Lue keskustelun säännöt.
Mihin se perustuu, että köyhien lapsista tulee itsekin köyhiä?
26.08.2023 |
Jos lapsi elää yli 5 vuotta köyhyydessä, tulee hänestä köyhä 70 % todennäköisyydellä.
Harva ei-köyhä aikuinen saa vanhemmiltaa tukea. Perinnöt tulevat vasta 50+ -vuotiaina. Miksi sitten köyhien jälkeläiset pysyvät todennäkäisemmpim köyhinä ja muut eivät?
Kommentit (408)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syrjäytyneillä on huono asennne koulutukseen ja työhön. Herravihaa jankutetaan lapsille pienestä asti. Niitä herroja on sitten ihan duunaritkin, jotka tienaa vähän enemmän. Lapset saa mallin, että rahaa saa täyttämällä lomakkeita ja hyvin voi ostaa kaljaa ja tupakkaa.
Kun asuin pikkupoikana kotona niin myin ovelta ovelle aurauspalveluita. Sitten kun mut hieman vanhempana huostaanotettiin niin mut sijoitettiin laitokseen jossa huostaanotetut lapset ja nuoret pakotettiin mielivaltaisten rangaistusten uhalla tekemään töitä peruskoulun käymisen sijaan ja ohessa. Sitä sitten pari vuotta läpi kesät talvet. Siitä jäi työntekoa kohtaan erittäin vahva jaskan maku.
Mitä töitä ja kuinka paljon viikossa? Eikö tuosta tule ennemminkin halu perustaa oma yritys?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syrjäytyneiden lapsilla on suuri riski syrjäytyä koska eivät saa mallia paremmasta mutta köyhyys ei ole este eikä hidaste.
Itse olen köyhästä kouluttamattomasta duunariperheestä stadista, ollut köyhä lapsiperheellinen ja lopulta koulutettu keskituloinen.
Omat lapseni ovat koulutettuja hyvätuloisia.
Ihan itsestä kiinni mihin rahkeet ja sisu riittää
Ei ole ihan itsestä kiinni. Tutkittu asiaa sekin.
On kiinni siitä, millainen terveys sattuu olemaan, millainen lapsuus ja nuoruu on ollut ja mihin etniseen ryhmään satut syntymään ja mitä kieltä puhut ensimmäisenä kielenäsi ja onko elämässäsi sinua tukevia aikuisia silloin kun niitä tarvitset jne.
Älykkyys tosiaan vaihtelee eri etnisten ryhmien kesken. Esim. Yhdysvalloissa afroamerikkalaisten keskimääräinen ÄO on 85, valkoisten 100 ja latinojen 90.
Ja tähän vaikuttanee elämän peruslähtökohdat etnisyyden perusteella.
Tutkimusten mukaan hyvätuloiseen valkoiseen perheeseen adoptoiduilla mustilla on keskimäärin alempi ÄO kuin valkoisilla adoptoiduilla.
Ja miten selität esim. Australian aborginaalien alkeellisuuden? Saivat elää omissa oloissaan ilman valkoisen miehen rasismia ja kolonialismia ainakin 65 000 vuotta, mutta eivät olleet keksineet tuossa ajassa mitään muuta kuin kepin.
Ne on varmaan keskittyneet iloitsemaan siitä mitä heillä on ja elämään luonnon kanssa sulassa sovussa, eivät ole tarvinneet muuta kuin sen kepin. En nyt kutsuisi tätä stressintäyteistä, silti olevinaan mukavuuden ajamaa sähkökyllästettyä länsimaista elämäntyyliä hyvinvointina saatika sivistyksenä. Makuasia toki.
Sellaiset jalo villi -copiumit siellä sitten.
OttoVille kirjoitti:
Tyhmyydestä,joka periytyy vanhemmilta.
Geeniperimästä lähinnä.
Tyhmyys ja köyhyys on periytyvää.
Olisi hölmöä edes kuvitella,että lampaiden jälkeläinen voisi olla muuta kuin lammas,tai apinoiden jälkeläiset muita kuin apinoita.Esim.jos katsotte asiaa siltä kantilta,että mitä syntyy kun hevonen ja aasi saa jälkeläisen? Muuli. Silloin hevosen kohdalta katsottuna kehityksessä tapahtuu taantumaa,mutta aasin kohdalla kehitystä..
Se taas on se syy,miksi tyhmien köyhien lapsistakin saattaa tulla vähemmän tyhmiä ja vähemmän köyhiä.
Eli joku viisaampi ja kehittyneempi ihminen erehtyy tekemään lapsen jonkun aasin kanssa.
Sulla on surullisen kapea (sisäinen) elämä jos pidät älykkyyttä ilman ilmeistä sydämensivistystä ylivertaisena hyveenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se johtuu useimmiten matalasta älykkyydestä. Äly on pitkälti perinnöllistä, ja älykkyys on suurin menestystä ennakoiva piirre ihmisessä.
Toki myös mielenterveysongelmat tai hankalat luonteenpiirteet (jotka pitkälti geneettisiä) vaikuttavat. Samoin verkostojen puute.
Mittasin juuri naapurin köyhän kallonympäryksen. Se oli selvästi pienempi kuin meidän perheessä jossa on rahaa
Yritit olla hauska, mutta pään ja aivojen suuri koko tosiaan korreloi älykkyyden kanssa. Suomalaiset ovat isopäinen ja myös Euroopan älykkäin kansa.
Vierailija kirjoitti:
OttoVille kirjoitti:
Tyhmyydestä,joka periytyy vanhemmilta.
Geeniperimästä lähinnä.
Tyhmyys ja köyhyys on periytyvää.
Olisi hölmöä edes kuvitella,että lampaiden jälkeläinen voisi olla muuta kuin lammas,tai apinoiden jälkeläiset muita kuin apinoita.Esim.jos katsotte asiaa siltä kantilta,että mitä syntyy kun hevonen ja aasi saa jälkeläisen? Muuli. Silloin hevosen kohdalta katsottuna kehityksessä tapahtuu taantumaa,mutta aasin kohdalla kehitystä..
Se taas on se syy,miksi tyhmien köyhien lapsistakin saattaa tulla vähemmän tyhmiä ja vähemmän köyhiä.
Eli joku viisaampi ja kehittyneempi ihminen erehtyy tekemään lapsen jonkun aasin kanssa.Sulla on surullisen kapea (sisäinen) elämä jos pidät älykkyyttä ilman ilmeistä sydämensivistystä ylivertaisena hyveenä.
Tutkimusten mukaan älykkäät ihmiset ovat myös empaattisempia ja sovinnollisempia kuin vähemmän älykkäät. Neuroottisuus, aggressiivisuus, epäluottamus ja heikko impulssikontrolli ovat yleisempiä vähemmän älykkäillä kuin älykkäillä. Eli älykkäällä on todennäköisemmin myös sitä "sydämen sivistystä" kuin tyhmällä. -eri-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin köyhän yksinhuoltajan lapsena voin todeta, ettei kotona opetettu rahankäyttöä, säästämistä eikä sijoittamista. Kaikki mikä tuli myös meni. Enkä oppinut koskaan kampeamaan jalkaa hyvien työpaikkojen ovenväliin. Käyn töissä, maksan asuntolainaa ja kasvatan lapsia, mutta eipä tässä sukanvarteen juuri mitään jää. Lapsille kerätään pesämunaa oman elämän aloitukseen, mutta väljemminkin voisi asiat rahan suhteen olla. No kaikkiaan ihan ok elämä, huonomminkin voisi olla.
Nyt kun mietin asiaa, kukaan suvussani ei ole terve. Enkä puhu tässä mistään vanhuuden vaivoista vaan siitä, että ollaan jo lapsesta tai nuoresta vajaakuntoisia eri syistä. Itsellänikin on ollut lapsesta asti sairaus ja parikymppisenä pamahti vielä muutama lisää ja nyt kolmikymppisenä menee 5+ lääkettä päivässä. Kouluja olen käynyt korkeakouluun asti, mutta ei se auta, kun työkyky on vajaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Geenien ja kulttuurin yhteisvaikutus. Itseasiassa geenien vaikutus on jopa suurempi kuin kodin kulttuurin, mutta toki yleensä nämä yhdistyy.
Lyhyesti sanottuna: vähälahjaisuutta, kyvyttömyyttä keskittyä asioihin, lyhytjänteisyyttä jne. Sitten nämä vanhemmat siirtäävät ominaisuudet niin geenien kuin tavan toimia tasolla lapsilleen. ADHD-vanhemman kasvatus on ADHD:ta ja se tuottaa lapselle samat toimintamallit, koska hänellä on ensinnäkin sukurasite ja kasvatus vahvistaa sitten vielä ominaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
OttoVille kirjoitti:
Tyhmyydestä,joka periytyy vanhemmilta.
Geeniperimästä lähinnä.
Tyhmyys ja köyhyys on periytyvää.
Olisi hölmöä edes kuvitella,että lampaiden jälkeläinen voisi olla muuta kuin lammas,tai apinoiden jälkeläiset muita kuin apinoita.Esim.jos katsotte asiaa siltä kantilta,että mitä syntyy kun hevonen ja aasi saa jälkeläisen? Muuli. Silloin hevosen kohdalta katsottuna kehityksessä tapahtuu taantumaa,mutta aasin kohdalla kehitystä..
Se taas on se syy,miksi tyhmien köyhien lapsistakin saattaa tulla vähemmän tyhmiä ja vähemmän köyhiä.
Eli joku viisaampi ja kehittyneempi ihminen erehtyy tekemään lapsen jonkun aasin kanssa.Sulla on surullisen kapea (sisäinen) elämä jos pidät älykkyyttä ilman ilmeistä sydämensivistystä ylivertaisena hyveenä.
Tutkimusten mukaan älykkäät ihmiset ovat myös empaattisempia ja sovinnollisempia kuin vähemmän älykkäät. Neuroottisuus, aggressiivisuus, epäluottamus ja heikko impulssikontrolli ovat yleisempiä vähemmän älykkäillä kuin älykkäillä. Eli älykkäällä on todennäköisemmin myös sitä "sydämen sivistystä" kuin tyhmällä. -eri-
Tämä on niin totta. Älykkäät ihmiset osaa ajatella toisia paremmin, kantavat paremmin vastuuta ja kykenevät ajattelemaan tekojensa seurauksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En sanoisi noin mustavalkoisesti.
Itsetunto kantaa niin köyhää kuin rikastakin elämässä.
Tuurilla on myös valtava vaikutus ja oikeilla ihmisillä.
Köyhäkin voi ponnistaa. Tunnen erään köyhän, joka on ponnistanut huipulle yllämainituilla asioilla.Tiedän erään rikkaanpojan vesan joka on syrjäytynyt mt-potilas. Ei rikkaus takaa mitään.
Mikä siinä on niin vaikeaa tajuta, että tässä puhutaan väestöllisestä otannasta, eikä mistään "tunnen erään", se todistaa kaiken vääräksi.
Köyhyyteen vaikuttaa monta asiaa, mutta periytyvyyden täytyy jotenkin johtua ympäröivistä asioista ja tämä sulkee monta köyhyyteen vaikuttavaa asiaa pois.
Itse arvioisin, että ylipäänsä se miten ihmiset elävät oman elämänsä, riippuu siitä miten he elämän käsittävät. Eri taustaiset ihmiset näkevät ja käsittävät elämän eri tavalla ja tekevät perässä siten kuin muutkin, koska näin elämässä tehdään ja on aina tehty. Köyhä tekee köyhän valintoja ja rikas rikkaan valintoja.
Yleensä kun täällä yrittää köyhälle kertoa miten toimia paremmin, niin saa haukut niskaan ja valituksen tukien pienuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Huoh näitä kommentteja taas. Tyhmyys, laiskuus, opittu että tukien varassa on helpompaa jnejne.
Todennäköisesti suurimmassa osassa tapauksissa puhutaan vaikeista ylisukupolvisista traumoista, sairauksista ja ihan vaan huonosta onnesta/kohtalosta. Kaikenlainen hyvin- ja pahoinvointi periytyy ja voi vaikuttaa pitkälle monen sukupolven ajan. Jos jossakin ketjun linkissä tapahtuu rankkoja traumoja jotka romuttaa elämän ja talouden niin sitä korjailee seuraavat polvet vielä pitkään.
Mielenterveyden merkitys koko elämässä on kiistaton ja koko käsite mielenterveys on aika hatara niille joilla sitä on. On vaikea samaistua ihmiseen jonka kasvuvuosina on ollut tekijöitä jotka rikkoo koko mielen, persoonallisuuden, identiteetin ja lähtökohdat. Ulospäin työ/opiskelukunnoton näyttää sitten normaalikuplassa eläville siltä että laiskuuttaan haluaa elää tuilla tai tyhmyyttään tekee vain vähän siivoustöitä, kun ei ole käsitystä mitä on loppuun kuluneet voimavarat.Pysytään nöyrinä, huomenna voi itsekin joutua autokolariin ja joutua sähköpyörätuoliin loppuelämäksi.
Jos olisit tehnyt duunarihommia ja tutustunut ihmisiin, olisit itsekin huomannut omituisia ajatusvääristymiä mitä voi olla. Rahankäyttö on aivan holtitonta, säästäminen on vieras ajatus ja koulutusta ihan oikeasti halveksitaan. Nämä eivät ole ulkoisia tekijöitä vaan ihmisen omia ajatuksia, joita ei voi muuttaa kukaan muu kuin tämä ihminen itse.
En pelkää yhtään sanoa tätä, vaikka manaat minulle sen takia auto-onnettomuutta ja loppuelämää pyörätuolissa. Varo ettei se ole oma kohtalosi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhempien osoittama halveksunta koulua kohtaan heti ekaluokasta alkaen. Usko siinä sitten ttä koulutus auttaa ylemmälle oksalle.
Tää nyt ei koske kaikkia köyhiä, enempi syrjäytyneitä.
Kun vanhemmat on köyhiä niin ne ei koskaan "sijoita" lapsiinsa. Mitään elämäntaitoja ei opi, mitään elämyksiä ei saa, rahaa ei saa. Kädet tyhjissä taskuissa lähdet maailmalle ja tottakai se köyhyys jatkuu. Mutta onneksi on sydän kohdillaan mistä iloita ja jakaa sitä iloa myös muille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laiskuuden malli periytyy.
Vaurastuminen vaatii valtavasti työtä. Jos yrittämisen ja menestymisen malli puuttuu jää samalle tasolle kuin vanhempansa.Nojaa kaikki on suhteellista. Tunnen rikkaiden/menestyneiden lapsia jotka ei kyllä todellakaan ole mitään työteliäitä ja yriitteliäitä. Toki se menestyksen malli on, mutta sillä siivellä jälkipolvikin elää. Hemmoteltuja narsisteja jotka jo 20vnä saavat isovanhemmilta 100k ennakkoperinnön, tai päästään suoraan isän firmaan töihin täysin suhteilla eikä millään omalla työllä ,päästään opiskelemaan vanhempien sijoitusasuntoon ilmaiseksi jnejne. Päivääkään ei tarvitse stressata, kaikki tulee ilmaiseksi.
Ja samalla joku köyhä painaa täyttä viikkoa raskasta työtä, herää joka aamu 4.30 siivoamaan ja maksaa ylihintaista vuokraa, traumaattisista oloista ja on saavutus että ylipäätänsä jaksaa elää.
Köyhä voi olla ahkera ja rikas voi olla laiska. Köyhä voi tehdä paljon töitä ja rikas tehdä vähän. Toki voi olla myös toisinpäin. Mutta jostain syystä vain köyhien laiskuutta halveksitaan mutta rikkaiden ei. Vaikka kaiken logiikan mukaan on jotenkin ymmärrettävämpää että köyhän lähtökohdista heittää väsyneenä kirveen kaivoon eikä jaksa enää edes yrittää kuin rikkaan lähtökohdista makoilla perintörahoilla sijoittamassa.
Sulla on sama asenneongelma kuin lähiöbaarinkantajengillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laiskuuden malli periytyy.
Vaurastuminen vaatii valtavasti työtä. Jos yrittämisen ja menestymisen malli puuttuu jää samalle tasolle kuin vanhempansa.Nojaa kaikki on suhteellista. Tunnen rikkaiden/menestyneiden lapsia jotka ei kyllä todellakaan ole mitään työteliäitä ja yriitteliäitä. Toki se menestyksen malli on, mutta sillä siivellä jälkipolvikin elää. Hemmoteltuja narsisteja jotka jo 20vnä saavat isovanhemmilta 100k ennakkoperinnön, tai päästään suoraan isän firmaan töihin täysin suhteilla eikä millään omalla työllä ,päästään opiskelemaan vanhempien sijoitusasuntoon ilmaiseksi jnejne. Päivääkään ei tarvitse stressata, kaikki tulee ilmaiseksi.
Ja samalla joku köyhä painaa täyttä viikkoa raskasta työtä, herää joka aamu 4.30 siivoamaan ja maksaa ylihintaista vuokraa, traumaattisista oloista ja on saavutus että ylipäätänsä jaksaa elää.
Köyhä voi olla ahkera ja rikas voi olla laiska. Köyhä voi tehdä paljon töitä ja rikas tehdä vähän. Toki voi olla myös toisinpäin. Mutta jostain syystä vain köyhien laiskuutta halveksitaan mutta rikkaiden ei. Vaikka kaiken logiikan mukaan on jotenkin ymmärrettävämpää että köyhän lähtökohdista heittää väsyneenä kirveen kaivoon eikä jaksa enää edes yrittää kuin rikkaan lähtökohdista makoilla perintörahoilla sijoittamassa.
Tämä!! Tulen aika vaikeista ja huono-osaisista lähtökhdista. On ollut outoa katsoa vierestä kun rikkaiden ja hyväosaisten lapset joiden kanssa kasvoin nyt 27vnä puhuu omasta menestymisestä ja työnteosta täysin sokeina kaikille niille asioille ja itsestäänselvyyksille jotka ensisijaisesti sen kaiken on mahdollistanut. Vanhemmat säästäneet pesämunan lasten opintoja varten, asutaan vanhempien sijoitusasunnoissa ja ajetaan vanhempien lahjaksi ostamalla uudella autolla, työpaikat saadaan jo valmiiksi edellisen polven suhteilla ja kontakteilla..
Muistan elävästi kuin hyväosaisella kaverillani oli tapana aina tahalleen hajottaa edellinen puhelimensa kun oli tullut uusi malli ja halusi sen uusimman. Hiljaisena katsoin kun pudottelee puhelinta betonipihalla ja koittaa saada mut nauraen mukaan keksimään että minkä selityksen antaa vanhemmille. Ja sitten aina sai sen uusimman mallin. Samainen tyyppi muuttui aika ikäväksi yläasteella ja alkoi koulukiusata yhtä toista tyttöä rankasti, välimme etääntyivät.
Nyt elää leveästi hyvällä tutkinnolla jossain helsingissä ja kiusattu on jäänyt pienen kaupunkimme betonikuutioon ja edelleen mielenterveys hajalla, pelkää ihmisiä eikä oikein saa elämästä kiinni, syrjäytyi yläasteen jälkeen. Että se siitä menestyksestä ja työnteosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni on hieman ongelmallista, että köyhyyttä mitataan tulotasolla.
Oma perheeni todennäköisesti elää tulotasolla mitattuna köyhyysrajan alapuolella. Olen tehnyt omasta tahdostani osa-aikatyötä siitä lähtien kun esikoinen syntyi, ja esikoinen on jo teini-iässä. Myös puolisoni on vähentänyt työtunteja. Kummallakin meistä on kuitenkin mahdollisuus koska vain palata normaaliin työaikaan.
Asumme edullisesti, syömme hyvin, vietämme paljon aikaa lastemme kanssa ja harrastaen.
Meidän rahkeillamme olisi saanut myös ison omakotitalon ja pari autoa, jolloin olisimme näyttäneet ulospäin rikkailta. Sen sijaan olemme säätäneet olemisen puitteet edullisiksi ja sijoitamme kaiken ylimääräisen omiin ja lasten päihin. Kielitaito, soittotaito ja sivistys kulkevat mukana vaikka joutuisimme vastoin tahtoamme sotaa pakoon toiselle puolen maailmaa.
En nyt ihan ymmärrä. Tarkoitatko että köyhyyttä pitäisikin mitata sen perusteella mikä tulotaso ihmisellä olisi teoriassa mahdollista hankkia, vaikka hän ei hankikaan?
Minusta olette pienituloisia ja se on ihan fakta, vaikka teoriassa teillä olisi omakotitalot ja autot ja veneet, jos vain olisitte tienanneet rahaa niin paljon että olisitte ne saaneet. Kun ette kuitenkaan ole tienanneet.
Henkiset arvot ovat tietenkin tärkeitä, mutta siinä puhutaan sitten täysin eri asiasta.
Henkiset arvot tulevat sitten kun aineelliset arvot ovat kunnossa. Mekin olisimme ehkä keskittyneet enemmän kahmimaan materiaa, ellei edellinen sukupolvi olisi sitä jo hankkinut. Nyt oli mahdollisuus valita.
Eli tässä suhteessa hyväosaisuus periytyy vielä vahvemmin kuin materiaalisessa mielessä. Ja tämä jää kokonaan huomioimatta noissa tuloihin keskittyvissä määritelmissä. Henkinen ja aineellinen peritty hyväosaisuus.
koska opitaan kotoa asenne maksimoida TUKIEN määrä, ei omaisuuden tai tulojen määrää.
Joutuu asumaan syrjemmässä, ja syrjemmällä on vaikeampi verkostoitua.
Vierailija kirjoitti:
Henkiset arvot tulevat sitten kun aineelliset arvot ovat kunnossa. Mekin olisimme ehkä keskittyneet enemmän kahmimaan materiaa, ellei edellinen sukupolvi olisi sitä jo hankkinut. Nyt oli mahdollisuus valita.
Eli tässä suhteessa hyväosaisuus periytyy vielä vahvemmin kuin materiaalisessa mielessä. Ja tämä jää kokonaan huomioimatta noissa tuloihin keskittyvissä määritelmissä. Henkinen ja aineellinen peritty hyväosaisuus.
Eihän nuo sulje toisiaan pois - raha ja henkiset arvot. Kärjistetysti, rahalla pääsee kävelemään Kiinan muurille oppimaan historiasta.
Mittasin juuri naapurin köyhän kallonympäryksen. Se oli selvästi pienempi kuin meidän perheessä jossa on rahaa