Kun inhoaa omaa aviomiestä niin paljon ettei halua enää edes nähdä häntä, miten tulla toimeem?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko jännä?

Siis onko tämän "jännä" sana nykyään vastine itsekkälle ja ilkeälle? Koska ilkeitä ja itsekkäitä tms. ihmisiä on hyvin monenlaisia, kaikennäköisiä, suosittuja, syrjäytyneitä, introverttejä, exstrovertteja , älykkäitä, tyhmiä, lyhyitä ja pitkiä jne jne.

Ja myös hyvännäköinen ja suosittu voi olla empaattinen, reilu ja mukava. Yllättääkö tämä todella?

Vai tarkoitatko renttua? itsekästä, päihdeongelmaista, ehkä taiteellista, viehättävää hyvännäköistä seikkailijaa? Vai mikä tämä jännän määritelmä nyt sitten mahtaa olla?

ps. Se taiteellinen viehättävä seikkailijakin voi muuten olla myös mukava ja välittävä. Ihmisiä on niin erilaisia ja kaikenlaista yhdistelmää kyllä löytyy.

Jännän huutelija on ehkäpä itse vaan itse katkera, kun ei onnistu naisten kanssa? Piikikkyys, perusteeton syyllistäminen, katkeruus ja vääristyneet luulot kollektiivisesti naisista sekä epäempaattisuus, eivät kyllä ole kovin viehättäviä ja puoleensavetäviä ominaisuuksia. Toki voi sitten olla helpompi etsiä syitä muista ja osoitella esim. niitä, joilla on vaikea elämäntilanne...

Enemmän kuulostaa villien vuosien jälkioireilulta.

Onko lapset vielä pieniäkin? Voimia erojärjestelyihin. Ammenna siitä ajatuksesta, että pääset kyllä kohta tuosta kohta eroon ja voit alkaa pikkuhiljaa toipumaan ja rakentamaan ihan uutta elämää. Suunnittele tulevaisuuden kivoja asioita valmiiksi.

Jumalankakara kirjoitti:

Empatia ja anteeksianto vapauttavat. 

Ei tarkoita, että jäät avioon, vaan että annat anteeksi KAIKEN, epäröinti jättää takaoven auki.

Ihmisessä on jotain syvempää ja ikuisempaa kuin avioliitot.

Jos löydät yhteyden ajattomaan ja ikuiseen itseesi, sinulla ei ole tarvetta kostaa, koska se osa

sinussa on tuhoutumaton. 

AP ei ole miettinytkään mitään kostoa, vain selvitymistä todella tukalasta tilanteestaan. Luuletko, että AP meditoi nyt "yhteyttä ajattomaan ja ikuiseen itseensä"?

Etkö voi vain vuokrata äkkiä jotain asuntoa ja muuttaa siihen?

Vierailija kirjoitti:

Ensin on ajatus ja sen jälkeen tunne. Valitsemalla omat ajatuksensa vaikuttaa omiin tunteisiinsa. Jos haluat hyvän mielen, ajattele kivoja asioita eli älä ajattele miestäsi. Jos on PAKKO ajatella, niin yritä etsiä mahdollisimman positiivisia ajatuksia. Jopa neutraalit ajatukset ovat parempia kuin negatiiviset. Esim vaikka on täys kuspää, eipähän ole pedari.

Miehesi EI ole syypää pahaan oloosi, vaan sinä itse olet. Itse valitset ajatuksesi -> olet vapaa valitsemaan jopa omat kahleesi.

Jestas, että on typerä neuvo. Eipä AP:n tilanne ajatuksen voimalla mihinkään katoa. Avioliitto on aina kumminkin kahden kauppa. Ja pelissä vielä lapsia. Ei siinä "ohjailla" ajatuksia. Tsempit AP:lle!

Vierailija kirjoitti:

Jumalankakara kirjoitti:

Empatia ja anteeksianto vapauttavat. 

Ei tarkoita, että jäät avioon, vaan että annat anteeksi KAIKEN, epäröinti jättää takaoven auki.

Ihmisessä on jotain syvempää ja ikuisempaa kuin avioliitot.

Jos löydät yhteyden ajattomaan ja ikuiseen itseesi, sinulla ei ole tarvetta kostaa, koska se osa

sinussa on tuhoutumaton. 

AP ei ole miettinytkään mitään kostoa, vain selvitymistä todella tukalasta tilanteestaan. Luuletko, että AP meditoi nyt "yhteyttä ajattomaan ja ikuiseen itseensä"?

Parempi olisi, mutta toki voi jatkaa neuvoillasikin jos haluaa olla samassa veneessä kanssasi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensin on ajatus ja sen jälkeen tunne. Valitsemalla omat ajatuksensa vaikuttaa omiin tunteisiinsa. Jos haluat hyvän mielen, ajattele kivoja asioita eli älä ajattele miestäsi. Jos on PAKKO ajatella, niin yritä etsiä mahdollisimman positiivisia ajatuksia. Jopa neutraalit ajatukset ovat parempia kuin negatiiviset. Esim vaikka on täys kuspää, eipähän ole pedari.

Miehesi EI ole syypää pahaan oloosi, vaan sinä itse olet. Itse valitset ajatuksesi -> olet vapaa valitsemaan jopa omat kahleesi.

Jestas, että on typerä neuvo. Eipä AP:n tilanne ajatuksen voimalla mihinkään katoa. Avioliitto on aina kumminkin kahden kauppa. Ja pelissä vielä lapsia. Ei siinä "ohjailla" ajatuksia. Tsempit AP:lle!

Kysymys ei ole erosta vaan inhon käsittelystä tunteena.

Ajattelit itsesi ansaan, ajattele poiskin.

Mulla sama tilanne, todella hankalaa kun toinen kieltäytyy täysin keskustelemasta (myöskään mitään parannuksia ei ole halunnut tehdä) vaan eletään pitkällistä kidutusmykkäkoulua ja lapset saman katon alla. Mun tilanteessa omistan vielä asunnon, hän ei suostu muuttamaan. Sen on sanonut etten hänen mielestään pärjää ilman häntä ja pakottaa tällaiseen järjestelyyn.

Hae keskusteluapua tai terapiaa. Ehkä jopa parisuhdeterapiaa, ei välttämättä liiton jatkamiseksi vaan sillä ajatuksella, miten saatte aikaan asiallisen, siistin eron, joka on kaikille osapuolille (ml. lapset) mahdollisimman kivuton. Ja sitten käytännön järjestelyihin. Kun pääsette eri osoitteisiin, alkaa jo helpottaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ette käy erokeskustelua loppuun? Vaikutat tuntemani pariskunnan naiselta. Erosta on puhuttu mutta kumpikaan ei "suostu" viemään keskustelua loppuu ja kumpikin on onneton ja voi huonosti. Jos et halua kekustelua viedä loppuun ja aloittaa käytännön järjestelyjä niin sitten vaan vietät aikaa maksimaalisesti pois kotoa, mökillä, veneessä, reissuissa, kavereilla....Oikeasti siinä menee yksi ilta että asian keskustelee loppuun , vuokra-asuntoon pääsee alle kuukaudessa ja muut asiat voi järkätä sen kuukauden aikana. Ongelmasi johtuu siitä että et halua ratkaista niitä.

Olen ollut tosi uupunut, kun vuosia mennyt huonossa suhteessa. Mies on täysin kieltäytynyt keskustelemaan erosta, enkä vaan yksinkertaisesti ole jaksanut yksin alkaa tehdä kaikkia käytännön järjestelyitä. Toki olen kokoajan enemmän ja enemmän valmis, olo on sen verran sietämätön nykytilanteessa. T. Ap

Ei ole siis syytä keskustella. Tulosta netistä eropaperit ja täytä. Et tarvi miestä siihen. Asunto hakuun ja etsit sopivan muuttofirman. Siitä asiat etenee sitten ja tulee helpotus.

Vierailija kirjoitti:

Mulla sama tilanne, todella hankalaa kun toinen kieltäytyy täysin keskustelemasta (myöskään mitään parannuksia ei ole halunnut tehdä) vaan eletään pitkällistä kidutusmykkäkoulua ja lapset saman katon alla. Mun tilanteessa omistan vielä asunnon, hän ei suostu muuttamaan. Sen on sanonut etten hänen mielestään pärjää ilman häntä ja pakottaa tällaiseen järjestelyyn.

Jos toinen ei millään suostu muuttamaan, voit hakea oikeudelta päätöstä yhteiselämän lopettamisesta. Toki siihen asti ei kannata helpolla mennä, kun on lapsiakin. Parempi olisi päästä sovintoon yhdessä.

Kun kerran miehet on toksisia ja ne sortavat naisia, niin kai niitä pitääkin inhota?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla sama tilanne, todella hankalaa kun toinen kieltäytyy täysin keskustelemasta (myöskään mitään parannuksia ei ole halunnut tehdä) vaan eletään pitkällistä kidutusmykkäkoulua ja lapset saman katon alla. Mun tilanteessa omistan vielä asunnon, hän ei suostu muuttamaan. Sen on sanonut etten hänen mielestään pärjää ilman häntä ja pakottaa tällaiseen järjestelyyn.

Jos toinen ei millään suostu muuttamaan, voit hakea oikeudelta päätöstä yhteiselämän lopettamisesta. Toki siihen asti ei kannata helpolla mennä, kun on lapsiakin. Parempi olisi päästä sovintoon yhdessä.

Tätäkin olen miettinyt mutta tuntuu yhteisten lasten takia todella raastavalta. Mies tuntuu elävän jossakin omassa todellisuudessa, en usko että on itsekään tyytyväinen mutta ei kestä kohdata realiteetteja.

Vierailija kirjoitti:

Mulla sama tilanne, todella hankalaa kun toinen kieltäytyy täysin keskustelemasta (myöskään mitään parannuksia ei ole halunnut tehdä) vaan eletään pitkällistä kidutusmykkäkoulua ja lapset saman katon alla. Mun tilanteessa omistan vielä asunnon, hän ei suostu muuttamaan. Sen on sanonut etten hänen mielestään pärjää ilman häntä ja pakottaa tällaiseen järjestelyyn.

Hae miehelle häätö. Taitaa olla kyllä jopa puoli vuotta aikaa muuttaa kun hakee oikeudelta häädön, kannattaa ottaa selvää. Ja jos olette aviossa, niin ero vireille. Tee kuitenkin eron toimintasuunnitelma ensin kuntoon, sillä jos mies on erittäin hankala, kontrolloiva, manipuloiva, henkisesti väkivaltainen, kuten kerroit, niin on hyvä varautua ja suunnitella ensin. Onko ollut fyysistä väkivaltaa? Erotilanne voi eskaloida tilannetta, joten kannattaa turvata oma turvallisuus.

Kiristääkö lasten asioilla? Voitko saada tukea ja apua muista läheisiltäsi? Jos olet ihan yksin, niin on järjestöjä ja muita tahoja, joista voi saada apua väkivaltaisesta suhteesta lähtemiseen. Turvakoti myös tarvittaessa, sieltäkin voi varmasti kysyä nytkin neuvoa. Lähestymiskielto tarvittaessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla sama tilanne, todella hankalaa kun toinen kieltäytyy täysin keskustelemasta (myöskään mitään parannuksia ei ole halunnut tehdä) vaan eletään pitkällistä kidutusmykkäkoulua ja lapset saman katon alla. Mun tilanteessa omistan vielä asunnon, hän ei suostu muuttamaan. Sen on sanonut etten hänen mielestään pärjää ilman häntä ja pakottaa tällaiseen järjestelyyn.

Jos toinen ei millään suostu muuttamaan, voit hakea oikeudelta päätöstä yhteiselämän lopettamisesta. Toki siihen asti ei kannata helpolla mennä, kun on lapsiakin. Parempi olisi päästä sovintoon yhdessä.

Tätäkin olen miettinyt mutta tuntuu yhteisten lasten takia todella raastavalta. Mies tuntuu elävän jossakin omassa todellisuudessa, en usko että on itsekään tyytyväinen mutta ei kestä kohdata realiteetteja.

Lasten kannalta nykytilanne on raastava. Kotona henkistä väkivaltaa kokoajan. Ilmapiiri on varmasti tukala.

Vierailija kirjoitti:

Etkö voi vain vuokrata äkkiä jotain asuntoa ja muuttaa siihen?

Ehkä aloittaja on kuin Hellu Koivu? Vuosikaudet elellyt miehensä rahoilla, ja nyt kun pitäisi erota niin naisella ei ole centtiäkään omaa rahaa. Joten mitenkä on, pistetäänkö kansalaiskeräys pystyyn, jotta saadaan aloittajalle joku kaupungin vuokrayksiö hommattua? Jos aloittaja on tähän asti loisinut vaan kotona miehensä rahojen ansiosta, niin nyt sitten viimeistään hakemaan niitä töitä!

Ap, vatvominen ei vie eteenpäin vaan kuluttaa. Väliaikainen Vuokra-asunto, ero vireille ja sitten ositus sekä jos mies jää asuntoon vaikka Sinä ja lapset tarvitsevat sitä eniten niin osituksessa otetaan miehen asuminen asunnossa ilmaiseksi huomioon vuokraa vastaavalla määrällä.

Hopi, hopi.