Mikä helvetti on apteekintäti???? Sanotko myös poliisisetä, kaupantäti jne. Apteekissa työskentelee farmaseutti, sanotko

Mua ihmetyttää, että mikä kaikilla apteekintädeillä on, kun pitää aina tehdä hirveä numero itsestään. Ei pääse hyvä kun ovesta sisään, niin heti on joku tyrkyttämässä jotain lääkettä "AI PERÄPUKAMAVOIDETTA, JOO TÄÄLTÄ SITÄ LÖYTYY, ONKO ISOT VAI PIENET PUKAMAT?" niin, että varmasti kaikki paikallaolijat tajuavat, mistä on kysymys.

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 23:15"]

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 23:00"]

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 22:54"][quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 22:24"] Lastentarhatäti on oikeasti varhaiskasvatuksenohjaaja tms. Mutta kuka ihmeessä sanoo niin? Ja mikä vika on täti -nimikkeessä? Olen itse 53-vuotias, ja en todellakaan loukkaannu lapsien tai heidän äitiensä tädittelystä. Koen sen herttaiseksi ja maanläheiseksi ja yhteisölliseksi. [/quote] Nämä tarhatädit ensinnäkin työskentelevät PÄIVÄKODISSA. Lastentarhoja ei ole ollut Suomessa 40 vuoteen. Ja kaikista päiväkodin kasvatusvastuullisista työntekijöistä käytetään yhteisnimitystä "kasvattaja", joka käy aina, jos ei tiedä, mikä koulutus ja ammattinimike työntekijällä on. Varsinaiset kasvattajan ammattinimikkeet ovat LASTENHOITAJA (yleensä lähihoitajakoulutuksen saanut) ja LASTENTARHANOPETTAJA (koulutukseltaan kasvatustieteen kandi tai sosionomi AMK). Toki voi olla erityisryhmissä myös ERITYISLASTENTARHANOPETTAJIA. Mutta kasvattaja käy aina. Lapselle voi aina myös sanoa hoitaja, koska kaikki päiväkodin kasvattajat hoitavat lapsia. Ei nyt tarvitse ruveta tädittelemään, herran pieksut! Samoin, neuvolassa on terveydenhoitaja (lapselle voisin sanoa hoitaja) ja apteekissa voisin sanoa FARMASEUTTI lapsellekin, ellei sitten nimikyltti osoita henkilön olevan jotain muuta. Kaupassa kaikille työntekijöille täysin kelvollinen nimitys on MYYJÄ. Jos lääkäriin mennään, niin siellä LÄÄKÄRI tutkii. Jos otetaan esim. labroja, niin puhun LABORATORIOHOITAJASTA tai HOITAJASTA. Röntgenissä RÖNTGENHOITAJASTA jne. Opetan näillä sanoilla lapsellenikin, että ihmisillä on erilaisia ammatteja, esim. sairaalassa ja päiväkodissa työskentelee eri ammattiryhmiä. Minun siskoni on lapseni TÄTI ja mieheni veli on lapsemme SETÄ. Toki apteekissa ja kaupassa ja päiväkodissa työskentelevät aikuiset voivat olla joidenkin lasten tätejä tai setiä, mutta eivät todellakaan ole tätejä minun lapselleni, koska emme ole sukua. Ystäväperheemme ja -pariskuntamme eivät myöskään ole tätejä tai setiä lapsellemme. Heitä kutsumme etunimillä. Aivan kuten lapsemme ei ole heille kuka tahansa 4-vuotias tyttö, vaan ystävämme osaavat kutsua häntä etunimellä. [/quote] Hei näsäviisas. Lastenhoitaja nimikettä ei enään käytetä. Se on joko lähihoitaja tai lastentarhaopettaja.

[/quote]

Heipä hei! Kyllä ammattinimike, jota päiväkodissa käytetään on edelleen lastenhoitaja, mutta nykyinen koulutus tähän tehtävään on lähihoitajan koulutus. Toinen ammattinimike päiväkodissa on lastentarhanopettaja, johon pätevyyden antaa kasvatustieteen kandin tai sosionomin (AMK) koulutus, joka on suuntautunut varhaiskasvatukseen. 

Tyypillisesti päiväkotiryhmässä työskentelee kolme kasvattajaa, joista yksi on lastentarhanopettaja ja kaksi lastenhoitajia. Esim. Espoossa on yleistynyt myös malli, jossa ryhmässä on kaksi lastentarhanopettajaa ja 1-2 lastenhoitajaa. Riippuu tietysti myös siitä, kuinka paljon ryhmässä on lapsia ja minkä ikäisiä lapset ovat. Mutta siis ammattinimikkeet ovat lastentarhanopettaja ja lastenhoitaja. Kelpoisuuden antava tutkintonimike ei ole sama asia kuin ammattinimike.

[/quote]

unohdit LASTENOHJAAJAN jo ka voi työskennellä pöiväkodissa ja on valmistunut lastenhoidon perustutkinnosta... :D

Minä sanon apteekkari ja kaupantäti. No joskus satunnaisesti myyjä.

Hei koitas nyt pikkasen vetää henkeä ja mihinkä unohtui sukupuolineutraalius? En tietenkään puhu apteekintädistä koska voi olla myös mies! Poliisisetä, never.. koska usein myös naisia. Lapsieni tädeistä ja sedistä jne. puhumme etunimillä siksi eivät varmaan edes tajua että täti=sukulainen.. Samoin kuin päiväkodin työntekijöistä puhutaan etunimillä. Naapurin Jeminasta, Jonnesta jne puhutaan naapurin kakaroina. AV:lle kirjoittavista henkilöistä puhutaan mammoina, minä mikään mamma sinulle ole!

Pikkulapselle puhutaan tädeistä. Se jäsentää maailmaa. 

Puhun siis edelleen tarhantädeistä, apteekintädeistä ja kaupantädeistä. 

Niin on aina ollut ja tulee olemaan.

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 22:24"]

Lastentarhatäti on oikeasti varhaiskasvatuksenohjaaja tms.

Mutta kuka ihmeessä sanoo niin? Ja mikä vika on täti -nimikkeessä?

Olen itse 53-vuotias, ja en todellakaan loukkaannu lapsien tai heidän äitiensä tädittelystä. Koen sen herttaiseksi ja maanläheiseksi ja yhteisölliseksi.

[/quote]

Nämä tarhatädit ensinnäkin työskentelevät PÄIVÄKODISSA. Lastentarhoja ei ole ollut Suomessa 40 vuoteen. Ja kaikista päiväkodin kasvatusvastuullisista työntekijöistä käytetään yhteisnimitystä "kasvattaja", joka käy aina, jos ei tiedä, mikä koulutus ja ammattinimike työntekijällä on. Varsinaiset kasvattajan ammattinimikkeet ovat LASTENHOITAJA (yleensä lähihoitajakoulutuksen saanut) ja LASTENTARHANOPETTAJA (koulutukseltaan kasvatustieteen kandi tai sosionomi AMK). Toki voi olla erityisryhmissä myös ERITYISLASTENTARHANOPETTAJIA. Mutta kasvattaja käy aina. Lapselle voi aina myös sanoa hoitaja, koska kaikki päiväkodin kasvattajat hoitavat lapsia. Ei nyt tarvitse ruveta tädittelemään, herran pieksut!

Samoin, neuvolassa on terveydenhoitaja (lapselle voisin sanoa hoitaja) ja apteekissa voisin sanoa FARMASEUTTI lapsellekin, ellei sitten nimikyltti osoita henkilön olevan jotain muuta. Kaupassa kaikille työntekijöille täysin kelvollinen nimitys on MYYJÄ. Jos lääkäriin mennään, niin siellä LÄÄKÄRI tutkii. Jos otetaan esim. labroja, niin puhun LABORATORIOHOITAJASTA tai HOITAJASTA. Röntgenissä RÖNTGENHOITAJASTA jne. Opetan näillä sanoilla lapsellenikin, että ihmisillä on erilaisia ammatteja, esim. sairaalassa ja päiväkodissa työskentelee eri ammattiryhmiä.

Minun siskoni on lapseni TÄTI ja mieheni veli on lapsemme SETÄ. Toki apteekissa ja kaupassa ja päiväkodissa työskentelevät aikuiset voivat olla joidenkin lasten tätejä tai setiä, mutta eivät todellakaan ole tätejä minun lapselleni, koska emme ole sukua. Ystäväperheemme ja -pariskuntamme eivät myöskään ole tätejä tai setiä lapsellemme. Heitä kutsumme etunimillä. Aivan kuten lapsemme ei ole heille kuka tahansa 4-vuotias tyttö, vaan ystävämme osaavat kutsua häntä etunimellä.

mutta jos ei tiedä on täti täti vai setä

[quote author="Vierailija" time="19.12.2006 klo 21:54"]
[/quote]

Mistä tiedät onko se "apteekintäti" farmaseutti vai sairaanhoitaja vai lähihoitaja?

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 22:54"]

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 22:24"]

Lastentarhatäti on oikeasti varhaiskasvatuksenohjaaja tms.

Mutta kuka ihmeessä sanoo niin? Ja mikä vika on täti -nimikkeessä?

Olen itse 53-vuotias, ja en todellakaan loukkaannu lapsien tai heidän äitiensä tädittelystä. Koen sen herttaiseksi ja maanläheiseksi ja yhteisölliseksi.

[/quote]

Nämä tarhatädit ensinnäkin työskentelevät PÄIVÄKODISSA. Lastentarhoja ei ole ollut Suomessa 40 vuoteen. Ja kaikista päiväkodin kasvatusvastuullisista työntekijöistä käytetään yhteisnimitystä "kasvattaja", joka käy aina, jos ei tiedä, mikä koulutus ja ammattinimike työntekijällä on. Varsinaiset kasvattajan ammattinimikkeet ovat LASTENHOITAJA (yleensä lähihoitajakoulutuksen saanut) ja LASTENTARHANOPETTAJA (koulutukseltaan kasvatustieteen kandi tai sosionomi AMK). Toki voi olla erityisryhmissä myös ERITYISLASTENTARHANOPETTAJIA. Mutta kasvattaja käy aina. Lapselle voi aina myös sanoa hoitaja, koska kaikki päiväkodin kasvattajat hoitavat lapsia. Ei nyt tarvitse ruveta tädittelemään, herran pieksut!

Samoin, neuvolassa on terveydenhoitaja (lapselle voisin sanoa hoitaja) ja apteekissa voisin sanoa FARMASEUTTI lapsellekin, ellei sitten nimikyltti osoita henkilön olevan jotain muuta. Kaupassa kaikille työntekijöille täysin kelvollinen nimitys on MYYJÄ. Jos lääkäriin mennään, niin siellä LÄÄKÄRI tutkii. Jos otetaan esim. labroja, niin puhun LABORATORIOHOITAJASTA tai HOITAJASTA. Röntgenissä RÖNTGENHOITAJASTA jne. Opetan näillä sanoilla lapsellenikin, että ihmisillä on erilaisia ammatteja, esim. sairaalassa ja päiväkodissa työskentelee eri ammattiryhmiä.

Minun siskoni on lapseni TÄTI ja mieheni veli on lapsemme SETÄ. Toki apteekissa ja kaupassa ja päiväkodissa työskentelevät aikuiset voivat olla joidenkin lasten tätejä tai setiä, mutta eivät todellakaan ole tätejä minun lapselleni, koska emme ole sukua. Ystäväperheemme ja -pariskuntamme eivät myöskään ole tätejä tai setiä lapsellemme. Heitä kutsumme etunimillä. Aivan kuten lapsemme ei ole heille kuka tahansa 4-vuotias tyttö, vaan ystävämme osaavat kutsua häntä etunimellä.

[/quote]

en halua olla täti sun lapselle tai muille hoitolapsille, voi kutsua nimellä tai vaikka hoitaja

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 22:54"]

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 22:24"]

Lastentarhatäti on oikeasti varhaiskasvatuksenohjaaja tms.

Mutta kuka ihmeessä sanoo niin? Ja mikä vika on täti -nimikkeessä?

Olen itse 53-vuotias, ja en todellakaan loukkaannu lapsien tai heidän äitiensä tädittelystä. Koen sen herttaiseksi ja maanläheiseksi ja yhteisölliseksi.

[/quote]

Nämä tarhatädit ensinnäkin työskentelevät PÄIVÄKODISSA. Lastentarhoja ei ole ollut Suomessa 40 vuoteen. Ja kaikista päiväkodin kasvatusvastuullisista työntekijöistä käytetään yhteisnimitystä "kasvattaja", joka käy aina, jos ei tiedä, mikä koulutus ja ammattinimike työntekijällä on. Varsinaiset kasvattajan ammattinimikkeet ovat LASTENHOITAJA (yleensä lähihoitajakoulutuksen saanut) ja LASTENTARHANOPETTAJA (koulutukseltaan kasvatustieteen kandi tai sosionomi AMK). Toki voi olla erityisryhmissä myös ERITYISLASTENTARHANOPETTAJIA. Mutta kasvattaja käy aina. Lapselle voi aina myös sanoa hoitaja, koska kaikki päiväkodin kasvattajat hoitavat lapsia. Ei nyt tarvitse ruveta tädittelemään, herran pieksut!

Samoin, neuvolassa on terveydenhoitaja (lapselle voisin sanoa hoitaja) ja apteekissa voisin sanoa FARMASEUTTI lapsellekin, ellei sitten nimikyltti osoita henkilön olevan jotain muuta. Kaupassa kaikille työntekijöille täysin kelvollinen nimitys on MYYJÄ. Jos lääkäriin mennään, niin siellä LÄÄKÄRI tutkii. Jos otetaan esim. labroja, niin puhun LABORATORIOHOITAJASTA tai HOITAJASTA. Röntgenissä RÖNTGENHOITAJASTA jne. Opetan näillä sanoilla lapsellenikin, että ihmisillä on erilaisia ammatteja, esim. sairaalassa ja päiväkodissa työskentelee eri ammattiryhmiä.

Minun siskoni on lapseni TÄTI ja mieheni veli on lapsemme SETÄ. Toki apteekissa ja kaupassa ja päiväkodissa työskentelevät aikuiset voivat olla joidenkin lasten tätejä tai setiä, mutta eivät todellakaan ole tätejä minun lapselleni, koska emme ole sukua. Ystäväperheemme ja -pariskuntamme eivät myöskään ole tätejä tai setiä lapsellemme. Heitä kutsumme etunimillä. Aivan kuten lapsemme ei ole heille kuka tahansa 4-vuotias tyttö, vaan ystävämme osaavat kutsua häntä etunimellä.

[/quote]

ja hoitajille sun lapsin on eräs tyttö/poika "hippiäisistä"

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 22:54"][quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 22:24"]

Lastentarhatäti on oikeasti varhaiskasvatuksenohjaaja tms.

Mutta kuka ihmeessä sanoo niin? Ja mikä vika on täti -nimikkeessä?

Olen itse 53-vuotias, ja en todellakaan loukkaannu lapsien tai heidän äitiensä tädittelystä. Koen sen herttaiseksi ja maanläheiseksi ja yhteisölliseksi.

[/quote]

Nämä tarhatädit ensinnäkin työskentelevät PÄIVÄKODISSA. Lastentarhoja ei ole ollut Suomessa 40 vuoteen. Ja kaikista päiväkodin kasvatusvastuullisista työntekijöistä käytetään yhteisnimitystä "kasvattaja", joka käy aina, jos ei tiedä, mikä koulutus ja ammattinimike työntekijällä on. Varsinaiset kasvattajan ammattinimikkeet ovat LASTENHOITAJA (yleensä lähihoitajakoulutuksen saanut) ja LASTENTARHANOPETTAJA (koulutukseltaan kasvatustieteen kandi tai sosionomi AMK). Toki voi olla erityisryhmissä myös ERITYISLASTENTARHANOPETTAJIA. Mutta kasvattaja käy aina. Lapselle voi aina myös sanoa hoitaja, koska kaikki päiväkodin kasvattajat hoitavat lapsia. Ei nyt tarvitse ruveta tädittelemään, herran pieksut!

Samoin, neuvolassa on terveydenhoitaja (lapselle voisin sanoa hoitaja) ja apteekissa voisin sanoa FARMASEUTTI lapsellekin, ellei sitten nimikyltti osoita henkilön olevan jotain muuta. Kaupassa kaikille työntekijöille täysin kelvollinen nimitys on MYYJÄ. Jos lääkäriin mennään, niin siellä LÄÄKÄRI tutkii. Jos otetaan esim. labroja, niin puhun LABORATORIOHOITAJASTA tai HOITAJASTA. Röntgenissä RÖNTGENHOITAJASTA jne. Opetan näillä sanoilla lapsellenikin, että ihmisillä on erilaisia ammatteja, esim. sairaalassa ja päiväkodissa työskentelee eri ammattiryhmiä.

Minun siskoni on lapseni TÄTI ja mieheni veli on lapsemme SETÄ. Toki apteekissa ja kaupassa ja päiväkodissa työskentelevät aikuiset voivat olla joidenkin lasten tätejä tai setiä, mutta eivät todellakaan ole tätejä minun lapselleni, koska emme ole sukua. Ystäväperheemme ja -pariskuntamme eivät myöskään ole tätejä tai setiä lapsellemme. Heitä kutsumme etunimillä. Aivan kuten lapsemme ei ole heille kuka tahansa 4-vuotias tyttö, vaan ystävämme osaavat kutsua häntä etunimellä.
[/quote]

Hei näsäviisas. Lastenhoitaja nimikettä ei enään käytetä. Se on joko lähihoitaja tai lastentarhaopettaja.

Säälin lapsias ku tollane pilkun nussia äitinä.....

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 23:00"]

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 22:54"][quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 22:24"] Lastentarhatäti on oikeasti varhaiskasvatuksenohjaaja tms. Mutta kuka ihmeessä sanoo niin? Ja mikä vika on täti -nimikkeessä? Olen itse 53-vuotias, ja en todellakaan loukkaannu lapsien tai heidän äitiensä tädittelystä. Koen sen herttaiseksi ja maanläheiseksi ja yhteisölliseksi. [/quote] Nämä tarhatädit ensinnäkin työskentelevät PÄIVÄKODISSA. Lastentarhoja ei ole ollut Suomessa 40 vuoteen. Ja kaikista päiväkodin kasvatusvastuullisista työntekijöistä käytetään yhteisnimitystä "kasvattaja", joka käy aina, jos ei tiedä, mikä koulutus ja ammattinimike työntekijällä on. Varsinaiset kasvattajan ammattinimikkeet ovat LASTENHOITAJA (yleensä lähihoitajakoulutuksen saanut) ja LASTENTARHANOPETTAJA (koulutukseltaan kasvatustieteen kandi tai sosionomi AMK). Toki voi olla erityisryhmissä myös ERITYISLASTENTARHANOPETTAJIA. Mutta kasvattaja käy aina. Lapselle voi aina myös sanoa hoitaja, koska kaikki päiväkodin kasvattajat hoitavat lapsia. Ei nyt tarvitse ruveta tädittelemään, herran pieksut! Samoin, neuvolassa on terveydenhoitaja (lapselle voisin sanoa hoitaja) ja apteekissa voisin sanoa FARMASEUTTI lapsellekin, ellei sitten nimikyltti osoita henkilön olevan jotain muuta. Kaupassa kaikille työntekijöille täysin kelvollinen nimitys on MYYJÄ. Jos lääkäriin mennään, niin siellä LÄÄKÄRI tutkii. Jos otetaan esim. labroja, niin puhun LABORATORIOHOITAJASTA tai HOITAJASTA. Röntgenissä RÖNTGENHOITAJASTA jne. Opetan näillä sanoilla lapsellenikin, että ihmisillä on erilaisia ammatteja, esim. sairaalassa ja päiväkodissa työskentelee eri ammattiryhmiä. Minun siskoni on lapseni TÄTI ja mieheni veli on lapsemme SETÄ. Toki apteekissa ja kaupassa ja päiväkodissa työskentelevät aikuiset voivat olla joidenkin lasten tätejä tai setiä, mutta eivät todellakaan ole tätejä minun lapselleni, koska emme ole sukua. Ystäväperheemme ja -pariskuntamme eivät myöskään ole tätejä tai setiä lapsellemme. Heitä kutsumme etunimillä. Aivan kuten lapsemme ei ole heille kuka tahansa 4-vuotias tyttö, vaan ystävämme osaavat kutsua häntä etunimellä. [/quote] Hei näsäviisas. Lastenhoitaja nimikettä ei enään käytetä. Se on joko lähihoitaja tai lastentarhaopettaja.

[/quote]

Heipä hei! Kyllä ammattinimike, jota päiväkodissa käytetään on edelleen lastenhoitaja, mutta nykyinen koulutus tähän tehtävään on lähihoitajan koulutus. Toinen ammattinimike päiväkodissa on lastentarhanopettaja, johon pätevyyden antaa kasvatustieteen kandin tai sosionomin (AMK) koulutus, joka on suuntautunut varhaiskasvatukseen. 

Tyypillisesti päiväkotiryhmässä työskentelee kolme kasvattajaa, joista yksi on lastentarhanopettaja ja kaksi lastenhoitajia. Esim. Espoossa on yleistynyt myös malli, jossa ryhmässä on kaksi lastentarhanopettajaa ja 1-2 lastenhoitajaa. Riippuu tietysti myös siitä, kuinka paljon ryhmässä on lapsia ja minkä ikäisiä lapset ovat. Mutta siis ammattinimikkeet ovat lastentarhanopettaja ja lastenhoitaja. Kelpoisuuden antava tutkintonimike ei ole sama asia kuin ammattinimike.

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 23:02"]

Säälin lapsias ku tollane pilkun nussia äitinä.....

[/quote]

Pilkun nussija, J-kirjain mukaan, kiitos! Siten ilmaistaan suomen kielessä tekijää. Tämä on toki myös "pilkun nussimista", mutta "nussia" on verbin perusmuoto, joka ilmaisee tekoa, ei tekijää.

Apteekintäti voi olla farmaseutti tai proviisori ja silloin varmasti onkin, jos hän luovuttaa reseptilääkkeitä tai neuvoo käsikauppalääkkeissä. Apteekintäti voi olla myöskin farmanomi, lääketyöntekijä tai tekninen apulainen, joissa tapauksessa hän ei voi eikä saa luovuttaa reseptejä eikä antaa lääkeneuvontaa, mutta saa kyllä hyllyttää ja olla kassalla.

Todellakaan jokainen täti (tai setä) apteekissa ei ole farmaseutti. Farmaseuteilla on yliopistotutkinto, muilla ei. Tekninen apulainen on yleensä vain työpaikkakoulutettu. Lääkkeistä eivät saa muut kuin farmaseutit (ja vanhan tutkinnon farmanomit käsikauppapuolella) asiakkaille sanoa mitään.

2

Apteekin täti voi olla muutakin kuin farmaseutti, esim. proviisori. Neuvolan täti voi olla muutakin kuin terveydenhoitaja, esim. kätilö. Kaupan täti voi käytännössä olla ihan mikä vaan kouluttamattomasta vaikka lääkisopiskelijaan tai työttömään kampaajaan. 

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 23:31"]

Apteekin täti voi olla muutakin kuin farmaseutti, esim. proviisori. Neuvolan täti voi olla muutakin kuin terveydenhoitaja, esim. kätilö. Kaupan täti voi käytännössä olla ihan mikä vaan kouluttamattomasta vaikka lääkisopiskelijaan tai työttömään kampaajaan. 

[/quote]

Kaupassa voi huoletta kutsua kaikkia työntekijöitä myyjiksi. He kaikki ovat myyjiä koulutuksestaan riippumatta. Toki kaupassa osa myyjistä on esim. vuoropäälliköitä, palvelutorivastaavia, apulaispäälliköitä ja marketpäälliköitä, mutta myyjiä silti. Eihän kenenkään koulutusta tarvitse tietää, vaan sopiva, neutraali ammattinimike. Kaupassa se on myyjä.

Neuvolassa neutraalinimike on minusta hoitaja. Kaikki kätilötkin ovat koulutukseltaan lisäksi sairaanhoitajia. Lisäksi kätilöt eivät juurikaan työskentele neuvoloissa nykyisin, vaan kyllä siellä voittopuolisesti ovat töissä terveydenhoitajat. Hoitajaksi voi joka tapauksessa sanoa, jos ei tiedä, mikä on koulutus.

Apteekissa sanoisin surutta farmaseutti. Yleensä työntekijöillä siellä on nimikyltti, jossa lukee titteli. Mutta farmaseutti on minusta suht. turvallinen ja neutraali apteekkiympäristössä.

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 22:57"]

en halua olla täti sun lapselle tai muille hoitolapsille, voi kutsua nimellä tai vaikka hoitaja

[/quote]

Pahoittelut, käytän kyllä lapseni hoitajista etunimiä puhuessani lapselleni jostakusta tietystä hoitajasta mutta jos tulee tilanne, jossa pitää viitata kaikkiin hoitajiin ryhmänä, niin silloin lipsahtaa kyllä hoitotädit.

Sori vaan :D

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 23:45"]

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 23:31"]

Apteekin täti voi olla muutakin kuin farmaseutti, esim. proviisori. Neuvolan täti voi olla muutakin kuin terveydenhoitaja, esim. kätilö. Kaupan täti voi käytännössä olla ihan mikä vaan kouluttamattomasta vaikka lääkisopiskelijaan tai työttömään kampaajaan. 

[/quote]

Kaupassa voi huoletta kutsua kaikkia työntekijöitä myyjiksi. He kaikki ovat myyjiä koulutuksestaan riippumatta. Toki kaupassa osa myyjistä on esim. vuoropäälliköitä, palvelutorivastaavia, apulaispäälliköitä ja marketpäälliköitä, mutta myyjiä silti. Eihän kenenkään koulutusta tarvitse tietää, vaan sopiva, neutraali ammattinimike. Kaupassa se on myyjä.

Neuvolassa neutraalinimike on minusta hoitaja. Kaikki kätilötkin ovat koulutukseltaan lisäksi sairaanhoitajia. Lisäksi kätilöt eivät juurikaan työskentele neuvoloissa nykyisin, vaan kyllä siellä voittopuolisesti ovat töissä terveydenhoitajat. Hoitajaksi voi joka tapauksessa sanoa, jos ei tiedä, mikä on koulutus.

Apteekissa sanoisin surutta farmaseutti. Yleensä työntekijöillä siellä on nimikyltti, jossa lukee titteli. Mutta farmaseutti on minusta suht. turvallinen ja neutraali apteekkiympäristössä.

[/quote]

Vaan kun kaikki eivät tosiaan ole mitään farmaseutteja. Tätähän eivät kaikki tiedä ja tajua, joten monet asiakkaat huutavat turhaan teknisille kun eivät vastaa kun asiakkaat kyselevät lääkkeistä, eivätkä tajua että koska tekniset eivät ole farmaseuttista koulutusta omaavia, he eivät saa neuvoa lääkkeissä.