Voisitko muuttaa pikkukaupunkiin elääksesi siellä loppu elämän?
Kommentit (161)
Riippuu mikä lasketaan pikkukaupungiksi? Kovin pieneen en mielelläni muuttaisi, mutta haluaisin pienempään kuin tämä nykyinen kaupunki, joka kuuluu Suomen suurimpiin. Ja ehdottomasti johonkin vähän sivumpaan asumaan eikä ihan keskustaan. Monta vuotta keskustan tuntumassa asuneena olen tajunnut arvostavani rauhaa ja hiljaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisin. Suurehkossa liki koko aikuisikäni asuneena muuttaisin mielelläni vaikka 5-15.000 asukkaan paikkaan kunhan peruspalvelut löytyy. Lieveilmiöitä vähemmän ja enemmän luontoa lähellä.
Mitkä peruspalvelut olisi edellytys?
Mitä jos terveyskeskus päivisin, mutta iltaisin ja viikonloppuisin vaatii matkan esim tunnin päähän?
Mites usein sitä yöllä tarttee lekuriin lähteä?
Välillä aina Lastenklinikalle matka käy, kriittisimmät kellonajat tuntuvat olevan 21-23 ja 03-04.
En tajua, miksi pitäisi asua isossa kaupungissa tai edes kaupungissa. Käyn ravintoloissa, teatterissa, museoissa ja tapahtumissa pari kertaa vuodessa Suomessa. Teen etätöitä. Matkustelen ulkomailla, joissa nautin ravintoloista ja kultuurista. Kaiken mitä tarvitsee saa ostettua netistä. Urheilen luonnossa ja mulla on oma kuntosali.
Kertokaa nyt mukavia pieniä kaupunkeja, joista peruspalvelut löytyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko järjetöntä ostaa omaa pikkupaikkakunnalta, josta tuskin saisi omiaan pois mikäli haluaisi myydä?
Voi ainakin aluksi laittaa sieltä kaupungista oman vuokralle ja muuttaa pikkukaupunkiin vuokralle. Jos tuntuu hyvältä, sitten ostaa sellaisen, ettei harmita vaikkei saisi omiakaan pois.
Suurin osa maaseudulle haikailevista tuskin ihan heti on kerrostaloon muuttamassa, ja aika harvassa on maaseudun vuokrattavat omakotitalot. Ja toisaalta, vaikka olisikin niin vuokralla oleva omakotitalo ei myöskään tarjoa sitä vapautta mitä maaseudulta lähdetään yleensä hakemaan.
Vierailija kirjoitti:
En tajua, miksi pitäisi asua isossa kaupungissa tai edes kaupungissa. Käyn ravintoloissa, teatterissa, museoissa ja tapahtumissa pari kertaa vuodessa Suomessa. Teen etätöitä. Matkustelen ulkomailla, joissa nautin ravintoloista ja kultuurista. Kaiken mitä tarvitsee saa ostettua netistä. Urheilen luonnossa ja mulla on oma kuntosali.
Moni ei asu kaupungissa pelkästään palveluiden takia. Ei kaupunkilaisetkaan käy joka päivä teatterissa tai ulkona syömässä. Iso syy on varmasti ihmisissä, maaseudulla nyt vaan sattuu asumaan aika paljon enemmän simppelimpää porukkaa, kuin kaupungeissa... sorry mutta totta. Ihmisten elinpiirit on siellä aika suppeat ja ihan mitättömistäkin asioista tehdään numero, siinä missä kaupungissa asuva on tottunut erilaisuuteen ja kaikennäköiseen elämään ja ohittaa samat asiat olankohautuksella. Myös keskustelunaiheet aika suppeat maalaisten kanssa...
Riippuu terveyspalvelujen saatavuudesta, koska olen sairas.
Vanhempani asuvat yhä pienellä kotipaikkakunnallani ja palvelut huononevat koko ajan, mutta vanhempani ovat hyväksyneet asian ja tietävät, että ambulanssin tulossa alueella kestää niin kauan, että siitä tuskin on enää mitään hyötyä siinä vaiheessa tai ainakin lopputulos on huonompi hoitoon pääsemisen kestäessä.
Vierailija kirjoitti:
Suositelkaa kivoja pikkukaupunkeja. Olisi kiva jos vesistöä olisi lähellä, ihmiset olisivat ulospäinsuuntauneita ja palveluita riittävästi. Sellainen energinen pikkukylä olisi mieleeni.
Vesistöä varmasti saat mistä päin Suomea vaan, mutta noi kaksi muuta... :D muuta vaan suosiolla pois Suomesta!
Olen asunut useammassakin pikkukaupungissa, pikkukylässä ja maalla. En jaksaisi olla maalla kokonaan ilman mitään tapahtumia pitkää aikaa (kulttuuri- ja taidetapahtumat), mutta muutoin pikkukaupungissa ei ole sen kummempaa tekemistä meikäläiselle. Joskus pikkukylän kansalaisopiston tarjonta on parempaa kuin kaupungissa. Luonto on minulle tärkein, joten pikkukylä on sopivin. Kunhan sinne tulee posti kotiinkuljetuksena tai ruokakauppaan. Riittää jos on ruokakauppa, posti ja kansalaisopisto.
Riippuisi asukkaista, sen paikkakunnan hengestä. Jis on sisäänpäin suuntautuva, että uusia tulokkaita ei sallita ja he joutuvat kiusaajien kohteiksi- niin miellummin sulautautun massan jihonkin kaupunkiin, missä kuka ei tuntee ketään.
Vierailija kirjoitti:
Riippuisi asukkaista, sen paikkakunnan hengestä. Jis on sisäänpäin suuntautuva, että uusia tulokkaita ei sallita ja he joutuvat kiusaajien kohteiksi- niin miellummin sulautautun massan jihonkin kaupunkiin, missä kuka ei tuntee ketään.
Suomi on valitettavasti niin takapajula ja meitä on niin vähän täällä, että kaikki pikkukunnat ja kaupungit on sisäänpäinlämpeneviä. Eihän Suomessa ole itseasiassa edes kuin yksi isompi kaupunki (pääkaupunkimme) ja kaikki Tampereet, Turut, Oulut jne. on ihan pitäjiä verrattuna esim. Keski-Euroopan isoihin kaupunkeihin.
Täällä ei nimetä yhtään mukavaa pikkukaupunkia, jossa peruspalvelut.
Kyllä. Muutin Helsingistä Tampereelle.
Vierailija kirjoitti:
Täällä ei nimetä yhtään mukavaa pikkukaupunkia, jossa peruspalvelut.
Joensuu, Mikkeli, Jyväskylä, Kuopio.
Heinola. Kulttuuria ja vesistöjä. Pieni pitäjä mutta peruspalvelut.
Riippuu siitä, mikä on pikkukaupunki. Me muutimme n. 14 miljoonan asukkaan metropolista vajaan 2 miljoonan asukkaan pikkukaupunkiin ja tämä on meille oikein sopivan kokoinen. Riittävän iso, jotta täältä saa kaikkea ja vähän päälle, mutta ei niin iso, että paikka tuntuisi liian vilkaalta tai ahtaalta. En voisi enää kuvitella asuvani kovinkaan paljoa pienemmässä kaupungissa.
Alun perin olen kotoisin reilun 10000 asukkaan Keski-Suomalaisesta maalaiskaupungista. Kyllähän se muksuna oli kiva paikka kasvaa ja rellestää, mutta en uskoisi enää siellä viihtyväni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisin muuttaa pieneen kuntaankin, sen keskukseen, kaupan ja apteekin lähelle.
Pienissä kunnissa ei enää välttämättä ole sitä apteekkia.
Itse en mistään hinnasta muuttaisi pikkukuntaan tai pikkukaupunkiin. Kaikki tietävät toistensa asiat tai luulevat tietävänsä. Terveyskeskuksessa yms.ei noudateta vaitiolovelvollisuutta, kaikki juorutaan ja kälkätetään ja juorut höystetään pahansuopuudella. Kateus ja vahingonilo ovat päällimmäisiä tunteita, erilaisia ihmisiä tuijotetaan ja hyvä veli -verkostot kukoistavat. Ihmiset jaotellaan arvostettuihin ja luusereihin, ja auta armias, jos suvussasi on musta lammas ja se tiedetään kylillä, huh huh. Samaten, jos joku pahansuopa henkilö ottaa sinut silmätikuksi ja levittää sinusta ilkeitä juoruja, on maineesi mennyt, vaikka et olisi mitään tehnyt. Esim.toispaikkakuntalaisen on todella vaikea saada hoidettua asioita, jos pikkukaupungin pahansuopa juoruilija on levittänyt ilkeitä valheita jopa viranomaisille asti. Sitä juoruilijaa kun uskotaan, koska on "omaa väkeä".Tiedän tällaisen tapauksen, ja oli todella inhottava juttu.
En suosittele, kokemusta on Etelä- ja Länsi-Suomesta.
Olen muuttanut pikkukaupunkiin, mutta usean vuoden jälkeenkään en ole tutustunut kehenkään - onneksi!
Olen tarkoituksella erakoitunut. Porraskäytävässä kyllä tervehdin, mutten ikinä jää puhumaan kenenkään kanssa. Ihan rauhassa olen saanut olla, toivottavasti jatkossakin...
Kaupunkien ongelma (myös pienten) on ettei niistä pääse helposti luontoon tai kunnolliselle rannalle, jossa ei ole sikailua vaan siistit uimapaikat, maisemat, tuuli. Rakennukset nyt sumpussa ja tiet, ei meinaa ulos päästä.
Mahdollista. Saatan muuttaa takaisin kotiseudulle. Helposti.
Huomaa, että hän suosittelee, muttei kerro, mistä paikkakunnasta on kysymys. Hän on jo muuttunut sellaiseksi kyräilijäksi ja vieraidenvieroksujaksi, joita tässä ketjussa moititaan.