Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
3,5-v ei pärjää hetkeäkään ilman äitiä/isää
20.12.2006 |
Meillä on 3,5-vuotias sosiaalinen, seurallinen, iloinen ja muutenkin " helppo" poika. Perhekerhoissa ja kavereiden luona olen kiinnittänyt huomiota siihen, kuinka hän vaikuttaa tarvitsevan minua/isää paljon enemmän kuin muut samanikäiset.
Kotona esim. ei haluaisi hetkeäkään leikkiä kahdestaan siskon kanssa tai yksin, vaan esim. jos minun pitää käydä vessassa tai tsekkaamassa ruokaa, leikki pysähtyy siksi aikaa ja poika menee sohvalle odottamaan, ja huutelee sieltä: " Tarvitsen aikuista!" . Kerhoissa muut lapset istuvat ringissä laulamassa, ja poika ei halua, että istun penkillä muiden aikuisten kanssa, vaan lattialla hänen vieressään.
Pukemiset, riisumiset, vessakäynnit ym. aina aikuisen kanssa, vaikka osaisi itse. Ruokapöydässä sanoo, että on " kylmä" , koska haluaa istua sylissä syömässä. Yleensä ei kyllä anneta, ja hyväksyy sen, mutta periaatteessa mieluiten istuisi sylissä. Aamulla herätessään aina myös pitkään sylissä, illalla ei koskaan ole nukahtanut yksin. Jos teen kotihommia, on mieluummin kaikissa niissä mukana kuin leikkii.
Kyseessä ei ole ujous tms. Sisko kelpaa leikkikaveriksi, kunhan äiti/isä on paikalla. Kumpi vaan vanhemmista kelpaa. No, eipä tässä koko jutussa ole mitään haitallista (tarpeen tullen poika kyllä suostuu olemaan yksinkin hetken, ja yleensä ei tarvitse), mutta pistää vaan ajoittain silmään ja ihmettelen, onko kenelläkään muulla samanlaista poikaa. Ja onkohan kyseessä jokin geneettinen piirre, vai jokin opittu käyttäytyminen?
Kommentit (4)
kaikkien kerhokavereiden luo leikkimään ym. (siis ilman äitiä)....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Poika siis suostuu jäämään hoitoon, niin mummille kuin mll:n hoitajallekin. Ottaa runsaasti kontaktia muihin aikuisiin ja lapsiinkin, ja on ollut päivähoidossakin ennen toisen lapsen syntymää. Sinänsä ei ole mitään ongelmaa. Käy myös pari kertaa viikossa kerhossa ilman vanhempaa, ja viihtyy siellä hyvin.
Yleensä tämä " aikuisen tarve" on siis pojan ajatus siitä, mikä olisi hänestä kaikkein mukavinta, ei sinänsä välttämätöntä tai pakko. Mulla vaan ei yleensä ole syytä olla toteuttamatta aikuisseuran toivetta, joten normaalitilanteessa hänellä on aina äiti tai isä seuranaan.
eipä tuossa sitten kuulosta mitään ongelmaa olevan... lapsi vaan viihtyy vanhempiensa kanssa ja sehän on pelkästään hyvä.. =) Meidän 7-vuotias on edelleen sellainen, että viihtyy äidin lähellä. tarkoitan siis, että jos ollaan kylässä (ja kotonakin) niin istuu paljon sylissä ja muutenkin tykkää paljon läheisyydestä..nukutaankin usien vierekkäin..käsi kädessä. Ja musta se on vaan ihanaa!! =)
niin ja oon siis kolonen.. oli vaan rekisteröinti näköjään unohtunu.
Alue: Aihe vapaa
mun esikoinen oli samanlainen...ei tosin kotona ollut tuollainen, mut perhekerhoissa ym kylläkin...ja oli kyllä myös tosi ujo.
jossakin vaiheessa jos tuo ei men itsestään ohi, kannattaa lasta pikkuhiljaa opettaa " itsenäisemmäksi" ...ainakin jos päivähoito lähestyy... lyhyitä aikoja jättää lapsi hoitoon jollekin ja kyllä se siitä sitten rohkastuu...mutta vielä ei kannata huolissaan olla!!