.
Vierailija kirjoitti:
Ei kukaan suomessa nälkään kuole edelleenkään mutta ei niiden tukien muuhun pidäkkään riittää kuin elossa pysymiseen. Lopun eteen tekee töitä . Kyl ne ihmiset niissäkin maissa joissa ei tukia ole on oppinu pärjäämään
Viimeiseen lauseeseen kommentti: pärjäävät kuolemalla nälkään ja likaiseen juomaveteen perhekunnittain slummeissa. Ei turistit niitä koskaan näe, mutta se ei tarkoita etteikö niin käy. Pienet lapset vanhempineen tonkivat kaatiksilta saastaista matojen täyttämää ruokaa. Joo, ovat oppineet pärjäämään ilman tukia. Oletko sokea? Ehdotan, että katselet tarkkaan ja hartaasti hyväntekeväisyysjärjestöjen kuvaamia ja selostamia dokkareita. Toivottavasti tunnet piston sydämessäsi, kun suomalaisillekin ehdotat samaa pärjäämistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te ketkä ootte työttömiä muttette ihan pää kainalossa, niin harkitkaa ihan oikeasti uudelleenkouluttautumista. Työvoimakoulutusta, omaehtoisia opintoja amiksessa tai amkissa, tai edes jonkinlaista täydennyskoulutusta. Jos ei oo mitään ideaa, mitä tekis, niin menkää ensin ammatinvalinnanohjaukseen. Kertakin voi riittää siihen, että löytyy se tavoiteltava ala. Sinne voi itse ilmoittautua tai työkkäri ohjata. Suosittelen.
T. 2 vuotta työtön 2016-2017, jonka jälkeen kävin edellämainitun polun. Hain kouluun, pääsin. Ollut vakituisesti työelämässä vuodesta 2019.
Mä olen ollut jo uudelleenkoulutuksessa. Mutta eipä mitkään opinnot tuo terveyttä takaisin.
Niin olen minäkin ollut uudelleenkoulutuksessa, työpaikka kyllä tämän jälkeen löytyi. Terveys pysyi samana mitä ennenkin.
Onpas kiva kun sun sairaus ei pahene eikä aiheuta kovaa kipua.
Omana sairautena vaikeahoitoinen neurologinen sairaus, mikä ei koskaan lääkärin mielestä parane. Aivoleikkaus oli myös jonkun aikaa sitten. Ja kyllä tää kipua aiheuttaa, en myöskään ole oikeutettu työkyvyttömyyseläkkeeseen.
Etkö ymmärrä että toisilla sairaus rajoittaa työntekoa eikä työnantajat edes palkkaa ihmistä joka ei ole täysin terve.
Todellakin ymmärrän, uudelleenkoulutukseen jouduin/menin sen takia, kun en aiempaa työtä enää pystynyt tekemään. Sairaus toi työrajoitteita, enkä pystynyt enää jatkamaan siinä tehtävässä, kolmikantakeskustelun jälkeen se oli hei hei. Itse en työhakemuksessa tai ansioluettelossa mainitse omaa sairautta mitenkään (se ei ole väärin). Haen myös vain niitä töitä mihin olen kykenevä.
En minäkään mainitse mutta pitkä aukko cv:ssä paljastaa. Samoin se että haastattelussa minusta näkee päällepäin etten ole kunnossa. Kättelemään en pysty ja minut saa auttaa tuolista ylös.
Joku puhelinmyyntityö/markkinointi vois toimia hyvin. Sellanen tietokone/puhelintyö, mitä voi tehdä etänä. Näitä tehtäviä on päivä päivältä enemmän.
Puhelinmyyntityö on ehdoton ei. Mieluummin olen vaikka ilman työmarkkinatukea mutta siihen minusta ei ole.
Näitä etätehtäviä en ole nähnyt koskaan omalla työnhakualueella.Noni sieltä tuli taas yksi ehdoton ei, miksi ei voi töitä tehdä. Oletko edes kokeillut puhelinmyyntityötä?
En sovellu siihen. En kertakaikkiaan pysty soittamaan vieraille ihmisille ja tyrkyttää väkisin. Tiedän että alkaisin itkemään.
Mites siivoustyöt? Oliko ne myös poissuljettu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te ketkä ootte työttömiä muttette ihan pää kainalossa, niin harkitkaa ihan oikeasti uudelleenkouluttautumista. Työvoimakoulutusta, omaehtoisia opintoja amiksessa tai amkissa, tai edes jonkinlaista täydennyskoulutusta. Jos ei oo mitään ideaa, mitä tekis, niin menkää ensin ammatinvalinnanohjaukseen. Kertakin voi riittää siihen, että löytyy se tavoiteltava ala. Sinne voi itse ilmoittautua tai työkkäri ohjata. Suosittelen.
T. 2 vuotta työtön 2016-2017, jonka jälkeen kävin edellämainitun polun. Hain kouluun, pääsin. Ollut vakituisesti työelämässä vuodesta 2019.
Mä olen ollut jo uudelleenkoulutuksessa. Mutta eipä mitkään opinnot tuo terveyttä takaisin.
Niin olen minäkin ollut uudelleenkoulutuksessa, työpaikka kyllä tämän jälkeen löytyi. Terveys pysyi samana mitä ennenkin.
Onpas kiva kun sun sairaus ei pahene eikä aiheuta kovaa kipua.
Omana sairautena vaikeahoitoinen neurologinen sairaus, mikä ei koskaan lääkärin mielestä parane. Aivoleikkaus oli myös jonkun aikaa sitten. Ja kyllä tää kipua aiheuttaa, en myöskään ole oikeutettu työkyvyttömyyseläkkeeseen.
Etkö ymmärrä että toisilla sairaus rajoittaa työntekoa eikä työnantajat edes palkkaa ihmistä joka ei ole täysin terve.
Todellakin ymmärrän, uudelleenkoulutukseen jouduin/menin sen takia, kun en aiempaa työtä enää pystynyt tekemään. Sairaus toi työrajoitteita, enkä pystynyt enää jatkamaan siinä tehtävässä, kolmikantakeskustelun jälkeen se oli hei hei. Itse en työhakemuksessa tai ansioluettelossa mainitse omaa sairautta mitenkään (se ei ole väärin). Haen myös vain niitä töitä mihin olen kykenevä.
En minäkään mainitse mutta pitkä aukko cv:ssä paljastaa. Samoin se että haastattelussa minusta näkee päällepäin etten ole kunnossa. Kättelemään en pysty ja minut saa auttaa tuolista ylös.
Joku puhelinmyyntityö/markkinointi vois toimia hyvin. Sellanen tietokone/puhelintyö, mitä voi tehdä etänä. Näitä tehtäviä on päivä päivältä enemmän.
Puhelinmyyntityötä voi kyllä tehdä, mutta sillä vain harva voi itsensä elättää. Monelle käy niin, että työmatkat maksavat enemmän kuin saatu palkka. Itse tämän kokeneena ja useita vastaavia tuntevana sanon näin.
On myös työntekijöitä, ketkä tekevät tätä etänä ja tällä työllä myös elättävät itsensä ja tienaavat enemmänkin. Mutta yksi ehtikin jo vastata ehdottomasti EI tällä työlle.
Niin on, mutta vähän. Se, että palkka on pienempi kuin matkakulut ei tarkoita, että työllä eläisi etätyönä. Vaatii erityistä taitoa elättää itsensä puhelinmyynnillä. On alan osaajia loukkaavaa väittää, että kuka tahansa pystyy samaa. Ja minä todellakin olen kokeillut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te ketkä ootte työttömiä muttette ihan pää kainalossa, niin harkitkaa ihan oikeasti uudelleenkouluttautumista. Työvoimakoulutusta, omaehtoisia opintoja amiksessa tai amkissa, tai edes jonkinlaista täydennyskoulutusta. Jos ei oo mitään ideaa, mitä tekis, niin menkää ensin ammatinvalinnanohjaukseen. Kertakin voi riittää siihen, että löytyy se tavoiteltava ala. Sinne voi itse ilmoittautua tai työkkäri ohjata. Suosittelen.
T. 2 vuotta työtön 2016-2017, jonka jälkeen kävin edellämainitun polun. Hain kouluun, pääsin. Ollut vakituisesti työelämässä vuodesta 2019.
Mä olen ollut jo uudelleenkoulutuksessa. Mutta eipä mitkään opinnot tuo terveyttä takaisin.
Niin olen minäkin ollut uudelleenkoulutuksessa, työpaikka kyllä tämän jälkeen löytyi. Terveys pysyi samana mitä ennenkin.
Onpas kiva kun sun sairaus ei pahene eikä aiheuta kovaa kipua.
Omana sairautena vaikeahoitoinen neurologinen sairaus, mikä ei koskaan lääkärin mielestä parane. Aivoleikkaus oli myös jonkun aikaa sitten. Ja kyllä tää kipua aiheuttaa, en myöskään ole oikeutettu työkyvyttömyyseläkkeeseen.
Etkö ymmärrä että toisilla sairaus rajoittaa työntekoa eikä työnantajat edes palkkaa ihmistä joka ei ole täysin terve.
Todellakin ymmärrän, uudelleenkoulutukseen jouduin/menin sen takia, kun en aiempaa työtä enää pystynyt tekemään. Sairaus toi työrajoitteita, enkä pystynyt enää jatkamaan siinä tehtävässä, kolmikantakeskustelun jälkeen se oli hei hei. Itse en työhakemuksessa tai ansioluettelossa mainitse omaa sairautta mitenkään (se ei ole väärin). Haen myös vain niitä töitä mihin olen kykenevä.
En minäkään mainitse mutta pitkä aukko cv:ssä paljastaa. Samoin se että haastattelussa minusta näkee päällepäin etten ole kunnossa. Kättelemään en pysty ja minut saa auttaa tuolista ylös.
Joku puhelinmyyntityö/markkinointi vois toimia hyvin. Sellanen tietokone/puhelintyö, mitä voi tehdä etänä. Näitä tehtäviä on päivä päivältä enemmän.
Puhelinmyyntityö on ehdoton ei. Mieluummin olen vaikka ilman työmarkkinatukea mutta siihen minusta ei ole.
Näitä etätehtäviä en ole nähnyt koskaan omalla työnhakualueella.Noni sieltä tuli taas yksi ehdoton ei, miksi ei voi töitä tehdä. Oletko edes kokeillut puhelinmyyntityötä?
En sovellu siihen. En kertakaikkiaan pysty soittamaan vieraille ihmisille ja tyrkyttää väkisin. Tiedän että alkaisin itkemään.
Sinut on siis luotu köyhäksi, joten paikkasi on asua kadulla. Kun alkaa muutenkin itkettää, Herra näin tarkoitti.
Vastauksia AP:lle:
- Työttömät humanistit ja tradenomit ja biokemistit alkaa ottamaan vastaan niitä 2 tonnia kuussa varastoduuneja ja koulunkäyntiavustajan hommia ynnä muita, joita heidän kuuluisi ottaa vastaan jos oman alan töitä ei löydy
- Työttömät yh-naiset etsii miehen, joka on valmis rahoittamaan. Alkaa varmaan kelvata vähän rumempikin mies.
- Ammattimaiset KELA-pummit ilman työkokemusta ja ilman mitään kunnollista peruskoulun jälkeistä koulutusta, menevät lähihoitajakouluun tai johonkin kiinteistönhuolto-oppilaitokseen, valmistuvat, ja ottavat koulutuksen mukaista työtä vastaan.
M42
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te ketkä ootte työttömiä muttette ihan pää kainalossa, niin harkitkaa ihan oikeasti uudelleenkouluttautumista. Työvoimakoulutusta, omaehtoisia opintoja amiksessa tai amkissa, tai edes jonkinlaista täydennyskoulutusta. Jos ei oo mitään ideaa, mitä tekis, niin menkää ensin ammatinvalinnanohjaukseen. Kertakin voi riittää siihen, että löytyy se tavoiteltava ala. Sinne voi itse ilmoittautua tai työkkäri ohjata. Suosittelen.
T. 2 vuotta työtön 2016-2017, jonka jälkeen kävin edellämainitun polun. Hain kouluun, pääsin. Ollut vakituisesti työelämässä vuodesta 2019.
Mä olen ollut jo uudelleenkoulutuksessa. Mutta eipä mitkään opinnot tuo terveyttä takaisin.
Niin olen minäkin ollut uudelleenkoulutuksessa, työpaikka kyllä tämän jälkeen löytyi. Terveys pysyi samana mitä ennenkin.
Onpas kiva kun sun sairaus ei pahene eikä aiheuta kovaa kipua.
Omana sairautena vaikeahoitoinen neurologinen sairaus, mikä ei koskaan lääkärin mielestä parane. Aivoleikkaus oli myös jonkun aikaa sitten. Ja kyllä tää kipua aiheuttaa, en myöskään ole oikeutettu työkyvyttömyyseläkkeeseen.
Etkö ymmärrä että toisilla sairaus rajoittaa työntekoa eikä työnantajat edes palkkaa ihmistä joka ei ole täysin terve.
Todellakin ymmärrän, uudelleenkoulutukseen jouduin/menin sen takia, kun en aiempaa työtä enää pystynyt tekemään. Sairaus toi työrajoitteita, enkä pystynyt enää jatkamaan siinä tehtävässä, kolmikantakeskustelun jälkeen se oli hei hei. Itse en työhakemuksessa tai ansioluettelossa mainitse omaa sairautta mitenkään (se ei ole väärin). Haen myös vain niitä töitä mihin olen kykenevä.
En minäkään mainitse mutta pitkä aukko cv:ssä paljastaa. Samoin se että haastattelussa minusta näkee päällepäin etten ole kunnossa. Kättelemään en pysty ja minut saa auttaa tuolista ylös.
Joku puhelinmyyntityö/markkinointi vois toimia hyvin. Sellanen tietokone/puhelintyö, mitä voi tehdä etänä. Näitä tehtäviä on päivä päivältä enemmän.
Puhelinmyyntityö on ehdoton ei. Mieluummin olen vaikka ilman työmarkkinatukea mutta siihen minusta ei ole.
Näitä etätehtäviä en ole nähnyt koskaan omalla työnhakualueella.Noni sieltä tuli taas yksi ehdoton ei, miksi ei voi töitä tehdä. Oletko edes kokeillut puhelinmyyntityötä?
En sovellu siihen. En kertakaikkiaan pysty soittamaan vieraille ihmisille ja tyrkyttää väkisin. Tiedän että alkaisin itkemään.
Sinut on siis luotu köyhäksi, joten paikkasi on asua kadulla. Kun alkaa muutenkin itkettää, Herra näin tarkoitti.
Se, että ihminen ei pysty puhelinmyyntiin ei tarkoita, että hänessä on jotain vikaa. Päinvastoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jollei työ syystä tai toisesta ole just sun juttu, niin sopeuta menopuolta.
Miksi ihmeessä ahkerien ihmisten pitäisi jakaa sulle almuja, kun voit ihan itse hoitaa omat asiasi.
Miten voi sopeuttaa menopuolta kun ei ole mitään mistä sopeuttaa?
Edullisempi asunto? Onkokaikki hankinnat sittenkään pakko tehdä uusina? Onko joka päivä sittenkään pakko tilata woltilta? Ja sitä rataa.
Olen muuttanut hallituksen mielestä edullisempaan asuntoon eli heidän mielestään kallis vuokra-asunto on edullisempi kuin halpa aso.
En omista huonekaluja ja syön pelkkää makaroonia. Telkkaria ei ole koskaan ollut, 19 euron kengät hajosivat eikä varaa ole ostaa uusia.
Joo joo. Hohhoijaa. Miten on mahdollista, että osa säästää tuista (kuten minä aiemmin) ja osa syö pelkkää makaronia. Velkaneuvojalle tai jollekin elämänhallintakurssille!
Kertoisiko joku, miten säästetään 580€/kk tuesta?
Talouskuri on A ja O. Ruoka tehdään itse edullisista raaka-aineista ja mahdollisuuksien mukaan luonnonantimista. Osta ruokaa kun se on halpaa, äläkä vasta kun on nälkä. Vaatteet käytetään loppuun asti ja niitä ostetaan kun saa halvalla. Vältä maksullisia harrastuksia ja harrasta sellaisia, joista voi jopa tienatakin, tai ainakin saada säästöä. Jos käyt matkoilla, tuo tullessasi sellaista, joka on täällä kalliimpaa.
Itse en keksi matkustelua ja alkoholia lukuunottamatta mitään, mihin 580€ ehtisi edes laittaa. En juurikaan syö ulkona, enkä etenkään käy kahvilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme kiukuttelua. Ihan oma päätös olla menemättä mihinkään töihin tai kuntouttaviin. Sitten vaan rahoittaa elämänsä itse, niin me muutkin teemme.
Miksi haluaisit, että työtön menee kuntouttavaan? Paljon kalliimmaksi tuo veronmaksajalle tulee, eikä siitä muutenkaan mitään hyötyä ole.
Mielenkiintoinen näkemys joillakin tuosta kuntouttavasta työtoiminnasta. Siellä ei todellakaan kuntouteta ketään vaan sitä on viikossa ehkä yksi tai kaksi päivää säilytyksessä. Suurin osa pyörittelee siellä peukaloita, kun mitään tekemistä ei anneta. Kuntouttava on pelkästään tilastojen siivousta.
Sama näiden avoimien paikkojen kanssa. Kuukausitolkulla samat paikat hakevat työntekijöitä. Varmasti hakijoita on, ei vaan ole sitä avointa paikkaa. Tällä vain luodaan kuva, että töitä olisi.
Myyntipaikoissa on suurin osa provikkapalkkaisia, ujo, huonon ulosannin omaava ei niissä hommissa ansaitse killinkiäkään.
Hoitoalalle ei todellakaan sovi äkkipikainen ihmisvihaaja.
Ajokortiton ei voi mennä bussikuskiksi ja ajokorttia ei niin vaan pysty taloudellisten seikkojen vuoksi hankkimaan.
Tässä osa syistä miksi kaikki työ ei käy kaikille.
Yrittäkää nyt jo ymmärtää sekin, että työttömiä, piilotyöttömiä ym. on helvetin paljon enemmän kuin niitä avoimia paikkoja.Olin juuri kuntouttavassa kaksi kuukautta, neljänä päivänä viikossa, kuusi tuntia päivässä ja vaikkei tekemistä riittänyt ihan koko ajaksi, viihdyin todella hyvin ja tein kaikkea mitä edes kysyttiin voinko tehdä.
Kuntouttavan hyödyllisyys riippuu paljon kuntoutettavan omasta motivaatiosta, tekemisen mielekkyydestä ja toki niistä työkavereista.
Ei kuntouttavan ole pakko olla turhaa peukaloiden pyörittelyä ja istuskelua. Kunnat ovat velvoitettuja järjestämään työttömille työllistymistä edistäviä palveluita, esim. juurikin kuntouttavaa työtoimintaa ja työkokeiluja. Toisaalta jos kunnalle menee ja pyörittelee peukaloitaan siirretään luultavasti jonnekin kahvikeittely ja pastanjahanta toimintaan. Jos joku haluaa kysyä minulta jotain niin avaa vain uuden ketjun kuntouttavasta, nyt on lauantai eikä minulla ole mitään kummempaa muutamaan tuntiin.
Mitä sä siellä terveenä teet?? Kiillotat kruunuasi? Kuntouttava ei todellakaan ole kaikille työttömille, sinun pitää tietää se, kun siellä olet. Sinne laitetaan työkyvyttömät ja elämänhallintaa opettelevat, että osaavat herätä tiettyyn aikaan ja mennä säännöllisesti jonnekin. Työvelvoitetta siellä ei ole eli ei opi eikä työmoraalia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te ketkä ootte työttömiä muttette ihan pää kainalossa, niin harkitkaa ihan oikeasti uudelleenkouluttautumista. Työvoimakoulutusta, omaehtoisia opintoja amiksessa tai amkissa, tai edes jonkinlaista täydennyskoulutusta. Jos ei oo mitään ideaa, mitä tekis, niin menkää ensin ammatinvalinnanohjaukseen. Kertakin voi riittää siihen, että löytyy se tavoiteltava ala. Sinne voi itse ilmoittautua tai työkkäri ohjata. Suosittelen.
T. 2 vuotta työtön 2016-2017, jonka jälkeen kävin edellämainitun polun. Hain kouluun, pääsin. Ollut vakituisesti työelämässä vuodesta 2019.
Mä olen ollut jo uudelleenkoulutuksessa. Mutta eipä mitkään opinnot tuo terveyttä takaisin.
Niin olen minäkin ollut uudelleenkoulutuksessa, työpaikka kyllä tämän jälkeen löytyi. Terveys pysyi samana mitä ennenkin.
Onpas kiva kun sun sairaus ei pahene eikä aiheuta kovaa kipua.
Omana sairautena vaikeahoitoinen neurologinen sairaus, mikä ei koskaan lääkärin mielestä parane. Aivoleikkaus oli myös jonkun aikaa sitten. Ja kyllä tää kipua aiheuttaa, en myöskään ole oikeutettu työkyvyttömyyseläkkeeseen.
Etkö ymmärrä että toisilla sairaus rajoittaa työntekoa eikä työnantajat edes palkkaa ihmistä joka ei ole täysin terve.
Todellakin ymmärrän, uudelleenkoulutukseen jouduin/menin sen takia, kun en aiempaa työtä enää pystynyt tekemään. Sairaus toi työrajoitteita, enkä pystynyt enää jatkamaan siinä tehtävässä, kolmikantakeskustelun jälkeen se oli hei hei. Itse en työhakemuksessa tai ansioluettelossa mainitse omaa sairautta mitenkään (se ei ole väärin). Haen myös vain niitä töitä mihin olen kykenevä.
En minäkään mainitse mutta pitkä aukko cv:ssä paljastaa. Samoin se että haastattelussa minusta näkee päällepäin etten ole kunnossa. Kättelemään en pysty ja minut saa auttaa tuolista ylös.
Joku puhelinmyyntityö/markkinointi vois toimia hyvin. Sellanen tietokone/puhelintyö, mitä voi tehdä etänä. Näitä tehtäviä on päivä päivältä enemmän.
Puhelinmyyntityötä voi kyllä tehdä, mutta sillä vain harva voi itsensä elättää. Monelle käy niin, että työmatkat maksavat enemmän kuin saatu palkka. Itse tämän kokeneena ja useita vastaavia tuntevana sanon näin.
On myös työntekijöitä, ketkä tekevät tätä etänä ja tällä työllä myös elättävät itsensä ja tienaavat enemmänkin. Mutta yksi ehtikin jo vastata ehdottomasti EI tällä työlle.
Niin on, mutta vähän. Se, että palkka on pienempi kuin matkakulut ei tarkoita, että työllä eläisi etätyönä. Vaatii erityistä taitoa elättää itsensä puhelinmyynnillä. On alan osaajia loukkaavaa väittää, että kuka tahansa pystyy samaa. Ja minä todellakin olen kokeillut.
Yrityksen markkinoija vs Kotiliesi lehden myyjä on tuloluokassa hieman eri tasolla. Ja kuten sanoit, on myös VÄHÄN näitä kokonaan itsensä elättäviä, mutta niitä on kuitenkin. Miksi ei kokeilisi onko itsestä siihen kokonaan elättävien luokkaan?
Puhelinmyyntityötä tai provikkapalkkaista kotimyyntityötä ei tarvitse edes hakea, eikä niistä kieltäytyminen johda karenssiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toimeentulotuki on aina olemassa, ei kukaan tässä valtiossa tyhjän päälle tipu. Yksinkertaiseen kysymykseen yksinkertainen vastaus.
Kaikkein ikävimmässä asemassa onkin nyt työssäkäyvät köyhät tai pariskunnat, joissa toinen käy matalapalkkaisessa työssä ja toinen on työtön.
He eivät toimeentulotukea saa, vaan maksavat kaiken pienellä palkallaan, ehkä saavat hiukan asumistukea tai työttömyystukea.
Suojaosien ja lapsikorotusten poisto jälkeen osa näistä köyhistä tulee tippumaan viimein toimeentulotuelle.
Se syö työn kannattavuuden rippeetkin pois ja passivoittaa, koska toimeentulotuelta pois pyrkiminen on tutkitusti haastavaa.
Kieltämättä ikävää, jos se toinenkin nyt sitten joutuisi menemään töihin. Ihan järkyttävää. Miksei vaan nykyiset työlliset tee enemmän töitä ja maksa enemmän verotåja, tai tilata jostain kaukomailta työvoimaa elättämään raasuja työttömiä? Tai oteta velkaa raasujen elättämiseksi?
Mä olen todellakin tällainen puolison elättämä "raasu". Työllistän kyllä jatkuvasti mm. kipupoliklinikan ja ortopedian lääkäreitä, psykologia, fysioterapeuttia, Kelan työntekijöitä, Typin työntekijää ja ammatillisia kuntouttajia. Itseäni en vaan saa työllistettyä.
Tervetuloa mun elämään. Kipuja vuodesta 2009 saakka. Terveydenhoito on kriisissä, joten saamani kuntoutus on aika olematonta. Vasen puoli on halvaantunut osittain, kun ei leikattu ajoissa. Krooniset kivut luvattu loppuelämäksi. Käytössä 2 kipulaastaria, hermosärkylääke, tulehduskipulääkkeet, unilääkkeet ja tens-laite.
Työelämän "asiantuntijat" yrittävät jälleen kuntouttaa mua kohti työelämää uudella kurssilla. Missään työssä en ole kyennyt saamaan määräaikaisuuteen ikinä jatkoa, luultavasti sairaspoissaolojen takia. Kohta varmaan keksivät, että voisin opiskella kolmannen ammatin ja ryhtyä vaikka palkanlaskijaksi!
Eläkkeet ja kuntoutustuet evätään toistuvasti. Työkkäri antaa olla työmarkkinatuella, vaikkeivat edes kehota etsimään töitä tässä tilanteessa.
Kertokaa se työ, jonne mä voin mennä nyt heti, mielellään ennen tulevia tukien leikkauksia?
"Terveydenhoito on kriisissä"
Oiskohan terveydenhoidossakin aika priorisoida ketä hoidetaan ja miten paljon? Onko järkeä kaataa rahan kankkulan kaivoon ja hoitaa "turhaa ja toivotonta" potilasta omaisuuden edestä? Siellä olisi jonossa varmasti vaikka kuinka paljon sellaisia joiden hoidosta oikeasti hyötyisi niin potilas itse kuin yhteiskuntakin. Ja sitten tuhlataan niitä vähäisiä resursseja tällaisiin....
Ehkä sinun panoksesi yhteiskunnalle voisi olla se, että et enää juokse noissa hoidoissa ja tutkimuksissa, ja näin veisi paikkaa monilta muilta.
On kallista ja epäinhimillistä jättää kipu hoitamatta. Mutta turhaan painostetaan sairaita töihin, kun töitä ei ole kaikille terveillekään.
Osatyökykyistenkin kannattaa jatkossa yrittää hakea eläkettä, kun osa-aikatyö tehdään kannattamattomaksi.
Kipu voi usein olla ihan vain korvien välissä. Enkä suoraan sanoen ymmärrä, miten tuossa tilanteessa tulisi juurikaan kalliimmaksi jättää kipu hoitamatta, kun ko henkilö ei muutenkaan tuota yhteiskunnalle yhtään mitään, on vain pelkkä iso menoerä ilman hyötyjä.
No kipuhan on aina korvien välissä. Niin ne aivot toimii pelle.
Eri, mutta mitä ihmettä. Eli sinusta ihmisen tulisi vain kärsiä hirveitä kipuja ilman lievitystä tai hoitoa??? Tässä taas nähdään täyttä empatiakyvyttömyyttä, sekä julmuutta.
Samaa mieltä. Julmia kommentteja täällä. Itse synnytin kolme kertaa ilman kivunlievitystä. Supistuskivuissa asennoiduin siihen, että kipu menee kohta pois ja saan hetken levähtää ennen seuraavaa supistusta. Olisi hirveää, jos kipu vain jatkuisi koko ajan ilman lepohetkeä. Kyllä jatkuviin kipuihin pitää saada helpotusta. Kai tuo julman kommentin kirjoittanut sitten itsekin tsemppaa vaikka avomurtuman jalassa ihan korvienväliseksi kivuksi ja selviää ilman apua.
Kipuaistimushan syntyy aina aivoissa. Ehkä hän tarkoitti vain tätä, ei siis sitä, että se kipu ei olisi todellista.
Puhelinmyyntityötä voi kyllä tehdä, mutta sillä vain harva voi itsensä elättää. Monelle käy niin, että työmatkat maksavat enemmän kuin saatu palkka. Itse tämän kokeneena ja useita vastaavia tuntevana sanon näin.