Lue keskustelun säännöt.
Ihmiset jotka valittaa jatkuvasti rahan puutetta, vaikka sitä ei oikeasti ole (keskiluokan "ahdinko")
05.09.2023 |
Eli kun mikään ei riitä!
Jotenkin tuntuu irvokkaalta kuunnella keskiluokkaisten valitusta, kun tässä maassa on runsaasti myös niitä oikeasti köyhiä.
Ymmärrän, että hintojen ja korkojen nousu tuntuu myös keskiluokan kukkarossa, mutta useimmat heistä silti vielä pärjäävät varsin hyvin mikäli ei työtä tai terveyttä ole menettäneet.
Tässä esimerkkejä keskiluokkaisten ystävieni "ahdingosta":
- kaikki hankinnat joutuu miettimään kauhean tarkkaan
- jokainen hankinta on sitten jostain muusta pois
- lapsille ei välttämättä pysty ostamaan tuliteriä välineitä jokaiseen harrastukseen
- vuotuinen lomamatka suuntautuu "vain" Eurooppaan ja kestää "vain" viikon
- kaupassa joutuu aina katsomaan, mitä kaikki maksaa, eli ei voi vaan lappaa tuotteita kärryyn
- ei voi hankkia sitä haluttua neljättä lasta, koska tulisi liian kalliiksi
Pakostakin miettii, onko näillä ihmisillä tavallaan asiat "liian hyvin", kun ei ymmärretä miten hyvin ne oikeasti on!
Kommentit (400)
Vierailija kirjoitti:
Samaa ihmettelen itsekin. En siis koskaan ole ollut köyhä ja tulen edelleen toimeen ihan kivasti. Ei tarvitse kitistellä mistään paitsi katson kyllä hinnat tarkkaan ruokakaupassa. En vain ymmärrä, että ihmiset joilla on kuitenkin varaa ruokkia perheensä valittavat. Meillä on tässä maassa ihmisiä, jotka joutuvat olemaan itse syömättä, että lapsille riittää ruoka. He kärsivät eniten.
Tekisi mieli ehdottaa näille tyhjästä valittajille, että miettikää välillä mitä kaikkea teillä on!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se ole tyhjästä valittamista, jos koko elämän on paiskinut töitä elintason eteen ja tulee päivä että sitä elintasoa ei enää ole. Se on pettymys.
kokopäivätyönteolla on tarkoitus olla varaa muuhunkin kuin perusruokaan ja kattoon pään päällä. Ilmeisesti joissakin piireissä tätä ei ole vielä ymmärretty.
Vierailija kirjoitti:
kokopäivätyönteolla on tarkoitus olla varaa muuhunkin kuin perusruokaan ja kattoon pään päällä. Ilmeisesti joissakin piireissä tätä ei ole vielä ymmärretty.
No eikö tuossa ap:n esimerkissä ollut varaa aika paljonkin muuhun kuin perusruokaan ja kattoon pään päällä? Jos esim. matkalle pääsee joka vuosi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kokopäivätyönteolla on tarkoitus olla varaa muuhunkin kuin perusruokaan ja kattoon pään päällä. Ilmeisesti joissakin piireissä tätä ei ole vielä ymmärretty.
No eikö tuossa ap:n esimerkissä ollut varaa aika paljonkin muuhun kuin perusruokaan ja kattoon pään päällä? Jos esim. matkalle pääsee joka vuosi.
joku yksi perhematka vuodessa ei ole minusta kovin iso juttu. Suomalaiset pääosin lentävät halpoihin kohteisiin. Suomessahan kotitalouksien varallisuus on ihan säälittävä ja erityisesti asiantuntijatehtävissä palkat ovat valovuosia jäljessä esimerkiksi yhdysvalloissa. Täytyy olla tosiaan aika yksinkertainen, jos haluaa vielä tästä olemattomasta elintasosta leikattavan. Ei kannata sitten ihmetellä miksi ravintolat ja putiikit eivät pysy pystyssä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän koko ajan kaikki kallistuu, ja se koskee kaikkia meistä.
Mutta kyllä sitä vähän kulmakarvat nousee kun kuuntelee tuttavien valittavan jatkuvaa rahapulaa, vaikka omakotitalossa juuri kesällä uusittiin sisustus ja pihassa on kaksi tuliterää autoa. Tuntuu joskus, että ihmiset tulevat sokeiksi omalle elintasolleen. Eihän sitä nyt voi jäädä niin paljon ylimääräistä rahaa, jos peruselintason ylläpitäminen on noin kallista. Ei se kuitenkaan ole "kädestä suuhun" elämistä, jos käytät rahasi uuteen taulutelevisioon.
Yksi tuttava valittaa miten rahat ei nykyään riitä mihinkään, mutta on perustamassa kolmatta ravintolaansa. Jokin tässä yhtälössä ei ihan täsmää.
Jos keskiluokalla ei ole varaa muuhun kuin elämän välttämättömyyksiin, niin tosi pahaan lamaan koko Suomi joutuu. Vai miten ajattelit muiden yrittäjien pärjäävän kuin ruokakauppojen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kokopäivätyönteolla on tarkoitus olla varaa muuhunkin kuin perusruokaan ja kattoon pään päällä. Ilmeisesti joissakin piireissä tätä ei ole vielä ymmärretty.
No eikö tuossa ap:n esimerkissä ollut varaa aika paljonkin muuhun kuin perusruokaan ja kattoon pään päällä? Jos esim. matkalle pääsee joka vuosi.
joku yksi perhematka vuodessa ei ole minusta kovin iso juttu. Suomalaiset pääosin lentävät halpoihin kohteisiin. Suomessahan kotitalouksien varallisuus on ihan säälittävä ja erityisesti asiantuntijatehtävissä palkat ovat valovuosia jäljessä esimerkiksi yhdysvalloissa. Täytyy olla tosiaan aika yksinkertainen, jos haluaa vielä tästä olemattomasta elintasosta leikattavan. Ei kannata sitten ihmetellä miksi ravintolat ja putiikit eivät pysy pystyssä.
Haluaako joku leikata elintasoa? En ole huomannut.
Lentoliput saisivat tosin olla kalliimpia, ei ole järkeä antaa verohelpotuksia ja tukia kaikkein saastuttavimmalle liikkumismuodolle.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän koko ajan kaikki kallistuu, ja se koskee kaikkia meistä.
Mutta kyllä sitä vähän kulmakarvat nousee kun kuuntelee tuttavien valittavan jatkuvaa rahapulaa, vaikka omakotitalossa juuri kesällä uusittiin sisustus ja pihassa on kaksi tuliterää autoa. Tuntuu joskus, että ihmiset tulevat sokeiksi omalle elintasolleen. Eihän sitä nyt voi jäädä niin paljon ylimääräistä rahaa, jos peruselintason ylläpitäminen on noin kallista. Ei se kuitenkaan ole "kädestä suuhun" elämistä, jos käytät rahasi uuteen taulutelevisioon.
Yksi tuttava valittaa miten rahat ei nykyään riitä mihinkään, mutta on perustamassa kolmatta ravintolaansa. Jokin tässä yhtälössä ei ihan täsmää.
Tää kuulostaa niiiin tutulta.
T. Oikeasti köyhä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
kokopäivätyönteolla on tarkoitus olla varaa muuhunkin kuin perusruokaan ja kattoon pään päällä. Ilmeisesti joissakin piireissä tätä ei ole vielä ymmärretty.
"En halua maksaa kunnon palkkaa, jolla tulee toimeen. Tämä on köyhien syy. Heiltä pitää ottaa tuet pois. Tosin sen jälkeenkään en aio maksaa kunnon palkkaa, lälläslää."
- Suomen yrittäjät
Vierailija kirjoitti:
Jos keskiluokalla ei ole varaa muuhun kuin elämän välttämättömyyksiin, niin tosi pahaan lamaan koko Suomi joutuu. Vai miten ajattelit muiden yrittäjien pärjäävän kuin ruokakauppojen?
No tässä tullaan nyt tuohon välttämättömyyksien määritelmään, eli onko etelän matka kerran vuodessa välttämättömyys? Entä uudet harrastusvälineet jos käytettyjä saa murto-osalla hinnasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos keskiluokalla ei ole varaa muuhun kuin elämän välttämättömyyksiin, niin tosi pahaan lamaan koko Suomi joutuu. Vai miten ajattelit muiden yrittäjien pärjäävän kuin ruokakauppojen?
Onko ihmisellä tosiaan varaa vain välttämättömyyksiin, jos on mahdollista lomailla ulkomailla joka vuosi, harrastaa kalliisti jne. Eilen täällä ulistiin, kun lasten harrastukset maksavat 10 000 euroa vuodessa ja se tuntuu paljolta.
Ei kuulosta siltä, että tällaisissa perheissä kaikki raha menee vain välttämättömyyksiin.
No onhan tuo tavallaan "tyhjästä" valittamista, mutta kyllä keskiluokalla kuuluukin olla varaa muuhun kuin vain välttämättömyyksiin. Naapurissa asuu vanhempaa väkeä useampi pariskunta ja heillä on mökit, omakotitalot, veneet jne ja varaa ulkomaan matkoihin useamman kerran vuodessa. Pariskunnan molemmat osapuolet ovat olleet ihan duunareita (bussikuskia, sähkömiestä, remppareiskaa, sairaanhoitajaa, kaupan kassaa jne.). Nykypäivänä ei enää onnistu ellei peri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos keskiluokalla ei ole varaa muuhun kuin elämän välttämättömyyksiin, niin tosi pahaan lamaan koko Suomi joutuu. Vai miten ajattelit muiden yrittäjien pärjäävän kuin ruokakauppojen?
Ymmärrän, että työnteolla pitää ansaita jotain "ekstraa" verrattuna siihen, että olisi työttömänä tuilla. Monet keskiluokkaiset ei vaan ymmärrä, että esim. se asuntolaina on tällainen "ekstra", koska köyhillä ei ole varaa omaan asuntoon. Eli mahdollisuus maksaa omaa asuntoa on juuri sitä, mihin sillä työnteolla pyritään.
Vierailija kirjoitti:
Ei se ole tyhjästä valittamista, jos koko elämän on paiskinut töitä elintason eteen ja tulee päivä että sitä elintasoa ei enää ole. Se on pettymys.
Ehkä siellä taustalla piilee kuitenkin se ajatus - realistinen - että olenko sittenkään ansainnut kaikkea tätä rahaa ja materiaa ja niiden tuomia mahdollisuuksia, joita elämässäni juuri nyt on.
Käsi sydämelle: suurin osa ei ole ansainnut.
Mietitään jotain mainontaa ja markkinointia vaikka: turhia tarpeita luodaan ihmisille, viime kädessä johtaa koulukiusaukseen ja yhteiskunnan polarisoitumiseen, kun kaikilla ei ole rahaa niihin härpäkkeisiin, joita nämä itseään tärkeinä pitävät mainonnan ja markkinoinnin ihmiset mainostavat tai - vieläkin pahempaa - ovat jossain suunnittelijan tehtävissä, jossa suunnittelevat tuota propagandaa.
Sitten nuo markkinoijat jotka ovat käyneet jonkun kuppaisen amkin (jota pitävät "korkeakouluna", hah, entisajan opisto) ajattelevat, että heille kyllä kuuluu lähemmäs neljän tonnin kuukausipalkka.
Oma arvomaailmani on sellainen, että hyvin harva keskituloinen ja keskiluokkainen ihminen oikeasti ansaitsisi sen tulotason ja materiaalisen hyvinvoinnin tason, joka heillä on.
Arvostan enemmän rehellisesti entisajan opistoja käyneitä ihmisiä, siivoojia, laitoshuoltajia, sairaanhoitajia, kaikkia hoitajia - kuin noita keskiluokkaisia sisäsiistiä työtä tekeviä ihmisiä, jotka kuvittelevat itsestään aivan liikoja.
Kuvaamani kaltaisille tapauksille onkin ihan oikein, että joutuvat elämän realiteettien eteen.
Ja jos meillä olisi vähemmän noita turhakkeita keskitason pomoja ja "suunnittelijoita" titteleineen ja kuvitelmineen omasta tärkeydestään, saataisiin ehkä yhteiskunnassa järjestettyä asiat niin, että hoitajat, siivoojat ja muut aidosti tärkeää työtä tekevät ihmiset saisivat oikeudenmukaisen korvauksen työstään.
Niin, siitä totutusta elintasosta luopuminen on varmasti kamalaa pärjäten vähemmällä.
Vierailija kirjoitti:
Ei se ole tyhjästä valittamista, jos koko elämän on paiskinut töitä elintason eteen ja tulee päivä että sitä elintasoa ei enää ole. Se on pettymys.
No se normaali työssäkäynti on se perusodotus, ei mikään sankariteko josta pitäisi erityisesti palkita. Eikä se ole mikään lupaus siitä että silloin voisit elää aina taloudellisesti huoletonta elämää.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän koko ajan kaikki kallistuu, ja se koskee kaikkia meistä.
Mutta kyllä sitä vähän kulmakarvat nousee kun kuuntelee tuttavien valittavan jatkuvaa rahapulaa, vaikka omakotitalossa juuri kesällä uusittiin sisustus ja pihassa on kaksi tuliterää autoa. Tuntuu joskus, että ihmiset tulevat sokeiksi omalle elintasolleen. Eihän sitä nyt voi jäädä niin paljon ylimääräistä rahaa, jos peruselintason ylläpitäminen on noin kallista. Ei se kuitenkaan ole "kädestä suuhun" elämistä, jos käytät rahasi uuteen taulutelevisioon.
Yksi tuttava valittaa miten rahat ei nykyään riitä mihinkään, mutta on perustamassa kolmatta ravintolaansa. Jokin tässä yhtälössä ei ihan täsmää.
Eksakt så. Juuri kuten sanot, tulevat sokeiksi omalle elintasolleen. Sekä sille, että heillä muka olisi "oikeus" tuohon kaikkeen, tuollaiseen ökyilevään elintasoon. Tuollaisille junteille toivon pitkäaikaistyöttömyyttä omalle ja puolison kohdalle ja muuttoa kaupungin vuokrataloon. Siinä elämä opettaisi.
Vierailija kirjoitti:
No onhan tuo tavallaan "tyhjästä" valittamista, mutta kyllä keskiluokalla kuuluukin olla varaa muuhun kuin vain välttämättömyyksiin. Naapurissa asuu vanhempaa väkeä useampi pariskunta ja heillä on mökit, omakotitalot, veneet jne ja varaa ulkomaan matkoihin useamman kerran vuodessa. Pariskunnan molemmat osapuolet ovat olleet ihan duunareita (bussikuskia, sähkömiestä, remppareiskaa, sairaanhoitajaa, kaupan kassaa jne.). Nykypäivänä ei enää onnistu ellei peri.
Minun mielestäni se kaikki "ylimääräinen", johon keskiluokalla on ollut - tai oletetaan olevan - varaa, on kyllä mennyt aika huikeisiin sfääreihin viime parin kymmenen vuoden aikana.
90-luvulla keskiluokkaisilla taviksilla oli se suht vaatimaton omakotitalo (tällä seudulla useimmiten vanha rintamamiestalo itse remontoituna) ja ehkä vaatimaton mökki, mutta ei ollut sellaista luksusta mitä nykyään pidetään ihan tavallisena elämänä - kaukomatkoista huipputason elektroniikkaan.
Samaa ihmettelen itsekin. En siis koskaan ole ollut köyhä ja tulen edelleen toimeen ihan kivasti. Ei tarvitse kitistellä mistään paitsi katson kyllä hinnat tarkkaan ruokakaupassa. En vain ymmärrä, että ihmiset joilla on kuitenkin varaa ruokkia perheensä valittavat. Meillä on tässä maassa ihmisiä, jotka joutuvat olemaan itse syömättä, että lapsille riittää ruoka. He kärsivät eniten.