Voiko aspergerin oireyhtymää sairastavasta tulla lääkäri?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heillä on vahvuuksia yksilöllisesti. Ainoa yleinen ongelma taitaa olla empatian puute ja silmiin katsomattomuus.

Empatian puute on myytti. Ainoastaan syvästi autistisilla ei ole empatiaa.

Meillä on asperger nuori ja hän ei kykene vastavuoroiseen suhteeseen, eikä ole empatiaa. Ainoa mikä satuttaa, on, kun harmitus kohdistuu itseensä. Ja on vain lievästi asperger.

Meillä as-nuori on empaattinen, mutta ei aina näytä tai toimi sen mukaisesti. Hän on erinomaisen hyvä etenkin kissojen kanssa (tulkitsee niitä hyvin, ja kissat ihan yksilöön katsomatta tykkäävät hänen seurastaan), mutta myös muiden eläinten kanssa kanssakäyminen ja hoitotoimenpiteet sujuvat eläintä kuunnellen (koirat, lampaat, kanat). Hän tulee hyvin toimeen pienten lasten (alakouluikäisten ja sitä nuorempien kanssa), osaa pitää huoltoa ja lohduttaa ja viihdyttää kärsivällisesti. Mutta sitten aikuisten, etenkin alkoholisten, i dioo ttipoliitikkojen, anopin (joka on erinomaisen rasittava) tyhmien jänkkien, punaniskojen, ra$istien tms kanssa ei kertakaikkiaan pysty toimimaan.

Noin yleisesti autisteilla ja etenkin aspergereilla on kykyä empatiaan. He eivät aina pysty sitä osoittamaan - mutta kannattaa ottaa huomioon sekin, että "normaalin" papereilla kulkevillakin on empatian kanssa ongelmia. Etenkin kun puhutaan aspergerista, (jota ei siis enää virallisen diagnoosiluokituksen mukaan edes ole), joka on ns. koontidiagnoosi, ei voida yleistää, että kaikki ovat tai kellään ei ole. Asperger-diagnoosikynnys ylittyi, kun oli riittävän paljon yksittäisiä oireita - ja mikään niistä ei ollut pakko olla tunneosaamiseen liittyvä.

Tunnen 9 aspergeria, ja jokainen heistä on saanut diagnoosin eri oirekirjon perusteella. Kaikki ovat kuitenkin keskimääräistä älykkäämpiä, jos jotain yhteistä piirrettä nyt etsii.

Liiallinen empatiakyky voi myös kuormittaa, ja etenkin lääkärin työssä se on itseasiassa haitta. Lääkärin pitää juu osata ymmärtää ihmistä, mutta ei hän voi mennä täysillä jokaikisen ihmisen ongelmiin mukaan - siinä hajoaisi pää, kun myötäeläisi jokaikisen juopon ja luulotautisen kanssa. Siksi kyky etäännyttää itseään tilanteessa on myös tärkeää. Toisilla lääkäreillä se vaan on mennyt jo alunperin yli.

Autistien empatiakyvyssä ja empatian osoittamisesta on kyllä eroja. Omien havaintojen mukaan voisin veikata, että eläinten kanssa toimeen tuleminen on autisteille helpompaa, koska eläimet (ja pienet lapset) toimivat yksinkertaisemmin kuin aikuiset ihmiset. Aikuisilla on ties mitä taakkaa harteillaan ja menneisyyttä vaikuttamassa nykyhetkeen. Sellaisten ihmisten kohtaamisessa tarvitaan tilannetajua ja kykyä havaita pieniä merkkejä käytöksessä.

Tämä. Minulla on lähisuvussa diagnosoitu Asperger, työskentelee tutkijana - onneksi. On täysin kyvytön, ja etenkin haluton (!) ymmärtämään ylipäätään kenenkään vaikuttimia kommunikoinnissa. On paha suustaan, ja olen kerran vierestä kuunnellut, kuinka huusi kitarisat väpättäen sukulaiselle, että häntä ei saatana voisi jonkun lapsuuden traumat ja heikkolahjaiset triggeröitymiset vähempää kiinnostaa. Ja että hänen mielestään kannattaisi lopettaa kommunikointi kokonaan, jos on noin herkkä ja vajaakestoinen elämässä. Tämä siis kiitokseksi siitä, kun toinen yritti selvittää tulehtuneita välejä.

Jos tuo on aspergerin/autismin varmin merkki, niin noin puolet suomalaisista, ja enemmistö miehistä on autisti ainakin väsyneenä ja/tai humalassa ollessaan. Liki sanasta sanaan tuollaisia kommentteja kuulee lähes päivittäin ns. wt-porukan suusta. Tuntemani asperger/autisti-ihmiset sen sijaan eivät koskaan käyttäisi tuollaista kieltä!

Eikös ennen lääkärit hoitaneet vammaisia. Nykyäänkö sitten pitäisi mennä vammaisen vastaanotolle hoidettavaksi?

Riippuu ihan yksilöstä. Ei Asperger ilmene kaikilla juuri samalla tavalla.

En jaksa uskoa.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa ryhtyä radiologiksi jos lääketiede kiinnostaa mutta ihmisten kanssa seurustelu ei.

Totta, olen ollut ko tapauksella potilaana. Teki työnsä hyvin, mutta ei puhua pukahtanut. Hoitaja kysyi jälkenpäin, että sanoiko se lääkäri mitään. Kerroin, ettei sanonut, mutta hoitaja totesi hänen olevan huippuhyvä ammattilainen.

Vierailija kirjoitti:

En voisi kuvitellakaan meneväni kehitysvammasen lääkärin vastaanotolle. Ties minkä pakko-oirekohtauksen siinä saa kesken tutkimusten. Ennen laitettiin vammaiset joko kunnalliskotiin tai paremmin pärjäävät joihinkin helppoihin apupojan töihin. Että lääkäriksi pitäisi nykyään päästä, anna mun kaikki kestää!

Housuissas on kehitysvammainen😈

Lääkäriksi pääsee, jos läpäisee lääkiksen pääsykokeen, mitään muita edellytyksiä opiskelulle ei ole. Pääsykokeeseen pääsemiseksi täytyy olla suoritettuna joku toisen asteen tutkinto.  

Ei välttämättä potilastyöhön sopiva jos ei ole sosiaalisesti taitava.

Oikeastaan olisi kiva jos olisi enemmän ääriasseja lääkäreinä. Asikkaiden kohtelu olisi paljon empaattisempaa kuin mitä se nyt on.

T: Urpo

Varmasti. Kuitenkin joku työ jossa ei tarvitse koko ajan kohdata ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heillä on vahvuuksia yksilöllisesti. Ainoa yleinen ongelma taitaa olla empatian puute ja silmiin katsomattomuus.

Empatian puute on myytti. Ainoastaan syvästi autistisilla ei ole empatiaa.

Meillä on asperger nuori ja hän ei kykene vastavuoroiseen suhteeseen, eikä ole empatiaa. Ainoa mikä satuttaa, on, kun harmitus kohdistuu itseensä. Ja on vain lievästi asperger.

 

Meillä as-nuori on empaattinen, mutta ei aina näytä tai toimi sen mukaisesti. Hän on erinomaisen hyvä etenkin kissojen kanssa (tulkitsee niitä hyvin, ja kissat ihan yksilöön katsomatta tykkäävät hänen seurastaan), mutta myös muiden eläinten kanssa kanssakäyminen ja hoitotoimenp

 

Kuolen 😂😂😂

Vierailija kirjoitti:

Lääkäriksi pääsee, jos läpäisee lääkiksen pääsykokeen, mitään muita edellytyksiä opiskelulle ei ole. Pääsykokeeseen pääsemiseksi täytyy olla suoritettuna joku toisen asteen tutkinto.  

Pitää myös läpäistä koulutus. Erikoislääkäreillä on työmahdollisuuksia, joissa saa keskittyä itseään kiinnostaviin asioihin, työ ei ole sosiaalista kaaosta ja taidolla kohdata ihmisiäkään ei ole niin väliä.

Sitä ennen on kuitenkin lääkis ja erikoistuminen. Ne ovat usein sosiaalisesti vaativia ja sotkuisia ympäristöjä, joissa joutuu sietämään paljon epäreilua hierarkiaa, 'turhaa työtä' ja turhaa työtä, kohtaamaan hyvin monenlaisia ihmisiä, joilla ei ole mitään kykyjä huomioida lääkärin erityistarpeita jne. jne. Monet asioita, jotka ovat Asperger piirteisillekin todella vaikeita, saati sitten diagnoosikriteerit täyttävälle.

Usein sanotaan, että voi alkaa radiologiksi tai kirurgiksi, mutta radiologikin tekee paljon potiladtyötä ja kirurgi leikkaa vain pienen osan työajastaan. Radiologejs tunnen muutaman ja ovat kaikki melko keskiarvokansalaisia, kirurgeja tunnen paljon ja parilla jotain lievempiä Asperger piirteitä ehkä on, mutta lähes kaikki pyörivät noin suurin piirtein normi-ihmisten kirjoilla.

Vierailija kirjoitti:

Varmasti voi ja varmasti löytyy tuollaisia. Asperger-eksän käytöstä miettien en kuitenkaan usko että pärjäisivät asiakaskontaktissa. Fiksautuvat liikaa yksityiskohtiin, jumittavat, ahdistuvat työnpaineesta, kommunikoivat huonosti tai jäävät kiinni ihan kaiken maailman turhanpäiväisyyksiin ja yksityiskohtiin.

Ehkä jonakin patologina tai tutkijana pärjäisivät, mutta tuskin missään hektisessä poliklinikkaympäristössä.

Aspergereja on tietty erilaisia mutta eikö näiden kanssa ollut että joku yksi kymmenestä on edes palkkatöissä. Ja noiden joukosta vielä lääkärinä.

Yksi kymmeestä on töissä? Ei voi pitää paikkansa. Ehkä autismista yleensä noin harva, mutta asperger on niin lievä muoto autismista että kaikkia ei edes huomata (diagnosoida). Elon Musk on asperger. Eikä hänestäkään tietäisi että on asperger, jos ei olisi sitä tuonut julki itse. 

Tutkija-lääkärinä asperger voisi olla oikein omiaan. Miksei ihan vastaanottolääkärinäkin, jos ei sosiaalinen kömpelyys ole kovin suurta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmasti voi ja varmasti löytyy tuollaisia. Asperger-eksän käytöstä miettien en kuitenkaan usko että pärjäisivät asiakaskontaktissa. Fiksautuvat liikaa yksityiskohtiin, jumittavat, ahdistuvat työnpaineesta, kommunikoivat huonosti tai jäävät kiinni ihan kaiken maailman turhanpäiväisyyksiin ja yksityiskohtiin.

Ehkä jonakin patologina tai tutkijana pärjäisivät, mutta tuskin missään hektisessä poliklinikkaympäristössä.

Aspergereja on tietty erilaisia mutta eikö näiden kanssa ollut että joku yksi kymmenestä on edes palkkatöissä. Ja noiden joukosta vielä lääkärinä.

Yksi kymmeestä on töissä? Ei voi pitää paikkansa. Ehkä autismista yleensä noin harva, mutta asperger on niin lievä muoto autismista että kaikkia ei edes huomata (diagnosoida). Elon Musk on asperger. Eikä hänestäkään tietäisi että on asperger, jos ei olisi sitä tuonut julki itse. 

Ei pidäkään, oikeasti tutkimuksissa työssä olevia on ollut 10-15 % eli jopa joka 7 Asperger aikuinen saattaa olla työelämässä

Vierailija kirjoitti:

Ei se ole sairaus vaan neurologinen poikkeama. Tunnen yhden Asperger-piirteisen lääkärin. Hän oli meidän omalääkäri pitkän aikaa ja oli huolellisin ja tarkin lääkäri, joka meillä ikinä on ollut.

Ei kai nyt kaikki huolellisuus ja yksityiskohtien huomaaminen vaadi aspergiutta?  Useimmat oppii siihen ammatin mukana.

Vierailija kirjoitti:

Ei se ole sairaus vaan neurologinen poikkeama. Tunnen yhden Asperger-piirteisen lääkärin. Hän oli meidän omalääkäri pitkän aikaa ja oli huolellisin ja tarkin lääkäri, joka meillä ikinä on 

Varmasti lääkärissä ja armeijassa on aspergerihmisiä keskivertoa enemmän.

Ai että voiko, nehän tuntuu suurin osa olevan aspergereitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmasti voi ja varmasti löytyy tuollaisia. Asperger-eksän käytöstä miettien en kuitenkaan usko että pärjäisivät asiakaskontaktissa. Fiksautuvat liikaa yksityiskohtiin, jumittavat, ahdistuvat työnpaineesta, kommunikoivat huonosti tai jäävät kiinni ihan kaiken maailman turhanpäiväisyyksiin ja yksityiskohtiin.

Ehkä jonakin patologina tai tutkijana pärjäisivät, mutta tuskin missään hektisessä poliklinikkaympäristössä.

Aspergereja on tietty erilaisia mutta eikö näiden kanssa ollut että joku yksi kymmenestä on edes palkkatöissä. Ja noiden joukosta vielä lääkärinä.

Yksi kymmeestä on töissä? Ei voi pitää paikkansa. Ehkä autismista yleensä noin harva, mutta asperger on niin lievä muoto autismista että kaikkia ei edes huomata (diagnosoida). Elon Musk on asperger. Eikä hänestäkään tietäisi että on asperger, jos ei olisi sitä tuonut julki itse. 

Muistelen jostain lukeneeni, että korkeakoulututkinnon suorittaneista asseista joku 80% ois työelämän ulkopuolella. 

Puolella lääkäreistä on Asperger..

Monellä lääkärillä on asperger ja toisekseen se ei ole sairaus.