Puoluekanta esteenä parisuhteelle
Onko oikeasti näin jos ajattelumaailmat eivät ole "äärilaidoilla". Miten se normaalissa elämässä näkyisi?
Kommentit (65)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyväksyn muut paitsi persut. Vaikka ei olisikaan persujen äärilaitaa niin silti on liian kaukana arvomaailmat toisistaan.
Persut ja KD eivät kävisi minulle. Ja tuskin kanssani haluaisivat ollakaan.
Haluan jakaa tietyt perusarvot kumppanini kanssa, ihmisoikeuksien kunnioittaminen kuuluu niihin, ihmisviha ei.
Demareiden kissaviha kuitenkin ok tai vasemmistoliiton mies viha?
Edustavatko persut kaikkia niitä asioita, joista sen jäseniä on tuomittu? Tulee loputon lusta sitten.
No eikö? Joku paskapuhe ei ole YHTÄÄN MITÄÄN eläimen kuoliaaksi kiduttamiseen verrattuna, vaikka olisi sanonut mitä.
Ero on siinä että Näkkäläjärvi on yksittäinen kahjo puolueessa joka ei mitenkään aja tai kannata sellaista mitä Nälläläjärvi on tehnyt. Persuilla taas nämä puheet vastaavat aika hyvin sitä mitä puolue ajaa ja mitä iso osa kannattajakunnasta ajattelee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti on.En mitenkään voisi asua Demarin kanssa.Niin epäisanmaallista ihmistä en voi sietää.
Demarit on niinkin törkeän asian kuin hyvinvointivaltion takana. Ettäs kehtasivat isänmaalle näin tehdä.
Ai yksinkö? Kyllä sen takana ovat myös maalaisliitto/Keskusta.
Taas turhaa tutkimusta, onhan se päivän selvä että pitää olla jotain samankaltaista käsitystä elämästä. En voisi kuvitella että jaksaisin edes jutella jonkun kepulaisen tai lestadiolaisen ( päivi menee samaan porukkaan ristin kanssa heilumisineen), persut on pellejä, niitten kans vois olla hauskaa jankata baarissa kunhan muistaa poistua paikalta ettei tuu turpaan. Vaikee uskoo että juttelisin liike nytin kannattajan kanssa, harkimo ei käy paljoo baareissa ja jos käy niin varmaan yrittää tehdä vaikutusta johonkin instababeihin.
Minkä tahansa eduskuntapuolueen jäsenkirja epäilyttäisi. Onko niistä oikeasti missään normaaleja ihmisiä, jotka toivovat hyvää lajitovereilleen, eläimille ja ympäristölle?
Kerran yksi työkaveri, joka oli kokoomukseen kallellaan ja autoharrastaja, viehättyi minusta, joka olen ajokortiton punavihreä. Tultiin hyvin toimeen ja hän alkoi sitten flirttailla minulle. Sitten toisaalta pyrki näpäyttämään aina välillä esim. liikennepoliittisissa aiheissa. Sen hetken ymmärsin tavallaan sellaisen viha-rakkaus- tai tässä tapauksessa inho-ihastus-tyyppisen suhderatkaisun, jossa on intohimoa ja kiihkeyttä keskusteluissa ja sängyssä (sinne emme ehtineet päätyä, kun elämäntilanteet vei). :D Mutta sittemmin en ole tuollaista viritelmää hakenut elämääni.