Typerin ohje minkä olet saanut kun olet yrittänyt pudottaa painoa

Vierailija kirjoitti:

Syö vähemmän.

Miten kun syön jo nyt tosi vähän. Tosin liikun myös tosi vähän, tyyliin käyn kävellen kaupassa 2 kertaa viikossa(tunnin reissu).

Tässä nyt jotain esimerkkiä syömisistä:

Maanantaina: aamulla kaurapuuroa, lounaaksi ei mitään, päivälliseksi kaksi perunaa, kurkkua, tomaattia. Iltapalaksi ruisleivänpala, vähän keijua päällä.

Tiistai: aamulla kaurapuuroa, lounaaksi ei mitään, päivälliseksi riisiä ja kanakastiketta, iltapalaksi ruisleivänpala päällä keijua ja tomaattia.

Keskiviikko eli tänään: aamulla kaurapuuroa, ei lounasta, päivälliseksi riisiä ja kanakastiketta, iltapalaksi ruisleipä jonka päällä vähän keijua sekä kurkkua ja tomaattia.

Herkkuja en syö, niistä turha kenenkään huudella että entäs ne herkut. Kahvia juon kupin päivässä, mustana. Muuten janojuomana vettä.

En ymmärrä miten voin näillä syömisillä silti olla ylipainoinen, paitsi toi että liikun tosi vähän mutta silti luulisi että paino putoisi joka tapauksessa.

Liian vähän.

Itsellä hh122g/pv, prot.76g/pv, rasvat 49g/pv.

Tärkeintä on muistaa, että tuo on minun painoon nähden oikea määrä!

Halutessasi voit käyttää kalorilaskuria, jotta tiedät minkä verran tarvitset kulutuksen mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syö vähemmän kuin kulutat.

Tunnin liikunta polttaa kaloreita ehkä 200-300.

Eli syönkö päivässä siis about 100 kaloria?

Et! Mikäli haluat puottaa painoa -500kcal/pv on turvallinen tahti.

Minulla kulutus ilman liikuntaa n.1650kcal. Menen 400kcal vajeella, koska -500kcal olisi liikaa tuohon kokonaismäärään nähden. Otan kaiken liikunnan hyödyksi vajeena, joskus joudun merkkaamaan laskuriin, mikäli kcal tarve suurempi. Syön kuitenkin vähintään tuon 1250kcal/pv, liikun tai en. Näin olen laihtunut jo 5kg. Kun pääsen tavoitteeseen, näyttää laskuri sen kcal määrän, millä ylläpidän saavutetun painon.

Kerrotko millä perusteilla ja mitoilla kulutat vain n.1650 kcal?

Olet lähinnä petipotilas?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syö paljon proteiinia koska se täyttää. Liika proteiini lihottaa myös jos et ole joku bodari.

Niinpä. Proteiini on rakennusaine, energia tulee ottaa rasvasta ja hiilarista.

Tiedätkö mitä liialliselle proteiinille tapahtuu elimistössä?

Muuttuu sokeriksi, joka palaa rasvaksi.

Että vedetään tiukkaa linjaa ja kieltäydytään kaikesta ja pidetään välillä sitten herkkupäiviä. Wtf??! Juuri noin ei ainakaan laihdu pysyvästi, kun ei sitä kuitenkaan dieetin jälkeen jatka elämää noin.

Vierailija kirjoitti:

Jollekin sopii vähähiilarinen ruokavalio, toiselle pätkäpaasto ym

Lopulta kysymys näissä kaikissa on riittävän alhainen kalorinkulutus omaan kuluttamiseen suhteutettuna.

Jos treenaa kovaa salilla, kuntolenkillä , saa syödä enemmän. Huippu-urheilijat syövät jäätäviä annoksia hiilihydraatteja ja proteiinia.

Ikä ja liikkuvuus vaikuttaa. Parikymppinen salimimmi kuluttaa ihan jotain muuta kuin vaihdevuosi-ikäinen istumatyöläinen.

Keski-ikäisten naisten on vaikeaa olla lihomatta, varsinkin jos jo tyttöiässä on muutama lisäkilo

50-70 v nainen kuluttaa n 1200-1400 kaloria maksimissaan

Kyllä minun kulutus on suurempi!

Vm-71

Mulle on sekä lääkäri että ravitsemusterapeutti sanoneet, että "ei se paino ole se tärkein asia". Siis tarkoittaneet sitä, että kannattaa liikkua ja pitää huolta lihaskunnosta jne eikä tuijottaa vaakaa.

Kuitenkin ylipainoa noin 20kg ja sen myötä tullut monenlaista vaivaa, mm. kuorsaus, refluksi....

Ja vielä lisätietona, että "osaan" kyllä laihduttaa vaikka kaloreita laskemalla, mutta se ei onnistu enää kun saan pahaa huimausta (kierto), mikäli tulee kalorivaje. Ja tähän en ole löytänyt mitään apua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä aloin laihtua vasta sitten kunnolla kun tajusin, että jokainen suupala on minun oma valinta. Otin vastuun valinnoistani ja lopetin tekosyiden esittämisen.

Oli miten huono päivä tai paska fiilis, MINÄ itse olen vastuussa ruokavalinnoistani.

Tutkin Terveystalon Lihavuuden hoito tutkimuksia ja miten laihdutus siihen erikoistuneiden lääkärien mukaan tulisi toimia.

Aloin syömään suositusten mukaan ja liikkua 4-5 krt viikossa. Aloin kiinnittää huomiota myös riittävään uneen ja palautumiseen.

Laihtuminen onnistui pysyvästi. Aloitin pienillä muutoksilla ja pikkuhiljaa lisäsin vaatimuksia kun olin tottunut edelliseen askeleeseen eteenpäin en siis kerralla muuttanut ruokavaliota vaan pikkuhiljaa.

Nyt ei ole enää tiputettavaa.

Laihdutus ei ole rakettitiedettä. Vaikeus on löytää riittävän sitova motivaatio.

Pitää osata luopua asioista ja suostua kärsimään kun ei voi ahtaa itseensä niitä roskaruokaa ja herkkua ja valita terveellisempi ruokatavat.

SE on salaisuus. Olla valmis pieneen epämukavuuteen kunnes tottuu uuteen, terveempään ruokavalioon

No tuo ei ole kyllä totta. Köyhässä autottomassa perheessä kasvaneena olen todellakin tottunut epämukavuuteen jo lapsena. Meillä piti kävellä ja pyöräillä jos halusi päästä jonnekin. Pyörittiin metsissä poimimassa marjoja ja sieniä.

Vaikka meillä myöhemmin olikin auto niin mulle jäi päälle se että ihanne on kulkea pitkätkin matkat kävellen tai pyörällä, ja niinpä en hankkinut edes ajokorttia.

Olen aina tehnyt fyysistä työtä ja autottomana harrastanut hyötyliikuntaa. Nykyään kävelen keskimäärin 12 000 askelta päivässä. Vastapainoksi kävelylle ja pyöräilylle jumppaan kotona käsipainojen kanssa, että yläkropassakin olisi voimia.

Pyrin syömään kasvispainotteisesti. Liha on mielestäni mautonta. En välitä myöskään makeasta. Syön pullaa ja leivonnaisia

harvoin. Heikkouteni ovat leipä ja juusto, joilla korvaan lämpimät ateriat nyt, kun ei enää tarvitse laittaa lapsille ruokaa.

Paino nousee aina vaan. Syytän hormoneja ja hidastunutta aineenvaihduntaa.

Tekosyy. Syöt väärin jos lihot vain.

Myönnä, että oikeilla valinnoilla voisit saada normaalikropan.

Ei se että kävelet tai olet ollut kaltoinkohdeltu lapsuudessa ole syy. Syy on siinä mitä ahdat sisääni. Syöt väärin ja siksi lihot. Lopeta tekosyyt.

Liikunta ei laihduta itsessään. Se vain oikein tehtynä buustaa aineenvaihduntaa.

Mnun korviin, olet ruikuttaja joka ei ota vastuuta syömisistään.

Häpeä!

Lapsuuden traumat ei ole tekosyy! Ainoa tapa muuttaa elämäntapoja, on kohdata ne traumat ja oppia elämään niiden kans!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsoppa vaikka keskitysleirivankeja ja mieti paljonko he söivät? Kyllä se nälkä kilot sulattaa!

Surullinen vertaus!

Ja todella typerä. Ihmisen pitää olla todella sairas (anorektikko) alkaakseen näännyttää itseään hengiltä ja tuhota muukin jäljellä ollut terveys. Normaalin ihmisen psyyke ei taivu tuollaiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syö vähemmän kuin kulutat.

Tunnin liikunta polttaa kaloreita ehkä 200-300.

Eli syönkö päivässä siis about 100 kaloria?

Et! Mikäli haluat puottaa painoa -500kcal/pv on turvallinen tahti.

Minulla kulutus ilman liikuntaa n.1650kcal. Menen 400kcal vajeella, koska -500kcal olisi liikaa tuohon kokonaismäärään nähden. Otan kaiken liikunnan hyödyksi vajeena, joskus joudun merkkaamaan laskuriin, mikäli kcal tarve suurempi. Syön kuitenkin vähintään tuon 1250kcal/pv, liikun tai en. Näin olen laihtunut jo 5kg. Kun pääsen tavoitteeseen, näyttää laskuri sen kcal määrän, millä ylläpidän saavutetun painon.

Kerrotko millä perusteilla ja mitoilla kulutat vain n.1650 kcal?

Olet lähinnä petipotilas?

Jos ihminen laihduttaa, peruskulutus laskee. Ja seuraavalla kerralla laskee lisää jne.

Muistutan tässä että älkää nyt hyvät hyssykät sentään ottako ventovieraalta ihmiseltä mitään ravitsemusneuvontaa vastaan keskustelupalstalla! Pahimmillaan saa ääridieeteillä vaikka ja mitä aikaan kilpirauhasongelmista lähtien.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä aloin laihtua vasta sitten kunnolla kun tajusin, että jokainen suupala on minun oma valinta. Otin vastuun valinnoistani ja lopetin tekosyiden esittämisen.

Oli miten huono päivä tai paska fiilis, MINÄ itse olen vastuussa ruokavalinnoistani.

Tutkin Terveystalon Lihavuuden hoito tutkimuksia ja miten laihdutus siihen erikoistuneiden lääkärien mukaan tulisi toimia.

Aloin syömään suositusten mukaan ja liikkua 4-5 krt viikossa. Aloin kiinnittää huomiota myös riittävään uneen ja palautumiseen.

Laihtuminen onnistui pysyvästi. Aloitin pienillä muutoksilla ja pikkuhiljaa lisäsin vaatimuksia kun olin tottunut edelliseen askeleeseen eteenpäin en siis kerralla muuttanut ruokavaliota vaan pikkuhiljaa.

Nyt ei ole enää tiputettavaa.

Laihdutus ei ole rakettitiedettä. Vaikeus on löytää riittävän sitova motivaatio.

Pitää osata luopua asioista ja suostua kärsimään kun ei voi ahtaa itseensä niitä roskaruokaa ja herkkua ja valita terveellisempi ruokatavat.

SE on salaisuus. Olla valmis pieneen epämukavuuteen kunnes tottuu uuteen, terveempään ruokavalioon

No tuo ei ole kyllä totta. Köyhässä autottomassa perheessä kasvaneena olen todellakin tottunut epämukavuuteen jo lapsena. Meillä piti kävellä ja pyöräillä jos halusi päästä jonnekin. Pyörittiin metsissä poimimassa marjoja ja sieniä.

Vaikka meillä myöhemmin olikin auto niin mulle jäi päälle se että ihanne on kulkea pitkätkin matkat kävellen tai pyörällä, ja niinpä en hankkinut edes ajokorttia.

Olen aina tehnyt fyysistä työtä ja autottomana harrastanut hyötyliikuntaa. Nykyään kävelen keskimäärin 12 000 askelta päivässä. Vastapainoksi kävelylle ja pyöräilylle jumppaan kotona käsipainojen kanssa, että yläkropassakin olisi voimia.

Pyrin syömään kasvispainotteisesti. Liha on mielestäni mautonta. En välitä myöskään makeasta. Syön pullaa ja leivonnaisia

harvoin. Heikkouteni ovat leipä ja juusto, joilla korvaan lämpimät ateriat nyt, kun ei enää tarvitse laittaa lapsille ruokaa.

Paino nousee aina vaan. Syytän hormoneja ja hidastunutta aineenvaihduntaa.

Tekosyy. Syöt väärin jos lihot vain.

Myönnä, että oikeilla valinnoilla voisit saada normaalikropan.

Ei se että kävelet tai olet ollut kaltoinkohdeltu lapsuudessa ole syy. Syy on siinä mitä ahdat sisääni. Syöt väärin ja siksi lihot. Lopeta tekosyyt.

Liikunta ei laihduta itsessään. Se vain oikein tehtynä buustaa aineenvaihduntaa.

Mnun korviin, olet ruikuttaja joka ei ota vastuuta syömisistään.

Häpeä!

Lapsuuden traumat ei ole tekosyy! Ainoa tapa muuttaa elämäntapoja, on kohdata ne traumat ja oppia elämään niiden kans!

Tai pikemmin hoitaa ne traumat kuntoon. Helpommin sanottu kuin tehty. Mysimba-laihdutuslääke hoitaa juuri niitä kohtia, jotka monella cptsd-potilaalla on kehossa rikki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syö paljon proteiinia koska se täyttää. Liika proteiini lihottaa myös jos et ole joku bodari.

Niinpä. Proteiini on rakennusaine, energia tulee ottaa rasvasta ja hiilarista.

Tiedätkö mitä liialliselle proteiinille tapahtuu elimistössä?

Muuttuu sokeriksi, joka palaa rasvaksi.

Niin, eli ei kannata syödä sitä enempää kuin rakentamiseen tarvitaan. Ihan turha rasittaa munuaisia liialla proteiinilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syö vähemmän kuin kulutat.

Tunnin liikunta polttaa kaloreita ehkä 200-300.

Eli syönkö päivässä siis about 100 kaloria?

Et! Mikäli haluat puottaa painoa -500kcal/pv on turvallinen tahti.

Minulla kulutus ilman liikuntaa n.1650kcal. Menen 400kcal vajeella, koska -500kcal olisi liikaa tuohon kokonaismäärään nähden. Otan kaiken liikunnan hyödyksi vajeena, joskus joudun merkkaamaan laskuriin, mikäli kcal tarve suurempi. Syön kuitenkin vähintään tuon 1250kcal/pv, liikun tai en. Näin olen laihtunut jo 5kg. Kun pääsen tavoitteeseen, näyttää laskuri sen kcal määrän, millä ylläpidän saavutetun painon.

Kerrotko millä perusteilla ja mitoilla kulutat vain n.1650 kcal?

Olet lähinnä petipotilas?

Siinäpä sinulle päiväksi laskemista! Autan sen verran, että painan alle 70kg.

Voit alkaa laittamaan laskuriin eri vaihtoehtoja. Mikäli olet tehokas, löydät vastauksen tämän päivän aikana. Tsemppiä 👍

Yleisesti ottaen kaikki dieetit, tuli varmaan kokeiltua 50  dieettiä, osaa monta kertaa. En laihtunut, ennen kuin aloin syödä vähemmän, mutta tarpeeksi, ettei himoja ylensyöntiin tullut nälän takia.

Vierailija kirjoitti:

Muistutan tässä että älkää nyt hyvät hyssykät sentään ottako ventovieraalta ihmiseltä mitään ravitsemusneuvontaa vastaan keskustelupalstalla! Pahimmillaan saa ääridieeteillä vaikka ja mitä aikaan kilpirauhasongelmista lähtien.

Tässä hirveesti ääridieettejä ole ollut! Jokainen kertonut omakohtaista kokemusta laihduttamisesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä aloin laihtua vasta sitten kunnolla kun tajusin, että jokainen suupala on minun oma valinta. Otin vastuun valinnoistani ja lopetin tekosyiden esittämisen.

Oli miten huono päivä tai paska fiilis, MINÄ itse olen vastuussa ruokavalinnoistani.

Tutkin Terveystalon Lihavuuden hoito tutkimuksia ja miten laihdutus siihen erikoistuneiden lääkärien mukaan tulisi toimia.

Aloin syömään suositusten mukaan ja liikkua 4-5 krt viikossa. Aloin kiinnittää huomiota myös riittävään uneen ja palautumiseen.

Laihtuminen onnistui pysyvästi. Aloitin pienillä muutoksilla ja pikkuhiljaa lisäsin vaatimuksia kun olin tottunut edelliseen askeleeseen eteenpäin en siis kerralla muuttanut ruokavaliota vaan pikkuhiljaa.

Nyt ei ole enää tiputettavaa.

Laihdutus ei ole rakettitiedettä. Vaikeus on löytää riittävän sitova motivaatio.

Pitää osata luopua asioista ja suostua kärsimään kun ei voi ahtaa itseensä niitä roskaruokaa ja herkkua ja valita terveellisempi ruokatavat.

SE on salaisuus. Olla valmis pieneen epämukavuuteen kunnes tottuu uuteen, terveempään ruokavalioon

No tuo ei ole kyllä totta. Köyhässä autottomassa perheessä kasvaneena olen todellakin tottunut epämukavuuteen jo lapsena. Meillä piti kävellä ja pyöräillä jos halusi päästä jonnekin. Pyörittiin metsissä poimimassa marjoja ja sieniä.

Vaikka meillä myöhemmin olikin auto niin mulle jäi päälle se että ihanne on kulkea pitkätkin matkat kävellen tai pyörällä, ja niinpä en hankkinut edes ajokorttia.

Olen aina tehnyt fyysistä työtä ja autottomana harrastanut hyötyliikuntaa. Nykyään kävelen keskimäärin 12 000 askelta päivässä. Vastapainoksi kävelylle ja pyöräilylle jumppaan kotona käsipainojen kanssa, että yläkropassakin olisi voimia.

Pyrin syömään kasvispainotteisesti. Liha on mielestäni mautonta. En välitä myöskään makeasta. Syön pullaa ja leivonnaisia

harvoin. Heikkouteni ovat leipä ja juusto, joilla korvaan lämpimät ateriat nyt, kun ei enää tarvitse laittaa lapsille ruokaa.

Paino nousee aina vaan. Syytän hormoneja ja hidastunutta aineenvaihduntaa.

Tekosyy. Syöt väärin jos lihot vain.

Myönnä, että oikeilla valinnoilla voisit saada normaalikropan.

Ei se että kävelet tai olet ollut kaltoinkohdeltu lapsuudessa ole syy. Syy on siinä mitä ahdat sisääni. Syöt väärin ja siksi lihot. Lopeta tekosyyt.

Liikunta ei laihduta itsessään. Se vain oikein tehtynä buustaa aineenvaihduntaa.

Mnun korviin, olet ruikuttaja joka ei ota vastuuta syömisistään.

Häpeä!

Lapsuuden traumat ei ole tekosyy! Ainoa tapa muuttaa elämäntapoja, on kohdata ne traumat ja oppia elämään niiden kans!

Tai pikemmin hoitaa ne traumat kuntoon. Helpommin sanottu kuin tehty. Mysimba-laihdutuslääke hoitaa juuri niitä kohtia, jotka monella cptsd-potilaalla on kehossa rikki.

Niin, se traumojen kohtaaminen juurikin tarkoittaa, että ne hoidetaan ammattiauttajan avulla kuntoon. Trauma muuttuu ajan myötä vahvuudeksi. Näin opit elämään niiden kanssa. Puhutaan eheytymisestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syö paljon proteiinia koska se täyttää. Liika proteiini lihottaa myös jos et ole joku bodari.

Niinpä. Proteiini on rakennusaine, energia tulee ottaa rasvasta ja hiilarista.

Tiedätkö mitä liialliselle proteiinille tapahtuu elimistössä?

Muuttuu sokeriksi, joka palaa rasvaksi.

Niin, eli ei kannata syödä sitä enempää kuin rakentamiseen tarvitaan. Ihan turha rasittaa munuaisia liialla proteiinilla.

Tai sitten vain korvaa ylimääräisellä proteiineilla rasvoja ja hiilareita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syö vähemmän kuin kulutat.

Tunnin liikunta polttaa kaloreita ehkä 200-300.

Eli syönkö päivässä siis about 100 kaloria?

Et! Mikäli haluat puottaa painoa -500kcal/pv on turvallinen tahti.

Minulla kulutus ilman liikuntaa n.1650kcal. Menen 400kcal vajeella, koska -500kcal olisi liikaa tuohon kokonaismäärään nähden. Otan kaiken liikunnan hyödyksi vajeena, joskus joudun merkkaamaan laskuriin, mikäli kcal tarve suurempi. Syön kuitenkin vähintään tuon 1250kcal/pv, liikun tai en. Näin olen laihtunut jo 5kg. Kun pääsen tavoitteeseen, näyttää laskuri sen kcal määrän, millä ylläpidän saavutetun painon.

Kerrotko millä perusteilla ja mitoilla kulutat vain n.1650 kcal?

Olet lähinnä petipotilas?

Jos ihminen laihduttaa, peruskulutus laskee. Ja seuraavalla kerralla laskee lisää jne.

Näinhän se periaatteessa menee.

Mutta ei jokaisella käytännössä.

Jos kulutus on n.1600-1700 ja saadut kalorit n.1200 pitäisi toki hiljalleen laihtua.

Kuitenkin keskivertonaiselle kulutus on laskettu n.2000 kcal.

Eli normaalipainoiselle normaalisti liikkuvalle.

Itselleni reilusti ylipainoiselle ja reilusti liikkuvalle se oli laskettu jopa 3000/3200.

Söin puolet vähemmän enkä laihtunut sen jälkeen kun olin laihtunut 15 kiloa mutta olin edelleen painoindeksin mukaan selvästi ylipainoinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä aloin laihtua vasta sitten kunnolla kun tajusin, että jokainen suupala on minun oma valinta. Otin vastuun valinnoistani ja lopetin tekosyiden esittämisen.

Oli miten huono päivä tai paska fiilis, MINÄ itse olen vastuussa ruokavalinnoistani.

Tutkin Terveystalon Lihavuuden hoito tutkimuksia ja miten laihdutus siihen erikoistuneiden lääkärien mukaan tulisi toimia.

Aloin syömään suositusten mukaan ja liikkua 4-5 krt viikossa. Aloin kiinnittää huomiota myös riittävään uneen ja palautumiseen.

Laihtuminen onnistui pysyvästi. Aloitin pienillä muutoksilla ja pikkuhiljaa lisäsin vaatimuksia kun olin tottunut edelliseen askeleeseen eteenpäin en siis kerralla muuttanut ruokavaliota vaan pikkuhiljaa.

Nyt ei ole enää tiputettavaa.

Laihdutus ei ole rakettitiedettä. Vaikeus on löytää riittävän sitova motivaatio.

Pitää osata luopua asioista ja suostua kärsimään kun ei voi ahtaa itseensä niitä roskaruokaa ja herkkua ja valita terveellisempi ruokatavat.

SE on salaisuus. Olla valmis pieneen epämukavuuteen kunnes tottuu uuteen, terveempään ruokavalioon

No tuo ei ole kyllä totta. Köyhässä autottomassa perheessä kasvaneena olen todellakin tottunut epämukavuuteen jo lapsena. Meillä piti kävellä ja pyöräillä jos halusi päästä jonnekin. Pyörittiin metsissä poimimassa marjoja ja sieniä.

Vaikka meillä myöhemmin olikin auto niin mulle jäi päälle se että ihanne on kulkea pitkätkin matkat kävellen tai pyörällä, ja niinpä en hankkinut edes ajokorttia.

Olen aina tehnyt fyysistä työtä ja autottomana harrastanut hyötyliikuntaa. Nykyään kävelen keskimäärin 12 000 askelta päivässä. Vastapainoksi kävelylle ja pyöräilylle jumppaan kotona käsipainojen kanssa, että yläkropassakin olisi voimia.

Pyrin syömään kasvispainotteisesti. Liha on mielestäni mautonta. En välitä myöskään makeasta. Syön pullaa ja leivonnaisia

harvoin. Heikkouteni ovat leipä ja juusto, joilla korvaan lämpimät ateriat nyt, kun ei enää tarvitse laittaa lapsille ruokaa.

Paino nousee aina vaan. Syytän hormoneja ja hidastunutta aineenvaihduntaa.

Tekosyy. Syöt väärin jos lihot vain.

Myönnä, että oikeilla valinnoilla voisit saada normaalikropan.

Ei se että kävelet tai olet ollut kaltoinkohdeltu lapsuudessa ole syy. Syy on siinä mitä ahdat sisääni. Syöt väärin ja siksi lihot. Lopeta tekosyyt.

Liikunta ei laihduta itsessään. Se vain oikein tehtynä buustaa aineenvaihduntaa.

Mnun korviin, olet ruikuttaja joka ei ota vastuuta syömisistään.

Häpeä!

Lapsuuden traumat ei ole tekosyy! Ainoa tapa muuttaa elämäntapoja, on kohdata ne traumat ja oppia elämään niiden kans!

Tai pikemmin hoitaa ne traumat kuntoon. Helpommin sanottu kuin tehty. Mysimba-laihdutuslääke hoitaa juuri niitä kohtia, jotka monella cptsd-potilaalla on kehossa rikki.

Niin, se traumojen kohtaaminen juurikin tarkoittaa, että ne hoidetaan ammattiauttajan avulla kuntoon. Trauma muuttuu ajan myötä vahvuudeksi. Näin opit elämään niiden kanssa. Puhutaan eheytymisestä.

Oikeanlaisen terapeutin löytäminen ei ole mikään läpihuutojuttu. On ihan omaa kokemusta aiheesta, valitettavasti. Eikä kaikilla traumatisoituneilla ole edes varaa KELA-terapiaan, kun sairastaminen on syönyt työkykyä.

Millaisia perusaineenvaihduntalukuja olette saaneet InBodystä? Minä 1550 kcal/vrk, nainen 40 v.