70-vuotias ei ole vanhus
Kommentit (125)
Nykyään ajokortin ensimmäinen ikätarkastus on 75v. Sauli on nyt sen ikäinen.
Mun eläkkeenjäämisikä on lähellä 70 vuotta. Mun isä on 74, on nytkin työmatkalla Kanadassa.
Katri-Helena on 78v, Sikke Sumari 72v, Pirkko Mannola tanssii vielä, on 85v.
USA:ssa vanhukset ovat presidenttiainesta.
Miksei muuallakin... 😏
Kyllä nuo 60 v on aika vanhuksia.
Eläkkeellejäämisikä nousee koko ajan, minulla se on 68 ja risat.
Trump on syntynyt 1946, täyttää siis presidenttivaalivuonna 78 vuotta ja Biden on vielä kaksi vuotta vanhempi.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu kondiksesta.
Narsisteilla on yleensä hyvä kondis. Muut kuolee ympäriltä mutta narskut porskuttaa. Näin ainakin stadissa.
Mulla alin eläkeikä näkyy olevan 68v2kk.
Mitä mielleyhtymiä teille tulee sanoista vanhustentalo, vanhainkoti, vanhusten päiväkerho jne.?
Miten ajatuksenne yhdistävät nämä ja aktiivisen 70-vuotiaan eläkeläisen, joka ajaa autoa, pyöräilee, hiihtää, ui avovesissä, harrastaa joogaa, ratkoo pulmatehtäviä, reissaa maailmalla omin päin yms.?
Haluan sanoa, että vanhenemisen vaikutukset on yksilöllisiä, ja riippuvat paljon fyysisen ja/tai henkisen kunnon säilymisestä. Toinen 70 v on vanhus, toinen ei.
Isäni kuoli 76-vuotiaana joutumatta olemaan päivääkään vanhainkodissa. Lähestyn itse seitsemääkymppiä ja mietin usein että ovatkohan omatkin vuoteni jo noin vähissä. Ja että mahtaisinko olla yhtä onnekas: nolla päivää vanhainkodissa.
Elämältä tuntuvat vain kesäajat jolloin elämä on suhteellisen helppoa, talvet ovat selviämistä ja selviämisen yrittämistä.
Kaiken turhuuden tiedostaminen. Jää vain se jonkin määrittelemättömän odottaminen. Tunnen voimakkaasti että vanhuus on tullut, ja vanhuuden prosessit tunkeutuneet kehoon ja mieleen.
Elämästä tulee jotenkin haasteellista jo pelkästään sen takia, että yrittää pitää mielialansa edes jotenkin toiveikkaana tai positiivisena.
Olen kiitollinen siitä että olen perusterve.
Keski-ikäiset ovat työelämässä, paitsi jos ovat lentäjiä, balettitanssijoita tai armeijan kapiaisia.
Vierailija kirjoitti:
Isäni kuoli 76-vuotiaana joutumatta olemaan päivääkään vanhainkodissa. Lähestyn itse seitsemääkymppiä ja mietin usein että ovatkohan omatkin vuoteni jo noin vähissä. Ja että mahtaisinko olla yhtä onnekas: nolla päivää vanhainkodissa.
Elämältä tuntuvat vain kesäajat jolloin elämä on suhteellisen helppoa, talvet ovat selviämistä ja selviämisen yrittämistä.
Kaiken turhuuden tiedostaminen. Jää vain se jonkin määrittelemättömän odottaminen. Tunnen voimakkaasti että vanhuus on tullut, ja vanhuuden prosessit tunkeutuneet kehoon ja mieleen.
Elämästä tulee jotenkin haasteellista jo pelkästään sen takia, että yrittää pitää mielialansa edes jotenkin toiveikkaana tai positiivisena.
Olen kiitollinen siitä että olen perusterve.
Pystyn jotenkin samaistumaan näihin tunteisiin vaikka olen vasta reilu nelikymppinen. Siis tunnetasolla. Pitää mainita sekin, että jos sanotaan että 70v ei ooe vanha niin sitten voi pohtia kuitenkin että miesten keskimääräinen elinikä taitaa olla noin 75v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tosi kiitollinen jos saan elää 70v asti. Monen matka päättyy jo paljon aikaisemmin.
En haluaisi elää niin vanhaksi.
Otan osaa. Olen 73 v ja elän ihan samanlaista eloa kuin 55 v. Käyn jopa välillä tekemässä työkeikkaa. Se ero on, että mulla on ihania lastenlapsia, jotka tarvitsevat paljon apua ja ovat usein kanssani. Vapaa-aikaa on tietty vähän enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Keski-ikäiset ovat työelämässä, paitsi jos ovat lentäjiä, balettitanssijoita tai armeijan kapiaisia.
Mutta tulevat keski-ikäiset eivät todellakaan ole vaan olleet eläkkeellä jo piiiitkäään.
Vierailija kirjoitti:
Moni on jo delannut sitä ennen. Osa on vielä aika vetreitä. Itse olen 66 v ja tanssin kilpatansseja, olen aika notkeakin
Oletko vanhus, vetreä sellainen?
On täysin yksilöllistä, missä iässä ihminen tuntee olevansa vanha / vanhus. Olen 70+ ja olen havainnut, että toista kymmentä vuotta nuorempi serkkuni on alkanut kohdella minua kuin vanhusta. Hyvä ettei sentään vielä ole alkanut taluttelemaan! Minulla on polvessa nivelrikko ja käytän siksi varsinkin ulkona liikkuessani rollaattoria, mutta ei se tehnyt minusta älyllisesti tai mieleltäni vanhusta. Ilman tuota polvivaivaa mennä viuhtoisin tuolla kävelysauvojeni kanssa tukka putkella, mutta nyt on ollut pakko alistua siihen, että ne sauvatkin ovat toisinaan lyhyillä matkoilla tukena.
Mutta kuten sanoin jo tuolla aikaisemmin, niin fyysinen ja psyykkinen vanhuus ovat kaksi eri asiaa. Fysiikka voi rapistua jo paljon nuoremmallakin. Joillain taas fysiikka ei tunnu juurikaan vanhenevan, mutta henkinen puoli on kalenteri-ikää paljon vanhemmalla tasolla. Erikseen ovat sitten erilaiset rappeuttavat sairaudet kuten Alzheimer, Parkinson ja ALS. Ne voivat iskeä suhteellisen nuoreenkin henkilöön.
Minä olen 70 v, hoidan itse kaikki asiat, tietty olen vanha ihminen, mutta omillani pärjään.
Vierailija kirjoitti:
Totta mutta miksi 80-vuotiaan pitäisi ottaa kaikki taakka olla "vanhus". Eikö ole parempi että jokainen on Ihminen. Entä jos 95v on virkeä.
Ysivitonen on joka tapauksessa vanhus. Itse kyllä puhun ikääntyneistä, en vanhuksista, niin aikaan saavia ja virkeitä moni.
Vanhuuden määritelmä tullaan uudistamaan koska nyt nuoret jotka aloittavat työelämän joutuvat tekemään työtä aina 70 - vuotiaaksi.
Eli eläkeikä nousee siihen tulevaisuudessa.
Ihminen on fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kokonaisuus, jossa kronologinen ikä ei kerro kunnosta paljonkaan. Kunnon vaihtelu on laaja yksilöstä riippuen.
Ihmisen elämä kuluu niin nopeasti joten kyllä se varmasti 70 vuotiaasta tuntuu usein, että ei tässä vielä vanhuksia olla. Kuitenkin koko väestöön verrattuna 70 vuotias on vanha. Useimmilla sen ikäisillä on jo useita sairauksia ja liikkuminen on heikentynyt. Sehän on myös tosi yksilöllistä. Näin nelikymppisenä sitä alkaa tajuamaan ihmiselämän lyhyiden ihan tosissaan kun pystyy hahmottamaan ajan todellista kulumista tai kokemusta siitä. Minusta tuntuu, että 2003 oli vasta ihan hiljattain ja siitä on 20v. Nykyiset 70v olivat vasta viisikymppisiä jne.