Opiskelujen aloitus yliopistossa pelottaa ja ahdistaa
Olen tosiaan aloittamassa yliopisto-opinnot tekniikan alalla ensi viikolla. Olen juuri 20 vuotta täyttänyt nuori nainen. Varsinkin alun tutustumiset ja bileet pelottaa. En ole mikään maailman sosiaalisin ihminen ja sosiaaliset tilanteet ihan ahdistaa välillä. Varsinkin ryhmätilanteet, kun en ole sellainen rempseä läpänheittäjä ja en meinaa saada suunvuoroa. Ihan pienissä ryhmissä taas onnistuu paremmin. Bileetkään ei ole ihan mun oma juttu ja enemmänkin humalaiset ihmiset ovat ahdistavia, vaikka itse joskus joisinkin.
Yritän toki ainakin alussa olla mukana kaikenmaailman jutuissa ja tapahtumissa mahdollisimman avoimellä mielellä, jos sieltä sitten kavereita ja tuttavuuksia tarttuisi mukaan. Silti ajatukset itsellä pyrkii negatiiviseen suuntaan ja ahdistus tulevasta on valtava. Kärsin tosin ahdistuksesta ja masennuksesta aika ajoin, mutta ne ovat viime aikoina olleet paremmalla tolalla. Nyt pelottaa, että mikään ei sujukaan ja alkaa taas ahdistaa ja masentaa uudestaan.
Ala sinänsä kiinnostaa ja odotan opiskelua itsessään, mutta tälläinen yleinen epävarmuus kaikesta ahdistaa. Toisaalta myös se, että jos ala ei olekaan sopiva pelottaa, koska alanvaihto ei nykyään ole enää niin helppoa, kun on ensikertalaisuuskiintiöt yms.
Onko täällä muita joilla on/ollut samanlaisia tuntemuksia? Miten niistä olette selvinneet ja ovatko asiat setviytyneet ihan omalla painollaan?
Kommentit (63)
Itsekin olen ujo ja oli vaikeaa ensimmäiset viikot, mutta vähitellen löytyi ne ihmiset kenen kanssa on hyvä olla. Kyllä se siitä! Jos harrastat jotain, yliopistoissa on paljon erilaisia harrastejuttuja kuten lautapeli-iltamia, kielikylpyiltoja vaihtareiden kanssa, juoksu- ja muita liikuntaryhmiä, omaan alaan liittyviä harrasteryhmiä ym, joissa voi myös tutustua ihmisiin eikä niissä keskitytä vain alkoholin juomiseen.
Ap täällä. Olen ihan hyvin saanut tutustuttua ihmisiin vaikka välillä vähän ahdistaakin enkä keksi sanottavaa varsinkaan isommissa ryhmissä. Onneksi ei tutustumisleikkejä ole ollut ja ekat bileetkin olivat ihan ok vaikka en siellä juonutkaan, tosin eivät monet muutkaan.
Nyt kuitenkin on iskenyt koti-ikävä, kun on niin paljon uutta mihin pitää sopeutua ja konkreettisesti alkaa jotenkin käsittää, että täällä pitää sitten seuraavat 5v olla näiden ihmisten kanssa, jotka ovat ihan mukavia kyllä, mutta silti jotenkin kummallista. Tutustuminen on myös rankkaa ja sosiaaliset tilanteet alkaa jo väsyttää, kun niissä menee koko päivä ja vielä iltakin. Nukkuminenkin jää vähemmälle ja väsyneenä ahdistaa enemmän. Haluaisin oikeastaan vain kotiin. :(
Ei ole trolli. Nuo mainitsemasikin asiat todellakin huolettavat, mutta tällä hetkellä eniten huolettaa sosiaaliset tilanteet yliopistossa, koska ne eivät ole minulle niin luontaisia tilanteita. Uudet ihmiset jännittää. Sosiaaliset tilanteet yliopistossa ja sinne sopeutuminen ahdistaa. Tästä aiheesta halusin vertaistukea (tai jotain sinne päin) eniten.
ap