Lue keskustelun säännöt.
En vaan voi käsittää, miten joku on voinut lyödä lasta vyöllä "kasvatustarkoituksessa" ?
19.08.2023 |
Vaikka kuinka olisi ajatellut, että se on ollut sen ajan tavan mukaista ja hyväksi lapselle, niin silti, miten siinä tilanteessa äiti tai isä pystyy omat tunteensa laittamaan jotenkin off-asentoon ja suorittamaan sen kurittamisen? En minä vaan pystyisi.
Kommentit (226)
Mua hakattiin vyöllä ja läpsittiin niin kovaa että oli käden jälki ihossa pari päivää, revittiin myös hiuksista ja kuritettiin henkisesti.. Mä sain tavallaan selkään jo ennenku mä olin tehny mitään pahaa. Nyt aikuisena mulla on ahdistuneisuushäiriö ja kaksisuuntanen mielenhäiriö mitä kannan mukanani päivittäin omassa elämässä.
Olen myös pienen pojan isä, en voisi ikinä kuvitella tekeväni pojalleni samaa. Tuntisin niin huono omatuntoa etten varmaan pystyisi hengittämään.
Vaikea on joo ymmärtää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se oli erilaista aikaa silloin. Tukkapöllyä tuli, jos ei kuri mennyt muuten perille
Silloin oli monenlaista yhteistä hulluutta jota ei osattu kyseenalaistaa, tehtiin niin kuin kaikki muutkin. Opettajatkin oli väkivaltaisia. Lapsia pidettiin lähtökohtaisesti pahoina.
Ei lapsia pidetty lähtökohtaisesti pahoina, eivätkä opettajat olleet väkivaltaisia.
Itse olen saanut tukkapöllyä ja remmiä. Ihan tavallinen ja normaali(mikä nyt normaalia sitten onkaan) minusta kasvoi ja olin hyvä koulussa eikä tullut uhottua ja tapeltua. Enkä kyllä pahaa oloa tuntenut kurittamisesta, eri asia ovat he joita päivittäin mäiskitään pikkuasioista tai huvikseen. Minä sain selkään ihan syystä vaikkei mikään jälkeenpäin ajateltuna oikeuta kyllä väkivaltaan lasta kohtaan. Omia lapsiani en kyllä ikinä voisi tuolla tavalla kurittaa koska se on sitä mitä se on, väkivaltaa. En siis kuitenkaan hyväksy missään nimessä vanhempieni toimintaa ja aikuisiällä olen kyllä kysynyt että mitä mahtoi päässä liikkua. Vähän oli vaikeaa olla heillä sillä hetkellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhtä lailla se nuorten elämä pilataan rajattomuudella ja lellimisellä nykyajan kyvyttömien vanhempien toimesta. Vai miksi veikkaatte että nuori masentuu ja ahdistuu heti kun sanotaan että töihin voisi mennä. Koko elämä sitten mielenterveysongelmaisena.
No kai ny masentuu ja ahistuu kun työt on jotain saatanan pätkää millä ei elä ja mistä ei ole lomaa
Miksi pätkästä pitäisi lomaa saada? Se on just tätä, yhyy en jaksa ja masennun.
Vaihetaan sunkin työ sellaseks että päivystät 24/7 ja töihin kutsutaan kun on tekemistä ja palkka maksetaan vaan tehtyjen tuntien mukaan. 0-40h/viikko,365 päivää vuodessa.
Ihan oikeasti. Tapa itses
Siinäpä fiksu ja aikuinen kommentti. Minäkin olen tuollaisia töitä tehnyt. Olen myös kouluttautunut ja nähnyt vaivaa sen sijaan, että valittaisin ja vaatisin ketään surmaamaan itsensä. Nyt on hyvä koulutus ja työ, kiitos sen, että tein ihan itse asialle jotain.
Vierailija kirjoitti:
Mutta koivun oksan
ymmärrät?
Missä kohtaa aloittaja noin väittää? Oletko sekaisin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mä en olisi ikinä saanut tukkapöllyä tai muuta "ruumiillista palautetta" niin en varmaan olisi hengissä. Mä juoksentelin heikolla meren jäällä, kiipeilin kerrostalojen tikkaita ylös katolle jne jne. Kun jäin näistä kiinni niin joko otettiin tukasta kiinni tai annettiin hiukan vyöstä persiille. Ei siis hakattu mutta sen verran epämiellyttävää ja nöyryyttävää se oli että pisti aika monta kertaa miettimään ennen kun teki mitään päätöntä. Toki monta kertaa äiti koetti keskustelemalla mutta otti kovemmat keinot käyttöön kun muksu oli täysin luupää ja äiti halusi pitää minut hengissä.
Tuskin olisi luottotietojakaan, sen verran vauhti päällä oli jo tarhasta lähtien. Sen verran se tosiaan opetti että sen tärkeän sekunnin ajan äidin naama vilahti mieleen _juuri_ ennen_ kun tein mitään tyhmää. Vilahtaa vieläkin vaikka ikää on yli 50 v. Äidin kanssa tulin hyvin toimeen, en tosiaan kanna kaunaa.
Jos silloin olisi ollut tämä lässynlässy "tule juttelemaan, sanoitetaan tunteesi", haettu diagnoosi ja annettu siihen pilleri, olisin varmaan nauranut päin naamaa. Jos mulla ei olisi ollut kasvatusta "teoilla on seuraukset", en olisi enää tässä. Kiitos äiti ja tukkapölly!
Kauhukakaratar vm-70
Aika noloa esittää tytärtään :/
Eli kuvittelet että täällä kirjoittaa todellisuudessa kasikymppinen nainen? Aika noloa 😄
Vierailija kirjoitti:
Isäni löi veljeäni aikanaan. Ja sai turpiinsa kun veli kasvoi isommaksi. Niin että se siitä.
Mitä tämä liittyy aloitukseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos mä en olisi ikinä saanut tukkapöllyä tai muuta "ruumiillista palautetta" niin en varmaan olisi hengissä. Mä juoksentelin heikolla meren jäällä, kiipeilin kerrostalojen tikkaita ylös katolle jne jne. Kun jäin näistä kiinni niin joko otettiin tukasta kiinni tai annettiin hiukan vyöstä persiille. Ei siis hakattu mutta sen verran epämiellyttävää ja nöyryyttävää se oli että pisti aika monta kertaa miettimään ennen kun teki mitään päätöntä. Toki monta kertaa äiti koetti keskustelemalla mutta otti kovemmat keinot käyttöön kun muksu oli täysin luupää ja äiti halusi pitää minut hengissä.
Tuskin olisi luottotietojakaan, sen verran vauhti päällä oli jo tarhasta lähtien. Sen verran se tosiaan opetti että sen tärkeän sekunnin ajan äidin naama vilahti mieleen _juuri_ ennen_ kun tein mitään tyhmää. Vilahtaa vieläkin vaikka ikää on yli 50 v. Äidin kanssa tulin hyvin toimeen, en tosiaan kanna kaunaa.
Jos silloin olisi ollut tämä lässynlässy "tule juttelemaan, sanoitetaan tunteesi", haettu diagnoosi ja annettu siihen pilleri, olisin varmaan nauranut päin naamaa. Jos mulla ei olisi ollut kasvatusta "teoilla on seuraukset", en olisi enää tässä. Kiitos äiti ja tukkapölly!
Kauhukakaratar vm-70
Ehkä tässä on se raja ja ero, että toisinaan fyysinenkään kurinpito ei jätä traumoja.
Lainaamani kirjoittaja on tiennyt koko ajan, että äiti on rakastanut, tehnyt kaikkensa, yrittänyt kaikkensa. Ja viimeisenä keinona turvautunut tukkapöllyyn, kun mikään muu ei ole auttanut.
Äiti ei siis kilahdellut, ei hoitanut omaa vitutustaan lastaan pahoinpitelemällä, ei ollut epäjohdonmukainen, vaan katoille kiipeäminen ja meren jäille meneminen oli aina tasan yhtä kiellettyä ja siitä tuli tukkapölly.
Johdonmukaisuuteen on kuulunut myös, että tukkapöllyt on säästetty juuri heikoille jäille menemistä yms varten, kaatunut maitolasi, kuraiset housunpolvet tai kinastelu pikkusiskon kanssa eivät johtaneet tukkapöllyihin tai läpsäisemiseen tai pahempaan.
Meillä oli juuri näin päin, olin vieläpä kiltti kirjatoukka, enkä olisi voinut kuvitellakaan kiipeäväni mihinkään saati lähteväni heikoille jäille. Silti tuli tukkapöllyä, läpsimistä, lyömistä, hiuksista repimistä. Vanhempani olivat jotenkin niin kyvyttömiä vanhemmuuteen, että lapsen kiinnostus kirjoihin aiheutti raivoa, välillä hengitin väärin, kävelin väärin, puhuin väärin. No lopulta en juuri puhunutkaan, yritin olla näkymätön ja 8-vuotias minäni mietti keinoja elämänsä päättämiseen.
Toisin sanoen masennuin. Vanhempieni silmissä olin oppinut olemaan.
Nyt nelikymppisenä olen vihdoin oppinut elämään kun vanhemmat eivät kuulu elämääni millään tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mä en olisi ikinä saanut tukkapöllyä tai muuta "ruumiillista palautetta" niin en varmaan olisi hengissä. Mä juoksentelin heikolla meren jäällä, kiipeilin kerrostalojen tikkaita ylös katolle jne jne. Kun jäin näistä kiinni niin joko otettiin tukasta kiinni tai annettiin hiukan vyöstä persiille. Ei siis hakattu mutta sen verran epämiellyttävää ja nöyryyttävää se oli että pisti aika monta kertaa miettimään ennen kun teki mitään päätöntä. Toki monta kertaa äiti koetti keskustelemalla mutta otti kovemmat keinot käyttöön kun muksu oli täysin luupää ja äiti halusi pitää minut hengissä.
Tuskin olisi luottotietojakaan, sen verran vauhti päällä oli jo tarhasta lähtien. Sen verran se tosiaan opetti että sen tärkeän sekunnin ajan äidin naama vilahti mieleen _juuri_ ennen_ kun tein mitään tyhmää. Vilahtaa vieläkin vaikka ikää on yli 50 v. Äidin kanssa tulin hyvin toimeen, en tosiaan kanna kaunaa.
Jos silloin olisi ollut tämä lässynlässy "tule juttelemaan, sanoitetaan tunteesi", haettu diagnoosi ja annettu siihen pilleri, olisin varmaan nauranut päin naamaa. Jos mulla ei olisi ollut kasvatusta "teoilla on seuraukset", en olisi enää tässä. Kiitos äiti ja tukkapölly!
Kauhukakaratar vm-70
Aika noloa esittää tytärtään :/
Eli kuvittelet että täällä kirjoittaa todellisuudessa kasikymppinen nainen? Aika noloa 😄
Miksi käyttäydyt kuin teini? Etkö ole aikuistunut, vaikka olet lähes kansaneläkeiässä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhtä lailla se nuorten elämä pilataan rajattomuudella ja lellimisellä nykyajan kyvyttömien vanhempien toimesta. Vai miksi veikkaatte että nuori masentuu ja ahdistuu heti kun sanotaan että töihin voisi mennä. Koko elämä sitten mielenterveysongelmaisena.
No kai ny masentuu ja ahistuu kun työt on jotain saatanan pätkää millä ei elä ja mistä ei ole lomaa
Miksi pätkästä pitäisi lomaa saada? Se on just tätä, yhyy en jaksa ja masennun.
Vaihetaan sunkin työ sellaseks että päivystät 24/7 ja töihin kutsutaan kun on tekemistä ja palkka maksetaan vaan tehtyjen tuntien mukaan. 0-40h/viikko,365 päivää vuodessa.
Ihan oikeasti. Tapa itses
Siinäpä fiksu ja aikuinen kommentti. Minäkin olen tuollaisia töitä tehnyt. Olen myös kouluttautunut ja nähnyt vaivaa sen sijaan, että valittaisin ja vaatisin ketään surmaamaan itsensä. Nyt on hyvä koulutus ja työ, kiitos sen, että tein ihan itse asialle jotain.
On koulutus muttet oo sellasesta asiasta kuullut kuin survivorship bias - selviytymisharha.
Enkä minä mitään vaadi, ihan ystävällinen kehotus
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parhaita on nää "se oli eri aikaa" ja puhutaan jostain 70 ja luvusta, kyllä sillon jo tiedettiin kuinka väärin se on.
Lasta ei tarvi ikinä lyödä, niin ennen kuin nykyäänkin tasan ainoa oikeutus mitä sille annetaan on se et ei tiedetä mitä muutakaan tehdä, kun ei olla otettu selvää, vastaukset on ollu olemassa kenen tahansa saataville jo kohta 100 vuotta kirjastoista.Häh. Ai jossain kirjaston kirjassa lukee että asia on näin niin sen pitää olla totta.
Juu, varsinkin ihmiselle jolla ei selkeästi pääkopassa mikään toimi automaagisesti ois erityisen tärkeää pystyä oppimaan aikasempien sukupolvien virheistä ja opetuksista, ei ne täydellisiä ole, mut hemmetin paljon parempi kun tää "no mä en keksi mitään muuta niin mä sit hakkaan lapsia" mentaliteetti.
Mitä väliä tälläkään on. Me tehdään omat virheemme mistä seuraavat sitten mukamas jotain oppii. Ja tekevät taas uuden kasvan virheitä eikä ikinä loppujen lopuks opita mitään vaan joku sukupolvi taas sitten hakkaa lapsiansa kun se on niin kätevä tapa saada ne tottelemaan.
No se väli että kun oppis jotain niin sen kierteen vois katkasta ja ketään ei tarvi lyödä.
Ihan oikeasti sä olet mahdollisesti tyhmin ihminen johon olen ikinä törmänny, niele ylpeytes ja kuuntele fiksumpias, toi sun touhu on ihan kuspäistä, kaikella rakkaudella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parhaita on nää "se oli eri aikaa" ja puhutaan jostain 70 ja luvusta, kyllä sillon jo tiedettiin kuinka väärin se on.
Lasta ei tarvi ikinä lyödä, niin ennen kuin nykyäänkin tasan ainoa oikeutus mitä sille annetaan on se et ei tiedetä mitä muutakaan tehdä, kun ei olla otettu selvää, vastaukset on ollu olemassa kenen tahansa saataville jo kohta 100 vuotta kirjastoista.Häh. Ai jossain kirjaston kirjassa lukee että asia on näin niin sen pitää olla totta.
Juu, varsinkin ihmiselle jolla ei selkeästi pääkopassa mikään toimi automaagisesti ois erityisen tärkeää pystyä oppimaan aikasempien sukupolvien virheistä ja opetuksista, ei ne täydellisiä ole, mut hemmetin paljon parempi kun tää "no mä en keksi mitään muuta niin mä sit hakkaan lapsia" mentaliteetti.
Mitä väliä tälläkään on. Me tehdään omat virheemme mistä seuraavat sitten mukamas jotain oppii. Ja tekevät taas uuden kasvan virheitä eikä ikinä loppujen lopuks opita mitään vaan joku sukupolvi taas sitten hakkaa lapsiansa kun se on niin kätevä tapa saada ne tottelemaan.
No se väli että kun oppis jotain niin sen kierteen vois katkasta ja ketään ei tarvi lyödä.
Ihan oikeasti sä olet mahdollisesti tyhmin ihminen johon olen ikinä törmänny, niele ylpeytes ja kuuntele fiksumpias, toi sun touhu on ihan kuspäistä, kaikella rakkaudella.
Sellanen ikävä juttu, että väkivalta toimii ja niin kauan kun me ollaan näihin ihmisapinan kehoihin sidottu niin sitä tullaan tavalla tai toisella käyttämään.
Vierailija kirjoitti:
Joka ikinen aiheesta tehty tutkimus todistaa ruumiillisen kurituksen lisäävän lapsen levottomuutta ja kaikenlaisia ongelmia. Tutkimusten mukaan kuritettu lapsi päätyy myös aikuisena todennäköisemmin väkivaltaiseen parisuhteeseen, kun rakkaus ja lyöminen on päässä sekoittuneet toisiinsa.
Tämän kiistattoman näytön vuoksi lapsiin kohdistuva kuritusväkivalta on Suomessa RIKOS, aivan kuten puolison tai naapurin hakkaaminen.
Tämä tiedoksi tämän keskustelun lapsiaan pahoinpiteleville kyvyttömille urpåille.
Laitatko vielä linkin edes yhteen tutkimukseen? Muutenhan kirjoituksesi on vain sinun täysin merkityksetön mielipiteesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mä en olisi ikinä saanut tukkapöllyä tai muuta "ruumiillista palautetta" niin en varmaan olisi hengissä. Mä juoksentelin heikolla meren jäällä, kiipeilin kerrostalojen tikkaita ylös katolle jne jne. Kun jäin näistä kiinni niin joko otettiin tukasta kiinni tai annettiin hiukan vyöstä persiille. Ei siis hakattu mutta sen verran epämiellyttävää ja nöyryyttävää se oli että pisti aika monta kertaa miettimään ennen kun teki mitään päätöntä. Toki monta kertaa äiti koetti keskustelemalla mutta otti kovemmat keinot käyttöön kun muksu oli täysin luupää ja äiti halusi pitää minut hengissä.
Tuskin olisi luottotietojakaan, sen verran vauhti päällä oli jo tarhasta lähtien. Sen verran se tosiaan opetti että sen tärkeän sekunnin ajan äidin naama vilahti mieleen _juuri_ ennen_ kun tein mitään tyhmää. Vilahtaa vieläkin vaikka ikää on yli 50 v. Äidin kanssa tulin hyvin toimeen, en tosiaan kanna kaunaa.
Jos silloin olisi ollut tämä lässynlässy "tule juttelemaan, sanoitetaan tunteesi", haettu diagnoosi ja annettu siihen pilleri, olisin varmaan nauranut päin naamaa. Jos mulla ei olisi ollut kasvatusta "teoilla on seuraukset", en olisi enää tässä. Kiitos äiti ja tukkapölly!
Kauhukakaratar vm-70
Aika noloa esittää tytärtään :/
Eli kuvittelet että täällä kirjoittaa todellisuudessa kasikymppinen nainen? Aika noloa 😄
Onko? Mikä olen melkein 90 vuotias ja tuo lasten suuhun sanojen laittaminen on valitettavan yleinen tapa paeta syyllisyyttä minun ikäisiltä ja vähän nuoremmilta narsisteilta, täälä hoitokodissa ihan päivittäinen ilmiö taukohuoneessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mä en olisi ikinä saanut tukkapöllyä tai muuta "ruumiillista palautetta" niin en varmaan olisi hengissä. Mä juoksentelin heikolla meren jäällä, kiipeilin kerrostalojen tikkaita ylös katolle jne jne. Kun jäin näistä kiinni niin joko otettiin tukasta kiinni tai annettiin hiukan vyöstä persiille. Ei siis hakattu mutta sen verran epämiellyttävää ja nöyryyttävää se oli että pisti aika monta kertaa miettimään ennen kun teki mitään päätöntä. Toki monta kertaa äiti koetti keskustelemalla mutta otti kovemmat keinot käyttöön kun muksu oli täysin luupää ja äiti halusi pitää minut hengissä.
Tuskin olisi luottotietojakaan, sen verran vauhti päällä oli jo tarhasta lähtien. Sen verran se tosiaan opetti että sen tärkeän sekunnin ajan äidin naama vilahti mieleen _juuri_ ennen_ kun tein mitään tyhmää. Vilahtaa vieläkin vaikka ikää on yli 50 v. Äidin kanssa tulin hyvin toimeen, en tosiaan kanna kaunaa.
Jos silloin olisi ollut tämä lässynlässy "tule juttelemaan, sanoitetaan tunteesi", haettu diagnoosi ja annettu siihen pilleri, olisin varmaan nauranut päin naamaa. Jos mulla ei olisi ollut kasvatusta "teoilla on seuraukset", en olisi enää tässä. Kiitos äiti ja tukkapölly!
Kauhukakaratar vm-70
Aika noloa esittää tytärtään :/
Eli kuvittelet että täällä kirjoittaa todellisuudessa kasikymppinen nainen? Aika noloa 😄
Onko? Mikä olen melkein 90 vuotias ja tuo lasten suuhun sanojen laittaminen on valitettavan yleinen tapa paeta syyllisyyttä minun ikäisiltä ja vähän nuoremmilta narsisteilta, täälä hoitokodissa ihan päivittäinen ilmiö taukohuoneessa.
Hullua ajatella että täällä kirjottelee oikeasti joidenkin isoisoisoäitien kanssa. Kuvittelen aina kirjottelevani suurinpiirtein samanikäisten kanssa. Tää on kuitenkin vauva.fi, ei lapsenlapsenlapsenlapsi.fi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parhaita on nää "se oli eri aikaa" ja puhutaan jostain 70 ja luvusta, kyllä sillon jo tiedettiin kuinka väärin se on.
Lasta ei tarvi ikinä lyödä, niin ennen kuin nykyäänkin tasan ainoa oikeutus mitä sille annetaan on se et ei tiedetä mitä muutakaan tehdä, kun ei olla otettu selvää, vastaukset on ollu olemassa kenen tahansa saataville jo kohta 100 vuotta kirjastoista.Häh. Ai jossain kirjaston kirjassa lukee että asia on näin niin sen pitää olla totta.
Juu, varsinkin ihmiselle jolla ei selkeästi pääkopassa mikään toimi automaagisesti ois erityisen tärkeää pystyä oppimaan aikasempien sukupolvien virheistä ja opetuksista, ei ne täydellisiä ole, mut hemmetin paljon parempi kun tää "no mä en keksi mitään muuta niin mä sit hakkaan lapsia" mentaliteetti.
Mitä väliä tälläkään on. Me tehdään omat virheemme mistä seuraavat sitten mukamas jotain oppii. Ja tekevät taas uuden kasvan virheitä eikä ikinä loppujen lopuks opita mitään vaan joku sukupolvi taas sitten hakkaa lapsiansa kun se on niin kätevä tapa saada ne tottelemaan.
No se väli että kun oppis jotain niin sen kierteen vois katkasta ja ketään ei tarvi lyödä.
Ihan oikeasti sä olet mahdollisesti tyhmin ihminen johon olen ikinä törmänny, niele ylpeytes ja kuuntele fiksumpias, toi sun touhu on ihan kuspäistä, kaikella rakkaudella.Sellanen ikävä juttu, että väkivalta toimii ja niin kauan kun me ollaan näihin ihmisapinan kehoihin sidottu niin sitä tullaan tavalla tai toisella käyttämään.
Taas, ihan silkkaa soopaa suun täydeltä, lakkaa nyt hyvä ihminen, hävettää sun puolesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mä en olisi ikinä saanut tukkapöllyä tai muuta "ruumiillista palautetta" niin en varmaan olisi hengissä. Mä juoksentelin heikolla meren jäällä, kiipeilin kerrostalojen tikkaita ylös katolle jne jne. Kun jäin näistä kiinni niin joko otettiin tukasta kiinni tai annettiin hiukan vyöstä persiille. Ei siis hakattu mutta sen verran epämiellyttävää ja nöyryyttävää se oli että pisti aika monta kertaa miettimään ennen kun teki mitään päätöntä. Toki monta kertaa äiti koetti keskustelemalla mutta otti kovemmat keinot käyttöön kun muksu oli täysin luupää ja äiti halusi pitää minut hengissä.
Tuskin olisi luottotietojakaan, sen verran vauhti päällä oli jo tarhasta lähtien. Sen verran se tosiaan opetti että sen tärkeän sekunnin ajan äidin naama vilahti mieleen _juuri_ ennen_ kun tein mitään tyhmää. Vilahtaa vieläkin vaikka ikää on yli 50 v. Äidin kanssa tulin hyvin toimeen, en tosiaan kanna kaunaa.
Jos silloin olisi ollut tämä lässynlässy "tule juttelemaan, sanoitetaan tunteesi", haettu diagnoosi ja annettu siihen pilleri, olisin varmaan nauranut päin naamaa. Jos mulla ei olisi ollut kasvatusta "teoilla on seuraukset", en olisi enää tässä. Kiitos äiti ja tukkapölly!
Kauhukakaratar vm-70
Aika noloa esittää tytärtään :/
Eli kuvittelet että täällä kirjoittaa todellisuudessa kasikymppinen nainen? Aika noloa 😄
Onko? Mikä olen melkein 90 vuotias ja tuo lasten suuhun sanojen laittaminen on valitettavan yleinen tapa paeta syyllisyyttä minun ikäisiltä ja vähän nuoremmilta narsisteilta, täälä hoitokodissa ihan päivittäinen ilmiö taukohuoneessa.
Hullua ajatella että täällä kirjottelee oikeasti joidenkin isoisoisoäitien kanssa. Kuvittelen aina kirjottelevani suurinpiirtein samanikäisten kanssa. Tää on kuitenkin vauva.fi, ei lapsenlapsenlapsenlapsi.fi
Sinun solipsismi on sinun ja sinun terapeutin välinen juttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luultavasti olisit ymmärtänyt ja voinut, jos olisit hoitanut viimeisillään raskaana ollessasi kuusi lasta, lypsänyt pari lehmää, hakannut ja kantanut polttopuut, tehnyt lähes tyhjästä ruuat, kantanut saunavedet, miettinyt miten selviät tulevasta talvesta ja mistä keksit lapsille lisää vaatetta. Siinä sivussa kaivelet perunat maasta, peset pyykkiä ja teet vaikka mitä.
Vanhin lapsesi Lasse 6v menee kiellosta huolimatta yksin viereiselle lammelle oman lauttansa kanssa melomaan ja ottaa mukaansa pikkuveli Jaakon 3v. Hukkuminen on tällä kertaa tosi lähellä.
Lassea on kielletty tiukasti jo pari kertaa, mutta nyt tartut jo vyöhön...
Lapsia tehdään vain se määrä jonka pystyy hoitamaan.
Kukaan poika/mies ei ole päässyt tekemään minuun tarpeitaan kuuteen vuoteen. Ilmeisesti joihinkin kuitenkin pääsevät, kun ovat oppineet niin sinnikkäiksi.
T31
Olet harvinaisen typerä. Sinun kohdallasi sivistyksen hankkiminen on myöhäistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parhaita on nää "se oli eri aikaa" ja puhutaan jostain 70 ja luvusta, kyllä sillon jo tiedettiin kuinka väärin se on.
Lasta ei tarvi ikinä lyödä, niin ennen kuin nykyäänkin tasan ainoa oikeutus mitä sille annetaan on se et ei tiedetä mitä muutakaan tehdä, kun ei olla otettu selvää, vastaukset on ollu olemassa kenen tahansa saataville jo kohta 100 vuotta kirjastoista.Häh. Ai jossain kirjaston kirjassa lukee että asia on näin niin sen pitää olla totta.
Juu, varsinkin ihmiselle jolla ei selkeästi pääkopassa mikään toimi automaagisesti ois erityisen tärkeää pystyä oppimaan aikasempien sukupolvien virheistä ja opetuksista, ei ne täydellisiä ole, mut hemmetin paljon parempi kun tää "no mä en keksi mitään muuta niin mä sit hakkaan lapsia" mentaliteetti.
Mitä väliä tälläkään on. Me tehdään omat virheemme mistä seuraavat sitten mukamas jotain oppii. Ja tekevät taas uuden kasvan virheitä eikä ikinä loppujen lopuks opita mitään vaan joku sukupolvi taas sitten hakkaa lapsiansa kun se on niin kätevä tapa saada ne tottelemaan.
No se väli että kun oppis jotain niin sen kierteen vois katkasta ja ketään ei tarvi lyödä.
Ihan oikeasti sä olet mahdollisesti tyhmin ihminen johon olen ikinä törmänny, niele ylpeytes ja kuuntele fiksumpias, toi sun touhu on ihan kuspäistä, kaikella rakkaudella.Sellanen ikävä juttu, että väkivalta toimii ja niin kauan kun me ollaan näihin ihmisapinan kehoihin sidottu niin sitä tullaan tavalla tai toisella käyttämään.
Taas, ihan silkkaa soopaa suun täydeltä, lakkaa nyt hyvä ihminen, hävettää sun puolesta.
Sinä saatanan tyhmä paska et osaa muuta kuin haukkua.
No ehkä väkivalta ei toimi niillä parilla sadastatuhannesta jotka on ilman tuntoaistia syntyneet.
Minunkin lapsuuden perheessäni oli tuollaista.
Tosin nahkavyötä ei täysin pidäkkeetön ja impulsiivinen isäni käyttänyt kun kätevästi kaikki väkivalta hoituu nyrkillä ja lievämpään tarkoitukseen avokämmenellä.
Ihan samoin olen miettinyt, että mitähän on aikuisten päässä liikkunut. Miksi aikuinen mies on voinut lyödä pientä lasta nyrkillä ja miksi lapsen äiti on katsonut vierestä ja antanut niin tapahtua.
En edes muista miksi minua lyötiin, mitähän kammottavaa on pieni tyttö voinut keksiä, että turpiin tuli.
Olin lapsi 80-luvulla, eikä lastensuojelua tainnut olla sellaisena kuin se nyt ymmärretään.
Ehkä asiaan vaikutti myös, että asuimme pohjoisessa, pikkukylällä, jossa kova kuri, kova työnteko ja jonkinlainen ankeuden ihannointi olivat kunnon ihmisen merkkejä.
En muista vanhempieni koskaan käyttäneen sanaa 'tunne' missään yhteydessä.
Muistan myös lapsena vierailuja isäni veljen ja sisaren luo, silloin mentiin vielä kauemmas pohjoiseen, lähes tiettömien taipaleiden taakse Lappiin.
Viina virtasi ja veljekset tappelivat.
Jossain vaiheessa nämä vierailut onneksi loppuivat ja sen jälkeen ei isän suvusta enää koskaan edes puhuttu.
Aikuisena on pitänyt hankkia terapiaa, miettiä omia juuriaan, lähteä kauas ja sitten vielä kauemmas ja palatakin vielä pohjoiseen.
Luulen, että kaikki meistä, jotka ovat selvinneet, kuka mitenkin, hulluista lapsuuden perheistä ovat jollain tavalla juurettomia.
Minulle myös selviäminen järjissäni on elämäni toiseksi paras suoritus, paras on se, että omat lapseni ovat saaneet täysin toisenlaisen lapsuuden.