Miten päästä yli siitä että läheisin ystävä on katkaissut selittämättä välit?

Miten katkaisi?

Halaus <3 En osaa auttaa, itselläni oli teini-iässä vähän samanlainen kokemus ja oli kyllä todella rankkaa pitkän aikaa. Paljon pahempaa kuin mikään ero poikaystävästä tms.

Hän ei koskaan pitänyt sinua läheisenä ystävänä, ainoastaan taakkana. Jatkuva viestittely, tapaamisten ehdottaminen, elämään tunkeutuminen olivat yksinkertaisesti liikaa. Olit hänelle kaveri, et muuta, mutta hän ei enää jaksanut tätä "miksi olet tuollainen" -juttua, jolla koko kevään kiusasit, kun hän halusi olla rauhassa tai oikeiden ystäviensä kanssa.

Ehkä et ollut hänelle niin läheinen kuin luulit?

Hän huomasi, ettet ole sellainen ihminen, jonka kanssa haluaa viettää aikaansa. Olitko negatiivinen, piikikäs ja jaoit liikaa mielipiteitäsi?

Vierailija kirjoitti:

Ehkä et ollut hänelle niin läheinen kuin luulit?

Tämä.

Mulle käänsi kolme parasta ystävää selät yläasteen lopulla, lukion ekalla. Ikinä en ole saanut asiaan mitään selitystä. Joskus asia tuntuu vieläkin niin kovin kipeältä, vaikka tästä parikymmentä vuotta aikaa.

Huomaatko, että aloituksesi on syyllistävä? Huomaatko omia virheitäsi?

On sinun totuus ja on toisen osapuolen totuus.

Syitä voi olla monia.

Vierailija kirjoitti:

Huomaatko, että aloituksesi on syyllistävä? Huomaatko omia virheitäsi?

On sinun totuus ja on toisen osapuolen totuus.

Syitä voi olla monia.

Olen etsinyt syitä itsestäni

Ei mielestäni syyllistävää.

Onko mahdollista, että kyse on vaikkapa auto-onnettomuudesta tai vastaavasta eli että hän on sairas tai jopa kuollut?

Jos se ei ole mahdollista, tiedät että hän on katkaissut välit, niin hän on todennäköisesti jo pitempään kokenut, ettet enää ole hänen läheinen ystävänsä ja tahtoi tehdä nyt ratkaisun. Hän kokee sinut tavalla tai toisella hankalana ja/tai tahtoo jättää sen aikakauden taakseen, johon sinä kuulut. 

Suurin osa ystävyyksistä ei kestä, sen tiedät sitten, kun olet yhtä vanha kuin minä. Paras ystävä on vaihtunut monta kertaa elämän aikana, vain yksi ystävä on tallella lapsuudesta asti. Kouluajan ystävät vaihtuvat kun mennään opiskelemaan, opiskeluajan ystävistä osa jää, kun perustetaan perhe, lapsiperheajan ystävät jäävät, kun tullaan keski-ikäiseksi, työpaikkojen ystävät jäävät, kun työpaikka vaihtuu ja jäädään eläkkeelle. Elämänvaiheet yhdistävät, mutta myös erottavat. Parhaimmillaan noista ajoista jää kuitenkin tuttavuuksia jäljelle. 

Ei se auta kuin jatkaa elämää ja yrittää unohtaa tuollaiset häipyneet "ystävät"

Itse olen jättänyt kavereita/tuttavia (olivat tällä rajalla ehkä vielä) kun huomasin vähän piikittelevää ja naljailevaa asennetta, ehkä kateudesta johtuvaa mua kohtaan. Samalla se oli elämänmuutos ja jätin vanhaa negatiivista muutenkin taakseni. Eli tuo teoria voi hyvin pitää paikkansa että jätti vanhaa taakseen. Olin tuttavuuden aikana mm.masentunut ja lopulta pääsin toksisista ajatusmalleista eroon. Ei siinä halua jonkun vetävän alas. Sama jos tutuista paljastuu vaikka rikostaustaa. Kaikki toksisuus kauas kiitos.

Yksi iso ongelma on myös jos ihmiset ei anna toisten muuttua. En ole enää niin kuin ennen mutta kouluaikaisten kavereiden mielessä olen aina se sen ajan ihminen. Vaikka niin paljon tapahtunut. On ikävää jos se kuva on vielä lisäksi negatiivinen. Ei ne oikeita ystäviä toki olleetkaan. Sekin on ollut syynä kun olen tajunnut että no ei tuo ole oikea ystävä. Esim. Vastavuoroisuuden puute tai naljailu saa tajuamaan sen. Sitten on helpompi jatkaa eteenpäin.

Minäkin mietin silti yhä miksi vanha kaverini muuttui naljailevaksi minua kohtaan. Mitä minä tein väärin jne, vaikka vika voi olla hänessäkin. Että miten pääsee täysin yli, en tiedä

Aika auttaa. Itsellä myös ystävä hylkäsi. Teki ensin inhottavia ohareita ja sitten täysi hiljaisuus. Olen itkenyt monet itkut. Pidin häntä parhaimpana ystävänä useamman vuoden. En tiedä mitä tapahtui.

Minä olin pari vuotta yhden ystävän pässi narussa.

Emme kelvanneet seuraksi matkoille, emme juhliin, emme juhlapyhinä mm juhannus, uusi vuosi, pääsiäinen tai muu. Kelpasimme kaveriksi vain silloin, kun ei ollut muita tärkeämpiä kavereita.

Viimeinen pisara oli, kun olimme suunnitelleet yhteistä reissua, niin menikin sinne yhteisen puolitutun kanssa. Niin härskiä käytöstä, itse olisin vähintään pyytänyt sitten molempia. Oikein tälläinen röyhkeä oman edun etsijä, joka luulee olevansa kaikkien ns suosikkikaveri.

Siinä hetkessä päätin, että miksi ihmeessä seuraan paskantärkeää omien asioidensa esittelijää somessa ns kaverinani? Lopetin seuraamasta, ja viimeisen kuukauden olen voinut tosi hyvin, kun ei tarvitse mistään nähdä tai tietää tätä ulkopuolelle jättävää ns kaveria. Hän saa jatkaa tekemistensä esittelyä somessa.

Me on tavattu fiksuja, jalat maassa olevia ihmisiä ja jätetty päivittämättä kaikki sinne someen.

En käsitä että mietimme tätä ihmistä jopa kolmannen lapsemme kummiksi! Kummitäti pitää olla ehdottoman luotettava. Sellainen, jolle voi aina soittaa, joka ei sovi asioita ristiin, joka sanoo kyllä, kun ehdotat jotain ja järjestää aikaa.

Kun potkaisin ohareita tekevän ystävän pois meidän lähipiiristä, sain paljon tilaa uusille ystäville.

Varoitusmerkkejä kavereissa

- Maine ja mammona tärkeää

- Koko ajan kyselee ja matkii kaiken mitä teette

- Hyötysmistarkoitus

- Puhuu pahaa muista (sinustakin!)

- Pitävät itseään parempina

- Puhuu jatkuvasti omista lapsistaan mutta ei koskaan kysy sinun/ sinusta

- Korostaa tekemisiään, menemisiään ja ystäviään, mutta jättää juuri sinut ulkopuolelle

Yhdet oharit liikaa. 

Tuttua. Annan sinulle saman neuvon minkä sain toiselta kaveriltani: "älä edes ajattele asiaa enempää. Se henkilö on kummajainen, eikä ansaitse sitä."

Se on shokki ja olen myös kokenut sen. Minua auttoi tieto siitä, että ex-ystäväni kävi terapiassa sairaan lapsuutensa takia. Hän oli kai tulkinnut terapeutin sanomisia niin, ettei ihmisiä tarvitse kohdata tai asioita selvittää, senkun vaan katkaisee välit tekstarilla jos menee johonkin hermo. Hän on hyvin rikkonainen ihminen. Olin itsekin, että sikäli pystyn jotenkin ymmärtämään häntä. Ikinä en kuitenkaan ole hylännyt ihmisiä, eli sen osalta en hyväksy tai ymmärrä hänen toimintaansa yhtään. En haluaisi häntä enää ystäväkseni. En tarvitse noin kylmiä ja epäluotettavia ihmisiä ympärilleni.

Naisten juttuja tämmöset. On teillä hankala elämä.